Arvoisa puhemies! Terveen yhteiskuntakehityksen ydin on kestävä talous- ja työllisyyskehitys. Nyt kansainvälinen talous- ja rahoituskriisi on murtamassa pitkään jatkunutta tervettä talouskehitystä. Pääministeri Vanhasen toimesta on kuitenkin hallitus politiikkariihessä paneutunut niihin toimenpiteisiin, millä tavalla vahvistetaan suomalaista osaamista, suomalaista yritystoimintaa ja suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyisyyttä. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta:

Mitä ovat ne toimenpiteet, joilla luodaan vahvaa näköalaa suomalaisen yritystoiminnan edelleen menestymiseen?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu aikaisemmin, kansantalouden kakun kasvuun vaikuttaa kaksi asiaa: työpanoksen määrä, siitä puhuimme äsken, ja toinen on tuottavuuden kasvu ja sen parantaminen. Meidän on kyettävä, jotta selviydymme jatkossa, jotta kykenemme takaamaan sen hyvinvoinnin, mihinkä me olemme tottuneet, parantamaan myöskin tuottavuutta. Tässä tarkoituksessa tämä politiikkariihen paperi tunnistaa erittäin merkittäviä lisäpanostuksia osaamiseen, tutkimukseen, teknologiainnovaatioihin, niihin toimiin, joilla Suomi jatkossakin voi lunastaa maailman kansantalouksien välisestä tekemisestä sen kalleimman ja arvokkaimman osan, että me kykenemme siihen, että suomalainen tuotanto saa siitä merkittävän siivun. Tähän tähtääviä toimia tässä paperissa on monia.

Tämän lisäksi tässä lähdetään siitä, että meidän on investoitava myöskin sellaiseen perusinfrastruktuuriin, jota me tarvitsemme, jotta koko Suomen kaikki voimavarat, esimerkiksi metsien tuoton ja kaivostoiminnan ja muun tällaisen vähän niin kuin "uuden vanhan" elinkeinon tarjoamat mahdollisuudet, hyödynnetään täysimääräisesti. Myös tämän tyyppisistä asioista paperi pitää monta hyvää kohtaa sisällään.

Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan viisautta toimenpiteissä, joissa panostetaan riittävään ennakointiin mutta myös riittäviin täsmätoimenpiteisiin. Nyt on irtisanomisia, lomautuksia muutamilla toimialoilla, joilla on erittäin korkeaa osaamista. Esimerkiksi ict-toimiala on yksi näistä. Oulun seudulla, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Pääkaupunkiseudullakin vapautuu erittäin kyvykkäitä ihmisiä.

Onko nyt meidän yritysinnovaatioympäristössä riittävästi otettu huomioon, että nämä ihmiset voivat pureutua ja paneutua siihen, että he Suomessa kytkevät oman osaamisensa, luovat uusia työpaikkoja, hyödyntävät uusia mahdollisuuksia?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! On ilman muuta selvää, että me tarvitsemme uusia malleja, toimintatapoja, formaatteja, joilla näillä paikkakunnilla erityisesti, joilla vapautuu osaavaa työvoimaa, tämä osaava työvoima otetaan tavallaan sillä tavalla käyttöön, että se osaamispääoma hyödyntyy mahdollisimman nopeasti. Jyväskylä on nyt hyvä esimerkki siitä, että siellä on paljon nimenomaan korkeakoululoppututkinnon suorittanutta väkeä jäämässä työttömäksi, ja hallitus on päättänyt, että periaatteessa yritetään luoda sellaisia uusia menettelytapoja, joilla nämä voimavarat saadaan joko koulutuksen, opetuksen tai tutkimuksen tai uusien erilaisten yritysaihioitten jalostamiseen tai olemassa olevien yritysten sparraamiseen, niiden tietotaidon tai teknologisen valmiuden nostamiseen, liikkeenjohto-osaamisen kohentamiseen, tämän tyyppisiin tarpeisiin. Tässä meillä on hyvä yhteistyö muun muassa Tekesin, eri ministeriöiden, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen kanssa. Me tarvitsemme, niin kuin kysyjä sanoo, ihan uudenlaisia toimintatapoja, ja näihin on tarkoitus tarttua.

Arvoisa puhemies! Edellisen laman jäljiltä talouden uusi nousu perustui pitkälle kaukaa viisaisiin satsauksiin, joita tehtiin osaamiseen ja uuteen teknologiaan. Nyt myös tämä taloudellisesti haastava tilanne tarjoaa vastaavanlaisen mahdollisuuden, kun tehdään strategisesti viisaita valintoja. Erityisesti kestävän teknologian maailmanmarkkinat ovat edelleen vahvassa nousussa, ja Suomella on ensiluokkaista osaamista sillä alalla. Hallitus on myös lisännyt satsauksia palvelualojen innovaatioiden hakemiseen ja kehittämiseen. Kysyisin ministeri Pekkariselta:

Miten arvioitte nimenomaan palveluinnovaatioiden mahdollisuuden tulevaisuudessa, ja pitäisikö tätä linjaa vielä hallituksessa vahvistaa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Muutaman vuoden aikaan, voin sanoa, palveluinnovaatioihin satsaaminen, julkinen panostus, on kasvanut monilla sadoilla prosenteilla. Tällä hetkellä oikeastaan palveluinnovaatiot laajakäsitteisesti ymmärrettyinä esimerkiksi Tekesin myöntämästä rahoituksesta vievät suurimman siivun.

Toinen tärkeä osa-alue on nimenomaan satsaaminen ympäristö- ja energiateknologiaan. Kun vielä vuonna 2006 panostukset näihin asioihin, julkiset panostukset, olivat 60 miljoonaa euroa, ne viime vuonna, 2008, olivat jo 140 miljoonaa euroa. Yli 100 prosenttia muutamassa vuodessa kertoo siitä, että uutta suuntaa on sekä palvelupuolelle että nimenomaan tänne ympäristö- ja energiateknologiaan otettu.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tässä murroksessa, jota nyt juuri elämme, näkyy nimenomaan yhteiskunnan muutos teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Jos katsomme työllisyyden kehitystä, niin tällä hetkellä avoimet työpaikat ovat pääsääntöisesti palvelusektorilla. Sen takia on erittäin tärkeää, kuten ministeri Pekkarinen juuri toi esille, että palveluinnovaatioihin panostetaan ja että se on yksi Suomen tulevaisuuden linja. Tässä hallituksen kannanotossa korostetaan myös luovan työn merkitystä. Haluamme myös siirtyä luovaan talouteen, jossa nimenomaan kulttuuri-innovaatiot, arjen innovaatiot ovat niitä, jotka kantavat tulevaisuuteen, ja nimenomaan tänä päivänä, jolloin lomautetut ovat pääsääntöisesti hyvin koulutettuja, on erittäin tärkeää, että heidän osaamisestaan otetaan vaari, ja tässä hallitus panostaa myös uuden yrittäjyyden lisäämiseen.

Arvoisa puhemies! Kun kuntataloudessa puhutaan tuottavuuden kasvattamisesta ja tehostamisesta, niin sehän ei ole tarkoittanut sitä, että palvelut paranisivat, vaan päinvastoin. Nyt kysyisinkin kuntaministeriltä, kun meillä tämä tehostaminen ja yleinen vallitseva tilanne on aiheuttanut sen, että esimerkiksi päiväkodeissa ryhmät ovat kasvaneet niin suuriksi, että jopa tutkimustulokset osoittavat, että meidän pienten, joiden tulevaisuutta meidän pitäisi turvata, olo ei päivähoidossa ole hyvä, koska siellä on liikaa hälyä, ei ole riittävästi hoitajia, ja vanhemmat eivät enää uskalla kohta jättää lapsiaan päivähoitoon:

Miten käy silloin meidän työn tuottavuuden? Pääsevätkö äidit menemään silloin töihin, jos tämä kehitys jatkuu tällaisena?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi viime vuonna kuntataloudessa menot kasvoivat 8 prosenttia, tulot kasvoivat saman verran. Kyllä kuntatalouden logiikka on kautta vuosien ollut se, että niin paljon kuin tulee rahaa sisään, niin kaikki menee myös ulos, ja sellaista sisäsyntyistä kannustetta ajatella monta vuotta eteenpäin samaan tapaan kuin valtiontaloudessa on kehysbudjetti ei välttämättä kunnissa ole. Ymmärrän toki sen, että kuntien palvelut ovat erittäin laajat, moninaiset ja aina löytyy tapoja parantaa niitä rahalla vielä enemmän. Mutta kyllä niillä kirjauksilla, joita tähän hallituksen puoliväliriihen kannanottoon on kirjattu, tavoitteena on yhdessä nimenomaan kuntien kanssa, yhteistyössä Kuntaliiton kanssa, etsiä entisestäänkin parempia mittareita tämän tuottavuuskehityksen laskemiseen, jolloin löydetään ne parhaat tavat siihen, miten asioita tehdään paremmin, ja myöskin kannustetaan kuntia etsimään ja hyödyntämään parhaita palvelukäytäntöjä, hyödyntämään myöskin teknologiaa. Kyse ei aina ole rahasta vaan siitä, miten asiat hoidetaan, tehdään ja miten palvelut järjestetään. Pidän tärkeänä myös sitä, että käytetään aikaisempaa enemmän hyväksi myöskin yksityistä sektoria palveluiden järjestämisessä.