Täysistunnon pöytäkirja 147/2010 vp

PTK 147/2010 vp

147. TIISTAINA 1. HELMIKUUTA 2011 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laeiksi vesienhoidon järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on HE 323/2010, ja se koskee lakeja vesienhoidon järjestämisestä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Kysymyksessä on käytännössä tilanne, että vesienhoitoon, hyvään vesien tilaan, tulee EU:n meristrategiasta velvollisuus huolehtia merien hyvästä tilasta.

Tässä on kysymys Euroopan unionin meristä, joista yksi on Itämeri tietysti, ja tiedämme Itämeren olevan vesialue, joka on erityisen vahvasti kärsinyt nimenomaan rehevöitymisestä: typpipäästöt, fosforipäästöt — aivan sitä samaa, mistä me täällä tänään keskustelimme.

Tämän vuoksi tämä lainsäädäntö on hyvin sopiva tähän keskustelun jatkeeksi käsitellä. Samalla on syytä todeta, että kun aikajänteeksi laitetaan 2020 mennessä, niin tämän tilanteen hallitsemisen osalta ja sen aikaansaannin suhteen, että todellakin Itämeren, niin kuin muidenkin Euroopan unionin rantavesien, tila saadaan hyväksi, on todella tiukka aikataulu. Tästä näkökulmasta tähän tulee suhtautua jatkuvasti hyvin aktiivisesti.

Täällä on talossa tämän jätevesiasetuksen lisäksi käsittelyssä muun muassa Selkämeren kansallispuisto, ja myös se, siihen liittyvä keskustelu, liittyy omalta osaltaan tähän rehevöitymiseen.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovesiallas, jossa on valtameren suolaista ja ympärillä olevien jokien tuomaa makeaa vettä. Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä, joten siihen ei mahdu riittävästi vettä suhteessa 1,6 miljoonan neliökilometrin valuma-altaaseen.

Itämeren rannoilla asuu noin 85 miljoonaa ihmistä. Rannikkovaltioilla on paljon teollisuutta ja maataloutta, minkä takia Itämereen on huuhtoutunut satojen vuosien aikana ympäristömyrkkyjä ja ravinteita. Itämeri on herkkä ravinteille, myrkyille ja likaantumiselle.

Itämeri on riippuvainen Pohjanmeren suolapulsseista. Itämeren vesi makeutuisi, jos sinne ei tulisi happea tuovia suolapulsseja. Itämeren pahimpia ongelmia on typpi- ja fosforikuormituksesta johtuva rehevöityminen, josta aiheutuu happikato syvänteissä. Jäljellä on myös ddt- ja pcb-yhdisteitä, dioksiinia ja pohjasedimenttiin varastoituneita raskasmetalleja. Ilmastonmuutos kärjistää ravinteiden ja myrkkyjen vaikutusta.

Arvoisa puhemies! Itämeren liikenne kasvaa vuoteen 2020 mennessä 60 prosentilla. Laivojen rikki-, typpi- ja hiilidioksidipäästöt kasvavat siis merkittävästi. Siksi on korostettava yhteistyön parantamista meriturvallisuuden toimeenpanossa, hajanaisten valvonta- ja reititysjärjestelmien yhteensovittamista sekä kansallisten meripelastuslaitosten yhdistämistä hätätilanteissa.

Hallitus on merkittävästi vaikuttanut EU:n Itämeri-strategian syntymiseen. Eduskunta on käsitellyt useaan otteeseen Itämeri-selontekoa. Tärkein asia on kuitenkin raha. Itämeren suojeluun tarvitaan merkittävästi lisää voimavaroja. Kuten lähetekeskustelussa totesin, on turha tehdä merenhoitosuunnitelmia, jos tiedossa ei ole riittävästi voimavaroja Itämeren kuormituksen merkittävään vähentämiseen Suomen lisäksi myös muissa Itämeren rantavaltioissa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen jo kerkisi siepata tähän mukaan Selkämeren kansallispuisto -asian, jonka yhteydessä on tullut nimenomaan se mieleen, mitenkä nämä asiat nyt oikein menevät.

Meillä on tässä vesienhoidon yksityiskohdan, eikä niin pienen, merenhoidon, lakipaketti, jos näin voidaan sanoa, ja sitten toisaalta tuodaan sellainen esitys, jonka muutosta perustellaan sillä, että matalaan meriveteen laitetaan kalankasvatuskasseja niin paljon, että siitä syntyy 400 työpaikkaa. No, eihän se ympäristöpoliittisesti ja ympäristönsuojelullisesti voi onnistua millään, niin että kyllä tässä hallituksessa on pikkuisen sellaista koordinaation tarvetta, ihan ihan pikkuisen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että ed. Pulliainen avasi tuon kysymyksen. Tuosta on juuri kyse.

Tuo ed. Laxellin puheenvuoro siitä, että pitäisi kaikkien rantavaltioiden olla aktiivisia, pitää paikkansa ja nimenomaan tässä tapauksessa Euroopan unionin jäsenten erityisesti, niin kuin Puolan, joka on absoluuttisesti suurin rehevöittäjä, kun lasketaan tonneittain typpeä ja fosforia.

Täällä kävivät Puolan ympäristövaliokunnan jäsenet joku aika sitten vieraanamme, ja se, mikä jäi mieleen, oli se, että he sanoivat, että he ovat vihreä tiikeri, Itämeren vihreä tiikeri. Nykyään kun kaikki vihertyy, niin en tiedä, tarkoittivatko he sitä, että Itämeri vihertyy heidän toimintansa tuloksena, mutta kuitenkin he ovat tällä tavalla vahva vaikuttaja Itämeren tilanteeseen. Mutta emme me suomalaiset mitenkään pahasti jää tästä, koska taas per capita laskettuna me olemme suurin Itämeren rehevöittäjä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan vaan lyhyesti totean sen, voisiko tätä ajatella jollakin tavalla myönteisesti kuitenkin, ja se myönteisyys voisi teoriassa muodostua siitä, kun jo tämän vuoden budjetin yhteydessä tämän roskakalan hoitokalastuksen kautta otetaan fosforia pois merestä, Saaristomerestä erikoisesti, että sillä tavalla ostettaisiin ikään kuin mahdollisuus johonkin tämmöiseen, mutta se ei kuitenkaan haittaa Selkämeren kansallispuiston perustamista.

Yleiskeskustelu päättyi.