Arvoisa puhemies! Se, että pääministeri ja valtiovarainministeri eivät ole nyt eduskunnan edessä perustelemassa tuota salaa valmisteltua eläkkeitten leikkausta, on kyllä osoitus avoimuuden puutteesta, ja se on myös osoitus tietystä ylimielisyydestä eduskuntaa kohtaan.

Sosialidemokraattien mielestä työurien pidentäminen on tärkeä asia, ja itse asiassa tämä työurien pidentäminen on ollut jo käynnissä, mutta ideana tässä on ollut kannustaminen, joustavuus ja vaihtoehtojen tarjoaminen. Vaikka työurien pidentäminen on ollut käynnissä, niin nyt ihan viime aikoina on ymmärrettävästi, kun taantuma uhkaa, tapahtunut käänne, mutta nyt hallitus on ottamassa käyttöön pakon. Nyt nämä hallituksen rakenneuudistukset saavat kasvot, ja kun hallitus on puhunut, että tämä hallitus ei leikkaa, nyt leikkaukset alkavat ja oikeastaan kaikkein pahimmalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Tämä ehdotus on erittäin hätiköity, ja me olemme sitä mieltä, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että tämä tulee synnyttämään ruuhkan ja oikean ryntäyksen eläkemarkkinoille, ja meidän kysymyksemme onkin:

Onko hallitus ymmärtänyt tämän salassa valmistellun ratkaisunsa vaikutukset tavallisen ihmisen elämään, ja miten hallitus aikoo turvata sen, että nyt ei tapahdu eläkkeelle pakoa ennen vuotta 2011 eli tämä uudistus ei käänny (Puhemies: Aika on kulunut!) irvikuvakseen?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! On tietysti valitettavaa, että hallitus joutuu vastaamaan tällä kertaa kyselytunnin kysymyksiin varamiehisellä joukkueella, mutta yritämme parhaamme mukaan tästä selviytyä. Toivomme tietysti, että kysymykset suuntautuvat ennen muuta niille ministereille, jotka ovat paikalla.

Ed. Jaakonsaarelle toteaisin, että kysymyksessä ei ole eläkkeiden leikkaaminen, kuten hän väittää, vaan kysymyksessä on hallituksen periaatepäätös, (Ed. Jaakonsaari: Kyseessä on leikkaus!) joka tähtää siihen, että tosiasiallinen eläkkeelle siirtymisen ikäraja saataisiin Suomessa nousemaan. Nyt se on alle 60 vuotta. Tavoitteena on kolmen vuoden korotus tähän tosiasialliseen eläkkeelle siirtymisen ikään, jolloin tulisimme lähelle muiden Pohjoismaiden vastaavaa tasoa. Tämä on osa laajempaa kokonaisuutta, joka on talouspoliittisesti välttämätön tässä tilanteessa, jossa me nyt olemme.

Tämä päätös on periaatepäätös. Tästä lähtien alkaa työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa neuvottelu, jossa tämän uudistuksen yksityiskohdat hahmotellaan, ja vasta sitten voidaan vastata moniin niihin kysymyksiin, jotka ovat heränneet tämän periaatepäätöksen tekemisen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Tämä on leikkaus. Vaikka hallitus ohjelmassaan sanoi, että hallitus kunnioittaa sopimusyhteiskuntaa, niin hallitusohjelman puolivälitarkastuksessa hallitus irtisanoutuu tästä sopimusyhteiskunnasta, ja tämä on erittäin tärkeää sen suhteen, että nimenomaan eläkepolitiikka, jonka työnantajat ja työntekijät itse rahoittavat, on ollut tällaista sopimusyhteiskunnan sementtiä. Tähän saakka on uskottu yhteistyöhön ja sopimiseen työmarkkinajärjestöjen kanssa, ja nimenomaan tämän eläkepolitiikan kohdalta tämä on tehty nyt ilman keskusteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Miten hallitus voi tämän jälkeen enää puhua sopimusyhteiskunnasta?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Kysymyksessä ei todellakaan ole leikkaus. Nimenomaan hallitus päätti, (Ed. Skinnari: Etujen leikkaus!) että ei ryhdytä leikkaamaan sosiaaliturvaa eikä mitään muitakaan valtion menoja, vaan tehdään sellainen talouspoliittinen paketti, jolla turvataan pitkällä tähtäimellä sen velan maksu, johon me tämän kansainvälisen talouskriisin vuoksi valitettavasti joudumme.

Täytyy muistaa, että aivan äskettäin vielä alin eläkeikä oli 65 vuotta, ja se päätös, joka nyt on tehty, merkitsee sitä, että vuodesta 2011 lähtien 12 vuoden kuluessa asteittain palataan tähän 65 vuoteen, ilman että kosketaan yksilöllisiin eläkeikiin, ilman että puututaan muuhun turvaan. (Ed. Tennilä: Ette ole lukenut paperia!)

Toisaalta tässä myöskin tehdään toimenpiteitä, joilla työssäjaksamista, työterveyttä, parannetaan, ja tätä kautta myös pyritään tähän samaan tavoitteeseen, että tosiasiallisesti kolmella vuodella nostetaan eläkkeelle siirtymisen ikää, jolloin päästään keskimääräiselle pohjoismaiselle tasolle.

Arvoisa puhemies! Ei kai tässä nyt termeistä kannata lähteä kinastelemaan. Te sanotte, että ei leikattu. Ei sitten leikattu, mutta te nipistätte niiltä, jotka ovat maksaneet, ja niiltä, jotka ovat kustantaneet. Te panette eläkeläiset tässäkin tapauksessa maksumiehiksi epäonnistuneen talouspolitiikan harjoittamisesta, jota koko hallitus harjoittaa. Ei se, ministeri Väyrynen, niin mene, että jos kaksi ministeriä ei ole paikalla, niin muilla ei ole vastuuta. Te vastaatte aivan samalla lailla siitä kuin kaikki muutkin, mukaan lukien valtiovarainministeri ja pääministeri.

Mutta miten te perustelette tällaisen toimenpiteen? Niin kuin tuossa ed. Jaakonsaari sanoi, tämä on aivan sopimusyhteiskunnan perusasioita. Sillä Suomi on rakennettu, sillä me tämän maan olemme saaneet nousemaan, että me olemme voineet perustavaa laatua olevista asioista sopia. Nyt te romutatte tämän periaatteen. Te kahdessa päivässä teette työn, jota muut ovat tehneet viisi vuotta edellisellä kerralla. Missä se teidän taivaallinen osaamisenne nyt korostuu, ja mistä te olette sen viisauden saaneet?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Tietysti hallitus vastaa kokonaisuudessaan siitä päätöksestä, joka alkuviikosta syntyi. Me olimme siitä täysin yksimieliset. (Ed. Skinnari: Pieni joukko päätti!) Se on laaja kokonaisuus, yli 12 sivua käsittävä asiakirja, merkittäviä talouspoliittisia linjanvetoja, jotka ovat valtaosaltaan myönteisiä. Mutta eihän tämän kansainvälisen talouskriisin keskellä voida toimia niin, että tehdään vain myönteisiä päätöksiä. Joiltakin osin tarvitaan toki myöskin toiseen suuntaan meneviä ratkaisuja. (Ed. Skinnari: Myönnätte, että tämä on kielteinen!)

Kaikki tämän eläkeratkaisun yksityiskohdat päätetään myöhemmin, on päätetty vain ne muutamat rivit, jotka sisältyvät tähän ohjelmaan, ja tämä tapahtuu läheisessä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitus pitää kiinni siitä, että elämme sopimusyhteiskunnassa ja myöskin sopimusteitse nämä yksityiskohdat hiotaan niin, että kokonaisuus on tasapuolinen ja hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällähän ministeri Väyrynen myönsi nyt, että täytyy tehdä myös kielteisiä päätöksiä. Toisin sanoen, tässähän on kysymys siitä, että eläke-etuuksia heikennetään, jos sinä olet aloittanut eläkeuran luomisen vuosikymmeniä sitten, maksanut tiettyjä eläkemaksuja 21,5 prosenttia palkasta joka ainoa kuukausi. Sen takia palkansaajajärjestöillä pitää olla oikeus näissä neuvotteluissa tuoda esille se kanta, mikä on palkansaajan etu. Tämä on tässä sivuutettu. Sitä ei auta yhtään se, että te jälkeenpäin rupeatte neuvottelemaan näitten järjestöjen kanssa, ja tässä suhteessa olisin kysynyt, millä tavoin nyt sitten tässä asiassa tullaan ratkaisemaan elinaikakerroin, joka heikentää erityisesti eläkeläisten asemaa, millä tavoin tämä takuueläke tullaan käytännössä toteuttamaan. Tässä on eläkkeensaajan kannalta paljon erittäin olennaisia kysymyksiä, joita ei ole pystytty ratkaisemaan.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Tässä asiakirjassa, joka alkuviikosta hyväksyttiin, on päätetty vain aivan yleisellä tasolla periaateratkaisut, ja ne kysymykset, jotka ed. Skinnari esitti, ovat juuri niitä, joista keskustellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallituksella ei ole näihin asioihin vielä kantaa. Kaikki tämän ratkaisun heijastusvaikutukset meidän monimutkaiseen eläkejärjestelmäämme ja muuhun sosiaaliturvajärjestelmään selvitetään tässä yhteydessä neuvotellen kolmikannassa. Meillä ei ole vielä kantaa muihin asioihin kuin niihin, jotka siinä paperissa on nimenomaan päätetty.

Arvoisa puhemies! Jos tosiasiallista eläkkeelle siirtymisen noin 59 vuoden ikää halutaan nostaa, niin silloin tulisi kyllä panostaa siihen, että työikäinen väestö olisi nykyistä työkykyisempää, ja se tarkoittaa nimenomaan parempia kuntapalveluja, se tarkoittaa syrjäytymisen ehkäisyä jo lähtien lapsuudesta ja nuoruudesta, parempaa kouluterveydenhuoltoa, mielenterveyspalveluja, parempaa päihdepolitiikkaa. Kysynkin, kun ministeri Kiviniemi on täällä paikalla:

Tuossa hallituksen esityksessä todetaan, että aiotaan käynnistää Kuntaliiton kanssa normitalkoot, jossa poistetaan tuottavuuden parantamista estäviä normeja. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tarkastusvaliokuntahan esitti viime syksynä, että kuntapalvelujen normiohjausta pitäisi päinvastoin lisätä, muun muassa vanhustenhoitolaki, omaishoidon tuki, kouluterveydenhuollon säätely, ja nyt näissä Vanhasen talkoissa normeja halutaan poistaa. Tämä liittyy tähän politiikkariihipaperiin, mistä nyt on keskustelu. Siellä avataan tällaiset normitalkoot Kuntaliiton kanssa. Mitä niillä tarkoitetaan?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tähän kokonaisuuteen sisältyy useita kuntataloutta vahvistavia toimia, joiden yksityiskohdista päätetään sitten tarkemmin kehysriihessä, mutta muun muassa kuntien osuutta yhteisöveroista tullaan kasvattamaan. Samoin edellytetään toki myös kunnilta toimia, jotta kunnissa pystyttäisiin paremmin, tuottavammin ja tehokkaammin palvelut turvaamaan ja tuottamaan.

Tähän nimenomaiseen kysymykseen näistä normitalkoista: Tämä on myöskin Kuntaliiton esitys. Tässä kuntien pelastuspaketissa, minkä Kuntaliitto esitteli muutama viikko sitten, esitettiin juuri tämän tyyppistä toimenpidettä. Yhdessä katsomme sitten sitä, millä tavalla normeja voitaisiin purkaa siten, että emme kuitenkaan heikennä palveluiden laatua ja tasoa ja samalla annamme kunnille enemmän mahdollisuuksia pyrkiä siihen, että katkaistaan se kierre, jossa menot koko ajan kasvavat nopeampaa tahtia kuin tulot.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin kokonaisuus, ja tässä suuri osa on työhyvinvointia. (Ed. Jaakonsaari: Ei ole!) Lähtökohta on se, että parannamme myös työhyvinvointia, ikääntyvien työssäkäyntiä. On tosiasia, että Suomessa yli kuusikymppisten työllisyys on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, ja tätä hyvää trendiä haluamme jatkaa siten, että ihmisillä on mahdollisuus jatkaa töissä, että he todellakin voivat hyvin. Suomessa on erittäin paljon yrityksiä, jotka ovat jo nyt soveltaneet ikäjohtamista siten, että kaikki voittavat.

Arvoisa puhemies! Miten te ministerit kehtaatte mennä työpaikoille vähän yli viisikymppisille ihmisille kertomaan, että heidät laitetaan USA:sta lähteneen globaalin talouskriisin maksumiehiksi? Heille sanotaan, jotka ovat jo suunnittelemassa eläkeikää, ehkä näkevät noin 10 vuoden päässä mahdollisen eläköitymisiän, ovat ikänsä tehneet raskasta työtä tehtaissa, rakennuksilla, toimistoissa, sairaaloissa jne. Te menette ja sanotte heille, että siinä on kiitos, nostamme teidän eläkeikäänne kahdella vuodella, ryhtykää suunnittelemaan tulevaisuutenne uudelleen. Samaan aikaan te, arvoisa hallitus, suunnittelette veronkevennysten jatkamista ja nähtävästi samalla linjalla kuin tähänkin mennessä.

Kumpi on tavalliselle kansalaiselle tärkeämpi, säilyttää eläkeikä nykyisellään vai saada muutaman kympin veronkevennys?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Hallitus on määritellyt elvytyspolitiikkansa linjan. Me olemme tässä salissa siitä usein keskustelleet, ja siinä on selvä ero opposition ja hallituksen välillä. Me olemme vastuuntuntoisia valtiontalouden hoidossa, (Ed. Martti Korhonen: Voi hyvänen aika!) pyrimme pitämään velkaantumisen kurissa ja olemme tehneet nyt merkittävän kokonaisratkaisun politiikkariihessä, jolla huolehditaan siitä, että tämä kasvava valtionvelka kyetään myöskin sitten myöhemmin hoitamaan. Tämä on vastuullista, ja tämä on välttämätöntä niiden työntekijöitten kannalta, jotka ovat työelämässä, että heidän työpaikkansa säilyisivät mahdollisimman monen kohdalla. Tämä eläkeiän pieni tarkistaminen, josta tässä oli aikaisemmin puhetta, on osa tätä pakettia.

Mutta tässä yli 12 sivun asiakirjassa on valtava määrä muita toimenpiteitä, esimerkiksi juuri toimenpiteitä, joilla ihmisten työssäjaksamista, työterveyttä, parannetaan (Ed. Jaakonsaari: Eihän siinä ole mitään sellaista!) ja tätäkin kautta päästään siihen, (Puhemies: Minuutti kulunut!) että työelämässä ollaan hieman pitempään, päästään siihen, mikä muissa Pohjoismaissa on tilanne.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! 2020-luvulle tultaessa työikäisen väen määrä vähenee yli 200 000 henkilöllä, (Ed. Jaakonsaari: Tiedämme, tiedämme!) eläkeikäisten määrä, ed. Jaakonsaari, lisääntyy lähes puolella miljoonalla ihmisellä. Me kaikki — te siellä oppositiossa erityisesti, mutta myöskin me hallituksessa — olemme sitä mieltä, että nyt pitää ottaa velkaa, jotta tämän pahimman yli selviydyttäisiin. Velkataakka lisääntyy, työntekijöitten määrä on rajusti vähenemässä, eläkeläisten määrä on lisääntymässä. Emme me tästä selviä, ellei työpanosta voida lisätä. (Ed. Jaakonsaari: Ei se pakolla tapahdu!) Työpanosta pitää voida lisätä niin, että koulusta siirrytään aikaisemmin työelämään, että työelämässä jaksetaan paremmin, että työn ja kodin ja lastenhoidon yhteensovitusta parannetaan, (Ed. Tennilä: Miksette tee sitä nyt?) että työssäjaksamista kohennetaan ja myöskin eläkkeelle siirtymisikää vähitellen hitain askelin tästä kasvatetaan.

Tämä eläkeratkaisu on osa, pieni osa, siitä kokonaisuudesta, jolla pyritään lisäämään työpanosta noin 200 000 ihmisen työpanoksen lisäyksen verran, ja silläkin päästään (Puhemies: Minuutti on kulunut!) vasta siihen, että 2020 työssä olevien määrä on sama kuin tällä hetkellä. Tämä on välttämätöntä, jotta pystytään sairaille, lapsille, ikääntyville ihmisille heidän hyvinvointipalvelunsa hoitamaan.

Arvoisa herra puhemies! Porvarien eläkepolitiikka on aika ainutlaatuista: tehdään avaintyöntekijöille lisäeläkejärjestelmä, tehdään takuueläke maanviljelijäin rouville jne., (Välihuutoja) ja nyt palkansaajien eläkeikää nostetaan. Oletteko turvaamassa sen, että tehtäisiin samantyyppinen eläkeratkaisu kuin vuonna 2002 eli 63—68-vuotiaille annetaan porkkanaa eli tämä korotettu 4,5 prosenttia, joka tulee superkertymän kautta? Me loimme sen silloin niin, että motivoidaan ihmisiä olemaan pitempään työelämässä. Oletteko tekemässä sen niin, että 63-vuotiaat edelleen saavat superkertymän, vaikka nostatte eläkeikärajaa kahdella vuodella?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Koskinen tarttui ihan tärkeään asiaan. Mitä tehdään eläkeikäkertoimen kanssa ja tämän bonuskarttuman kanssa — jotka ovat kaksi tärkeätä asiaa, jotka liittyvät siihen vanhenevan väen elämäntilanteeseen, kun ollaan siirtymässä eläkkeelle — miten nämä sovitetaan yhteen tämän eläkeiän nostamistavoitteen kanssa, se on asia, josta käydään keskustelut kaikkien niiden osapuolten kanssa, joita tämä tavalla taikka toisella koskettaa. Hallitus ei ole tehnyt tarkkaa ratkaisua näiltä osin. Siitä syystä tämä asia on yksinkertaisesti auki.

Arvoisa puhemies! Minusta on ymmärrettävää, että me emme lähde opposition velkaantumispolitiikkaan, vaan meillä on aivan oma hallituksen politiikka hoitaa tätä asiaa. (Välihuutoja vasemmalta)

Mutta haluaisin kysyä tästä tärkeästä asiasta, työelämäkysymyksestä: Tiedän, että on paljon mietintöjä siihen suuntaan, että me paremmin jaksaisimme ja että perhettä ja työelämää voitaisiin yhteensovittaa. Voitaisiinko tätä asiaa hieman avata?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tämä on nimenomaan ratkaiseva kysymys tässä tilanteessa. Me olemme tilanteessa, jossa kaikkien suomalaisten työllisyysastetta tulee nostaa. Tämä koskee nuoria miehiä, se koskee ikääntyviä, ja silloin työssäjaksaminen on aivan ratkaisevaa. Tässä hallituksen kannanotossa todetaan nimenomaan, että työn ja perheen yhteensovittamiseksi katsotaan vuorotteluvapaata, sitä uudistetaan, katsotaan myös vanhemmuuden kustannuksia, vanhempainvapaita. Tätä kautta pyritään saamaan myös kokonaisratkaisu työn ja perheen yhdistämiselle ja yhdistetään se työhyvinvointiin, työssäjaksamiseen. On tärkeää, että myös ne, jotka ovat tänä päivänä työelämän ulkopuolella, työkyvyttömyyseläkkeellä, voivat palata työelämään. Se vaatii työn uudelleenorganisointia.

Arvoisa puhemies! Kun eläkeikää nostetaan, samalla on voimakkaasti ja jämäkästi huolehdittava työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Muuten on vaarana, että erityisesti yli 60-vuotiaat työntekijät ovat sairauksien ja uupumuksen vuoksi lähes jatkuvasti sairaslomilla. Tämä tulee kalliiksi niin työnantajille, yhteiskunnalle kuin työntekijöille itselleenkin. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä:

Kun eläkeikärajaa nostetaan, miten hallitus aikoo huolehtia vanhenevien työntekijöiden hyvinvoinnista, työpaikkajaksamisesta sekä lisääntyvästä työterveydenhoidosta?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että pelkällä pykälämuutoksella ei pystytä nostamaan eläkeikää, mutta sitä pystytään nostamaan muun muassa sillä, että palvelut pelaavat. Sitten myöskin yhtenä todella haasteellisena asiana on työterveyshuollon toimivuus. Tällä hetkellä me voimme olla ylpeitä siitä, että meillä on aivan loistava työterveyshuolto — sitä on täälläkin salissa kehuttu moneen kertaan — mutta tämä tilanne tuo haasteita myös työterveyshuollolle. (Ed. Skinnari: Miksi on 300 000 työkyvyttömyyseläkkeellä?) Tämä tuo myös ikäjohtamiselle eli jokaiselle johtajalle, esimiehelle, haastetta. Myöskin työttömien ja niiden, jotka ovat esimerkiksi osatyökykyisiä, terveydenhuollon tulee pelata, ja myöskin siinä meillä on haastetta, että perusterveydenhuolto saadaan toimimaan niille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä.

Arvoisa puhemies! Se on ollut tässäkin salissa varmaan kaikilla tiedossa, että työurien pidentäminen on välttämätöntä, jotta pohjoismainen hyvinvointivaltio voi säilyä. (Ed. Jaakonsaari: Kyllä, ja niin on tapahtunut!) Se on ollut tiedossa myöskin Pohjoismaiden johtavilla ekonomisteilla — joissa on ollut myöskin sosialidemokraattistaustaisia, kuten muun muassa Juhana Vartiainen, mukana — (Ed. Jaakonsaari: Ja nyt tapahtuu käänne!) jotka 2007 jo totesivat, että vain työllisyysastetta nostamalla ja työuria pidentämällä järjestelmä pysyy pystyssä. Se, mikä on uutta, on se, että ensimmäistä kertaa meillä on hallitus, jolla on rohkeutta kantaa vastuuta ja tehdä kansakunnan toiminnan kannalta tässä kauaskantoinen ratkaisu. Ministeri Risikko puhui äsken työterveyshuollosta. Kysyisin vielä häneltä, kun kuitenkin on aika lailla eroja eri alueilla:

Miten niitä hyviä käytäntöjä voidaan levittää, että mahdollisimman moni pääsee hyvän työterveyshuollon piiriin ja sitä kautta on mahdollista jatkaa työuraa pidemmälle?

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, meillä on moniakin erilaisia toimia jo nyt käynnistynyt. Toimiva terveyskeskus -hankkeen kautta me haluamme levittää myöskin näitä työterveyshuollon hyviä käytäntöjä. Aivan totta, meillä työterveyshuolto toimii hieman eri tavalla eri alueilla, riippuen myöskin lääkärien saatavuudesta jne., mutta kyllä tämä on yksi semmoinen merkittävä asia. Mielestäni se, että nyt tässä politiikkariihessä päätettiin, että esimerkiksi Paras-hanke kiinnittää nyt erityistä huomiota myös palveluihin, on aivan valtavan hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Minusta vastuullinen talouspolitiikka ei ole sitä, että otetaan lisää velkaa, jotta voidaan keventää veroja. Näinhän tämä hallitus on tekemässä. Lähes puolet hallituksen lisävelanotosta tehdään siksi, että voidaan keventää veroja. Tämä johtaa käytännössä siihen, että ikääntyvät työntekijät laitetaan maksamaan nämä hallituksen toteuttamat veronkevennykset, ja tämä on kaikkea muuta kuin vastuullista talouspolitiikkaa. Tämä eläkeratkaisu ei ole myöskään lääke tämän talouskriisin hoitamiseen. (Ed. Gustafsson: Ei ole, päinvastoin!) Päinvastoin, tämä on kaikkea muuta. Tämä on puhtaasti eläkeläisiin kohdistuva leikkaus, toisin kuin hallitus on aikaisemmin luvannut. Nyt kysynkin hallitukselta:

Onko hallitus valmis myöntämään oman virheensä, sen että nyt tuli hutaistua, tehtyä jotain muuta kuin oli etukäteen luvattu, ja vetämään myös tämän esityksensä pois? Täällä ei ole nyt pääministeriä eikä valtiovarainministeriä paikalla, mutta nyt hallituksella (Puhemies: Minuutti!) olisi täällä mahdollisuus myöntää virheensä ja tehdä johtopäätöksiä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Mitä tulee hallituksen elvytyspolitiikkaan, niin siihen liittyy toimenpiteitä sekä kotimaisen kulutuskysynnän ylläpitämiseksi että julkisten investointien liikkeellepanemiseksi. Tämän lisäksi on tehty muitakin elvytysratkaisuja, joilla pyritään turvaamaan työllisyyttä. Tässä tilanteessa väkisinkin valtiontalous kääntyy alijäämäiseksi, ja tämän vuoksi juuri tarvitaan nyt toimenpiteitä, joilla talouden kasvupohjaa vahvistetaan. Siihen liittyviä toimenpiteitä on runsaasti tässä paketissa. Toisaalta sitten työuria pidentämällä ja muilla toimenpiteillä huolehditaan siitä, että meillä on kestävä taloudenpito.

Mitä tulee tähän hallituksen päätökseen, niin se ei ole esitys, vaan se on hallituksen päätös, joka on tarkoitus toteuttaa, mutta miten se käytännössä toteutetaan, siitä tullaan käymään perusteelliset neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa, jolloin selvitetään myös ne kytkennät, (Puhemies: Minuutti kulunut!) jotka tällä ratkaisulla on eri eläkejärjestelmiin ja muuhun sosiaaliturvaan.

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten eduskunta kävi teatterissa katsomassa Kristian Smedsin näytelmän Tuntematon sotilas. Tuo vahvasti yhteiskuntakriittinen näytelmä päättyi julistukseen "Suomi on kuollut". Tämä näytelmä on tullut mieleen, kun olen seurannut hallituksen tiedotustilaisuutta ja sitten pääministerin kommentointia tämän eläkeikänostoratkaisun yhteydessä, niin yksipuoliselta tuo päätös vaikuttaa, niin merkilliseltä sen päätöksen valmistelu. Kun pörssiyhtiöt, hallitukset toimivat, ne toimivat niin, että kun yhtiön arvoa halutaan korottaa, järjestetään saneeraus, pannaan työntekijöitä pihalle, ja silloin yhtiön arvo, osakkeen arvo, nousee, ja näin saadaan ihmiset kiinnostumaan yhtiöstä. Nyt hallituksella on huoli siitä, miten meidän kansainvälisen luottokelpoisuutemme käy. Toimitaan samantyyppisesti kuin pörssiyhtiön hallitus: pannaan ihmisiä pidemmäksi aikaa työelämään, otetaan pois eläkkeitä, leikataan tavallisten ihmisten etuja, näytetään ryhtiä, kovaa kuria, ja näin saadaan kansainvälistä uskottavuutta hankituksi. (Puhemies: Kysymys, minuutti kulunut!)

Onko Suomi muuttumassa pörssiyhtiöksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Urpilaisen äskeisen puheenvuoron johdosta: Ed. Urpilainen, tämän hallituksen veronkevennykset ovat vastanneet ihan samaa linjaa kuin mikä oli silloin, kun te ja me olimme edellisissä hallituksissa. (Ed. Jaakonsaari: Se oli eri aika! — Välihuutoja) — Ed. Jaakonsaari, te voitte nyt mitä tahansa väittää, mutta tämä on se sama linja.

Mitä tulee sitten seuraaviin vuosiin, ei tämä hallitus ole tehnyt mitään päätöksiä verotuksen keventämisestä. Ei ole olemassa sellaisia ratkaisuja verotuksen keventämiseksi. Ellei näihin toimiin, siis työpanoksen lisäämiseen tähtääviin erilaisiin toimiin, ryhdytä, on ilman muuta selvä se, että siitä velkataakasta selviytymiseksi, mikä lähivuosien aikaan syntyy, joudutaan veroja korottamaan ja rankasti, ja jotta tästä selviydyttäisiin, niin senkin takia on aivan välttämätöntä lisätä työpanosta, koska kansantulon kakku syntyy ja kasvaa vain siitä, että joko tuottavuus parantuu tai työpanoksen määrä lisääntyy. Me tarvitsemme sekä tuottavuuden kohentumista että myöskin työpanoksen pitämistä edes entisellään, ja se, että (Puhemies: Minuutti kulunut!) se edes pysyy entisellään, vaatii 200 000 ihmisen työpanoksen lisäämistä 2020:een mennessä verrattuna siihen, mikä tuo työpanos olisi ilman näitä toimia 2020.

Arvoisa puhemies! Tuosta analyysistä voi olla samaa mieltä, mutta kysymys, johon hallitus ei ole vastannut, on se, uskotteko te ihan todella, ettei nyt tapahdu eläkkeelle pakoa, eläkkeelle ryntäystä, tämän hätiköidyn päätöksen seurauksena.

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo uudistaa myös osa-aikaeläkettä ja vuorotteluvapaata. Uudistaa? Kaikkiin tulee huononnuksia. Kysymys on todellakin selkeästä eläkkeiden leikkauksesta eikä mistään elvytyksestä.

Uskooko ministeri Pekkarinen oikeasti, että tämä aiheuttaa sen, mikä kehitys on jo ollut, että työurat pitenevät? Tämähän aiheuttaa eläkkeelle ryntäyksen. Näin minä ainakin tekisin. Juuri nyt ajattelisin, että nyt pitää lähteä eläkkeelle, kun on tämmöisiä heikennyksiä tulossa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannattaa muistaa, että järjestelmä alkaa 2011 ja sen jälkeen eläkeikää korotetaan kaksi kuukautta vuotta kohti, kunnes 2023 on tämä järjestelmä käytössä toimimassa. Sitä seikkaa, että se nyt johtaisi ihmisten eläkkeelle lähtemiseen, on nyt vaikea kovin kovasti pelätä. Ed. Jaakonsaari, tällä hetkellä 60—64-vuotiaista ihmisistä vain 41 prosenttia on työssä. Meillä Suomessa valmistutaan työelämään kouluista maailman vanhimpina ja lähdetään työelämästä pois maailman nuorimpina. (Ed. Jaakonsaari: Tiedetään!) Pitää meidän aika verrattomia olla, jos me meinaamme tämän hyvinvoinnin säilyttää jatkossakin tämän määräisellä työpanoksella. Pääpaino selvästi näissä toimissa, mihin hallitus on tässä paperissaan ryhtymässä, on siinä, mikä liittyy työssäjaksamiseen, (Ed. Jaakonsaari: Ei ole! Se ei pidä paikkaansa!) perheen ja työelämän yhteensovittamiseen: Tykes-toimintaa rahoitetaan, työelämän uudistamista, siihen sopeutumista rahoitetaan hallituksen päätöksillä. Valtaosa toimista kohdistuu nimenomaan tähän ihmisen työkaaren aikaisempaan vaiheeseen. Se loppupää, niin kuin ministeri Väyrynen sanoo, myös esseessä saa selvästi pienemmän osan kuin nämä muut asiat.