Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! En esitä tätä pöydälle, vaan esitän, että asia sitten, niin kuin puhemies esittää, menee ripeästi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Tämä aihe on ihan hyvä käsitellä tämän muutenkin vilkkaan perhepoliittisen keskustelun jatkona.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on, siis koko ryhmä, jättänyt aloitteen, joka koskee sitä eläkelainsäädännön uudistamista, joka hallituksen esityksen pohjalta on nyt valiokunnassa tutkittavana. Siinähän on oma osuutensa, johon työmarkkinajärjestöt ovat tehneet pohjatyön, jonka hallitus sitten on muotoillut esitykseksi, ja eräiltä osin hallitus on tehnyt oman esityksensä. Tämähän koskee nyt varsinkin lapsen hoidon ajalta laskettavaa ja aikanaan maksettavaa eläketurvaa ja myöskin opiskelun ajalta laskettavaa ja maksettavaa eläketurvaa.

Meidän ryhmämme arvio oli, että se, mitä hallitus esittää, 500 euron laskennallista pohjaa alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta on käytännössä liian matala taso. Muutenkin meidän arviomme on se, että lasten hoidosta eli kotona tapahtuvasta hoivatyöstä maksettavaa eläketurvaa pitäisi kertyä pitemmältä ajalta kuin mitä hallituksen esityksessä on.

Meidän esityksemme on siis, että alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta laskennallinen pohja olisi 1 000 euroa kuukautta kohden, ja jos sitten hoidettavana on kaksi alle oppivelvollisuusikäistä lasta, myöskin siltä ajalta tämä sama 1 000 eroa laskettaisiin. Mikäli on kyseessä erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeessa oleva alle oppivelvollisuusikäinen lapsi, siinä olisi kysymys yhden lapsen hoidosta.

Olemme lisäksi tähän lakialoitteeseen miettineet yhteensovitussäännön. Nythän saattaa olla, että näissä lastenhoitotapauksissa ansaitaan myös muuta tuloa, enemmän tai vähemmän. Meidän ehdotuksemme on, että tätä niin sanottua valtion varoista laskettavaa eläketurvaa pienennettäisiin 40 prosentilla siitä eläketurvan pohjasta, jota tuosta mahdollisesta muusta tehtävästä sivutulosta tai sivutyöstä, lasten hoidon kannalta sivutyöstä, syntyisi, kuitenkin niin että alle 100 euron vähennystä ei oteta huomioon.

Samoin olemme arvioineet, että viiden vuoden karttuma-aika opintojen ajalta on liian matala, ja esitämme siihen kuutta vuotta.

Arvoisa herra puhemies! Lapsi- ja perhepolitiikasta olemme täällä tänään käyneet varsin paljon keskustelua. Luvut kertovat omaa rajua kieltänsä. Vuodesta 95 syntyvyys on laskenut noin 7 000 lapsella, eli tänä vuonna niin kuin viime vuonnakin syntyy lapsia 7 000 vähemmän kuin vuonna 95. Muutenkin syntyvyytemme on yhtä matalalla tasolla kuin muinoin 1800-luvun huonoina aikoina, vaikka silloin oli huomattavasti vähemmän kansalaisia. Oikeassa iässä olevaa naista kohden laskettuna syntyvyyshän on tällä hetkellä noin 1,76 lasta, mikä merkitsee sitä, että olemme huomattavasti alle väestön uusiutumisluvun, joka olisi 2,1 lasta, tai huomattavasti alle sen tavoitteen ja toiveajatuksen, joka perheillä itsellään on näiden barometrien mukaan, eli 2,4 lasta. Eli vähän laskentatavasta riippuen joka vuosi syntyy 10 000 tai 20 000 lasta vähemmän kuin vähintään tarvitsisimme tai mitä perheet haluaisivat.

Siinä suhteessa on syytä miettiä parannuksia, mitä voidaan tehdä, ja ryhmämme on päätynyt siihen, että kaikissakin tapauksissa hallituksen tekemä esitys on liian matala. Mikä sitten on oikea summa, siitä voidaan käydä tietysti tavattoman paljon keskustelua ja varmaan nämä meidänkään lukumme eivät ole kallioon hakattuja tai ne eivät ole ikään kuin niitä lukuja, jotka ovat ainoita mahdollisia oikeita, vaan toki poliittisessa keskustelussa meidän tärkein viestimme on se, että hallituksen esitystä tulisi nostaa. Meidän arviomme on, että se ei ole oikeudenmukainen eikä myöskään riittävä vaikuttamaan siihen, että nämä syntyvyysluvut, jotka vaikuttavat monia vuosikymmeniä eteenpäin, nousisivat tasolle, jolla niiden tulee olla.

Aikaisemmassa keskustelussa on jo useampaan kertaan mainittu, että esimerkiksi kotihoidon tuki on matalampi kuin sen tulisi olla. Sen tulisi olla korkeampi, jotta se olisi todellinen vaihtoehto lastenhoidon kannalta. On todettu, että kaikissa tapauksissa hyvä päivähoitolainsäädäntömme edellyttää, että päivähoitoa annetaan, ja ne kustannukset, jotka kunnallinen päivähoito tuo mukanansa, ovat kuitenkin selkeästi korkeammat kuin mitä kotihoidon tuesta syntyy.

Meidän mielestämme eläketurvan parantaminen siitä, mitä hallitus on esittänyt, olisi oikeudenmukaisuuden kannalta erittäin hyvä. Tämä antaisi paremmat vaihtoehdot perheille miettiä, miten ne myöskin hienosti sanottuna elämänaikaista työajan asettautumista sitten järjestävät. Koska tästä tärkeästä työstä tulisi myöskin parempi eläketurva kuin hallitus esittää, niin tämä vaihtoehto olisi vahvemmin käytössä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessähän lähdetään siitä, että sekä opiskelun ajalta että lastenhoidon ajalta alle kolmevuotiaan, tai meidän esityksemme mukaan alle oppivelvollisuusikäisen, lapsen hoidon ajalta laskennallinen eläketurva maksetaan aikanaan valtion varoista. Tämä on tietysti hyvä ja selkeä ratkaisu. Voidaan sanoa, että meidän esityksemme vie nyt enemmän valtion varoja, mutta meidän täytyy kuitenkin miettiä sitä, ketkä ovat eläkkeitä maksamassa 40, 50 tai 70 vuoden päästä. Nehän ovat ne lapset, jotka syntyvät ensi vuonna, sitä seuraavana vuonna, seuraavien kymmenen vuoden aikana, jolloin tähän tulee myöskin vaikuttaa.

Me olemme tietysti myöskin valmiit miettimään sitä, onko hallituksen esittämän järjestelmän sisältä löydettävissä sellaisia kohtia, joissa voidaan eläkemenoa pienentää. Itse asiassa sieltä löytyy kohtia. Voitaisiin miettiä sitä, mikä on se oikea kertymä meille taikka niille, joilla on erittäin pitkiä työuria ja jotka eivät katkaise työuraansa lastenhoidon tai kodin asioiden vuoksi. Sitä kertymää voitaisiin hieman miettiä.

Samoin voitaisiin miettiä sitä, onko perustetta aivan kaikille niille esityksille, joita tästä niin sanotusta superkarttumasta on tehty. Siinähän on itse asiassa kaksikin kynnystä. Toinen kynnys on se, joka on 63 vuoden kohdalla. Voisi olla mielekkäämpää kerätä tuo oikeudenmukainen eläketurva kuitenkin siinä vaiheessa, kun on vielä nuori, kerätä se vaikka tästä hoivatyöstä parempana kuin mitä hallitus esittää, ettei eläketurvaa tarvitsisi kartuttaa siinä tilanteessa, kun ainakin nykyisen lasku- ja ajattelutavan mukaan ollaan kuitenkin siinä iässä, että olisi oikeus eläkkeelle siirtyä. Voidaan myöskin kysyä sitä, mitä aikanaan tämä hallituksen esityksen lähetekeskustelussa kysyttiin, kohdentuuko tuo superkarttuma oikeudenmukaisella tavalla erilaisten työntekijäryhmien kohdalla.

Arvoisa herra puhemies! Toivomme ja tiedämme, että kun sosiaali- ja terveysvaliokunta tätä hallituksen esitystä käsittelee ja kun se käsittelee myös ed. Gestrinin lakialoitetta, jossa oli sama summa alle kolmevuotiaiden kohdalla, niin valiokunta tämän meidän esityksemme ottaa huomioon. Toki toivoisimme ja pitäisimme hyvänä, että valiokunta toteuttaisi koko tämän esityksen, mutta jos ei nyt aivan niinkään käy, niin valiokunta tulisi kuitenkin paremmalla esityksellä saliin sitten asian lopulliseen käsittelyyn, että tämäkin tärkeä sektori tulisi asianmukaisesti huomioiduksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Jouko Jääskeläisen ensimmäisenä allekirjoittama lakialoite valtion varoista suoritettavan eläkkeen korvaamisesta lapsen hoidon tai opiskelun ajalta on varsin perusteltu. Tänä iltana laajassa perhepoliittisessa ja nimenomaan lapsiperhepoliittisessa keskustelussa kristillisdemokraatit ovat erinomaisesti tukeneet kaikkia keskustan ansiokkaita aloitteita. Näin minä saan keskustalaisena kansanedustajana tukea tässä erinomaista kristillisdemokraattien tekemää aloitetta.

Kun Pohjoismaista Ruotsissa ja Norjassa pienten lasten hoidosta karttuu eläkettä paremmin kuin Suomessa ja samoin myös Saksassa, meillä on aihetta ottaa myöskin näistä maista mallia ja tunnustaa kotona tehty hoito- ja hoivatyö niin arvokkaaksi, että siitä tulee myös eläkekarttumaa. Tällä hetkellä on murheellista se, että eläkkeellä olevat iäkkäimmät ihmiset, jotka ovat tehneet arvokasta hoito- ja hoivatyötä kodeissa, eivät siitä ole saaneet mitään, joten oikeus ja kohtuus on se, että edes nyt päästään parempaan tilanteeseen niiden kohdalla, jotka nyt suunnittelevat lasten hankintaa tai jotka hoitavat lapsia kotona.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Jääskeläisen ensimmäisenä allekirjoittama lakialoite on siis rinnakkaislakialoite hallituksen esitykseen 242. Tässä todella lähtökohta on se, että hallituksen esityksessä ehdotettu lastaan kotona hoitavan vanhemman eläketurvan taso ei ole riittävä. Se on se lähtökohta, mutta näemme myös yhtä tärkeänä lähtökohtana tälle aloitteelle sen, että tällä halutaan nostattaa kotihoidon arvostusta, joka ei hallituksen esityksessä ole mielestämme riittävästi esillä.

Kotona hoivatyötä tekevä ei tänä päivänä ole tasa-arvoisessa asemassa kodin ulkopuolella samanlaista, siis lastenhoitoon liittyvää, työtä tekevän kanssa. Tässä mielestämme on kysymys nimenomaan asenteesta ja painotuksesta, jossa nähtäisiin, että voitaisiin siirtyä ajatteluun, että kaikki yhteiskunnan kannalta merkittävä työ on yhtä tärkeätä ja sen tulee oikeuttaa eläkekertymään. Ja todella, lastenhoito on todella tärkeää työtä.

Kotihoidon, niin kuin monissa puheenvuoroissa on jo tullut aikaisempien aloitteiden yhteydessä esille, tulee olla tehokkaan tukemisen arvoinen. Nimenomaan tätä tehokkuutta tässä myös etsitään, ja sillä on merkitystä, kun useammalta eri näkökulmalta sitä tukea ollaan etsimässä. Mutta ennen kaikkea tämä tulee nähdä myös julkisen talouden ja työn jakamisen kannalta tärkeänä ja merkittävänä. Todella liityn siihen, että tämä saisi myös selkeän käsittelyn valiokunnassa.