2) Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 23 luvun, tieliikennelain
76 §:n ja liikennevakuutuslain 7 ja 20 §:n
muuttamisesta
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on rikoslain
23 luku ja tieliikennelain 76 §. Sen sijaan liikennevakuutuslain
muutos ei ole nyt esillä, koska sen valiokunta esittää hylättäväksi
tietyistä syistä. Tämä uudistus
koskettaa rattijuopumusta ja huumeiden esiintymistä liikenteessä.
Hallitus esittää rattijuopumukseen pientä tarkistusta
siltä osin, että kun laissa nyt on 0,5 promillen
promilleraja ja sen rinnalla 0,25 milligramman määräraja
uloshengitysilmassa litraa kohti, nämä luvut eivät
osu yhteen tarkentuneiden mittausmenetelmien johdosta. Siksi hallitus esittää,
että 0,5 promillen rinnalla olisi 0,22 milligrammaa uloshengitysilman
pitoisuuden raja eli 3 sadasosamilligrammaa alhaisempi kuin voimassa
olevassa laissa.
Edelleen hallitus esittää niin sanottua nollarajaa
huumausaineiden suhteen tieliikenteessä ja juna- ja ilmaliikenteessä mutta
ei sen sijaan vesiliikenteessä. Siellä hallituksen
esityksen mukaan voisi olla huumausaineiden vaikutuksen alaisena tietyissä rajoissa.
Tämä esitys on promillerajan osalta perustelujen
mukaan tarkoitettu tekniseksi tarkistukseksi. Ed. Karjula ja muutamat
muut tekivät silloin syyskuun alussa, kun tämä hallituksen
esitys annettiin eduskunnalle, rinnakkaislakialoitteen 3 §:n,
saman pykälän, joka tässä hallituksen
esityksessä on auki, promillerajan alentamisesta 0,2:een
ja vastaavasti uloshengitysilmassa 0,10 milligramman rajan säätämisestä rattijuopumuksen
rajaksi. Lakivaliokunnassa esitimme tämän rinnakkaislakialoitteeksi
tarkoitetun lakialoitteen ottamista käsittelyyn hallituksen
esittelyn rinnalla. Näinhän normaalisti tehdään.
Lakivaliokunta kuitenkin joutui äänestämään
tästä asiasta. Enemmistö oli sillä kannalla,
että tätä rinnakkaislakialoitetta ei
oteta käsittelyyn. Näin sitten edettiin asiassa
ja kuultiin asiantuntijoita periaatteessa vain hallituksen esityksestä ja
toisesta lakialoitteesta, joka kuitenkin otettiin käsittelyyn,
eli ed. Ihamäen tekemästä lakialoitteesta 169
huumeiden osalta. Se otettiin käsittelyyn mutta ei ed.
Karjulan ym. tekemää lakialoitetta. Menettely
oli käsittämätön, ja mielestäni
se oli myös ainakin täällä noudatettavien
periaatteiden vastaista. Oliko se lainvastaista, siihen en ota kantaa.
16 vuoteen en ole tällaiseen menettelyyn missään
törmännyt kuin mikä lakivaliokunnassa esiin
tuli. Miksi näin meneteltiin, se jäi tietämättä,
mutta ehkä ei haluttu rattijuoppousasiaan puuttua tässä salissa
ja tässä talossa näin vaalien alla.
Kuitenkin, kun asiantuntijat oli kuultu ja mietintöä tehtiin,
tein esitykset tämän lakialoitteen pohjalta promillerajojen
ja hengitysilmarajojen ottamisesta tähän mietintöön.
Kun sain kannatuksen, asiasta äänestettiin. Äänestyksessä tietysti
jäimme häviölle, koska hallituspuolueitten
rintama piti: rattijuoppouteen ei haluttu puuttua tässä yhteydessä.
Näin ollen sitten tein vastalauseen, ja vastalauseessa
ovat kanssani ed. Aittoniemi ja osittain keskustan edustajat. Ed.
Aittoniemellä on lisäksi vastalause, jossa hän
myös törkeän rattijuopumuksen rajaa haluaa
tiukentaa, asiallista sekin.
Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä käsittely oli
käsittämätöntä eikä ollut
ollenkaan eduskunnan arvovallan mukaista yrittää tällä tavalla
menetellä näin vakavassa asiassa. Nyt olemme kuitenkin
tässä ensimmäisessä käsittelyssä.
Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintö, ja
siinä on kaksi vastalausetta. Toivon, että eduskunta
huomenna äänestää ensimmäisen
käsittelyn päätteeksi vastalauseiden
mukaisesti. Kun näissä asioissa perinteisesti
edustajilla on vapaat kädet, kun kysymyksessä on
omantunnon asia, toivon, että kukin eduskunnan jäsen
tekee vapaasti harkintansa mukaisesti vastuullisen päätöksen
promillerajojen suhteen.
Arvoisa puhemies! Valiokunta kuuli useita asiantuntijoita tästä uudistuksesta.
Liikenneturva, joka on keskeisin asiantuntijaelin tässä maassa
liikenneturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä,
totesi asiantuntijalausunnossaan, että Liikenneturva ei
lausunnossaan oikeusministeriölle kannattanut tehtyä ehdotusta
rattijuopumuksen promillerajan säilyttämisestä nykyisellään.
Liikenneturvan mielestä rattijuopumuksen promillerajaa
tulee alentaa nykyisestä 0,5 promillesta. Tämä oli
Liikenneturvan virallinen lausunto. Liitteenä on tarkemmat
perustelut jaettu meille valiokunnassa ja esitys, että promillerajaa
alennetaan 0,5:sta 0,2:een. Tämä on suomalaisiin
ja kansainvälisiin tutkimuksiin perustunut kanta, että näin
pitäisi tehdä, rattijuopumuksen promillerajaa
tulisi alentaa nykyisestä 0,5:sta 0,2:een. Muun muassa
muissa Pohjoismaissa näin on menetelty.
Meillä menehtyi viime vuonna liikenteessä rattijuopumuksen
takia 114 ihmistä, lähimmäistämme.
Määrä oli kasvussa edellisestä vuodesta. Varsinkin
nuorten päihteidenkäytön lisääntymisen
myötä nuorten osalta menehtymiset, loukkaantumiset,
menetykset yhteiskunnalle ovat kasvussa. Siksi kysymys on hyvin
vakava. Kun lakia tältä osin kerran muutetaan
ja se on auki, nyt on oikea aika siitä keskustella. Mielestäni eduskunta
osoittaa hyvin vakavaa huolta ja oikeita toimenpiteitä toimimalla
niin kuin Liikenneturva ja monet muut asiantuntijat tässä asiassa esittävät.
Arvoisa puhemies! Promillerajan osalta tulen esittämään,
että näin menetellään ja ed.
Aittoniemen vastalauseen mukaisesti myös törkeän
rattijuopumuksen rajaa voidaan alentaa 1,2:sta 0,8 promilleen.
Toinen käsittämätön asia
on se, että vesiliikenteessä hallitus sallisi
huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajamisen, liikkumisen, jos
se ei aiheuta vaaraa toisille ihmisille. Asiantuntijatkin pitivät
käsittämättömänä tätä menettelyä.
Voidaan todeta, että huumeiden vaikutuksen alaisena vesillä liikkuminen
aiheuttaa aina vaaraa itselle ja toisille. Tässä suhteessa,
kun huumeiden käyttö on rikos, on aivan johdonmukaista,
että myös 5 § hyväksyttäisiin
täällä vastalauseeni mukaisesti niin,
että myös vesiliikenteessä huumeiden
suhteen on nollaraja eikä anneta mitään löysyyttä tässä suhteessa.
Se on huumausainepolitiikan, kasvavan huumausainerikollisuuden, huumeiden
vaarallisuuden ja vesiliikenneturvallisuuden kannalta selkeää ja
myös johdonmukaista kaikkien liikennemuotojen osalta, jos
ja kun näin menetellään.
Arvoisa puhemies! Tulen tekemään todella nämä esitykset
huomenna yksityiskohtaisessa käsittelyssä.
Saara Karhu /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En ole lakivaliokunnan jäsen enkä sen
vuoksi pysty vastaamaan siihen, mitä lakivaliokunnassa
on tapahtunut. Täällä ilmeisesti ei ole
keitään lakivaliokunnan hallituspuolueiden edustajajäseniä paikalla,
mutta kun ed. Kankaanniemi käytti niin pitkän
tovin puheenvuorossaan puhumalla rattijuoppousrajan alentamisesta,
haluan tuoda esiin sen, että oma valiokuntani liikennevaliokunta
taannoin liikenneturvallisuutta koskevan laajan kuulemisen yhteydessä kuuli
lukuisia asiantuntijoita liittyen myös promillerajaan.
Joukossa oli toki niitä, jotka puolsivat promillerajan
alentamista, mutta joukossa oli hyvin paljon niitä, jotka
olivat sitä mieltä, että ongelmat eivät
ole 0,2:n ja 0,5:n välissä vaan ne ovat siellä 1
promillessa. Jos nyt lähdettäisiin kikkaloimaan
sillä, että alennetaan promilleraja 0,2:een, työllistetään
vain poliisia asialla, jota ei pystytä valvomaan. Jopa
katsottiin niin, että poliisin voimavarat pitäisi
keskittää sinne promilleen, jossa ovat ongelmat
ja jossa syntyy onnettomuuksia, ettei tavallaan lähdettäisi
ampumaan kärpästä härkäsellä.
Tässä tilanteessa kukaan ei puolusta rattijuoppoutta,
vaan tämä, mitä sanoin, perustuu asiantuntijakuulemisiin.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Näyttää siltä,
että tässä salissa tavattoman usein mennään
näissä kysymyksissä sen taakse, että poliisin
voimavarat eivät ole riittävät tai että vankilat
ovat liian täynnä tai jotain muuta vastaavaa.
Ne ovat mielestäni kyllä tekosyitä välttää todellisen
vastuun ottamista. Liikenneturva, jonka hallintoneuvoston puheenjohtaja
on ed. Leena Harkimo — hän kyllä äänesti
Liikenneturvan esitystä vastaan — kuitenkin on
tässä varmasti paras asiantuntijataho. Kun kansainvälisesti
on menty 0,2:een, kyllä katson, että nämä perustelut
ovat haettuja perusteluita. Meidän pitäisi sitten
koko rikoslaki kumota, jos katsomme, ettei pystytä rikollisuutta
valvomaan. Se tie on mahdoton. Kyllä eduskunnan pitää antaa
selkeät rajat ja selkeä viesti myös näissä asioissa.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä tekemäni
lakialoite promillerajan alentamiseen lähti hyvin pitkälle
myös siitä näkökulmasta, että promillerajan
alentaminen on selvä viesti myös alkoholin käytön
osalta suomalaisille.
Eilen sain olla Tukholmassa tulevaisuusvaliokunnan delegaation
matkassa ja kuulin siellä, mitkä ovat nyt uuden
hallituksen keskeisiä painotuksia. Asia numero yksi Ruotsissa
on päihteet. Tästä on tulossa sellainen
yhteiskunnallinen ongelma, että ellemme me lainsäätäjinä pysty
tietyllä tavalla lähettämään
viestiä, mikä on raittiuden merkitys, mikä on
alkoholin käytön oikea lähestyminen,
niin minusta me kierrämme omaa vastuutamme. Tässä mielessä se
on outoa, että vetoamme valvontaan, kun samassa paketissa päätetään
lainsäädännön tasolla, että heijastin
ja kypärä tulevat pakollisiksi. Kumpaa on tarkoituksenmukaisempaa
valvoa, heijastimen tai kypärän käyttöä vai
sitä, että alkoholin vaikutuksen alaisena ei olla
tieliikenteessä?
Minä toivoisin, että tätä asiaa
vielä pysähdytään ajattelemaan,
kun äänestetään tästä ed.
Kankaanniemen tekemästä aloitteesta, mutta olen kyllä tunnistamassa
sen, että tämä asia on poliittisesti
sillä tavalla vaikea, että tätä ei
ole haluttu ottaa asiallisesti käsittelyyn.
Puhemies:
Noudatan samaa linjaa kuin 1) asian käsittelyssä.
Ensimmäisen puheenvuoron jälkeen me kävimme
debattia. Nyt etenemme puhujalistaa. Voi pyytää toki
varsinaisia puheenvuoroja.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva
hallituksen esitys ja erityisesti valiokunnan mietintö ja
siihen liittyvät vastalauseet ovat huolellisesti mietittyjä.
Tämä alkoholiongelma näyttää nousevan
kansan vitsaukseksi ja toisaalta myös huumausaineiden käyttö ja
sen yleistyminen myös tieliikenteessä, ja erityisesti
se, mitä hallitus linjasi esityksessään
vesiliikenteen osalta, ei voi olla enää nykypäivään sopiva
käytäntö. Tosin huumausaineiden käyttö on
kaiken kaikkiaan kiellettyä ja siitä saattaa seurata
rangaistus, mutta erittäin rangaistavaa on mielestäni
huumausaineiden käyttö esimerkiksi vesiliikenteessä,
jossa voidaan aiheuttaa todella suuria vahinkoja itselle ja ympäristölle.
On helppo yhtyä ed. Kankaanniemen kantoihin siitä,
että vastalauseesta tulee äänestää ja
saada aikanaan myös hallituspuolueiden kansanedustajien
kannat selväksi siitä, haluammeko me turvallisempaa
liikennöintiä niin maantiellä kuin vesiliikenteessäkin.
Leea Hiltunen /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Ajattelen, että laki on yhteiskunnan
signaali suhtautumisesta johonkin ilmiöön. Siinä mielessä ollaan
nyt asian äärellä, jossa täytyy
miettiä, minkälaisen viestin me täältä lähetämme
nuorillemme ja tietysti kaikillekin, jotka miettivät liikenteessä,
oli se sitten vesillä tai tiellä, missä tahansa,
mikä alkoholin käytön, huumeiden käytön vaikutus
on ja mitkä seuraukset ovat.
Dosentti Antti Jääskeläinen kertoi
eilen Satakunnan kansanedustajille, että kuluvan kuun aikana
maassamme oli jäänyt kiinni 21 478 rattijuoppoa,
mikä ylittää 3 prosentilla edellisen
vuoden tilaston. Tietysti yksittäisten ratsioiden tuloksia
voidaan arvioida monellakin tavalla ja niistä tehdä erilaisia
johtopäätöksiä, mutta nämä tilastot
osoittavat hänen mukaansa, että 90-luvun alkupuolella
yli 30 000 rattijuopon määristä tapahtui
reipas lasku, mutta nyt tämä on kääntynyt jälleen
nousuun. Se on huolestuttavaa, kun tiedämme vielä nuo
vakavat liikenneonnettomuudet, mistä hänkin kertoi,
ja täällä ed. Kankaanniemi sanoi 114:n
kuolleen rattijuoppouden seurauksena.
Siinä mielessä minusta täällä olisi
nyt syytä, kun pykälä on auki ja mahdollisuus
on — jos nyt ajateltiin ensin, että on tekninen
korjaus lakiin — kuitenkin sisältöä miettiä syvällisemminkin,
arvioida mikä merkitys tällä on. Aivan
niin kuin Ruotsissa nähdään, on priorisoitava
asioita, mikä on yhteiskunnassa ykkösasia. Mielestäni
päihteiden käyttö on siinä määrin
lisääntynyt, että on syytä viestiä niin,
että eri lainsäädännöillä tehdään
näitä toimenpiteitä. Kannatan nimenomaan ed.
Kankaanniemen vastalauseessa esittämiä korjauksia,
samoin tätä törkeän rattijuoppouden promillerajan
alentamista.
Marja-Leena Kemppainen /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Huumeet ja päihteet
eivät sovi liikenteeseen, ei maalla, merellä eikä ilmassa. Mikään
tutkimus ei voi väittää, että näillä päihdyttävillä aineilla
olisi ollut positiivista vaikutusta liikenteeseen, mutta päinvastoin
meillä on erittäin paljon niitä tutkimuksia
ja asiantuntijalausuntoja, jotka kertovat aivan muuta eli päihteitten
aiheuttamista vahingoista. Minusta on hyvin ristiriitaista ja vastuun
pakoilua tehdä tämän tyyppistä lainsäädäntöä ja
perustella sitä esimerkiksi sillä, että poliisi
tai joku muu ei voi sitä asiaa valvoa.
Niin kuin ed. Karjula toi hyvin esille, joku aika sitten keskustelimme
heijastimesta ja kypärästä. Nämä asiat
eivät jollain tavalla minusta mene kyllä nyt yksi
yhteen. Siksi minä toivon, että huomenna, kun
tämä asia tulee seuraavan kerran käsittelyyn
ja meillä on mahdollisuus äänestää ja
ottaa tähän kantaa, me edustajat pystyisimme jokainen
henkilökohtaisesti ottamaan järjen käteen
ja miettimään, mitä nappia painaa. Minusta
ed. Kankaanniemi perusteli omassa puheenvuorossaan erittäin
hyvin nämä asiat. Ihmettelen myös ristiriitaista
käyttäytymistä, miten valiokunnassa on
näiden asioitten kanssa toimittu, ja kannatan ed. Kankaanniemen
vastalausetta sekä ed. Aittoniemen tekemää vastalausetta.
Minusta ne ovat erittäin hyviä, ja mielelläni äänestän
huomenna niitten puolesta.
Puhemies:
Muistanette, että sekä ehdotukset että kannatukset
tehdään yksityiskohtaisessa käsittelyssä uudestaan.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä,
että tänä iltana voimme puhua liikenneturvallisuudesta
juuri tästä näkökulmasta. Yhteiskunnassamme
tehdään erittäin paljon kalliita eritasoliittymiä,
jotta parannetaan liikenneturvaa. On hyvä, jos näillä sitä voidaan tehdä.
Samoin parannetaan valaistusta taajamissa, rakennetaan kevytliikenneväyliä,
ja kaikkialla tuntuu, että nämä eivät
ole edes riittäviä. Tarvittaisiin paljon enemmän
kevytliikenneväyliä ja lisää liikenneturvallisuutta
parantavia infrastruktuuriratkaisuja.
Tämän varsin kalliin, sinällään
hyvin tarpeellisen kehityksen rinnalla joutuu kysymään,
miksi ihmeessä ei oteta liikenneturvallisuuden parantamisessa
käyttöön kaikkein halvinta keinoa eli liikenneraittiutta.
"Jos otat, et aja, jos ajat, et ota" on takavuosilta tuttu juliste,
jonka sanoma on iskevän selkeä. Tämän
pitäisi olla iskevän selkeää myös
lainsäädännössä.
Kun tänään olemme tätä asiaa
pohtimassa, toivon, että me oikein paneudumme vakavasti
siihen, että yli 100 henkeä keskimäärin
vuosittain kuolee alkoholin vuoksi liikenteessä joko syyttöminä uhreina
tai sitten uhreina itse alkoholia käyttäen. Molemmissa
tapauksissa on hyvin vakavasta asiasta kysymys. Samoin on vammautuneita,
tulee aineellisia vahinkoja, ja kaikki me maksamme näitä vahinkoja
sikäli, kuin niitä maksuilla voidaan suorittaa,
liikennevakuutusmaksujen kautta, yhteiskunnan verojen kautta ja monella
muulla tavalla. Inhimilliset kärsimykset ja menetykset
ovat sellaisia, että niitä ei pystytä edes
maksamaan. Eli kysymys on hyvin vakavasta asiasta.
Kun Ruotsissa, jota monessa asiassa olemme seuranneet, on tämä kysymys
tiedostettu, niin voi kysyä perustellusti: Miksi ei meillä?
Tämän vuoksi myös huomenna tulen ainakin äänestämään
vastalauseiden puolesta ja toivon, että löytyvät
esittäjät ja kannattajat näille molemmille vastalauseille.
Niissä on todella sanottu se, mistä on kyse.
Esimerkiksi ensimmäisen vastalauseen 4 §:ssä kyseessä on
törkeä rattijuopumus. Jos törkeän rattijuopumuksen
raja saadaan veren alkoholipitoisuudessa 0,8 promilleen, niin tämähän
on juuri oikein. Ed. Karhuhan mainitsi, että suurimmat vaaratekijät
liikenteessä aiheutuvat juuri siellä 1 promillen
paikkeilla. Silloin saataisiin tämä suurin vaaratekijä sanktioitua,
ja näin ollen tällä lainsäädännöllä on
selvästi ohjaava vaikutus ja uskon, että sillä edistämme
parhaimmalla mahdollisella tavalla liikenneturvallisuutta.
Kun nyt sitten on ollut tämä raja 0,5 promillea,
niin tämä tietää sitä,
että alkoholi on vakava vaaratekijä jo silloinkin.
Siksi 0,2 promillea veressä ja 0,10 milligrammaa alkoholia
litrassa uloshengitysilmaa yleensä tuomion rajana rattijuopumuksessa
ovat minusta hyvin kannatettavat Ruotsin-mallin ja hyvin monen muun
maan esimerkin mukaan. Näin ollen näillä edistetään liikenneturvaa,
annetaan mallia ja esikuvaa myöskin nuorille, jotka opettelevat
liikenteessä. Tällä on heille suuri kasvattava
merkitys.
Kun täällä on usein sanottu, että poliiseja
ei riitä, niin siitä huolimatta laki on laki,
vaikka ei poliisia olisikaan. Lain olemassaolo jo velvoittaa sen
noudattamiseen, ja yhteiskunnan on toisaalta pidettävä huoli,
että poliiseja on liikenneturvallisuuden vaatimalla tavalla
tuolla liikenteessä. Tällä hetkellä poliisit
ovat turhautuneita liikennevalvonnassa, jota he tekevät.
Kun ihmiset ajavat, niin kuin he sanovat "viineessä" eli
alkoholia veressä, mutta se jää 0,5 promillen
alle, poliisit saavat näitä tapauksia vaikka kuinka
paljon kiinni, mutta eivät pysty antamaan mitään
sanktiota, ei edes rikesakkoa normaalitilanteissa, kun se jää alle
0,5 promillen. Eli se peruste, että poliisi ei riitä valvomaan,
ei ole mikään peruste, koska näitä tapauksia
liikenteessä on erittäin paljon, jotka jo nyt
saisivat tästä sanktion.
Mikä se olisi? Minusta sanktioiminen pitäisi tehdä hyvin
joustavaksi, että siitä ei tulisi byrokratiaa.
Siellä voisi olla aivan tuossa lukeman alkupäässä rikesakko,
joka olisi selkeä merkki, että yhteiskunta ei
tätä hyväksy, ja vaikka sitten alkaisi
0,5:stä tuntuvampi sakottaminen. Näitä voi sitten
erikseen pohtia, mutta jo 0,2 promillen määrä veressä alkoholia
pitäisi saada sanktioitavaksi. Eli poliiseja kyllä on
ja he näitä tapauksia havaitsevat vaikka kuinka
paljon, mutta mitään eivät voi asialle
tehdä.
Toivonkin, arvoisa rouva puhemies, että huomenna eduskunta
tässä asiassa tekee sen, millä kaikkein
halvimmin ja hyvin tehokkaasti voidaan edistää liikenneturvallisuutta,
eli törkeän rattijuopumuksen raja pudotetaan 0,8
promilleen alkoholia veressä ja sitten rattijuopumusraja
lasketaan Ruotsin ja monen muun maan esimerkin mukaan
0,2 promilleen alkoholia veressä.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Anttila.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Aloittaisin korjaamalla ed. Karjulan puheenvuorossaan
esittämän tiedon. Hän totesi, että heijastin
ja kypärä tehdään nyt pakollisiksi
ja niitäkin pystytään valvomaan. Heijastimesta
ja kypärästä on tulossa suositus, ei
mitään pakkoa.
Aiemman puheenvuoroni jälkeen täällä on
liitetty moneen puheenvuoroon sana valvonnasta ja siitä,
että poliisit eivät kykene. Kerroin vain siitä,
mitä asiantuntijakuulemisessa tuli esiin. Siellä lähinnä nostettiin
esiin tarkoituksenmukaisuus eli katsottiin, että yli 1
promillen humala on se tila, jossa suurin osa pahoista onnettomuuksista sattuu.
Se oli tarkoituksenmukaisuus lähinnä, josta oli
kysymys.
Ennen asiantuntijakuulemisia olin itsekin sitä mieltä,
että 0,5:stä 0,2:een alentaminen olisi ihan hyvä signaali
ja poistaisi tietynlaisen laskelmoinnin ravintolassa, kuinka paljon
voi juoda, ennen kuin lähtee rattiin ja vielä kykenee
ajamaan rajojen sisällä autoa. 0,2 ei antaisi
niin paljon myöten. Mutta kuultuani asiantuntijoita, joita
olen oppinut tässä talossa kuulemaan ja joiden
sanomisiin luottamaan omaa mutu-käsitystäni vastaan,
jouduin tulemaan siihen tulokseen, että useimmat heistä olivat
sitä mieltä, ettei ole tarkoituksenmukaista alentaa
sitä 0,2:een. Eli edelleen sama asia kuin aikaisemmin.
Jos tässä nyt sitten joku on vastuuton, niin
olkoot sitten asiantuntijat vastuuttomia, kun tällaista
meille kertovat, mutta uskoisin, että tämä hallituksen
esityskin perustuu tämän tyyppisiin arvioihin
ja sen takia sinne se raja on jätetty.
Huumeiden nollatoleranssi on hyvä ja on hyvä,
että arvot otetaan nimenomaan verestä, ettei tule
oikeusmurhatilanteita.
Sitten täytyy myöntää, että itsekin
olisin veneilyn suhteen ollut tiukempi, mutta kun en ole asiasta
ollut kuulemassa enkä tiedä, mitä on
puhuttu, täytyy luottaa omien valiokuntajäsenten arviointikykyyn
ja siunata tämä päätös
tällaisena.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että todellakin
liikenneturvallisuudesta puhutaan täällä ja
puhutaan tällä kertaa sitten rattijuopumuksen
ja vesiliikennejuopumuksen aiheuttamista onnettomuuksistakin. Nimittäin
toissa vuonna todellakin yli sata henkeä jo kuoli ei välttämättä rattijuoppojen
aiheuttamissa, mutta kuitenkin niissä liikennevahingoissa,
joissa osallisena oli rattijuoppo. Sehän on valtavan suuri
prosentti, kun ajatellaan, että kaiken kaikkiaan noin 400
henkeä kuoli vuoden aikana liikenneturmissa.
Kun kysytään, pystyykö poliisi valvomaan, niin
minun mielestäni — puhun nyt käytännön poliisimiehen
kokemuksella — kaikkein paras ratkaisu olisi, kun olisi
nollatoleranssi tieliikenteessä. Se olisi todella helppo
valvoa, ja minun mielestäni sitä olisi myös
todella helppo noudattaa.
Mitä tulee sanktioihin, olen myös huomannut, että ajo-oikeuden
menettäminen, se seuraamus, kirpaisee aika hyvin ja se
kirpaisee nopeasti. Olenkin sitä mieltä, että mikäli
poliisilla olisi mahdollisuus ajokortin pikaperuutukseen lievemmissä rattijuopumustapauksissa,
se saattaisi tuottaa erinomaisen hyvän tuloksen. Ainakin
se vaikuttaisi positiivisesti liikenneturvallisuuden kehittymiseen.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Oma näkökulmanikin tähän
hallituksen esitykseen on sama, mikä oli ed. Hemmilän,
eli miksi ei voisi lähteä aika tiukasta eli nollatoleranssiajattelusta.
Miksi näin? Erityisesti siksi, että kyllä tilastot
osoittavat, kuolemantapaukset, kuitenkin, että tässä asiassa,
jos missä, meidän on oltava hyvinkin tiukkoja.
Erityisesti, niin kuin vastalauseessa tuodaan esille, on totta,
että kyllä me elämme yhteiskunnassa,
jossa paitsi että alkoholia on helppo saada, alkoholin
käyttö on ikään kuin normaalistunut
eli se kuuluu normaaliin, tavalliseen elämäntapaan.
Silloin se viesti, minkä laki tuottaa, on erittäin
tärkeä, siis että lain myötä tulisi
selkeästi viesti, että jos on ajoon lähdössä,
ei silloin näin holtittomasti eikä ollenkaan tulisi
käyttää. Kyllä tämä on
mielestäni nimenomaan liikenneturvakysymys. Ihmettelen
suuresti, jos täällä ei ole ollut riittävästi
niitä asiantuntijoita, jotka olisivat tätä korostaneet,
niin kuin ed. Karhu vetosi siinä, miksi tätä ei
alenneta, asiantuntijoihin. Minun mielestäni siinä on
kyllä kysymys myös siitä, keitä asiantuntijoita
on kuultu. Liikenneturvan mielestä, nimenomaan näin
olen ymmärtänyt, sitä tulisi nollaan
siirtää.
Erityisesti vielä tässä se, että vaikka
huumeiden käyttö on rike, ajo esimerkiksi nopealla
ja tehokkaalla veneellä ei edellyttäisi huumeetonta kuljettajaa,
tuntuu todella pahalta, koska meillähän näitä onnettomuuksia
on jo tapahtunut hyvinkin paljon tuolla vesillä ihan viime
kesänäkin, joten kyllä olen vastalauseen
kannalla.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Olisin ed. Hemmilältä kysynyt
hänen asiantuntemukseensa vedoten, kun hän sanoi,
että täysin 0,0 promillea olisi kaikkein paras.
Tämä on varmasti ihanne, johon liikenteessä ehdottomasti
tulisi pyrkiä, mutta kuinka on, ovatko mittauslaitteet
niin ehdottoman tarkkoja tai tuleeko siellä sitten joitakin
tulkintavaikeuksia? Onko käytännössä niin,
että 0,2 promillea olisi kuitenkin semmoinen raja, jossa
nämä tulkintaerimielisyydet sitten poistuisivat?
Mutta, arvoisa rouva puhemies, menisin vesiliikennejuopumukseen.
Minä en ollenkaan ymmärrä, miksi vesillä sallitaan
sitten korkeammat alkoholipromillet kuin maalla. Vedessähän
on vielä se hukkumisen vaara lisäksi, kun onnettomuus
sattuu. Todellakin, vesiliikenne on mennyt aina voimakkaampien venemoottorien,
ja mitä ne nykyisin ovatkaan, kehityksen myötä niin
hurjaksi ja villiksi, että siihen kyllä tulisi
voida puuttua aivan samalla tavalla kuin maallakin tapahtuvaan alkoholin
käyttöön. Vesiliikenne on aiheuttanut
onnettomuuksia, joissa nimenomaan syyttömät ihmiset
ovat sitten joutuneet kärsimään, on tullut
kuolemantapauksia, vakavia vammautumisia. Jos sinnekin saataisiin
samat promillelukemat kuin maalla, niin sillä olisi myös,
näin uskon ja väitän, selkeästi
käyttäytymistä ohjaava vaikutus.
On hyvä, että huumaavien aineitten käyttöön on
haluttu myöskin puuttua ja ne selkeästi sanktioidaan.
Jäänkin kysymään, voisiko huomenna vielä tähän
vesiliikennejuopumukseen palata, koska minusta on liian suuri määrä alkoholia
veressä, jos se on 1,0 promillea, ennen kuin siihen voidaan
puuttua. Veden päällä tietysti poliiseja on
vähemmän valvomassa, mutta kyllä he tiettyjä iskuja
tekevät sen mukaan kuin tarpeen kokevat. Kyllä silloin
pitäisi olla myöskin väline, jolla voitaisiin
puuttua vesiliikenteen vaarantamiskysymyksiin.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen, me voimme puuttua huomenna äänestyksessä juuri
näihin asioihin. Toivon, että ed. Hemmiläkin,
joka puhui nollarajasta eli täyskiellosta, näkee,
että 0,2 on lähempänä nollaa
kuin 0,5. Ed. Oinoselle voin todeta, että esimerkiksi ehtoollisella
käynti voi sitten tuoda ongelmia, jos ollaan täysin
nollassa, joten ehkä on hyvä, että on
pieni toleranssi kuitenkin.
Mutta, arvoisa puhemies, Ruotsissa promilleraja laskettiin 0,2:een
jo vuonna 1990 ja Norjassa vuonna 2000. Molemmissa maissa, joissa
olosuhteet ovat samanlaiset ja moni muu asia samalla lailla kuin
Suomessa, kokemukset tästä ovat hyvät.
Ruotsissakin siis 12—13 vuotta on eletty tätä 0,2
promillen aikaa. Varmasti ruotsalaiset olisivat nostaneet sen takaisin
korkeammalle, jos kokemukset olisivat olleet huonot. Meillä 0,5:stä on
huonot kokemukset. Meillä kuolee, vammautuu ja vahinkoja
tapahtuu alkoholin ja liikenteen yhdistämisen takia entistä enemmän.
Todellakin näillä varoilla, jotka säästyvät,
kun menetykset saadaan ehkäistyä, voidaan palkata
poliiseja huomattavasti lisää, jos halua on. Näyttää vain
siltä, että meillä ei ole tähän
oikein halua puuttua. Uskon ja toivon, että huomenna kukin
kansanedustaja omantuntonsa mukaisesti vapaasti äänestää niin
kuin oikeaksi kokee. Uskon, että useimmat kokevat niin
kuin suomalaisten enemmistö, 60 prosenttia, että 0,2:een
pitää mennä.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi viittasi äskeisessä puheenvuorossaan
muun muassa alkoholin aiheuttamiin kustannuksiin. Todellakin arvioitten
mukaan alkoholin aiheuttamat haitat kustannuksina yhteiskunnalle
ovat olleet jopa 16—20 miljardia markkaa. Kuitenkin jos
nyt ajatellaan sitä kääntöpuolta
eli alkoholiveron tuottoa, se on jäänyt 6—7 miljardiin
markkaan, eli kyllä ne nettokustannukset ovat hurjat. Näihin
kustannuksiin ei ole vielä laskettu vesi- ja tieliikenteessä menetettyjen
ihmishenkien arvoa, jota ei rahassa voi mitata.
Mitä tulee siihen, kun ed. Oinonen kysyi, onko nollarajaa
helppoa valvoa, niin se on todellakin poliisin näkökulmasta
kaikkein helpoin. Se on todella helpoin. Kun ed. Karhu epäili,
ettei sitä voida valvoa, niin tätäpä voidaan
todellakin valvoa.
Mitä tulee sitten taas tieliikenteen ja vesiliikenteen
välisiin eroihin, niin kyllä minä toteaisin,
että suhteellisesti liikennemääriin ja
liikennetiheyteen verrattuna vesiliikenteessä huomattavasti
enemmän ihmisiä vammautuu ja kuolee. Siinä mielessä kannattaisin
ihan ehdottomasti samoja promillerajoja vesiliikenteeseen kuin tieliikenteeseen.
Yleiskeskustelu päättyy.