Pekka Kuosmanen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pankkien kohtuuttomat palvelumaksut ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina hyvin paljon. Viikolla 7 tässä salissa keskusteltiin ed. Gustafssonin ja 122 muun kansanedustajan allekirjoittamasta lakialoitteesta, jossa perätään pankkien palvelumaksuille 2,5 euron kattoa sekä Rahoituskeskuksen valvontavastuuta palvelumaksujen kehityksessä. Itse olen hyvin huolissani samasta asiasta ja vahvasti sitä mieltä, että asiaan on tavalla tai toisella puututtava. Olen tehnytkin lakialoitteen asian korjaamiseksi. Aloite koskee postipalvelulain 4 ja 26 §:n muuttamista. Lakialoitteen on lisäksi allekirjoittanut 31 muuta kansanedustajaa yli puoluerajojen.

Lakialoitteessani ehdotetaan, että postipalvelulaissa säädettäisiin Postin voivan tarjota myös maksunvälitystä, mikä helpottaisi juuri pankkien tiskeillä maksavien asiakkaiden eli kohtuuttomien palvelumaksujen uhriksi joutuneitten marginaaliryhmien laskunmaksua. Näissä maksupalvelupisteissä tulisi palvelumaksujen olla myös kohtuullisia eli suuruudeltaan enintään 1 euro.

Arvoisa herra puhemies! Asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin on turvattu luottolaitostoiminnasta annetussa laissa. Laki ei kuitenkaan määrittele pankkipalveluista kerättävien palvelumaksujen suuruutta. Viime vuosien aikana palvelumaksuja onkin pankeissa nostettu kohtuuttoman korkeiksi. Koska vapaassa markkinataloudessa yksityisten liikelaitosten toimintaan on valtion taholta monimutkaisempi puuttua, olisi helpompaa tarjota kansalaisille mahdollisuus kohtuuhintaiseen laskun maksuun liikelaitoksen toimipisteissä, joissa valtio on yksin omistajana.

Pankkien nykyisistä palvelumaksuista, jotka ovat jopa 8 euroa laskulta, kärsivät erityisesti ne asiakkaat, jotka suorittavat maksunsa pankin palvelutiskillä eivätkä voi tai halua käyttää edullisempaa palvelumuotoa. Tähän joukkoon kuuluu noin 300 000 suomalaista, joista suurin osa on pienituloisia eläkeläisiä. Suurin osa väestöstä on jo siirtynyt käyttämään uusia mahdollisuuksia pankkiasioittensa hoitamisessa eli puhelinta ja Internetiä. Ryhmä, joka ei näitä uusia maksumuotoja voi tai halua käyttää, on kuitenkin suhteellisen pieni eikä asian korjaamisen pankeissakaan pitäisi olla mikään kustannuskysymys.

Arvoisa puhemies! Kun luottotoimintalaista annetun lain 50 a §:ää säädettiin, todettiin hallituksen esityksessä nimenomaan, että asiakkaan oikeutta pankkipalveluihin ei tule tehdä käytännössä merkityksettömäksi kohtuuttomalla ja syrjivällä hinnoittelulla. On myös asiakkaan kannalta oleellista, että nämä palvelut ovat ilman kohtuutonta vaivaa saatavissa kaikkialla Suomessa. Suomen harvaanasutuilla seuduilla tilanne ei tällä hetkellä ole mielestäni riittävän hyvä. Pankit ovat viime vuosina vähentäneet huomattavasti konttoreittensa määrää ja siirtäneet yhä enemmän palveluitaan asiakkaille itselleen suoritettavaksi. Vaikka Postikin on vähentänyt toimipisteitään, on kuitenkin postipalvelujen saatavuus syrjäseuduilla parempi asiamiespostijärjestelmän kautta. Tätä järjestelmää kehittämällä siten, että näissä toimipisteissä voitaisiin huolehtia myös maksuliikenteestä, parantuisi palveluiden saatavuus Suomen harvaanasutuilla alueilla. Usein myös unohdetaan, että syrjäseutujen pankkitiskiasiakkaiden yksi maksusuoritus kohoaa huimaksi lähes poikkeuksetta palvelumaksun lisäksi matkustuskustannuksista johtuen. Harvaanasutulla alueella lähimpään pankkiin voi olla kymmeniä, jopa satoja kilometrejä matkaa. Kysynpä vain, onko kohtuullista, jos ihminen saa keskimäärin vaikkapa 500 euroa eläkettä kuukaudessa, maksaa joka kuukausi neljä viisi laskua pankissa ja niihin menee häneltä tuossa tapauksessa 5—10 prosenttia kuukausituloista palvelumaksuihin.

Arvoisa puhemies! Postin nykyiset tietoliikennejärjestelmät mahdollistaisivat tämän kaltaisen maksuliikenteen hoitamisen Postin palvelupisteissä, joita Suomessa on edelleenkin huomattavan tiheässä ja tiheämmässä kuin pankkeja. Postit tarjoaisivat lakiehdotukseni mukaan vain maksuvälityspalvelua eivätkä esimerkiksi talletus- tai muita pankkipalveluja. Laskun maksusta veloitettaisiin asiakkaalta korkeintaan 1 euro per lasku ja toimipisteestä tulot toimitettaisiin Suomen Posti Oyj:lle. Siinä tapauksessa, että 1 euro ei riitä kattamaan kuluja maksun välittäjälle, tulee Posti vastaan valtion budjettivaroin, joita Postilla kyllä riittää. Onhan Suomen Posti Oyj muutenkin erittäin vakavarainen yhtiö. Ruotsissa saman kaltainen järjestelmä on ollut jo kauan käytössä ja kokemukset ovat erittäin menestyksekkäitä.

Arvoisa puhemies! Tähän kiistämättömään ongelmaan yhteiskunnassamme eli laskun maksun kohtuuttomiin kustannuksiin on nyt vihdoinkin saatava jonkinlainen tolkku. Tämä lakialoitteeni postipalvelulain muuttamisesta on siihen suuntaan oikea ratkaisu. Toivottavasti mahdollisimman moni tässä salissa ymmärtää myös asian.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä aloite ymmärretään. Tuleekin tässä mieleen, että ed. Kuosmanen on herännyt nyt, kun ed. Gustafssonin aloite on saanut niin suuren julkisuuden ja siitä on noussut kohu.

Jos pikkuisen valottaisi teille tätä postitoimintaa, niin kyllähän tässä on pitkä historia taustalla. Te pitkäaikaisena kansanedustajana tunnette tämän historian yhtä hyvin kuin minäkin. Eli aikanaan, kun Posti porvarihallituksen toimesta yhtiöitettiin vuonna 94, silloin tästä erotettiin teletoiminta ja postitoiminta. Eli silloin lähdettiin osakeyhtiölain mukaiseen toimintaan. Sen jälkeen Postille on asetettu omistajan kautta velvollisuus tulouttaa vuosittain sijoitetulle pääomalle korkoa ja osinkoa. Näin on katettu budjettivaroja Postin tuloksella. Hyvin olitte mukana silloin — oliko se vuosi 2001 — kun vielä tehtiin tämä typerin ratkaisu eli Leonian ja Postin sopimuksen purkaminen, joka oli tyhmin ratkaisu varmaan tällä alalla viime kaudella, ja sitä operaatiota johti Olli-Pekka Heinonen liikenneministerinä ollessaan. Eli tällöin, kun oli kaksi sataprosenttisesti valtion omistamaa yhtiötä, ei päästy sellaiseen sopimukseen, että Leonia olisi maksanut Postille riittävästi korvausta juuri nimenomaan haja-asutusalueilla pidettävien pankkipalveluiden ja postipalveluiden turvaamisesta, vaan sanottiin, että markkinatalous on markkinataloutta ja se hoitaa. Tämä oli nimenomaan kokoomuksen linja silloin siinä yhteisessä hallituksessa, jossa olimme ja jossa myöskin vasemmistoliitto ja vihreät olivat mukana. Silloin tehtiin selkeä ero, että postitoiminta on postitoimintaa ja pankkitoiminta on pankkitoimintaa. Sen jälkeen tämä toimipaikkaverkko on supistunut niin, että niitä on 3 000:sta Postin omia enää noin 300. Nythän te hyvin tiedätte, että me kävimme täällä pitkän ja laajan keskustelun postipalvelulain vaikutuksista vähän ennen joulua, ja nyt liikennevaliokunta on valmistelemassa tästä selonteosta lausumaa, joka tulee 10.3. tänne eduskuntaan. Silloin on varmaan hyvä, että tämäkin asia nostetaan uudelleen esiin, rupeaako Posti jälleen harjoittamaan pankkitoimintaa.

Te viittaatte tässä aloitteessa näihin asiamiesposteihin. Tänä päivänä asiamiespostit voivat suorittaa näitä maksusuoritteita. Esimerkiksi kylän pankki voi olla myöskin samalla asiamiesposti. Eli ihminen, joka menee pankkiin, voi samalla maksaa laskunsa ja samalla toimia siellä postin puolella. Eli asiamiespostisopimuksia on tehty mitä erilaisimpien firmojen kanssa. Meillä on esimerkki sähköpattereita valmistavasta yrityksestä tuolta Kontiomäeltä, ja yleisin tapa on vähittäisliikkeiden, esimerkiksi pienten S-marketien, yhteydessä olevat asiamiespostit, jotka ehkä parhaiten tällä hetkellä toimivat. En tiedä, miten sitten se kauppatoiminta, kun se on kuitenkin liiketoimintaa, toimisi, jos sinne vielä otettaisiin 300 000 ihmisen maksusuoritteet ja samanaikaisesti todettaisiin, että ne eivät saa maksaa kuin euron korkeintaan. Te totesitte, että Suomen Posti voisi ottaa budjettivaroista sitten kompensaatiota kattamaan yli euron menevältä osalta nämä kulut. Se ei pidä paikkaansa, koska Postilta vaaditaan tulosta. Ei Posti voi vaatia valtiolta rahaa.

Täällä onkin yksi kirjelmä, joka hyvin kuvaa tilannetta. Tämä on Postiliiton kirje, joka on meille liikennevaliokunnan jäsenille osoitettu. Siinä todetaan: "Yleispalveluvelvoitteen haltija joutuu subventoimaan kannattamatonta toimintaansa kannattavalla." Eli tänä päivänä, kun me olemme määränneet, että ykkösluokan kirjeen hinta on sama, lähetetään se sitten täällä Helsingissä kaupunginosasta toiseen tai vaikka esimerkiksi Seinäjoelta Helsinkiin, se saa maksaa 65 senttiä. Näin subventoidaan sitten tällä kannattavammalla osuudella tämän kirjeen samahintaisuutta. Me olemme myöskin postipalvelulaissa vaatineet, että postin pitää kantaa joka talouteen posti viisi kertaa päivässä. Me olemme vaatineet, että ensimmäisen luokan kirjeen pitää 95 prosenttisesti olla seuraavana päivänä perillä, kun se on lähetetty mistä osasta maata tahansa. Eli meillä on paljon vaatimuksia tänä päivänä Suomen Posti Oy:lle, mutta me vielä sen lisäksi vaadimme siltä tuloutusta, joka on ollut aika mittavaa. Se on ollut vanhassa rahassa sellainen puoli miljardia markkaa, mitä posti on vielä sen lisäksi joutunut maksamaan, ja siitä seurauksena on ollut, että postin työpaikat ovat vähentyneet 32 000:sta 22 000:een eli kymmenellä tuhannella tämän yhtiöittämisen aikana.

Kun nyt tätä subventiota tapahtuu, niin postin kannattavuus heikkenee, ja siitä seuraa, että koko kannattavuus heikkenee kaikilla alueilla, jota on sitten monenlainen toiminta. On kuljetus, on varastointi, on pakettien rahtaaminen, on kirjeiden, lehtien kuljettaminen. Ja esimerkiksi Postiliitto on esittänytkin, että otettaisiin tällainen malli heti käyttöön, mikä on esimerkiksi VR:n osalta. Niin kuin hyvin tiedätte, kun käytiin keskustelua Kouvola—Kotka -väliltä, että valtio maksaa budjetistaan kannattamattoman liikenteen tukea, joka selvästi osoitetaan tietylle rataosalle, niin samalla lailla postin työntekijät esittävät, että kun jo nyt pitää kannattavalla liiketoiminnalla subventoida kannattamatonta, niin siitä sitten selvästi eduskunta päättäisi, että tästä myöskin maksetaan.

Tähän minäkin olen valmis, mutta minä uskon, tuntien ed. Kuosmasen, joka on hyvin pätevä ja ahkera kansanedustaja, että te olette hakenut tällä aloitteella ihan hyvää tarkoitusta. Te olette hakenut, että näille 300 000 ihmiselle pystyttäisiin kohtuuhinnalla tarjoamaan pankkipalvelut, mutta ehkä oikea paikka ei kuitenkaan ole tämä Posti. Tai jos se on Posti, niin sitten postin täytyy aloittaa myöskin koko pankkitoiminta eli silloin ottaa käyttöön sijoitus- ja lainatoiminta, ja ehkä kuitenkin paras tie, jota nyt kovasti jo tässä talossa tutkitaan, ovat liikepankit, jotka tänä päivänä käärivät valtavia voittoja ja joihinka ihmisillä on mahdollisuus paremmin päästä kuin esimerkiksi postiin. Mehän postipalvelulaissa olemme vain todenneet, että jokaisessa kunnassa täytyy olla postipalvelupiste. Esimerkiksi nyt, kun tuolla valiokunnassa ed. Reijonen totesi, että miten sitten toimitaan, kun Joensuu ja Tuupovaara yhdistyvät ja Tuupovaaran keskustasta, jos se posti on siellä Joensuussa, tulee matkaa 94 kilometriä, niin ei se sitten kuitenkaan takaa, että se ihminen sillä euron hinnalla lähtee sinne Joensuun postiin sitä laskuansa maksamaan. Ehkä parempi tapa on kuitenkin se, että me tätä markkinataloutta rajaamme nyt näiden maksujen suhteen niin, että me täällä eduskunnassa säädämme kaikille pankeille tietyn kohtuullisuuden. Mutta muutoin yhdyn tähän aloitteeseen sen inhimillisyyden takia.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä ymmärrän täysin ed. Wallinin puheenvuoron sen takia, kun tietääkseni hän on postin hallintoneuvoston jäsen. (Ed. Wallin: En ole mikään hallintoneuvoston jäsen!) — Ai, no sitten pyydän anteeksi. — Eli tämä malli tuli Ruotsista. Ruotsissahan postit kanssa yksityistettiin, ja siellä tämä on toiminut jo neljä vuotta ja hinta suurin piirtein kruunuun nähden on noin yksi euro. Asiamiespostin omistaja minulle kertoi, että kun he saavat postipaketin käsittelystä 30 senttiä, niin jos he saisivat euron esimerkiksi jonkun laskun käsittelystä, niin sehän olisi heille tosi bisnes. Se tapahtuisi niin, että postiennakolla lähetettäisiin se raha asiamiespostista postiin ja posti hoitaisi eteenpäin sitten. Tämä on se kuvio. Ei postin tarvitse mitään pankkitoimintaa harjoittaa jatkossa tämän aloitteen pohjalta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä asia, että ed. Gustafssonin aloitteen jälkeen tulee aloite, joka osoittaa, että tässä on valinnanvaraa. Arvoisa puhemies! Poiketen siitä, mitä ed. Wallin äsken toi esille, niin minä kiinnittäisin erääseen sellaiseen pikanttiin yksityiskohtaan huomiota, että eduskunta on toimivaltainen päättämään tässä asiassa ihan mitä vain. Siinä on erikoisesti merkityksellistä se, että meillä on Suomessa tällä hetkellä erittäin herkullinen tilanne tässä valinnaisuudessa. Meillä on olemassa postipalvelulaki, jossa on sitten yleispalveluvelvoite säädetty jollekin, ja nyt se on Suomen Posti Oyj:lle säädetty. Elikkä Suomen Posti Oyj:n Suomen valtio omistaa sataprosenttisesti. Siis kaikki mahdollinen on eduskunnan käsissä. Se voi suurta mielikuvitusta käyttäen tehdä tässä asiassa ihan niin kuin hyväksi näkee. Ei ole olemassa mitään estettä lisätä 4 §:ään postipalvelulaissa sitä momenttia, joka tähän lakialoitteeseen on kirjattu. Ei ole mitään estettä lisätä hinnoittelua koskevaan 26 §:ään sitä momenttia, mikä tässä on nyt esitetty. Jos sitten tämä maksuvälityspalkkio, palvelumaksu, rajattaisiin enintään yhteen euroon, niin siitä seuraisi yksinkertaisesti vain se, että sen yleispalveluvelvoitteen sisällä Suomen Posti Oyj joutuisi tämän asian hoitamaan. Ja kysymys on silloin — minä ymmärrän tässä — ainoastaan maksuvälityksestä eikä mistään muusta ylimääräisestä hommasta. Mitään pankkitoimintaa tähän ei nyt kerta kaikkiaan Leonia-seikkailun jälkeen pidä laittaa, ei edes unelmissaankaan. Elikkä kysymys on vain tästä maksun välityksestä, elikkä otetaan vastaan rahaa ja välitetään se eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Tämä ei ole yksinkertainen asia. Kun tämä tulisi toimimaan asiamiespostien kautta pääsääntöisesti, niin se on ongelma, koska se merkitsee sitä, että näitten asiamiespostien ylläpitäjien valmiuden pitäisi radikaalisti parantua. Ed. Wallinin puheenvuorossa viitattiin tähän Kontiomäen tapaukseen, jossa asiamiespostin hoitaminen on tämmöisellä firmalla. Siellä on ongelmana se, kun maksuja peritään, että siellä ei ole mitään mahdollisuutta hoitaa sitä maksua eteenpäin, elikkä se raha kerätään, se pitää panna kassakaappiin ja sitten sieltä kassakaapista viedä vaikka kuinka pitkän matkan päähän, että se voidaan toimittaa edelleen Suomen Posti Oyj:lle. Elikkä tässä olisi tietysti nyt erinomaisen hyvä konsti, jos tähän näistä kahdesta vaihtoehdosta päädyttäisiin, koko tätä asiamiespostijärjestelmän valmiustasoa parantaa radikaalisti, mikä tarkoittaisi myöskin sitä, että se korvaus, mikä tästä toimeliaisuudesta asiamiespostin ylläpitäjälle maksettaisiin, muuttuisi ihan toiselle tasolle, kuin millä se tällä hetkellä on. Nythän se on symbolinen maksu. Se on käynyt liikenne- ja viestintävaliokunnassa harvinaisen selväksi, että se on täysin symbolinen, sillä ei kateta edes vuokrakuluja puhumattakaan lämmöstä ja sähköstä ja vielä henkilökunnan palkoista, ei mitään näistä. Elikkä se perustuu kokonaan siihen systeemiin, että tästä toimeliaisuudesta on sille yrittäjälle sellaisenaan hyötyä, joka hyöty tulee muuta kautta kuin maksusta Suomen Posti Oyj:ltä.

Tämä 300 000 Suomen kansalaisen asia on hoidettava. Se on tässä se varsinainen juju. On hyvä, että siihen on edes kaksi vaihtoehtoa. Kun kansanedustajien mielikuvitus ja innovatiivuus pannaan liikkeelle, niin ehkä ensi viikolla on kolmas lakialoite.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Jos minä vähän muistelisin vanhoja, kuten ed. Wallin, ja toteaisin myös samoin, että viime eduskuntakaudella oli yksi tyhmimpiä päätöksiä, että Posti ja Postipankki eriytettiin ja Postipankki sitten myytiin eteenpäin. Sen kautta olisi monia asioita tässä yhteiskunnassa voinut hoitaa ja kansalle antaa palveluita, mutta se on mennyttä.

Ed. Kuosmasen lakialoite on ihan oikeassa hengessä tehty, että helpotettaisiin näitten 300 000 ihmisen maksumahdollisuuksia. Niin kuin ed. Kuosmanen totesi, pankit perivät kohtuuttomia palvelumaksuja. Mutta otettakoon nyt sieltä Ruotsista mallia. En tunne sitä niin tarkkaan, mutta jos se siellä hoituu ja kun meidän yhteiskunnat ovat aika paljon samanlaisia, niin mikä ettei. Luodaan tämmöinen järjestelmä, niin kuin ed. Pulliainen tässä totesi, että tässä salissa se päätetään, jos me niin haluamme, ja järjestetään sinne rahat ja tältä pohjalta. Tämä on ihan hyvä aloite, että tässä hengessä näitä asioita viedään eteenpäin.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmasen lakialoite postipalvelulain kahden pykälän muuttamisesta on kyllä erittäin tärkeä, koska tällä lakialoitteella puututaan näihin palveluihin, peruspalveluihin, jotka pitäisi turvata kansalaisille kaikkialla tässä maassa. Tässä on nimenomaan kysymys näistä runsaasta 300 000 ihmisestä ja heidän palveluistaan, että he saavat niitä palveluja samalla tavalla kuin me muut kansalaiset eri puolilla maata saamme.

Täällä ed. Wallin kertoi hyvin asiallisesti niistä menneistä tapahtumista, mitä täällä salissa on aikanaan tapahtunut, kun on näitä muutoksia tehty. Tietenkin siinä mielessä voi sitten yhtyä ennen kaikkea ed. Pulliaisen käsitykseen siitä, että kyllähän tämä sali voi tehdä muutoksia. Se pystyy päättämään. Kun muistetaan se, kuka Suomen Posti Oyj:n omistaa, niin totta kai tänne kuuluu se päätöksentekovalta. Mutta tietenkin asia on niin, että aika on muuttunut ja ajan muutoksissa pitää myöskin ihmisten sopeutua uusiin järjestelmiin. Muistan itse silloin vastustaneeni voimakkaasti myöskin sitä, kun postikonttorit hävisivät monesta kylältä, mutta ne hävisivät myöskin kunnista. Meillä on kuntia, joissa ei varsinaista postikonttoria ole enää ollut vuosiin, vaan on asiamiespostit, ja oli kauhea pelko siitä, miten nämä postaalisetkin asiat voidaan sitten hoitaa.

Mutta sen suhteen täytyy ainakin myöntää omakohtaisista kokemuksista, kun meiltä Nurmostakin lähti posti pois ja siihen tuli asiamiesposti ihan lähelle, että nimenomaan postin perustehtävään kuuluvien asioiden hoito, kun ei oteta maksuliikennettä huomioon, on selvästi, sanoisin, asiakkaan kannalta parantunut. Meillä sattuu olemaan myymälä, jossa tämä posti on, ja kun se on auki viikolla iltaisin kello 21:teen ja sunnuntaisin ja lauantaisinkin kello 18:aan, niin kyllähän se palvelu on paljon parempaa, ja siinä ainakin palvelu pelaa hyvin. Itse voin todeta, että kun tulen eduskunnasta perjantai-iltana, niin minä voin käydä noutamassa vielä myöhään illalla ennen yhdeksää postista paketit ja viedä postikortit tai jos on jotain muuta vastaavaa, kun asiamiesposti on erittäin lähellä. Mutta tämähän ei suinkaan laajalla haja-asutusalueella näin helposti toimi kuin se toimii, kun itse asuu taajamassa.

Täytyy sanoa, että kyllä nämä palvelut ovat parantuneet, mutta mitä tulee tähän maksuliikenteeseen, niin varmasti tänä päivänä moni toivoisi, että sitä voisi lähteä siellä lisäämään, ja siinä mielessä nämä perustelut, mitä täällä lakialoitteessa on, ovat mielestäni ihan hyviä. Mutta miten se käytännössä sitten tulee toimimaan? En tunne tuota Ruotsin-mallia, johon nyt ed. Kuosmanen on täällä monta kertaa viitannut, että se on siellä pelannut hyvin, ja asia varmasti pitää selvittää ja tutkia.

Herra puhemies! Täällä ed. Wallin toi jo myöskin esille sen, että tässä salissa tullaan käymään ensi kuun 10. päivä keskustelu, kun tämä selonteko palaa. Toivoisi, että silloin hyvin laajasti käydään vielä keskustelua ja myöskin liikenne- ja viestintävaliokunta päätyy sellaiseen kannanottoon, joka täällä voitaisiin yksimielisesti hyväksyä, ja ennen kaikkea, että voitaisiin turvata näitä peruspalveluja ja ehkä löytää jotakin uuttakin.

Kansalaisia vartenhan postijärjestelmä on olemassa, mutta pitää muistaa, että toinen puoli on myöskin se, niin kuin ed. Wallin toi täällä esille, mikä on Postin työllistävä merkitys ollut koko maassa hyvin laajasti, myöskin haja-asutusalueita ajatellen. Esimerkiksi postinjakajat tänä päivänä ovat monella paikkakunnalla hyvin huolestuneita. Tiedän, että sekä ed. Wallin että allekirjoittanut on saanut meidän omasta maakunnastamme tällä viikolla puhelinsoittoja siitä, että on ykskaks vaan aamulla ilmoitettu sieltä työntekijöille, että teidän työpaikkanne siirtyvät 25 kilometrin päähän ja Postin jakelupiste siirtyy paikkakunnalta toiselle. Siellä on tavattoman suuri huoli myöskin Postin työntekijöillä tällä hetkellä, miten pystytään työpaikat turvaamaan ja ennen kaikkea, että ne säilyvät inhimillisinä.

Mutta ymmärrän, miksi näin joudutaan tekemään. Taloudelliset realiteetit painavat myöskin Postin puolella. Silloin katseet kohdistuvat — tästä voi taas tulla siihen kysymykseen — tähän taloon, että jos me aiomme peruspalvelut kaikille kansalaisille turvata koko maassa, niin silloin tarvitaan myöskin julkisia subventioita. Siitähän tässä on kysymys.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennen kuin oikein hirveästi innostutaan tästä aloitteesta, kuvitellaan tällainen tilanne, vaikka Lehtimäen kunta, jossa on kukkakauppa, joka on se asiamiesposti, ja vieressä on pankki. Pankki saa ottaa 10 euroa per maksusuoritus, mutta sille kukkakaupanpitäjälle me määrämme, että se saa ottaa vaan euron. Siitähän on seurauksena, että kaikki menevät siihen kukkakauppaan hoitamaan maksusuoritteensa, kun he saavat sen 10 prosentin hinnalla siitä, mitä siellä pankissa. Siitähän seuraa se, mitä pankkijärjestelmä juuri ajaa, ihmiset pois sieltä pankkisaleista, pankin työntekijät työttömiksi, ja sitten me työllistämme kukkakauppiaita ympäri Suomea, jotka ovat floristeja, joilla on velvoite, mutta tämä postipalvelu on vaan tuomassa lisää asiakkaita sinne.

Tämä on periaatteessa, niin kuin sanoin, inhimillinen aloite, mutta tämä ei ole aivan yksinkertainen toteuttaa. Kyllä silloin pitää rajata myöskin pankkien toimintaa.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen on ollut aina ykkösasianani sekä kunnallispolitiikassa että myöskin täällä eduskunnassa ja aina ajatuksissani.

Ed. Kuosmasen tekemä erinomainen lakiesitys koskee juuri sitä kansanosaa, joka on meille rakentanut maailman parhaan hyvinvointiyhteiskunnan asua ja elää, joten siinä mielessä olen laittanut nimeni myöskin siihen ed. Gustafssonin aloitteeseen, elikkä tämä on hiukan kilpaileva. Ed. Kuosmanen on lähtenyt hintakilpailuun, aivan oikein, tässä asiassa.

Ed. Pulliainen sanoi äsken, että olisi hyvä, jos tämä poikisi vielä seuraavalla viikolla kolmannen lakiesityksen. Minä panen vielä paremmaksi. Niin kauan kuin pystymme, ajamme eläkeläisten ja sellaisten ihmisten asiaa, jotka eivät pysty hoitamaan tai voi hoitaa asioitaan Internetin tai muun maksupalvelun kautta tekniikan välinein, ja toivottavasti parin viikon kuluttua tulee jo neljäskin esitys tämän asian kuntoon saattamiseksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ei ole mahdollista sanoa, että Postin toiminta on parantunut ainakaan Kotkassa ja Etelä-Kymenlaaksossa. Esimerkiksi Kotkan Karhuvuoresta, joka on 8 000 ihmisen taajama, ei löydy tällaista asiamiespostiehdokastakaan. Siellä käydään, puhemies, taistelua postilaatikosta, onko edes postilaatikkoa ja missä se on, ja se on noin 8 000 ihmisen alue siinä ympärillä, mitä tämä koskee. Nimenomaan tämä postilaatikkokohta on usean tuhannen ihmisen asuinalueella.

Näin ollen on kyllä pitkälti menty taaksepäin selkä edellä näissä asioissa nimenomaan niiden ihmisten näkökulmasta, jotka haluavat asioida ja joutuvat asioimaan tiskillä ja pyytämään apua esimerkiksi maksun suorituksen toimittamiseen eli haluavat elävän työntekijän siinä auttamaan, ja on siinä kyllä paljon menetetty, kun ei ole enää näitä paikkoja, joissa ihmiset yleensä voivat asioida ja tavata toisiaan. Tämä koskee hyvin laajasti suomalaisia, 300 000:ta suomalaista, tämä on varmasti minimi, ja — aivan oikein — kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat tämän maan rakentaneet.

Näin ollen tämä aloite, jonka ed. Kuosmanen on tehnyt, on hyvä, samoin ed. Gustafssonin aloite, ed. Outi Ojalan täällä aloittama keskustelu kyselytunnilla, jonka muistamme, kaikki nämä yhdessä, ja ehkä alkaa sitten niin sanotusti herran sydäntäkin ja omaatuntoa kolkuttaa niin tuolla Postin puolella yleensä kuin pankeissa.