Arvoisa rouva puhemies! Sähkönjakelun turvaaminen kaikissa olosuhteissa on yksi toimivan ja modernin yhteiskunnan perusteista. Jo vuonna 2008 MTV3 uutisoi siitä, kuinka Etelä-Savossa oltiin vuorokausia ilman sähköä. Viime syksynä sama tilanne toistui myrskyn johdosta. Tällä hetkellä Etelä-Savossa ja monilla muillakin alueilla ympäri Suomea on oltu ilman sähköä jo vuorokausia. Kysynkin nyt:

Onko tämä vallitseva tilanne tullut maan hallitukselle yllätyksenä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä se varmasti on yllätys, että samalle alueelle kohdistuu näin lyhyen ajan kuluessa sekä poikkeuksellisen suuret myrskytuhot että näin suuret lumituhot. Tässä mielessä tämä on varmasti yllätys, mutta ei siinä mielessä, että niillä varautumistoimilla, mitä edellytetään siirtoverkon haltijalta, asianomaiselta yritykseltä, tässä tapauksessa Suur-Savon Sähköltä, tai pelastusviranomaisilta, toki on varauduttu kaikkiin erilaisiin ongelmiin, myöskin näihin lumituhoihin.

Toimet näyttävät, niin kummalta kuin se ehkä kuulostaakin yhtäkkiä sanottuna, onnistuneen aika hyvin esimerkiksi Suur-Savon Sähkön alueella. Kun tämä katastrofi — kutsun sitä nyt sellaiseksi — tapahtui, 32 000 taloutta jäi ilman sähköä. Ensimmäisen vuorokauden kuluessa näistä kuitenkin yli 15 000 sai sähköt takaisin. Aika nopeasti päästiin kriisitoimiin.

Arvoisa puhemies! Aivan juuri oikealla tavalla ministeri Pekkarinen kuvasi ne toimenpiteet, joita alueella on tehty. Vahingoista on otettu opiksi, ja viranomaisyhteistyö on toiminut hyvin. Vapaaehtoiset ovat olleet pelastamassa vanhuksia yksinäisistä kiinteistöistä taajamiin. Kunnat ovat tulleet mukaan toimenpiteisiin. Mutta mitä hallitus on tehnyt? Mitä hallitus on tehnyt tälle asialle? Tämä ei voi olla teille uusi tilanne. Minkälaisia toimenpiteitä hallitus on tehnyt parantaakseen sähkönjakelua erityisesti haja-asutusalueilla varmistaakseen sen, että poikkeustilanteet, poikkeukselliset sääolot eivät aiheuta ihmisille sitä harmia, mitä tälläkin hetkellä monet joutuvat kokemaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Ensinnäkin, arvoisa puhemies, nämä lumituhot ovat nyt tapahtuneet 20 kilovoltin siirtojohtojen alueella, ja nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että ne urat, ne johtokadut, ovat molempiin suuntiin 5 metriä. 120 kilovoltin elikkä vähän isompia jännitteitä siirtävissä yhteyksissä nämä rajat ovat 20 metriä molempiin suuntiin. Johtokadut ovat niin leveät, että siellä ei puun kaatuminen voi vahingoittaa näitä verkkoja. Kysymys tietysti kuuluu, pitäisikö paikallisverkotkin, lähiverkotkin, kerta kaikkiaan raivata paljon leveämmälle alueelle jnp. Se on yksi ratkaisu.

Toinen ratkaisu on se, että edistetään näitten verkkojen maakaapelointia, ja siinä monia toimia on tehty. Edistetään yhteistyötä Tiehallinnon kanssa. Nyt myöskin, kun ollaan näitä laajakaistayhteyksiä rakentamassa, on entistä tärkeämpi löytää yhteistyö myös näitten toimijoitten, operaattoreitten ja siirtoverkkoyhtiöitten, kesken. Näitä toimia on edistetty, mutta ne eivät ole voineet esimerkiksi siellä teidän alueellanne vaikuttaa muutaman kuukauden kuluessa. Uskon, että vuosien (Puhemies: Minuutti!) kuluessa nämä tuovat helpotusta tilanteisiin.

Arvoisa puhemies! Tämä on todella iso asia tavallisten perheiden kannalta, ja me tiedämme, että kun meillä on 600 000 kotitaloutta, jotka ovat sähkölämmityksen varassa, sähköjen katkeaminen on aika iso asia. Valitettavasti ollenkaan kaikissa ei ole varalähteenä esimerkiksi puunkäyttömahdollisuutta. Varsinkin ikäihmisten osalta tulee todella elämän vaikeita valintoja, jos lämmöt ovat katki useita päiviä.

Eikö nyt, arvoisa ministeri, pitäisi antaa selkeät ohjeet ja tehdä tarvittavat määräykset, jotta tämä alue, joka täytyy pitää puhtaana, on isompi? Muutenhan tämä toistuu talvesta toiseen ja aina tulee elinkeinoministerille yllätyksenä talvi ja että sitten oksat rupeavat painamaan lumen painosta ja ne painuvat sähkölinjan päälle. Siis isompi alue, tai sitten pitäisi antaa määräykset kaapeloinnista. Eikö tämän pitäisi, ministeri Pekkarinen, kiinnostaa teitä? Tämä on maaseudulla erityisen suuri ongelma.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kyllä aika hyvin ovat nämä huoltotoimet toimineet, kun on todettu ja nimenomaan verkkoyhtiö toteaa ne tapaukset, joille ei sähkö mene. Kyllä siinä on kriisiorganisaatio välittömästi paikalla. Jos eivät sen voimat riitä, pyydetään eri viranomaisia mukaan armeijaa myöten, ja tämä on toiminut kyllä varsin hyvin. Kokemukset kentältä kertovat selvää kieltä tästä.

Mitä tulee aineellisiin vahinkoihin, meillä on tämmöinen vakiokorvausjärjestelmä, jossa, jos on yli 12 tuntia ilman sähköä, saa siirtomaksusta tietyn suuruisen korvauksen. Jos 120 tuntia ylittyy, niin koko vuoden siirtomaksut saa ilmaiseksi jälkikäteen. Näin korvataan sille asiakkaalle. Siitä, että johtokadut myöskin näitten lähiverkkojen osalta rakennettaisiin 20-metrisiksi, en nyt ole ihan varma, onko se se ratkaisu. Paljon järkevämpi on kaapelointi maan sisään ja yhteistyö viranomaisten kanssa, ja tämä yhteistyö on käynnistynyt. Yhä enemmän rakennetaan ja tehdään näitä suunnitelmia (Puhemies: Minuutti!) yhteistyön varaan.

Arvoisa puhemies! Junat myöhästyvät, kun lunta sataa, sähköt katkeavat, kun lunta sataa — Suomessa, jossa talvi on tiettävästi ollut luminen muutaman tuhannen vuotta nyt ainakin. Miten tämä tämmöinen tilanne voi olla aina vaan yllätys? Miten se on aina yllätys? Kyllähän tässä kysymys on siitä, että ensinnäkin näitä työntekijöitä näissä yhtiöissä on vähennetty niin minimiin, että ne hommat eivät senkään takia ajoissa hoidu.

Ja säädökset: Määrätkää, että pitää laittaa semmoinen uoma sinne metsään, että sen ulkopuolella voi sitten puissa lunta ollakin. Pankaa määräyksiä pystyyn. Eivät ne toivomukset ja hartaat odotukset ja toive, ettei lunta sataisi, aina toteudu. Eli kyllä on toimenpiteitten aika, ja sama se on tuolla rautatiepuolella. Siellä on liian vähän väkeä hoitamassa lumisadeaikana sitä työtä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Olin itse suoraan yhteydessä siihen vaikeimmin näistä ongelmista kärsineeseen alueeseen elikkä Suur-Savon Sähkön alueeseen. Asianomainen vastuutoimihenkilö sanoi, että heillä on enimmillään likimain 200 henkilöä, pelkästään heidän yhtiönsä työntekijää, nimenomaan näissä korjaustöissä. Eikä sinne metsään kuka tahansa muuten kelpaa tästäkään joukosta, mikä tässä salissa istuu. Se on asiantuntijoitten joukkoa, ja sitä väkeä on niin paljon kuin sinne voidaan käytännössä lähettää. He sanovat, että he eivät tarvitse siellä enempää väkeä kuin siellä tällä hetkellä on. (Ed. Tennilä: Niinhän se firma sanoo!) — Näin se firma sanoo, ja näin se toiminta käytännössä tapahtuu. — Erittäin nopeasti korjaavat niitä jälkiä, mitä siellä syntyy. Ongelma on vaan se, että kaiken aikaa uusia puita kaatuu näitten johtojen päälle ja ongelmia syntyy. Emme me niille luonnonvoimille, mitä viime kesänä nähtiin ja mitä nyt on taas nähty, voi oikeastaan mitään. Ja ajatus siitä, että 50 metriä leveät uomat kulkisivat näitten pienimpienkin verkkojen alueella, jotka yhdistävät pieniä alueita, on aika valtava vaade. (Puhemies: Minuutti!) Paljon edullisempaa on kulkea nimenomaan tämän kaapeloimisen ja yhteistyön, nimenomaan teleoperaattoreiden kanssa rakennettavan yhteistyön, tietä.

Arvoisa puhemies! Kyllä se vaan on nyt niin, että ei se riitä, että te soittelette Etelä-Savoon. Kyllä nyt pitäisi tehdä jotain muutakin, koska tämähän on järjestettävä niin, että elinkeinoministeriö ottaa sen hoitaakseen niin, että järjestätte neuvottelun näitten yhtiöitten kanssa, jotka ovat näissä mukana. Koska tämähän kostautuu sillä, että tämä tulee sähkön hintaan. Sähkö tulee entistä kalliimmaksi sen takia, että tämä näköjään talvesta ja syksystä toiseen laiminlyödään. Ja tätä on nyt minun mielestäni tämän hallituksen aikana ihan riittävän kauan katsottu. Nyt on toimenpiteitten aika.

Nämä väylät eivät ole käytännössä riittävän suuria. Tämä automaattinen korvausjärjestelmä ei ole riittävä niin, että se laittaisi nämä yhtiöt toimimaan sillä tavoin, että tämä ei tulisi näille ihmisille kohtalokkaaksi. Koska onhan se nyt väärin, että Suomessa eivät sähköt toimi.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! On se todellakin väärin. Mutta jos katsellaan niitä luonnonkatastrofeja, mitä eri puolilla maailmaa tapahtuu, niiden aiheuttamia ongelmia eri puolilla maailmaa, ja sitä, mitenkä me olemme kyenneet esimerkiksi sähköhuollon järjestämään, niin on se kuitenkin aika saavutus, mihin me täällä olemme päässeet.

Ja mitä tulee nyt siihen, pitääkö elinkeinoministerin kulkea siellä maakunnissa, me toimimme ja operoimme niin kuin näitten asioitten johdon pitää toimia: toimia yhteistyössä alan kanssa, toimia yhteistyössä niitten tutkijoitten kanssa, jotka arvioivat, onko esimerkiksi alan lainsäädäntö eri velvoitteineen kohdallaan jnp. Ja tässä suhteessa meillä on tehty tiettyjä muutoksia: sähkömarkkinalakia on muutettu, velvoitteita yrityksille on vahvistettu, ja Energiamarkkinavirasto valvoo entistä tiukemmalla otteella sitä, että verkkoyhtiöt pitävät ne verkkouomat, johtokadut kunnossa, ja näin myös tapahtuu. Mutta on luonnonkatastrofeja, on luonnon ongelmia, joille kerta kaikkiaan ei voi mitään niin kauan kuin johdot ovat ilmassa. Kun ne pannaan maahan, tilanne muuttuu.

Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, että tämä tilanne, joka Etelä-Savossa muodostui, muodostui täysin poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden takia. Meidän kaikkien kannattaa nyt lähettää täältä parhaat kiitokset sille yhteistyölle, joka siellä paikallisella ja alueellisella tasolla tehtiin kaikkien viranomaisten ja myöskin vapaaehtoisten välillä. Se oli iso ja erittäin merkittävä asia.

Kolme kysymystä: Nyt, kun myöskin puhelimien kuuluvuus oli rajoitettu, ihmiset eivät saaneet yhteyttä myöskään hätänumeroihin. Tämä asia pitää hoitaa kuntoon niin, että operaattorit velvoitetaan varajärjestelmien tekoon.

Toinen kysymys: voiko millään tavoin sitä, mitä Suur-Savon Sähkö tekee tällä hetkellä — heillä on ohjelma, jolla kaapelointia vauhditetaan ja linjoja siirretään teiden varsiin — valtion taholta vauhdittaa, jotta tasa-arvoisuus tulisi, kun meillä on maakunnassa luonnonolosuhteet, meillä on paljon metsiä, hajanainen rakenne, paljon järviä ja paljon linjoja metsissä?

Kolmas kysymys ministeri Braxille: miten jaksaa lunastuslain muutos, joka myöskin liittyy tähän ja jolla varmistetaan (Puhemies: Minuutti!) näin sähkönsiirron varmennus muiltakin osin niin, että se on oikeudenmukainen maanomistajiakin kohtaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä ennen ed. Lepän kysymystä jäi vähän sellainen fiilis, että nyt on jotenkin ikään kuin porvarillisista luonnonolosuhteista kysymys. (Naurua) Ei totisesti ole, vaikka vähän sellaista fiilistä siellä tarjoiltiinkin.

Mitä, arvoisa puhemies, tulee näihin ed. Lepän kysymyksiin: Ensin viime kesään. Viime kesän jäljiltä asetin tällaisen erillisen selvitystyön, jonka piti analysoida ja jonka pitää analysoida se kaikki, mitä tapahtuu ei vain siellä Suur-Savon Sähkön alueella vaan vähän muuallakin, eri puolilla Suomea, näissä myrskytuhoissa. Tämä työryhmä on jättämässä itse asiassa nyt maaliskuun alussa raportin. Siinä käydään läpi myös ne toimenpiteet, joilla vielä voidaan eri kohdissa, myöskin sen taakanjaon osalta, arvioida tilannetta uudelleen, siis nyt, kun käy niin, että tämän yhtiön alueella näitä menetyksiä tapahtuu, yhtiö joutuu näihin suuriin korvauksiin, vakiokorvauksiin, ja viime kädessä sen koko verkon piirissä olevat asiakkaat joutuvat jatkossa maksamaan vähän korkeampia siirtokustannuksia. Kysymys kuuluu: onko luotava joku tällainen yhteisjärjestelmä, (Puhemies: Minuutti!) jossa eri yhtiöt yhdessä valtion kanssa vastaavat niistä kustannuksista? Muun muassa tämä selvitetään tässä yhteydessä raportissa, joka kohta tulee.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa rouva puhemies! Lunastuslainsäädäntö on todellakin hallitusohjelmankin mukaan arvioitavana. Se on käytännössä tehty yhteistyössä oikeusministeriön ja ympäristöministeriön kanssa, ja on havaittu, että alueellisesti on joitakin eroja siinä, mitä tarkoitetaan siinä lunastustoimenpiteessä sillä, kun laissa sanotaan, että täydestä käyvästä arvosta täytyy lunastaa. Laki sinänsä näyttää olevan aivan kunnollinen ja hyvinkin länsieurooppalainen ja omistusoikeuden ja toisaalta yhteiskunnan tarpeet takaava, mutta näyttää olevan niin, että koulutus- ja valvontatarpeita lunastustoimen tietyissä tapahtumissa on, ja siltä osin sitten vastuutetaan vastaavat virkamiehet kouluttamaan ja valvomaan koko kenttää.

Arvoisa puhemies! Hallitus teki aikamoiset veronkorotukset sähköön, mistä olemme keskustelleet, kun ei meille kaikille käynyt tuo syksyinen veronkorotus. Nyt me näemme, että täällä on aika paljon investointitarpeita jopa sähköverkossa, ei vain siinä sähköntuotossa. Oliko virhearvio laittaa näin paljon sähkön hintaan pelkkää veroa? Nyt sitä veroa on tosiaan yli 30 prosenttia sähkön hinnasta, ja me näemme, että nämä investointitarpeet tulevat suuriksi.

Pekkarinen, sanoitte, että edullisempaa on kaapelointi. Minä haluaisin nähdä sen tutkimuksen. Uskon, että edullisinta olisi hyvin nopeassa aikataulussa leventää noita kaistoja, joissa johdot kulkevat. Tiedämme toki, että metsänomistajilla on siihen ollut hieman vastahankaa, mutta eikö kansantaloudellisesti sähkön saanti ole se kaikkein tärkein, jotta myös kodit ja siellä toimivat työpaikat saisivat sen sähkönsä?

En malta olla mainitsematta myös viimesyksyisestä sähkönkulutusarviosta sitä, että vihreät arvioivat vuonna 2020 palattavan lamaa edeltävän sähkönkulutuksen tasolle ja nyt me olemme lähellä huippukulutusta siellä, missä sitä (Puhemies: Minuutti!) sähköä on käytettävissä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Niin sanottu puuvarma johtokatu — se määritellään siis niin, että se puu ei voi kaataa sitä johtoa — on 20 metriä molempiin suuntiin, käytännössä 50 metriä. Jos sellaista edellytetään esimerkiksi yhden talouden saavuttamiseksi sen johdon piiriin, niin kyllä tiedetään, mihin suurin piirtein metsät sen jälkeen menevät, hivenen karrikoiden sanoen. Paljon parempi ratkaisu on tämä kaapelointi ja jo senkin takia, että meillä on tämä laajakaistahanke samaan aikaan meneillään ja vireillään. On mielestäni erittäin tärkeää, että kiinteät laajakaistakaapeliyhteydet ja sähkön kaapelointi voidaan niin monessa tapauksessa kuin suinkin yhdistää, ja tätä yhteistyötä, jo moneen kertaan täällä sanotusti, yritetään viedä eteenpäin. Olen varma, että se pitkän päälle on taatusti edullisempaa kuin tämä todella leveitten tämmöisten urien rakentaminen.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä nyt joku on pielessä, ministeri Pekkarinen, tunnustakaa se. Tämän hallituksen aikaan, jos me katsomme liikennettä yleensä laajasti, mikään itse asiassa ei ole toiminut, ja se, mikä on joka kerta yllättänyt, on talvi. No, lentoliikenteen osalta tosin oli muita ongelmia. Mutta se peruskysymyshän liittyy siihen, miten te ... Te koko ajan nyt puhutte maakaapelin viemisestä. Jos se maakaapeli viedään nyt sinne kahden kilometrin päähän siitä talosta, niin hyppääkö se sähkö sen loppumatkan vai mitä se tekee? Se toimii osalta, mutta osalta ei toimi.

Sitten toinen kysymys, joka liittyy siihen, että ei tämä viranomaisten yhteistyö kovin hirveän hyvin toimi. Sähköisistä uutisista näimme eilen kai viimeksi, että vasta kun armeijalta saatiin lisävoimia sinne, pääsivät ne asentajat sinne metsään. Ymmärtääkseni ongelma oli liikkumisessa plus resursseissa.

Nyt voisin puolustusministeriltä kysyä: Miten teillä tämä yhteistyö on rakennettu, jotta sinne saadaan näitä resursseja silloin, kun se tarve on? Pyytääkö niitä joku, vai tarjoatteko te niitä?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tämä perustuu virka-apukäytäntöön, eli Puolustusvoimat tarjoaa käyttöön erilaisia välineitä, kuten esimerkiksi syksyisten myrskytuhojen aikaan helikoptereita, joilla toimitettiin maatiloille generaattoreita, tässä tapauksessa nyt sitten ajoneuvoja tuolla Etelä-Savossa. Eli siinä pyytäjä on pelastuslaitos. Eli Puolustusvoimat ei lähde ikään kuin oma-aloitteisesti tekemään asioita, vaan odottaa tässä tapauksessa pelastusviranomaisten pyyntöä, ja tässä tapauksessa kaikkiin pyyntöihin on vastattu tällä virka-avulla, ja eri viranomaisilla on kyllä tiedossa se, mitä apua Puolustusvoimat voi tarjota, ja tässä tapauksessa se on ollut ajoneuvoja.

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilälle: Olen samaa mieltä siitä, että meillä on ollut ainakin lähes tuhat vuotta talvi Suomessa ja puita on tänäkin aikana kaatunut, myös tuhat vuotta sitten. Mutta yhteiskuntamme ei ehkä ollut aivan yhtä sähkösidonnainen tuhat vuotta sitten kuin se on tänä päivänä. Me joudumme löytämään ja etsimään erilaisia ratkaisuja, jotta nämä häiriötilanteet poistuisivat tai ainakin vähenisivät. Emme varmaan pääse siihen, että ne kokonaan eliminoidaan. Maakaapelointi on yksi asia, mutta mitä voidaan tehdä sen eteen, että näitä siirtoverkkoja pystyttäisiin siirtämään teiden varsiin, jolloin helpottuu ja myöskin nopeutuu se vian etsintä ja myös se korvaus? Eli siinä on kaavoituksella ja yhteistyöllä joitain ongelmia, mutta pystymmekö me saamaan nämä esteet poistettua?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä toistan vielä sen, että väitän, että tämänkertaiset katastrofit — kutsun niitä nyt sellaisiksi — on hoidettu todella erinomaisella tavalla, esimerkiksi täällä Suur-Savon Sähkön alueella. Kymmeniätuhansia — niin monta tuhatta niin lyhyessä ajassa — voitiin palauttaa, ja niihin kotitalouksiin, jotka jäivät motteihin, kyettiin saamaan varsin nopeasti yhteys. Totta kai ideaalitilanne on se, että kukaan ei koskaan menettäisi päiväksikään sähköä tai tunniksikaan sähköä, mutta se käytännössä ei ole mahdollista.

Mitä tulee vielä tähän yhteistyöhön nimenomaan liikenneviranomaisten kanssa, sitä me olemme nimenomaan meidän ministeriössämme, ja uskon ja toivon, että ollaan myöskin liikenne- ja viestintäministeriössä, viemässä eteenpäin. Tämä ei ole ihan yksinkertainen tie ollut viranomaisten kanssa löytää pelisäännöt, joilla siihen tienpenkkaan tuotaisiin myöskin nämä johdot. Se parantaisi monin kohdin tätä johtoturvallisuutta, ja uskon, että se on yksi keino (Puhemies: Minuutti!) mutta vain yksi näiden monien muiden joukossa.

Arvoisa rouva puhemies! Minua kiinnostaa tämän keskustelun yhteydessä ihmisten toimeentulo. Kun täällä tuli esille aikaisemmassa kysymyksessä — mutta siihen ei tullut vastausta — että noin kolmasosa sähkön hinnasta on jo veroa, niin onko oikein, että tämä porvarihallitus laittaa köyhien ihmisten, pienituloisten eläkeläisten maksettavaksi heidän sähkölaskustaan kolmasosan veroa? Onko se sosiaalisesti oikeudenmukaista, kun samaan aikaan annetaan kaikkein suurituloisimmille verohelpotuksia ottamalla valtiolle lisää velkaa? Onko tämä oikeudenmukaista, kun kuitenkaan me emme voi olettaa, että tavalliset kansalaiset pystyvät tekemään kovin nopeasti semmoisia ratkaisuja, joilla sähkönkulutusta vähennettäisiin? Silloin tämä on vain näiden ihmisten toimeentulon heikentämistä. Onko tämä oikein?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen veropolitiikan peruslinjahan on ollut se, että me haluamme kannustaa työpaikkojen luomiseen, työn tekemiseen ja työllistämiseen, koska me uskomme työn tekemiseen. Me uskomme, että hyvinvointiyhteiskunta on silloin vahvimmillaan, kun meillä on maksimaalinen työllisyys, kun työtä kannattaa tehdä ja sitä kannattaa tarjota. Tästä syystä me olemme tehneet poliittisia linjauksia, joissa olemme keventäneet työllistämiseen ja työntekoon liittyviä veroja ja nostaneet kuluttamisen veroa.

Mutta samaan aikaan me olemme sosiaalipoliittisesti kohdentaneet tulonsiirrot kaikkein eniten niitä tarvitseville. Eli me olemme muuttaneet Suomessa pitkään vallalla ollutta käsitystä, että jokaiselle pitää antaa muutamia euroja. Ei näin, vaan kaikkein eniten tarvitseville annetaan enemmän, kuten pienimmät isyys-, äitiys- ja sairauspäivärahat tai takuueläke, joka tulee kansaneläkeläisille ja pientä työeläkettä saaville. Eli työtä mahdollisimman paljon ja sitten etuudet niille, jotka niitä kaikkein eniten tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä pakko palata siihen, mistä tämä juontaa. Te teitte sen kuuluisan tammihutaisunne, poistitte Kelan työnantajamaksun: 1 100 miljoonaa euroa siirrettiin Kelan perusetuuksia rahoitettavaksi valtion talousarvion kautta tänä vakavana talous- ja työllisyysaikana. Se maksaa tänä vuonna noin 400 miljoonaa euroa lapsiperheille, eläkeläisille, joilla ei ole vaihtoehtoa sähkölaskun kasvulle. Se tulee viemään tiukoille ihmisiä. Samaan aikaan teollisuuden kilpailukykyä te rassasitte tällä mahtavalla tammihutaisullanne kelamaksun poistamisessa, koska esimerkiksi metsäteollisuus saa ekstrasähköveroa maksettavaksi 110 miljoonaa euroa tänä vuonna. Myöskin talouden ja teollisuuden kilpailuedellytyksiä heikennettiin tällä teidän hehtaaripyssyllänne. Olisi tarvittu täsmätöitä työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en tiedä, millä tavalla tämä näihin sähkönsaantiongelmiin liittyy, mutta puhutaan mielellään tästä. (Välihuutoja)

Nimittäin me olemme halunneet, niin kuin ed. Rajamäki tuossa totesi, myös alentaa työllistämisen veroa. Ja kelamaksu jos mikä on työllisyysvero. Sitä maksaa yritys vain silloin, kun se työllistää ihmisen. Syvimmän laman aikana me halusimme ottaa työllistämisveron pois, jotta viivan alle jäisi mahdollisimman paljon rahaa, jolla palkataan ihmisiä, jolla maksetaan niitä palkkoja, koska työtähän voidaan aina vaatia, mutta jos ei ole palkanmaksajia, niin sitä työtä ei tule.

Me halusimme, että syvän laman aikana, jolloin meidän kysyntä romahti, maailmalta ei ostettu suomalaisten ammatti-ihmisten tekemiä tuotteita ja palveluita, ne kustannukset työnantajalle vähenisivät, niin että he pystyisivät työllistämään mahdollisimman monta. Ja sitten tämän vastinparina, kun työllisyys on maksimoitu, meillä on rahaa kohdentaa sosiaalietuudet kaikkein eniten niitä tarvitseville: pienimmät äitiys-, isyys-, sairauspäivärahat ovat nousseet 170 euroa kuussa. Ei tämmöisiä korotuksia ole koskaan aikaisemmin Suomessa tehty.