Arvoisa puhemies! Amerikkalaisperäinen kova, säätelemätön markkinatalous on nyt tiensä päässä, ja konkursseja maksamaan pannaan maapallon pienituloisimmat ihmiset, meillä ikääntyneet työttömät, joita sanotaan nyt kasapäin irti työpaikoilta ja joitten eläkeikää nostetaan. Tälle kovalle kapitalismille haetaan nyt vaihtoehtoa huhtikuun alussa G20-kokouksessa, suurten maiden kokouksessa. EU:n osalta linjaa ovat vetäneet suuret jäsenmaat. Suuret vetävät linjaa, EU:n suuret. Kun ilmeisesti Vanhanen, joka aikaisemmin haaveili neljännestä kaudesta pääministerinä, on lähtenyt ottamaan eläkettä itselleen, niin minä kysyn ulkoministeri Stubbilta tästä asiasta.

Te olette hyvin selkeästi rakastunut tähän Euroopan unioniin, mutta joko te nyt näette, että se on suurten jäsenmaiden käsissä? Ne määräävät, ja pienet tulevat jonona jatkossa, jos tulevat, tai tyytyvät tähän kohtaloonsa. Joko nyt nousee taistelumieli Suomen puolesta?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Rakkaudentunnustusta en kyllä tässä EU:lle heitä, mutta sen myönnän ilman muuta, että mitä vahvemmat instituutiot meillä Euroopan unionissa on eli mitä vahvemmin voimme tukeutua komissioon, mitä vahvemmin voimme tukeutua neuvostoon ja mitä vahvemmin voimme tukeutua Euroopan parlamenttiin, sen paremmin saamme äänemme kuulumaan. Joka kerta kun ed. Tennilän mainitsemat hallitustenväliset muodostelmat pumppuavat ja pulppuavat Eurooppaan erilaisissa klikeissä, kuten esimerkiksi G8, G20, silloin pienen Suomen ääni ei kuulu, mutta silloin kun EU puhuu yhdellä äänellä, niin takuulla kuuluu.

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri, ette te vastaa kysymykseen ollenkaan. Tässä G20-kokouksen valmistelussa olivat mukana EU:n suuret jäsenmaat ja Euroopan unionin komissio. Eikö se teitä yhtään pane miettimään? Siellä vedetään linjoja, jotka vaikuttavat myös Suomeen, ja me olemme pihalla kuin lumiukot siitä hommasta. Eikö se mitenkään teitä huoleta? Luulisi rupeavan huolettamaan. Siellä on eri mailla ja näillä isoilla varsinkin omat intressinsä, joita ne ajavat, ja me katselemme sivusta. Te vaan puhutte kauniita yleisiä, mutta tässä meidät on pantu pihalle ja muutkin pienet jäsenmaat. Kyllä tästä joku herätys täytyy jo alkaa tulla.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Jos ei muuta, niin ainakin eurovaaliherätys.

Lähtökohtaisesti G20-kokous on hallitustenvälinen kokous, johonka osallistuu 20 suurinta maailmantaloutta. Valmistelut toistaiseksi ovat olleet epävirallisella pohjalla. Ne tapahtuivat Berliinissä viime sunnuntaina. Nyt käydään epävirallinen EU-huippukokous sunnuntaina 1. päivä maaliskuuta, jossa haetaan yhteistä EU-kantaa.

Jos ed. Tennilä hakee sitä, pitäisikö nämä valmistella yhdessä instituutiossa, vastaus siihen on ilman muuta kyllä. Mitä enemmän hallitustenvälisyyttä, sitä vähemmän pienen Suomen ääni kuuluu.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kommentin tähän kysymykseen ympäristöministeriltä ja mieluummin myöskin kauppa- ja teollisuusministeriltä.

Kun EU on joka tapauksessa ilmastopolitiikassa ollut edelläkävijä globaalisti, niin nyt viime aikoina on näyttänyt siltä, että ei enää niin oltaisikaan ainakaan joulukuun Eurooppa-neuvoston yhteenvetojen jälkeen. Poznanissa, jossa oli ilmastokokous, suhtauduttiin niihin päätöksiin kohtuullisen kielteisesti ja pettyneesti etenkin kansallisjärjestöjen kannalta. Kysynkin:

Mitä mieltä olette, onko EU edelleenkin valmis nimenomaan toimimaan niin, että Kööpenhaminassa päästään todella ratkaisuihin, koska taloustaantumia tulee ja menee mutta ilmasto-ongelma on suuri, pysyvä ja se on meidän kaikkein suurin uhkamme?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että Euroopan unionin piirissä, ainakin energianeuvoston piirissä — ja uskon, että se heijastuu Eurooppa-neuvostoonkin — ymmärretään yksi seikka. On erittäin tärkeää pyrkiä ottamaan jatkoaskeleita niistä tavoitteista, mitkä kerran on päätetty, 20 prosenttia CO₂-taakkaa alas kohti 30:tä, mutta ymmärretään, että siinä kisassa pitää olla mukana myös muun maailman, ja siitä periaatteesta kiinni pitäminen on äärimmäisen tärkeää. Muuten on hiilivuoto edessä, ja hiilivuoto tarkoittaa, minkä ed. Tiusanen tietää, sitä, että tuotanto siirtyy sinne, missä se aiheutetaan paljon suuremmin päästöin, mikä on yhteiselle ilmakehälle perin vahingollinen asia.

Mitä tulee Euroopan unionin tähän saakka tekemiin päätöksiin, kyllä tämä recovery plan, tämä elvytyspaketti, pitää sisällään, ed. Tiusanen, 3,75 miljardia euroa yhteistä rahaa nimenomaan sellaisiin hankkeisiin, joilla edistetään uusiutuvaa energiaa Euroopan unionin alueella ja joilla toimilla vähennetään CO₂- elikkä päästötaakkaa. (Ed. Tiusanen: Energiansäästö!) Se on ihan oikean suuntainen toimi. — Sillä rahoitetaan myöskin energiansäästöä osin, ei tosin paljon mutta pieneltä osalta. Energiansäästö ei saanut riittävää huomiota, myönnän sen.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Olen ed. Tiusasen kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että tämä ajankohtainen talouskriisi ei missään tapauksessa saa vähentää meidän ilmastopoliittisten tavoitteiden kunnianhimon tasoa.

Suomi lähtee liikkeelle siitä, ja huomenna meillä on suuressa valiokunnassa mahdollisuus tästä keskustella perusteellisemmin, että tavoitteena pitää olla se, että Euroopan unionin kanssa saman kaltaiset teollisuusmaat ja blokit vähentävät 30 prosenttia, sen pitää olla Kööpenhaminan kokouksen tulos. Tätä me lähdemme siinä ajamaan. Tällä hetkellä odotamme kovasti, millä tavalla ja milloin konkretisoituu Yhdysvaltain uuden hallinnon entistä myönteisempi ilmastoon suhtautuminen, milloin se muuttuu numeroiksi, ja sitten tietysti erittäin ratkaisevaa on se, mitä tekee Kiina. Mutta kyllä Euroopan unioni on edelleen maailman johtava teollisuusmaiden yhteenliittymä ilmastopolitiikassa, koska kukaan muu ei ole vielä lyönyt tämmöisiä lukuja pöytään kuin unioni on.

Arvoisa puhemies! Juuri tähän alkuperäiseen kysymykseen. EU:n yhteismarkkinoillehan on selvästi hiipinyt nyt uusi uhka: protektionismi. Ranska on tekemässä erittäin voimakkaita elvytyspoliittisia ratkaisuja, joilla on hyvin protektionistinen tavoite. Halutaan avoimesti investoida ja tukea vain kansallista teollisuutta ihan samalla tavalla kuin nähdään Yhdysvalloissa, jossa halutaan pelastaa vanhaan teknologiaan perustuva autoteollisuus. Tässä on myöskin pelko siitä, että näitä uusia satsauksia, ministeri Pekkarisen mainitsemia satsauksia, energiapolitiikkaan ei tulla tekemään laman nimissä ja toisaalta juuri tämän elvytyksen nimissä ikään kuin hyväksytään nämä protektionistiset toimet. Nyt olisi hyvin tärkeää kuulla, mikä on Suomen hallituksen linja ja mitä puheenvuoroja arvon ministerit ovat tästä aiheesta käyttäneet ministerineuvostojen kokouksissa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Suomen hallitus on erittäin tiukasti vastustanut kaikkea protektionismia sekä Euroopan unionin puitteissa että myöskin maailmanlaajuisesti. Me kävimme juuri EU:n ministerivaliokunnassa tästä keskustelun, jossa evästimme pääministeri Vanhasta tulevaa Eurooppa-neuvoston kokousta varten. Nykytilanteessa olisi hyvin tärkeää, että saataisiin Maailman kauppajärjestön, Wto:n, neuvottelut etenemään niin, että ensi kesänä, jolloin on ehkä ensimmäinen realistinen ajankohta, saataisiin läpimurto aikaan. Toisaalta Euroopan unionin sisällä täytyy hyvin tiukasti protektionismia vastustaa. Valitettavasti on niin, että olemassa olevat sopimukset sallivat jonkinmääräisten kaupan esteitten pystyttämisen, ja nyt meidän pitää pitää huoli siitä, että EU omalla käytöksellään ei ole millään tavalla provosoimassa tällaista kehitystä eikä antamassa tekosyytä muiden maiden toimia tähän suuntaan. Tämä on hyvin olennainen toimenpide tämän finanssikriisin kielteisten vaikutusten rajoittamiseksi.

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä täällä pohdiskeli, kuuluuko Suomen ääni G20-kokousta valmisteltaessa. Minua kiinnostaa se, mikä Suomen äänen sisältö on, kun sitä valmistellaan Euroopan unionissa, jossa muodostetaan kanta. Finanssikriisi on aiheena.

Kuinka pitkälle Suomen hallitus pohtii esimerkiksi veroparatiisien olemassaoloa, joka on käytännössä laillistettua korruptiota, mikä läntisessä markkinataloudessa on vaivannut? Missä määrin te pohditte kysymystä finanssijärjestelmän avoimuudesta? Pankkisalaisuus on ollut keskeinen tekijä, joka on hämärtänyt liiketoimia ja mahdollistanut tämän virtuaalitalouden toimivuuden, jonka vuoksi tämä finanssikriisi on meillä sylissä. Meillä on hallintarekisterikäytäntö Suomen pörssissä 90-prosenttisesti. Emme tiedä, ketkä omistavat meidän osakkeemme tuolla osakepörssissä. Puututaanko näihin asioihin, jotka ovat finanssijärjestelmän rakenteellisia ongelmia, Suomen kannanotoissa?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Nämä veroparatiisiasiat kuuluvat ministeri Kataiselle, (Ed. Rajamäki: Ei tunnu kuuluvan hänelle!) mutta näissä kansainvälisissä kokouksissa, joissa itsekin olen, joissa rahoitusmarkkina-asioista ja -kysymyksistä keskustellaan, totta kai nämä asiat ovat pohdinnassa, ja silloin pitää meillä olla myös Suomen kannat esillä. Ja totta kai Suomen näkemys on se, että tällaisilta veroparatiiseilta pitäisi tie tukkia. Olemme myöskin toki viime vuosina muun muassa Pohjoismaiden kanssa yhdessä solmineet useita sopimuksia näiden tiettyjen saarten kanssa, joissa tätä toimintaa on epäilty olevan, eli siinä mielessä on päästy myöskin näissä asioissa eteenpäin, mutta pidän tätä kysymystä erittäin relevanttina, ja laajemminkin tietenkin tällä hetkellä pohditaan tätä kansainvälistä finanssiarkkitehtuuria ja sitä, miten pystyisimme tekemään siitä aikaisempaa läpinäkyvämmän ja sillä tavalla harjoittamaan parempaa sääntelyä.

Arvoisa puhemies! Täsmälleen tästä samasta asiasta pikkusen toisesta näkövinkkelistä. Suomi lähti nikotellen mukaan Norjan johtamaan selvitystyöhön, jossa on tällä hetkellä yli 50 valtiota ja jossa tutkitaan kehitysyhteistyön piirissä sitä, millä tavalla veroparatiiseja tällä hetkellä käytetään, sanotaanko, laittomasti hyväksi, niin että ne rahat, jotka me annamme kehitysyhteistyönä, tulevatkin sitten meille takaisin veroparatiisien kautta.

Mikä on ollut Suomen politiikka nyt, kun Suomi lähti vihdoinkin vuonna 2007 tähän yhteistyöhön mukaan? Mikä on se politiikan sisältö?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Ed. Pulliainen otti esille hyvin tärkeän näkökulman tähän ajankohtaisen finanssikriisi- ja talouskriisikeskusteluun. Voin kertoa, että kun evästimme pääministeriä tähän epäviralliseen huippukokoukseen, niin käytin siinä sanontaa "vie sinne terveisiä, että älkää unohtako köyhän asiaa". Siitä pitää olla kysymys täällä huippukokouksessa. G20-kokouksen pitää ottaa myöskin tämä kehityspoliittinen näkökulma vakavasti. Tämä veroparatiisikysymys on tietysti laajempi, monimutkainen kysymys, joka on lähinnä valtiovarainministerin hoidossa, mutta totta kai me kehitysministerit olemme sitä mieltä, että kaikki, mikä voi johtaa korruptioon, on mitä tuomittavinta ja sen vastainen toiminta on hyvin tärkeää. Mehän yritämme edistää myöskin yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä, ja siinä aivan ensimmäisiä asioita on se, että on toimiva hallinto, toimiva oikeusjärjestys ja että päästään eroon korruptiosta. Se on kehityksen pahimpia esteitä hyvin monissa kehitysmaissa.