Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan vain antaa kiitoksen sekä ympäristöministeriölle että valiokunnalle tästä lakiesityksestä. Olin eilen tuulivoimaseminaarissa, jossa muun muassa odotettiin tätä lakia kuin kuuta nousevaa. On hienoa, että tuulivoimaloiden rakentaminen helpottuu: ei tarvitse odottaa maakunnallisia kaavoja, vaan asiaa voidaan ratkoa paikan päällä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä jatkaa tähän, mitä ed. Kalmari totesi, ja oliko se niin, ettei tarvitse odottaa maakunnallisia kaavoja? Kuitenkin ympäristövaliokunta, kun se on tämän mietinnön tehnyt, on painottanut myöskin maakuntakaavan merkitystä ja sen ohjaavaa roolia, mikä sillä on. Ympäristöministeriön ohjeethan lähtevät siitä, että maakuntakaavassa pitää osoittaa parhaiten tuulivoimarakentamiselle sopivat alueet, ja tämä työ on monessa maakuntaliitossa menossa. Se ei tosin ole aina yhtä nopeaa kuin esimerkiksi tämän eduskuntaistunnon eteneminen, mutta kuitenkin se on menossa ja siinä kuullaan eri näkökulmia, myöskin ympäristönäkökulmaa. Muiden kaavojen ja muun muassa maisemasuojelualueiden huomioon ottaminen on tässä tärkeässä asemassa.

Näin ollen tämä lakiehdotus ei voi toimia sisällöllisesti niin, että se unohtaisi maakuntakaavan ohjaavan vaikutuksen. Maakuntakaava on se vaihe, jolloinka nimenomaan eri näkemykset tulevat huomioon otetuiksi, ja yksi hyvin tärkeä näkemys on ympäristövaikuttavuus. Tuulivoimalla pitää olla yleinen hyväksyntä, ja se saavutetaan niin, että se sijoitetaan sellaisiin paikkoihin, jotka kansalaisten mielestä sopivat ja jotka ovat tietysti myös tuuliolosuhteiltaan sellaisia, että sinne on järkevää sijoittaa tuulivoimaa. Valiokunta omassa näkökulmassaan on ottanut esille sellaisina satama-alueet, teollisuusalueet, mutta myöskin rannikon ulkopuolella offshore-tekniikalla syntyvät tuulivoimapuistot.

Toinen asia, johonka haluan kiinnittää huomiota, on uusi 10 a luku, jossa todetaan, että yleiskaava on tuulivoiman rakennusluvan perusteena, siis rakennusluvan perusteena, mutta siellä yläpuolella on tietysti se maakuntakaava, joka ohjaa yleiskaavaa. Tässä luvussa, sen 77 b §:ssä todetaan kolme kohtaa, joissa nimenomaan painotetaan sitä, että yleiskaavan pitää olla luonteeltaan riittävä, jotta se voi ohjata rakentamista, edelleen että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön ja kolmanneksi että tuulivoiman tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Näin ollen tässä laissakin on ympäristöministeriö tuonut esiin antaessaan tämän esityksen eduskunnalle — tasavallan presidentin esittelyssä presidentti on sen antanut — nimenomaan sen, että maankäytön tulee sopeutua maisemaan ja ympäristöön. Tässä ovat nämä kaksi avainsanaa. Näin ollen tässä ei ole mikään helpotuslaki tuulivoiman rakentamiselle, mitä ehkä ed. Kalmarin puheenvuoro kuvasi.

Edelleen täytyy huomioida nämä kaksi painavaa seikkaa, maakuntakaava myös. Samalla tietysti se pieni helpotus, jos nyt näiden helpotusten suuruudesta voi puhua, löytyy sieltä, että tämä rakennusluvan myöntäminen tapahtuu nimenomaan yleiskaavakäsittelyn perusteella jo käytännössä. Silloin tietysti yleiskaavakäsittelyn tulee olla mahdollisimman laajaa, johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Valiokunta käsitteli tämän nopeassa aikataulussa, kuuli kuitenkin kohtuullisen paljon asiantuntijoita, ja näin ollen tässä mietintö on nyt jaettu yksimielisenä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen näkemykseen, sekä valiokunnan mietinnöstä esiin pulppuavaan että myöskin ed. Tiusasen äsken julkituomaan, että tuulivoimaloitten täytyy sopia sille paikalle sekä luonnonsuojelullisin että maisemallisin perustein, ja sitä ei pidä myöskään turhaan vaikeuttaa.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu käytiin nykyistä paljon seikkaperäisemmin 1987—1991 eduskunnan aikana. Silloin istui ympäristöministeriön asettamana erittäin laajapohjainen maankäyttö- ja rakennuslakiin tähtäävä työryhmä, jonka jäsenenä olin. Siinä esitin jo silloin, viitaten siihen tilanteeseen, mikä meillä nyt viime aikoina tuulivoimaloitten sijoittelussa on ollut ongelmallisena, että me tarvitsisimme valtakunnan kaavan, johonka on merkitty tämän laatuiset energiantuotantolaitokset kuten tuulivoimalat, tuulipuistot, niin että niistä yhdellä kertaa eduskunta päättää, mikä on se valtakunnallinen sijoittelu, joka ottaa äsken mainitut näkökohdat huomioon. Siinä jäin yksin, mutta sitten, kun työryhmä oli saanut mietintönsä valmiiksi, sitten yksi sun toinen tuli sanomaan, että itse asiassa taisit olla aika oikeassa. Nyt parikymmentä vuotta on osoittanut, että olin aika oikeassa.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen on varmahan tärkiä asia, jos ajatellahan tosiaan niin ku ed. Pulliainen sanoo, jotta tuulipuistoja tarvitahan. Jos kerran tuulimyllyjä laitetahan, ne pitää räätälöödä, mihinkä ne parhaiten soveltuu. Ja voin väittää, että vaikka Kurikka on Etelä-Pohjanmaata laakeeta aakeeta, siel on kuitenki ylin kohta 197,5 metriä merenpinnasta, alin kohta 40 metriä, eli Kurikkahan on melekosta vuoristoa. Siel on torettu, että yks alue Kurikan ja Ilimajoen rajalla — sinne tulis tuollaanen parisenkymmentä tuulimyllyä, 230 metriä korkialle, tuollaselle 140 metriä korkialle olevalle kukkulalle, vuoriksi niitä meillä sanotaan — soveltuu erinomaasesti.

Mutta ennen ku tätä ruvetaha viemähän näin pitkälle, jos tieretähän pohojalaaset jästipäät, jos tällästä sanontaa omistansa voi sanoa, niin olis kyllä korrektia ensin mennä niiltä kysymähän, jotta hyväksyykö ne ne laitteet sinne. Eli tehrähän tätä alustavasti, pitkäjänteisesti, saatei ihminen on sellaanen, jotta tuulimyllyt, tuulivoimalat on hyviä asioita, ku ei vain meirän nurkille tu. Oon itte kuunnellu muutaman kerran, kun oon mettäs liikkunu, muun muassa Oloksella. Kyllä sellanen humina sieltä kuuluu, mutta aika nopiaa siihen, ihan rehellisesti, tottuu. Jotta kehoottasinkin, ku näitä tuulivoimapuistoja suunnitellahan, tuomahan hyvissä ajoi sinne paikkakunnalle tietoisuuteen, jotta ihmiset oppii niin ku adoptoitumahan siihen, mikä on tuleman.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran edellisen edustajan puhetta voin jatkaa, että kyllähän siellä Etelä-Pohjanmaalla itsekin melkein kymmenisen vuotta asuin ja olin läänintaitelijana, tiedän tilanteesta. Kyllä siinä on sen verran kyllästytty, että siellä aika kova virtaus on perussuomalaisiin nykyään, kun on nähty, että niitä vaan tuodaan nykyhallituksen käskyillä (Eduskunnasta: No, no!) tänne mistään välittämättä.

Sen verran minä otin tämän esille, vahvistan nimittäin ed. Pulliaisen näkemyksen täysin. Itse olin aikoinaan sitoutumaton tai "independent", itsenäinen puheenjohtaja aikoinaan ekologisessa puolueessa, kun olin täällä ekaa kertaa 1995. Meillä esimerkiksi Eero Paloheimo ja kumppanit olivat täysin tietoisia tästä raportista, mitä ed. Pulliainen esitteli, joten nämä ovat ikivanhoja asioita ja täysin pässinlihaa ja selvää pläkkiä ja mitä kaikkea. Voisi ruveta tässä olemaan kansanomaisempi, jos olisi kansaa lähellä eikä pelkästään kyynisöityneitä kollegoja.

Mutta tosiaan sen verran vielä tuulivoimasta, että onko tässä nyt sitten enää tolkkua, koska me muuten aina ihannoimme Tanskaa. Tanskan malli on monessa meidän esimerkkimme, mutta nykyään tulevaisuusvaliokunnan jäsenenäkin voin todeta, että Tanskassa on todella kyllästytty tuulimyllyihin. Ne ovat hirvittävän kalliita. Ne ovat tulleet aina vaan mielettömämmän kalliiksi, enemmän ja enemmän kalliiksi, ja todella, tehottomuus on kaikki, mitä voidaan sanoa. Tavallaan taas tässä energiapolitiikassa — niin kuin koko tämä vihreä verouudistus oli jotenkin jälkijättöinen ja pelkkä hallituksen rahastuskeino, mutta tässä vielä tämmöisillä vanhanaikaisilla tempuilla — ollaan todellakin menossa aika pahasti ojasta allikkoon.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuulivoima ei ole vanhanaikainen temppu. En tiedä, onko se temppu ollenkaan siitä huolimatta, että jo hollantilaisilla oli, ja muualla (Ed. Pertti Virtanen: Onko Tanskassa jotain mätää?) rannikkoalueilla on ollut, tuulivoimaa kauankin. Mutta nimenomaan ilmasto- ja energiastrategian näkökulmasta vuoteen 2020 pitäisi olla 6 terawattituntia tuulivoimaa, ja kysymys — ministeri Pekkarinen onkin pyytänyt puheenvuoron — on se, miten se saavutetaan.

Tämä ehdotus pyrkii olemaan tietysti mukana edistämässä tätä rakennuslupakäytäntöä, mutta tähän liittyy myös oma erityisalueensa, joka tulee mietinnön tekstissä esille. Nimittäin näiden maisemasuojelualueiden lisäksi, joita on 156 valtakunnallisella tasolla, tämä offshore-tekniikka, se, että rakennetaan rannikolle rantaviivan ulkopuolelle mereen tuulivoimaa, vaatii alueen vedenalaisen tilan selvittämisen. Meillä on menossa tällainen Velmu-ohjelma eli vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma, ja sen rahoitus on ollut varsin kitsasta ja heikkoa. Jotta nämä sijoituspaikat voidaan monipuolisesti myöskin biodiversiteetin näkökulmasta selvittää, se vaatii rahoitusta ja tämän Velmu-ohjelman toteuttamista.

Kaikessa asiassa on nousua ja laskua, ja aina kun on ensin nousu, vaikka tuulivoiman tai perussuomalaisten kannatuksessa, myöhemmin tulee lasku, ja tämä lasku ainakin tuulivoimahankkeiden kohdalla toivon mukaan jää varsin väliaikaiseksi. Meillähän eivät ole nyt Suomessa hankkeet edenneet niin kuin on pitänyt. Monella muualla alueella, esimerkiksi Kiinassa, rakennetaan päivässä se, mikä meillä vuodessa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! On totta, että Kiinassa rakennetaan tällä hetkellä ja on jo muutamien viimeistenkin vuosien aikaan rakennettu aika paljon tuulivoimaa. Monissa muissakin maissa näin on jo tapahtunut, ja meneillään on melkoinen rakennusbuumi, kuitenkin niin, että maa ja maa: kaikki maat eivät nyt ole ihan samassa asemassa. Tuuliolosuhteet ovat yllättävän paljon, yllättävän paljon, erilaiset maasta riippuen, maanmuodostuksista ja tuuliolosuhteista riippuen, ja Suomi nyt ei ole tässä suhteessa ihan parhaita maita. Eivätkä Suomessa likimainkaan kaikki alueet uuden Tuuliatlaksenkaan mukaan vedä vertoja vaikkapa nyt Pohjanmeren tai vaikkapa Itämerenkään tietyille alueille. Aika kaukana ovat tuuliolosuhteet meillä verrattuna näihin maihin.

Sitä tärkeämpää on se, että siellä, missä tuuliolosuhteet tekevät mahdolliseksi tuulivoiman rakentamisen, niitä esteitä, ongelmia, mitä on ollut, voidaan mahdollisimman nopeasti ja sutjakkaasti poistaa, voidaan poistaa esteitä silloin, kun ne esteet ovat enemmän tai vähemmän tämmöisiä muodollisia. On toki asiallisiakin esteitä, maisemallisia ja monia muita sellaisia, jotka pitää ottaa huomioon, mutta on varmasti paljon sellaisia ennakkoluuloesteitäkin, joihinka puuttuminen ja joitten jollakin tavalla pehmeästi päiväjärjestyksestä pois saaminen on erittäin tärkeä asia.

Halusin tässä vaan kommentoida, että minusta tämä lakiesitys on yksi niistä välineistä, jotka kuitenkin edesauttavat nyt tämän 6 terawattitunnin ja noin 2 000—2 500 megawatin suuruisten tehojen rakentamisessa edessä olevien 10 vuoden aikaan. Tämä on erittäin kova haaste, ja nämä ensimmäiset kokemukset siitä, kun eri toimijat ovat lähteneet liikkeelle taakse jääneen puolen vuoden aikaan, ovat osoittaneet, että monia, monia ongelmia on edessä. Ja jos kaavallisin kysymyksin voidaan auttaa, niin kuin tässä nyt voidaan, kun yleiskaavan käyttömahdollisuus rakennusluvan perusteena tehdään mahdolliseksi, kun tällä vähän autetaan, niin tämä kaikki on ihan oikeaan suuntaan tätä asiaa vievää.

Minäkin korostan sitä seikkaa, että maakuntakaava kuitenkin edelleenkin pysyy ohjaavana kaavana myös tämän yleiskaavoituksen ja sille rakentuvan rakennusluvan osalta, että vallattomuuteen tässä ei ollenkaan mennä. Joustavoitetaan tilannetta, ja se on tavattoman hyvä.

Vielä en malta olla sitä sanomatta, että monien muiden seikkojen — ei niinkään kaavoituksellisten seikkojen, vaan myöskin tällaisten ympäristönsuojelullisten asioitten — kohtuudella ja järjellisesti huomioon ottaminen on nyt näitten hankkeitten eteenpäinviemisessä tärkeä asia. On törmätty tilanteisiin, että jos merikotka on monen, monen viime vuoden aikaan näkynyt joillakin alueilla, niihin on nyt sitten piirretty eräiden toimijoiden toimesta monen kilometrin ruudut. Ja jokainen ymmärtää, että kun merikotkia alkaa Pohjolassa olla todella paljon, niin niitä ruutuja, jonneka ei sitten lainkaan pääsisi, alkaa olla tuolla rannikkoalueilla vieri vieressä ja se vaikeuttaa näiden puistojen tai yksittäisten tuulimyllyjen rakentamista semmoisille järjellisillekin alueille. Nyt yritetään saada semmoinen järjellinen yhteisymmärrys ympäristöjärjestöjen, luonnonsuojelujärjestöjen, ympäristöhallinnon ja tuulivoimarakentajien kesken, että löytyy sopu, kirkko keskelle kylää, sillä tavalla keskelle kylää, että se turvaa paitsi biodiversiteetin myöskin luonnon monimuotoisuuden ja näitten suojelua tarvitsevien lintujen ja muiden mahdollisuudet elellä täällä meillä.

Mitä merikotkiin tulee, niin niistä ei muuten enää ole maailmassa pulaa. Jos menee tuonne Norjan rannikolle, niin näkee, että niitä on muuten pilvin pimein siellä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän puheenvuoron pyysin ed. Pertti Virtasen puheenvuoron johdosta, ja syy on se, että hän leimasi täydellisesti humpuukiksi koko tuulivoimarakentamisen ja tuulivoimalla energian tuottamisen. Siis toisin sanoen hän katsoo, että esimerkiksi Tanskassa, kun neljäsosa sähköstä tuotetaan tuulivoimaloilla, se on humpuukia, se on väärin. Kun Perämeren rannikolle Iistä ja Kuivaniemestä Haukiputaan edustalle, Oulunsalon edustalle, Hailuotoon, Raaheen rakennettiin tuulipuistoja, niistä tehtiin erinomaisen perusteellinen kartoitus. Niille hankittiin ympäristöselvitykset ja kaikki muut, eikä niistä minkäänlaisia humpuuki- tai tuholaitoksia ole tullut. Elikkä minä ymmärrän, että perussuomalaisilla on jollakin tavalla hätä siitä, että kannatuksen nousu on ollut liian hidasta, mutta joku tolkku siinäkin pitää olla.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt viherpopulismi jytäsi tai jylläsi, koska en kyllä käyttänyt minkäänlaisia humpuuki-sanoja enkä muuta vastaavaa. Ainoa, mitä sanoin tulevaisuusvaliokunnan edustajana, kun mainitsin Tanskan, oli, että tuulivoimalat ovat tulleet yllättävän ja hurjan kalliiksi ja Tanska on tällä hetkellä vetämässä sitä linjaa, ettei missään nimessä enää enempää rakenneta, ja on tavallaan hyvin pitkälle ongelmissa koko tuulimyllysysteeminsä kanssa.

Tosiaan vielä sen verran sanoisin tästä tulevaisuuden energiasta, että en paljon kuuntelisi tuommoisia puheita ja leimauksia hallitukselta, joka unohtaa kokonaan aurinkovoiman ja aurinkoenergian selonteostaan näissä asioissa, vaikka Saksassa, jota me muuten ihailemme, on tosiaan tähän satsattu ja todella paljon.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Pertti Virtaselle kaksi näkökohtaa.

Ensinnäkin, Tanska ei ole tehnyt täyskäännöstä tässä asiassa, (Ed. Pertti Virtanen: Ei ole täyskäännös!) päinvastoin, ja taloudellisin perustein. Ja aurinkokennohomma on ihan hauska homma, mutta se sitten vasta kalliiksi tulee sellaisten energiamäärien keräämisessä, joista tässä on kysymys.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Haluaisin perussuomalaisille huomauttaa, että jo hyvin varhaiset perussuomalaiset käyttivät tuulivoimaa. Tuulimyllyjä oli tässäkin maassa maaseudulla erittäin paljon. Ehkä se on teille tamperelaisille vieras asia ja te ette tunne tätä taustaa. Hollannissa on käytetty tuulimyllyjä satoja, satoja vuosia, semmoiset perushollantilaiset, ja näinhän sen pitää ollakin.

Epäilen myöskin teidän tietojanne Tanskasta. Täällä on tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja paikalla, ja olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, onko tulevaisuusvaliokunta tullut tämmöiseen johtopäätökseen, että Tanska on väärällä tiellä. Epäilen. Epäilen täysin. Mitä minun tietoni ovat, niin ne ovat ihan toiset.

Tälle nykyiselle linjalle tarvitaan monenlaista vaihtoehtoista energiaa. Tästä perussuomalaisten linjauksestahan tulee lopulta se johtopäätös, että ei kuin lisää kivihiiltä ja öljyä. Mikä se muu vaihtoehto teillä on, koska ymmärsin, että myös te äänestitte ydinvoimaa vastaan täällä eduskunnan käsittelyssä lähes koko ryhmänä? Pitäähän joku vaihtoehto olla.

Minä pidän tärkeänä, että ihmisiä kuullaan ja katsotaan oikeat paikat, totta kai, ja tämä lainsäädäntö, mikä nyt on käsittelyssä, edistää joustavuutta ja nopeuttaa varmaan prosesseja. Käy vähän kateeksi Ruotsia, arvoisa ed. Pertti Virtanen, siellä kun ensin keskustellaan ja sitten ruvetaan toimiin. Luulajan eteläpuolelle, vähän matkaa Luulajasta, on tulossa erittäin iso tuulivoimakeskus: 1 111 tuulimyllyä siihen aiotaan rakentaa. Sen tyyppistä sen pitää olla: vahvasti ja keskitetystikin sitten, kun liikkeelle lähdetään. Näillä teidän opeillanne päädytään todella vain siihen, että öljyä ja kivihiiltä ulkomailta tähän maahan. En usko, että perussuomalaiset sellaista kannattavat tässä maassa.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä on tietysti, anteeksi vaan, rönsyylly vähän, mutta haluaisin vielä tähän kiinnittää huomiota. Nämä tuulimyllythän tuloo hirmu kalliiksi rakentaa. Tämähän on karu totuus. Ja tietyllaanen episori on siinäki, jotta kun Norja pystyy täysin vesivoimalla sähkön tuottamahan, ja pitkältä osin Ruottiki, niin siinä vaihees, ku Tanskas tuuloo lujaa, ruottalaaset ja norjalaaset pistää tuotannon sillä lailla säppihin, jotta ne pystyy yli tuotannon ostamahan Tanskasta ittelle halavalla. Että kyllä tämä tuulivoima osittain silimänkääntötemppu on. En oo tätä vastahan, mutta pitää nyt tehrä tietyt laskelmat, ennenkö tätä ruvetahan oikeen torella prääsäämähän.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin hyvänä tätä esitystä, ja se helpottaa tuulivoiman lisäämistä, koska tuulienergialla on varsin hyvä menekki kansan parissa tällä hetkellä, olkoonkin, että energiakakusta tuulivoiman osuus on pieni. Mutta hallituksen esitys edistää energiantuotantomuotojen monimuotoisuutta. Se on siis vain osa tästä koko paketista.

Esitys on siis hyvä ele ja askel kohti suurempaa energiaomavaraisuutta. Sähköomavaraisiahan me voimme olla, se on ihan realistinen tavoite, mutta se, että olisimme täysin energiaomavaraisia Suomessa, ei mielestäni ole realistinen tavoite. Mutta aina mitä suurempi omavaraisuus, sen parempi, ja varsinkin nyt, kun näemme, mikä tämänhetkinen lumitilanne on, on sitä parempi, mitä enemmän voimme tuottaa itse energiaa. Sitten pitää pitää myös huoli siitä, että on toimintavarmuus ja mahdollisuus tuottaa energiaa, että ne ovat mahdollisimman nopeasti käytettävissä, otettavissa käyttöön, muun muassa kaavoituksen avulla.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vastaan tuohon äskeiseen, että on pakko myöntää, ettei meikäläinenkään mitään voi ed. Tennilän kaltaiselle mestaripopulismille, joka kumpuaa syvästä stalinismin, harhauttamisen ja vääristelyn ja perversioinnin perinteestä, kun hän väittää, että väitin tulevaisuusvaliokunnasta tämmöisiä.

Minä sanoin, että tulevaisuusvaliokunnan edustajana katson tulevaisuuteen. Luen jatkuvasti Tieteen Kuvalehteä, olen saanut kaikki nämä Tanskan jutut sieltä. Menkää kirjastoon lukemaan muutkin edustajat, niin tiedätte, mitä ajatellaan näistä asioista. En missään nimessä ole tuomassa tänne mitään kivihiiltä tai jotain muuta vastaavaa, ed. Tennilän juttuja, niin kuin hän hyvin tietää, mutta kun on tottunut puhumaan pehmeitä, leimaamaan toisia, niin on aikakin jäädä jo seniliteetinkin takia, joittenkin muittenkin ehkä, täältä eduskunnasta pois.

No, ei hänkään kunnioittanut minun mielipidettäni mitenkään. Mutta sanoin, että muidenkin voisi ajatella, että en kohdistanut tätä ed. Tennilään. (Ed. Nurmi: Tosi törkeetä!) — No, tuommoinen yleisilmaisu on olemassa, tiedän sattumalta alan ihmisenä, että se ei ole mikään luokitus. Vai voisiko puhua vanhuuden höperyydestä? (Ed. Nurmi: Todella törkeätä!)

No, sen verran liittyy, että kun puhuttiin siitä, että Ruotsinmaalla rakennetaan jotain jättivoimalaa, niin tutkimusten mukaan Ruotsin rannikolla tuulee. Se koko ranta on paljon tuuliherkempi kuin Suomen rannikko, arvoisa puhemies, että sinne voi rakentaa niitä jättituulivoimaloita, koska siellä on tuulen hyötysuhde parempi. Joku insinööri täällä, vaikka ed. Matikainen-Kallström, voi todistaa tämän asian.

Jotenkin minusta on todella siis, on vaikea käyttää sanoja, kun kuuntelee ed. Tennilän kaltaisia juttuja. Te kaikki tiedätte, mitä hän puhuu, mutta sitten te olette valmiina haukkana hyökkäämään minun kimppuuni, kun minä vastaan tähän asiaan, kun te tiedätte, että tästä saa irtopisteitä helposti. (Ed. Tiura: Asiaan, hei, siihen me puututaan!) Elikkä on todella ymmärrettävää, minkä takia moni lähtee täältä pois kesken kauden, koska tässä minun ympärilläni esimerkiksi vihreät, jotka ymmärtävät inhimillisesti ihmisiä, ovat koko ajan minun kimpussani tässä nalkuttamassa. — Saako, arvoisa puhemies, käyttää nalkuttaa-verbiä?

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! En malta olla sanomatta, kun näistä tuulivoimaloista tässä ollaan niin innostuneita, että samaan aikaan tutkitaan aivan erilaista lähestymistapaa tuulivoiman talteenottoon, sellaiseen, joka pohjautuu spiraaliin, jossa on näitä luonnonhaittoja selvästi vähemmän. Se parhaimmillaan voitaisiin upottaa linkkimastoihin, jolloin maisemalliset arvot säilyisivät selvästi parempina kuin näissä perinteisissä. Myös joitain teknisiä ongelmia on, mutta veikkaan, että viiden vuoden kuluessa nämä tulevat markkinoille, ja saattaa olla Suomen kannalta ihan hyvä, ettei tässä liian innokkaita olla näitä perinteisiä tuulivoimaloita maisemaan sijoittamaan.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä tuuliatlaksessahan käydään läpi ne alueet, jotka soveltuvat meillä parhaiten tuulivoiman rakentamiseen. Tarkoitus on, että niitä alueita sitten tulevaisuudessa tultaisiin hyödyntämään.

Suomihan on sitoutunut vuoteen 2020 mennessä rakentamaan 2 000 megawattia tuulivoimalla uusiutuvaa energiaa, ja tästä sitoumuksesta Suomi pitää kiinni. Tämä 2 000 megawattiahan perustuu siihen, että nykyinen siirtoverkko kestää tämän 2 000 megawatin tuulivoiman, koska tuulivoimalla tuotettu energiahan on tällaista pyrskäyksellistä energiaa.

Mutta mitkä ovat tulevaisuusvaliokunnan linjaukset sitten aina vuoteen 2050 asti, niin siinä tuulivoima toki on hyvin vahvasti meillä yhtenä uusiutuvana energiamuotona mukana, aivan kuten muutkin. Hyvin tarkasti siihen on valiokunnan osalta perehdytty ja tätä puolta läpikäyty. Kaiken kaikkiaan tämä tuulivoimakysymys on sen kaltainen, että siitähän käydään keskustelua, onko tämä tuulivoimalla tuotettu sähkö sitten kalliimpaa sähköä verrattuna muuhun sähköön. Kysehän on hyvin pitkälti siitä siirtoverkosta ja sen kapasiteetista myöskin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Se, mitä ed. Lehti totesi uudesta tuulivoimateknologiasta ja sen hyödyntämistavasta, on osa tätä keskustelua ja tuulivoiman lisäämistä. Tämä ala kehittyy, se on selvä. Mielestäni ed. Tennilä hyvällä tavalla kertoi nimenomaan Perämeren alueen tilanteesta, mainitsi ne kunnat. On syytä todeta myös, kun täällä on ed. Pulliainen Pohjois-Pohjanmaalta, että nimenomaan maakuntakaavoissa Perämeren alueella on osoitettu koko joukko tuulivoiman rakentamisalueita, myöskin offshore-alueita, ja on tärkeätä nimenomaan edetä myös maakuntakaavatasolla. Niin kuin totesimme, se ohjaa yleiskaavaa.

Valiokunnan mietinnössä todetaan eräs yksityiskohta Pohjanmaalta, ja kuulimme siinä asiantuntijoita. Nimittäin Pohjanmaalla on ilmennyt sen vanhaa isojakopohjaista sarkajakotyyppistä tilusjärjestelmää koskeva ongelma. Siellä nämä sarkajaon sarat ovat niin kapeita, että tuulivoiman rakentaminen yhdelle tällaiselle sarkajakoyksikölle vaikuttaa naapurisarkojen omistajien asemaan, ja tähän valiokunta kiinnittää huomiota, jolloinka tulee huomioitavaksi ne haitat, mitä eittämättä tuulivoimalaan paikallisesti liittyy. Muutenhan se on todella hieno tapa tuottaa energiaa, se on pääomavaltainen silloin, kun se rakennetaan, mutta sen käyttökustannukset ovat nolla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan. Ensinnäkin kun tästä maakuntakaavasta ja yleiskaavasta on puhe, niin maakuntakaavan moderni versio Pohjois-Pohjanmaalla ottaa tämmöiset alueet huomioon, ja niissä on tehty selvä kartoitus, pitkän aikavälin kartoitus, ja niinhän se pitää hoitaakin.

Sitten ed. Lehdelle ilmoitan vaan, että Oulussa on jo spiraalituulivoimaprototyyppiyksiköitä käytössä, niin että kyllä se siitä etenee.