Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tuskin herättää yhtä vilkasta keskustelua kuin äskeinen, ja näkyy ryhmänjohtaja Zyskowiczkin lähtevän pois salista.

Nyt puhutaan ensimmäisessä käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä n:o 207/2001 laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta. Tämä hallituksen lakiesitys sai maa- ja metsätalousvaliokunnassa hyvin kriittisen vastaanoton. Lakiesityksessä ehdotetaan maatilalain mukaisten lainojen ja valtion myyntisaamisten koron korottamista enintään 5,5 prosenttiin niiden lainojen ja saamisten osalta, jotka alennettiin 4 prosenttiin EU:n liittymissopimuksen mukaan 31.12.2001 päättyväksi siirtymäkausiajaksi. Maatilalain nojalla saattoi vuoden 1990 loppuun asti myydä valtion maata maatalouskäyttöön siten, että osa kauppahinnasta jäi maksettavaksi korollisena saamisena. Lain nojalla voitiin lisäksi myöntää viljelijöille maatilan kehittämiseen halpakorkoisia lainoja. Takaisinmaksuaika on ollut yleensä noin 15 vuotta.

Valiokunnassa oltiin huolestuneita siitä, että nyt korkotasoa ollaan korottamassa, kun siirtymäkausi päättyy. Jotkin tilat saattavat arvioiden mukaan joutua suuriin vaikeuksiin, koska useat tilat elävät hyvin kriittisessä vaiheessa ja kaikkinainen lisärasitus saattaa olla liikaa. Valiokunnassa oli selkeää halua hylätä koko lakiesitys tai siirtää sen käsittelyä toistaiseksi ja jäädä seuraamaan, mitä eurooppalaisessa korkokehityksessä tapahtuu.

Valiokunnan maa- ja metsätalousministeriöstä saaman selvityksen mukaan voimassa oleva 4 prosentin korko lakkaa olemasta hyväksytyn tukijärjestelmän mukainen korko tämän vuoden lopussa. Siinä tapauksessa, että EY:n viitekorko ylittää 4 prosenttia 1.1.2002, korko sisältää ministeriön arvion mukaan laitonta valtion tukea siltä osin kuin viitekorko ylittää 4 prosentin rajan. Maa- ja metsätalousministeriön lausunnossa kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen ja vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa toteavat, että jos eduskunta päättää asiasta vasta vuonna 2002, niin kuin valiokunnan tarkoituksena oli, tällöin katsotaan, että perustuslain kannalta koron muutos voidaan toteuttaa ainoastaan lain voimaantulosta alkaen. Perittävän koron ja viitekoron välinen erotus jäisi pysyvästi lainansaajan tueksi. Näin ollen ministeriö katsoi, että tällainen vaihtoehto ilman komission etukäteen antamaa hyväksyntää ei ole Suomen jäsenvelvoitteiden mukainen.

Näistä syistä, koska valiokunnan enemmistö ei halunnut syyllistyä ilmeiseen laittomuuteen, valiokunnan enemmistö pitkin hampain asettui kannattamaan esitystä. Valiokunta kuitenkin liitti mietintöönsä lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus reagoi viitekorossa tapahtuviin muutoksiin nopeasti antamalla muutosten vahvistamisen jälkeen välittömästi valtion myyntisaamisten ja lainojen korkojen muuttamista koskevat esitykset eduskunnalle. Sen voin vakuuttaa, että tämä lausumaehdotus on tarkoitettu todella vakavasti otettavaksi.

Valiokunta myöskään mietinnössään ei totea, niin kuin normaali tapa on, että valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, vaan valiokunta kirjasi oikeastaan pakon edessä mietintöön sanamuodon, että valiokunta pitää esitystä EY:n tukisäännösten mukaisena; sitä ei pidetty tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, vaan EY:n tukisäännösten mukaisena.

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta oli tämän asian osalta temppelin harjalla ja aika hankalassa tilanteessa, mutta ministeriön tulkinta oli täysin selvä. Jos ei haluta syyllistyä laittomaan tukeen, meidän on pakko tässä vaiheessa tämä esitys hyväksyä ja palata asiaan siltä osin, jos EY:n viitekorossa tapahtuu muutoksia.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mäki-Hakola kertoi aika perusteellisesti, mistä tässä on kysymys. Silloin kun Suomi liittyi EU:hun, me saimme muutamia siirtymäsäännöksiä esimerkiksi maatalouden osalta, että voisimme sopeutua paremmin yhteisiin markkinoihin. Tämä korkojen alennus oli yksi osa sitä, toinen esimerkki oli sopeutumisvähennys verotuksessa. Nyt korko pitää palauttaa ennalleen ja ennalleenpalautus voisi joillekin tarkoittaa jopa 9 prosentin korkoa. Siinä mielessä tässä on onneksi tällainen perälauta olemassa, että korko on korkeintaan 5,5 prosenttia. Tällä hetkellä EU:n viitekorko on 6,33 prosenttia, ja sitä on viimeksi tarkistettu tämän vuoden alussa. Kun korkokanta on yleisesti ollut laskussa, uskotaan, että se tulee myös alenemaan, mutta päätöstä tehdessä ei tiedetty, mikä se tulee olemaan. Sen takia tämä asia oli todella hankala ja vaikeasti päätettävissä.

Valiokunta oli tässä niin sanotusti puun ja kuoren välissä. Valittavissa ei ollut oikeastaan hyviä vaihtoehtoja ollenkaan. Sen vuoksi valiokunnan edellyttämisponsi on tärkeä. Sen mukaan seurataan, mitä korkomarkkinoilla tapahtuu, ja sen jälkeen tehdään tarvittaessa muutoksia. Tässä asiassa vielä, kun ratkaisuvalta on yksinomaisesti komissiolla, jos komissio katsoo, että Suomi noudattaa vääränlaista tukipolitiikkaa, niin siitä voisi aiheutua maallemme sanktioita ja se myös voisi vaikeuttaa tulevia neuvotteluja, kuten esimerkiksi tarvittavia artikla 141 -neuvotteluja.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten edelliset puhujat, edustajat Mäki-Hakola ja Jari Koskinen, ovat jo selvittäneet tämän esityksen perusteluja, minäkin haluaisin korostaa sitä, että nyt esillä oleva asia on vain marginaalinen valtakunnallisesti kaikkia viljelijöitä yhteisesti koskien, mutta kyllä tämä saattaa yksittäisille tiloille, yksittäisille viljelijöille, merkitä melkoista menojen lisäystä nimenomaan korkomenojen osalta. Sen vuoksi minä haluan nyt tässä tuoda esille ja muistuttaa ja korostaa sitä valiokunnan esille nostamaa asiaa, että hallitus reagoi viitekoroissa tapahtuviin muutoksiin välittömästi. Jos viitekoroissa tapahtuvat muutokset on havaittavissa jo esimerkiksi heti vuoden alusta, niin hallituksen todellakin on reagoitava asiaan ja tuotava asia uudelleen käsittelyyn. Eli se perälauta, jota ed. Jari Koskinen korosti, enintään 5,5 prosenttiin, sekään ei välttämättä vielä riitä, vaan mikäli viitekorot alenevat, niin tähänkin on kajottava ja tätä alennettava.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lain valiokuntakäsittelyn yhteydessä keskustalaiset ovat ottaneet selkeästi kielteisen kannan lain hyväksymisen suhteen. Tällä on hyvin marginaalinen vaikutus valtiontalouteen, mutta hyvin merkittävä vaikutus pahimmillaan yksittäiseen talouteen. Yksittäisen viljelijän asema EU-aikana ei välttämättä ole parantunut. Jotta heitä ei nyt jatkossa lisää rasitettaisi ja luotaisi lisää velvoitteita ja vaatimuksia, olisi ollut perusteltua, että tämä lakiesitys olisi tullut hylättyä.

Pertti  Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mauri Salo ei osallistunut maa- ja metsätalousvaliokunnan työskentelyyn eikä voi näin ollen tietää, mitä siellä on keskusteltu. Siellä todettiin täysin yhteen ääneen se, että jos meillä on mahdollisuus, niin siirrämme tämän asian käsittelyä ja seuraamme tilanteen kehittymistä. Mutta valiokunnan puheenjohtajan Timo Kallin aktiivisesta yrityksestä huolimatta me emme saaneet mistään sellaista tukea, että olisimme voineet jättää lakiesityksen hyväksymättä, vaan olimme todella puun ja kuoren välissä.

Tässä tapauksessa tietenkin hallituspuolueet ottavat asiasta vastuun ja huolehtivat siitä, että näitä säädöksiä, jotka meillä EU:hun päin on, noudatetaan. Oppositiolla tietenkin, niin kuin puheenjohtaja Kalli totesi, on oikeus tehdä omat johtopäätökset asiasta. Mutta me olimme todella puun ja kuoren välissä. Meille ei annettu muuta mahdollisuutta kuin näin menetellä. Minä en ainakaan suomalaisena lainsäätäjänä halua ehdoin tahdoin olla rikkomassa säädöksiä, jotka meille on asetettu.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro) :

Arvoisa herra puhemies! Suomalaiset tulkitsevat hyvin ortodoksisesti EU-säännöksiä. Olemme juuri nähneet tilaston, jossa suomalaiset ovat vain 0,7 prosentin päässä täydellisestä direktiivien tulkinnasta, kun vastaavasti isot EU-maat, Ranska, Saksa ja Etelä-Euroopan maat, ovat aivan eri tasolla. Kyllä meidän pitäisi myös omassa lainsäädännössämme käyttää talonpoikaisjärkeä silloin, kun on talonpojan asioista kysymys.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. M. Salolle voisi todeta, että ehkä joskus siitä luterilaisesta perinteestäkin on hyötyä, että pyritään noudattamaan lakeja ja säädöksiä. Voi olla, että joskus pienen jäsenvaltion kannattaa olla vähän nöyrä eikä leikkiä pienillä asioilla. Valtiontalouden osalta tässä on kysymys 8 miljoonasta, mutta monelle tilalle tämä tietysti voi olla hankalampi paikka. Ainakaan valiokunnan enemmistö ei halunnut ottaa sitä riskiä, että tässä tulisi joitakin vaikeuksia komission kanssa, koska on isompiakin asioita tulossa eteen. Taas toisaalta, kun saatiin selvitys siitä, että me emme esimerkiksi voi odottaa vuodenvaihteen yli, jolloin tietäisimme, mikä viitekorko tulee olemaan, koska ei edes tiedetä, koska sitä seuraavan kerran tarkistetaan, sen vuoksi tämä nyt vain oli pakko niellä.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Mäki-Hakola totesi, valiokunta kyllä vakavasti tätä asiaa pohti. Sitäkin mahdollisuutta pohdittiin, että tämä asia olisi siirretty ensi vuoden puolelle. Mutta sitten valiokunta sai maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jarmo Vaittisen allekirjoittaman lisäselvityksen, jossa todetaan, että siinä tapauksessa, että ehdotettu laki säädettäisiin esityksestä poiketen, maa- ja metsätalousministeriö esittää kunnioittaen seuraavaa: Voimassa olevan 4 prosentin korko lakkaa olemasta hyväksytyn tukijärjestelmän mukainen korko 31.12.2001 siinä tapauksessa, että EU:n viitekorko ylittää 4 prosenttia 1.1.2002. Korko sisältää laitonta valtion tukea siltä osin kuin viitekorko ylittää 4 prosenttia.

Tämä olisi merkinnyt sitä, että todellakin näiden vanhojen lainojen korot olisivat saattaneet hypätä tässä tilanteessa jopa 9 prosenttiin. Nyt tässä uudessa laissa on todella säädetty 5,5 prosentin katto. Ed. M. Salo, tämä kuitenkin olisi ollut hankalampi tilanne niille monille viljelijöille, jos heidän korkonsa olisi 5,5 prosentin sijasta hypännyt ensi vuoden alusta alkaen 9 prosenttiin.