Arvoisa puhemies! Suomalaiset sairaalakiinteistöt ovat osin aika heikossa kunnossa. Sosiaali- ja terveysministeri Mönkäre on tällä viikolla ottanut vastaan asiaa koskeneen selvitystyön. On erittäin hyvä, että tämä ongelma on nyt jollain lailla kartoitettu. Suuri haaste ovat sisäilmaongelmat, jotka juontavat juurensa lähinnä kosteusvaurioista, joita näissä meidän vanhoissa sairaalakiinteistöissämme on kohtuuttoman paljon. Sairaita ihmisiä on vaikea hoitaa epäterveellisissä tiloissa, ja henkilökunnan oireilu ja sairastuminen maksavat vuositasolla suuria summia. Kysynkin:

Miten hallitus ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeriö aikoo tähän selvityksessä esille nousseeseen haasteeseen vastata?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Puhemies! On ihan selvää, että ihmisten pitää saada työskennellä sellaisissa tiloissa, jotka eivät ole terveydelle haitallisia, ja lain mukaanhan on ihan selvää, että tuo vastuu kuuluu työnantajalle siitä, että työolosuhteet ovat terveydelle otolliset ja myöskin turvalliset. Nyt tässä on kyseessä kuitenkin asia, joka on päässyt kasautumaan vähän liian pitkälle, ja kuntatalouteen kohdistuu tällä hetkellä hyvin paljon paineita, kun tuo korvamerkitty peruskorjausmääräraha poistettiin valtion ja sosiaali- ja terveysministeriön budjetista. Ajateltiin, että kunnat itse osaavat päättää, käyttävätkö ne valtionosuusrahat seinien rakentamiseen vai toiminnan kehittämiseen. Sitten kävikin niin, että noita peruskorjauksia on aina helppo siirtää eteenpäin, kun ensin on jotakin muuta tärkeää tehtävää. Asia on nyt nostettu esille, ja siihen pitää löytää ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Tosiaan, niin kuin ministeri totesi, jo tällä hetkellä sairaanhoitopiireissä ollaan aika suurten peruskorjausten ja myös uusien investointien edessä, osin siitäkin johtuen, että palvelujen tarve kasvaa koko ajan. On tietenkin niiden toiminnankin kannalta tavattoman tärkeää, että tilat olisivat asianmukaiset ja mahdollisimman toimivat.

Onko ministeriössä nyt selvityksen jälkeen ehditty jo pohtia sitä, millä tavalla valtio voisi tulla sitten sairaanhoitopiirejä mahdollisesti vastaan näissä kustannuksissa vai onko se täysin pois suljettu mahdollisuus ja kuinka nopealla aikataululla sitten sosiaali- ja terveysministeriö aikoo esimerkiksi sairaanhoitopiirejä lähestyä tässä vaikeassa kysymyksessä ja ehkä hieman sitten ohjeistaa tai kiirehtiä näitä tärkeitä korjauksia, koska mitä useamman vuoden ihmiset näissä tiloissa työskentelevät, sitä suurempi laskuhan siitä koituu?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Siis työnantajalla on vastuu turvallisista työtiloista. Nyt sairaanhoitopiirien on nopeasti selvitettävä omalla alueellaan, miten paljon sellaisia rakennuksia on, jotka vaativat välitöntä korjausta, eli pitää tehdä selkeä ohjelma, miten näitä tiloja pitää korjata. Vuodeosastoilla tuntuu olevan nyt eniten ongelmia. Joka vuosihan nyt valtionosuusmäärärahaa sosiaali- ja terveysministeriön momentilta annetaan 100 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedän hyvin, että vastaus on se, että muita tuloja kunnilta on sitten vähentynyt. Kyllä tässä pitää löytää yhteisiä ratkaisuja, mutta tärkeintä on tietenkin kartoittaa se tarve, ja kaikki pienet kosteusvauriot pitää korjata heti, kun niitä tulee. Siihen tarvitaan ammattitaitoa; myös esimerkiksi teknologian kehittämishankkeilla voitaisiin nyt koko ajan parantaa sitä osaamista näiden rakennusten peruskorjauksen osalta. Kyllä tähän varmasti löytyy tahtoa vähän laajemminkin, ettei pelkästään lähdetä siitä, että missä se sosiaali- ja terveysministeriön raha on.

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Mönkäre totesi, korjaustarvetta on runsaasti ja se varmasti lisääntyy vuosi vuodelta. Aikanaanhan tämä tarve kasaantui, koska odotettiin sitä, että saadaan valtionosuuspäätös. Nyt on tietysti tärkeää se, että nämä päätökset siitä, miten tähän tarpeeseen ja ongelmaan vastataan, voitaisiin tehdä mahdollisimman nopeasti, että näissä korjauksissa ei niitä odoteltaessa viivyteltäisi. Kysynkin valtiovarainministeri Antti Kalliomäeltä:

Miten te näette tämän tarpeen tulla vastaan sairaanhoitopiirejä ja varmasti myös peruskuntia, koska ongelmat koskevat myös terveyskeskuksia?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Näen ongelman yhdeltä kantilta sillä tavalla kuin ministeri Mönkäre. Toinen puoli on sitten se, että olisi syytä katsoa sairaanhoitopiirejä myöskin ihan järjestelmän osana, pistää vaikka nyt samaan pussiin ja ravistaa kerran edes ja katsoa, miten sitten lähdetään rakentamaan koko sairaanhoitojärjestelmän toimivuutta tavalla, joka vahvistaa niitten tuloksentekokykyä. Kysymys on kuntataloudesta mitä suurimmassa määrin. Sillä puolella meidän on kyettävä etenemään. Terveydenhoitosektori on koulutuksen ohella se suurin, ja molemmissa joudutaan tekemään uusia ratkaisuja, silloin sairaanhoitopiiritkin katsotaan. Totta kai tämä rakentamiskysymys on juuri sillä tavalla kuin ministeri Mönkäre sanoi, että ei voida ihmisten terveyden kustannuksella pitää huonokuntoisia rakennuksia.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Se oli varmaan silloin, kun ed. Perho oli ministerinä, kun tämä valtion erillinen korvamerkitty perusparannusmääräraha sulautettiin STM:n valtionosuuteen. Suostuisivatkohan kunnat siihen, että se vastaava osuus nyt korvamerkittäisiin ja se vähentäisi sitä valtionosuutta, kun se silloin lisättiin sinne, eli onko nyt kysymys vain siitä, että kunnat käyttävät ne rahat, miten sattuu, ja eivät tässä tapauksessa ole hoitaneet sitä, mikä on sekä potilaiden että henkilökunnan terveydelle keskeinen asia? Nämä ovat vaikeita asioita silloin, kun me puhumme siitä, että asiat ovat kasaantuneet pitkäksi aikaa. Eli rahan tarve on iso, mutta nyt täytyy tehdä selkeä prioriteettijärjestys ja samalla ennalta ehkäistä: pienetkin kosteusvauriot korjata heti.

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin ministeri Mönkäre totesi, edellisen hallituksen aikana tehtiin päätös siitä, että korjausmäärärahoista luovutaan ja siirrytään näihin kehittämisprojekteihin. Minusta nyt on kuitenkin osoittautunut, että se oli väärä päätös sen tähden, että sairaalat homehtuvat ja siellä on vaikea työskennellä ja potilaiden olla. Kysynkin:

Onko nyt, kun tehdään valtionosuusuudistusta, ajateltu ollenkaan sitä, että voitaisiin palata näihin investointimäärärahoihin, tai onko ajateltu sitä, että kun meillä on tämä Kansallinen terveysohjelma, siinä yhteydessä tehtäisiin ohjelma, jossa korjataan sairaaloita, ja se voisi olla myös työllisyysperusteella hyvä asia?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Emme ole tietenkään ehtineet nyt tässä yhteydessä vielä liittää tätä valtionosuuskeskusteluun, mutta tämähän on yksi tärkeä osa kuntien haasteita ja sitä asiaa, mihin kuntien pitää rahaa tulevaisuudessa laittaa.

Yksi asia pitää muistaa sieltä 1990-luvun puolivälistä. Silloinhan tehtiin koulujen osalta tällainen perusparannuskartoitus ja sitä lähdettiin sitten määrätietoisesti viemään eteenpäin. Kannattaa ottaa vähän varmaan meidän oppia siitä, miten asiat silloin ratkaistiin.

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee ministerien vastauksia tähän asiaan, niin minulle tulee kyllä mieleen, että te puhutte ikään kuin ulkopuolisena tästä ongelmasta ja annatte toisaalta tavallaan kuvan, niin kuin nämä olisivat olleet uutisia. Tämähän oli aikaisemmin tiedossa olevan asian tarkempi kartoitus. Se oli hätähuuto, jossa ilman muuta tarvitaan hallitukselta muitakin toimenpiteitä kuin jonkinlaista myötäsukaista ymmärtämistä ja itse asiassa kysymysten tekemistä meille, mitä kuntien pitäisi tässä asiassa tehdä. Kyllä minä toivoisin, että ministeriö käynnistäisi jonkinlaisen keskustelun. En viitsi nimetä tässä sairaaloita, jotka ovat aivan sillä hilkulla, että ne joutuvat toimenpidekieltoon kohta. Professori Reijula on tehnyt tästä erittäin hyvän selvityksen, ja siihen kyllä valtioneuvoston olisi syytä ottaa vähän huolellisemmin kantaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Näistä sisäilmaongelmista on keskusteltu tässä maassa ainakin 20 vuotta, ja ne elävät aaltoliikettä. Ei se ole ollut tällä alalla toimijoille, ei siellä sairaaloissa toimiville työsuojeluihmisillekään, mikään yllätys. Esimerkiksi Hus on aivan esimerkillisesti asian ottanut huomioon ja toteuttaa korjausta. Jos nyt jossakin ei ole ymmärretty, että homeinen pesutila aiheuttaa ongelmia potilaille ja henkilökunnalle, niin sitten on tietysti korkea aika, että maan hallitus nostaa sen asian esille, ja niinhän hallitus teki. Asetin selvitysmies Reijulan selvittämään tämän asian, ja nyt hän on tehnyt siitä oikein faktatietoa, ja nyt asiasta keskustellaan taas uudestaan. Mutta ei tämä alan ihmisille ole ollut mikään tuntematon ongelma, eikä sen pitäisi olla epäselvää, kenelle kuuluu vastuu siitä, että työntekijän työtilat ovat turvalliset.

Arvoisa puhemies! Professori Reijulan selvityksessähän on varsin kattava näkökulma siitä, mitkä ovat sairaanhoitopiireissä välittömät peruskorjaustarpeet olemassa. Nyt se selvitys osoittaa sen, että siellä on varsin suuria eroja sairaaloiden välillä: osa on hoitanut kiinteistöt kunnolla ja hyvin, osalla on erittäin suuret kasautumat näissä peruskorjauksissa. Nythän meillä tätä perustamishankerahoitusta ei ole siirretty käyttötalouden yksikköhintoihin, vaan on tavallaan korvattu nyt sitten kehittämisrahoituksella. Laki mahdollistaa kyllä perustamishankerahoituksen edelleenkin. Elikkä kysyn:

Nyt kun sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö keskustelevat, eikö ole mahdollista, että tätä kehittämishankerahoitusta nostetaan ja sairaanhoitopiirit itse voivat valita kehittämishankkeiden ja perusparannushankkeiden välillä, jolloin saataisiin nämä kiireellisimmät joko toiminnalliset tai toimitilakysymykset ratkaistua nopeasti?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tietysti tehtävieni mukaisesti nostan asian esille ja keskustelen valtiovarainministerin kanssa siitä, miten tätä asiaa voidaan ratkaista. Todella sanon sen, että tiedän itse oikein hyvin tämän hengitysilmaongelman, tämän homesienien aiheuttaman terveysriskin. Toisaalta tunnen kyllä myöskin kuntatalouden vaikeudet. No, nyt tietysti voi kysyä, että jos joku kunta on hoitanut asian hyvin ja toiset ovat hoitaneet jotain muuta asiaa, priorisoineet sitä, miten teemme nyt näitä oikeudenmukaisia päätöksiä tässä asiassa.