12) Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
annetun lain 5 ja 6 a §:n muuttamisesta
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Jos ja kun tämä lakiesitys
hyväksytään, sen myötä tulee
myös mahdollisuus kunnilla uuteen niin sanottuun päivystysmaksuun
eli terveyskeskukset voivat periä arkena klo 20:n ja aamu
8:n välillä noin 90 markan maksun potilaalta.
Viikonloppuina ja pyhäpäivinähän
tämä maksu olisi maksettava, jos kunta sen käyttöön
ottaa, tulit vastaanotolle mihin aikaan hyvänsä.
Arvostelen ennen kaikkea tätä maksua. Sitä perustellaan
hallituksen esityksessä, että se ohjaisi ihmisten
käyttäytymistä. Itse on siihen usko.
Tuskinpa syynä henkilöillä on ilta- ja
viikonloppukäynteihin muu kuin se, että päivällä ei
lääkärin vastaanotolle ole päässyt
eli perusterveydenhuollossa on puutteita, ennen kaikkea lääkäreiden
puute, tai sitten se, että äkillinen sairastuminen
tapahtuu illalla.
Mielestäni näitten maksujen korotusten myötä tavallaan
kuntalaisten kukkarosta kompensoidaan kunnille niitä menetyksiä,
joita veronalennusten kautta kunnat ovat joutuneet kohtaamaan. Mielestäni
olisi aivan hyvin voinut odottaa valtakunnallisen terveysprojektin
selvityksiä ja vasta sitten palata mahdollisiin maksujen
korotuksiin.
Niilo Keränen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämän lain käsittelyn
yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa keskusteltiin
varsin perusteellisesti siitä, mitkä ovat yleensäkin
asiakasmaksujen terveyspoliittiset vaikutukset. Tässä yhteydessä erityisesti
me oppositiosta vetosimme siihen, että kun meillä on
menossa tämä ed. Kähkösenkin
mainitsema Kansallinen terveysprojekti, jossa myös maksuasia
on yhtenä osatekijänä esillä,
niin miksi esimerkiksi nyt kaavailtuja maksujen korotuksia ei voitaisi
siirtää, kunnes tämä terveysprojekti
päättyisi.
Tämän vuoksi olemme tehneet vastalauseen, jossa
oleva lausumaehdotus kuuluu tällä tavalla: "Eduskunta
edellyttää, että hallitus ei korota voimassa
olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa
asetuksessa säädettyjä maksuja vuoden
2002 alusta vaan odottaa Kansallisen terveysprojektin kautta saatavien suuntaviivojen
ja periaatteiden selkiintymistä. Mahdolliset muutokset
tulee valmistella terveyspoliittisista lähtökohdista
ottaen huomioon kansalaisten tasa-arvo maan eri osissa."
Ehdotan, että eduskunta hyväksyisi tämän
mukaisen lausuman. Asiallisesti ottaen tämä tarkoittaa
sitä, että hallitus joutuisi jo perumaan antamansa
asetuksen.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Kannatan ed. Keräsen tekemää vastalauseen
lausumaehdotusta.
Muutama sana itse asiasta. Olen samaa mieltä kuin ed.
Keränen, että terveydenhuollon maksuilla tulisi
olla ensisijaisesti terveyspoliittiset perusteet. Nyt kun nämä korotukset
ajoitetaan euroon siirtymisen yhteyteen vuoden 2002 alkuun, tämä on
aika tavalla luvatun vastainen toimenpide. Ainakaan tämänhetkisten
tietojen mukaan korotuksilla ei ole palvelujen kysyntään
liittyvää nykytilannetta parantavaa vaikutusta.
Julkisuudessa on tullut esiin se, että voitaisiin palvelun
hinnan perään laittaa todellinen kustannusvaikutus.
Se on varmasti hyvä noin mielikuvana meille kansalaisille,
jotta osaisimme arvostaa pienimpiäkin palveluita, joita
saamme täällä Suomessa.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely
oli varsin kriittinen. Ymmärsin, että hallituspuolueissakin oli
hyvin suuria vaikeuksia hyväksyä hallituksen esitystä tässä muodossa,
ja erityisen suuria vaikeuksia tuntui olevan siinä, että itse
asiassa maksuasetus oli jo asiakasmaksujen osalta miltei valmis
ja päätettiin välittömästi,
kun tämän asian käsittely eduskunnassa
oli saatu päätökseen. Näin ollen
tuntuu pikkuisen hätäilyltä.
On helppo yhtyä siihen, mitä ed. Kähkönen
totesi, että näin tavallaan kuntalaisten kukkarosta pyritään
kunnalle kompensoimaan niitä menetyksiä, joita
valtionosuuksien leikkauksen ja myös yhteisöveron
tuoton osalta kunnille on tullut. Ajatellaan niin, että kuntalaiset
kantakoot vastuun. Me kaikki tiedämme, että tämä kohdentuu
kuitenkin erittäin epäoikeudenmukaisesti. Samaa
politiikkaahan hallitus on muutoinkin kyllä kansalaisten
suuntaan jo toteuttanut siirtäessään
palveluja, myös valtion palveluja, yhä etäämmälle,
ja kustannukset on siirretty asiakkaille, kansalaisille. Tässä näytetään
etenevän nyt samaa tietä ja unohdetaan se, että terveyden edistämiseksi
ja ennaltaehkäisyn toteuttamiseksi tulisi tehdä nykyistä enemmän.
Pidemmän päälle se olisi kansalaisten
ja koko yhteiskunnan kannalta paras ja myös taloudellisin
vaihtoehto. Tässä mielessä keskustan
vastalause ja tähän liitetty lausumaehdotus ovat
erittäin paikallaan.
On sinänsä hyvä, että tällainen
terveysprojekti on käynnistetty. Nyt vain pitäisi
malttaa odottaa sen tuloksia. Tällä menettelyllä,
johon nyt mennään, ei kyllä lääkäripulaa
helpoteta eikä myöskään lisätä kansalaisten
halua ja kykyä huolehtia omasta terveydestään — ja
mieluummin vielä ajoissa.
Timo Ihamäki /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä laki terveydenhuollon
asiakasmaksuista pitää itse asiassa sisällään
kaksi asiaa. Ensinnäkin maksuttoman hoidon ikärajoja
täsmennetään ja yhdenmukaistetaan siten,
että hammashoidon ikäraja putoaa 19 vuodesta 18
vuoteen ja muussa terveyskeskushoidossa ikäraja nousee
15 vuodesta 18 vuoteen.
Toinen asia tässä laissa on, että maksukatto pysyy
3 500 markkana, ei siis nouse eikä laske. Tämä on
hyvä asia ja pitää sisällään
sen, että runsaasti palveluja käyttävät
eivät joudu maksamaan enempää kuin tuon
maksukaton verran.
Tässä laissa ei käsitellä ollenkaan
asioita, jotka sanotaan asetuksessa. Siinähän
ovat pääsyynä euromuutos ja kustannustason
nousu tai kustannustason muutos. Kunnat tarvitsevat enemmän rahaa
pitääkseen yllä samat palvelut, mutta
maksut kuuluvat asetukseen, eivät lakiin. Asetus tehdään
ministeriössä ja laki tehdään
eduskunnassa.
Keskustelu päättyy.