3) Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen
esityksessä ja valiokunnan mietinnössä on
kyse eräästä yksityiskohdasta liittyen
meidän ulkomaalaislakiimme. Tällä vaalikaudellahan
hallitus on antanut monia ulkomaalaislain tai siihen liittyvän
lainsäädännön muutosesityksiä,
ja eduskunta on niitä yksitellen tietysti vastaavasti käsitellyt.
Kuitenkin tälläkin hetkellä meidän
ulkomaalaislaissamme on kipeitä epäkohtia, joiden
korjaamiseen viimeistään seuraavan hallituksen
tulee kaikella tarmollaan ryhtyä.
Kun puhutaan niin sanotusta humanitaarisesta maahanmuutosta
eli käytännössä turvapaikanhakijoista,
niin meidän politiikkamme Suomessa tulee olla se, että me
otamme turvapaikanhakijoita ja heidän perheenjäseniään
Suomeen suunnilleen sen määrän mukaisesti,
jonka me onnistumme Suomessa kotouttamaan eli tarjoamaan heille
kielikoulutusta, jopa luku- ja kirjoitustaidon opettamista, tarjoamaan
heille mahdollisuuden työhön, tarjoamaan heille
mahdollisuuden hyvään elämään
Suomessa.
On aivan turha väittää, että me
emme pysty vaikuttamaan Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden ja
heidän perheenjäsentensä määrään. Me
pystymme säätelemällä niitä tekijöitä,
jotka muodostavat Suomen vetovoimaisuuden turvapaikanhakumaana.
Eli tavoitteena pitää olla se, että niiden
niin sanottujen turvapaikanhakijoiden, jotka Suomeen tulevat, ja
heidän perheenjäsenensä, jotka Suomeen
tulevat ja saavat maahan jäädä, määrä olisi suhteessa
siihen, minkä määrän me pystymme Suomessa
onnistuneesti kotouttamaan. Epäonnistunut kotouttaminen
johtaa hyvin moniin ongelmiin, joista monissa muissa maissa on jo
huonoja esimerkkejä.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tässä tämä ydin
onkin. Tämä hallitus ei ole noudattanut Euroopan
unionissakaan sitä linjausta, joka otettiin edellisen hallituksen
aikana, että maahanmuuton määrällinen
ja laadullinen hallinta on työmarkkinoiden vakauden, kotouttamisen ja
sisäisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
Nyt tässä tapahtuu niin, että jos kansalaisetkaan
eivät voi luottaa turvapaikkajärjestelmän toimivuuteen,
niin perusteltu työperäinen maahanmuuttokin kohtaa
kritiikkiä. Tältä osin nimenomaan hallinnassa
oli puutteita. Edellisen hallituksen jäljiltä perusteettomien
turvapaikanhakijoiden määrä nousi tämän
hallituksen aloittaessa 1 500:sta 6 000:een vuodessa,
alaikäisten lasten määrä alle
100:sta yli 700:n vuodessa. Ja nimenomaan muun muassa näitä perheenyhdistämisdirektiivejä
ja
myös laittoman maahanmuuton torjuntaan liittyviä tiukkoja
toimia ei ole sovellettu, asumisvaatimuksia ei ole otettu tätä hillitsemään,
ja tehokkaat palautukset ovat myöskin puuttuneet, niin
että tältä osin tämä turvapaikkajärjestelmän
hallitsemattomuus on tullut maksamaan.
Ministeri Katainen löysi tähän huonon
hallinnan rattaisiin 209 miljoonaa euroa lisää rahaa
samaan aikaan, kun meillä perusturvassa ja maamme osalta
monissa yliopisto- tai muissa asioissa tai reumasairaalassa on ollut
todella kipeitä, vaikeita paikkeita. Ja tämä johtuu
siitä, että sisäministeriössä erotettiin
maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat sisäministeriltä erilliselle
ministerille, ministeri Thorsille, ja siellähän
ei toisen tontille puututa. Hallituksesta on puuttunut tämmöinen
poikkihallinnollinen maahanmuuton ja turvapaikkapolitiikan kokonaishallinta.
Olen siinä kyllä samaa mieltä, että hyvä,
että vaalien läheisyys edes synnintuntoa ja katumusta
herättää, mutta tämä asia
pitää nyt oikeasti ottaa käsiin.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
siis koskee laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista
EU:n alueelta. Tämä merkitsee tietysti sitä myös,
että eduskunta on aika yksimielinen tämän
asian takana. Täällä ei ole eriävää mielipidettä tässä asiassa.
Myös valiokunta on muuttanut tuota vapaaehtoisen paluun
kohtaa, sitä 47 a §:ää — hiukan — jossa
todetaan, että ulkomaalainen voi poistua maasta vapaaehtoisesti.
Arvoisa puhemies! Yleisesti, vähän niin kuin yleisesti
puhui myös ed. Zyskowicz, voi todeta, että maahanmuuttajien
kohtelun ja kotouttamisen pitää olla yleisesti
hyväksyttävää. Jos se ei sitä ole,
niin myöskin maahanmuuttajavihamielisyys ja torjunta kasvavat.
Sen pitää olla sen tyyppistä, että se
käy ihmisten yleisen oikeustajun kanssa yhteen.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikan todellakin tulee olla sellaista,
että se käy kansan syvän oikeustajun kassa
yhteen. Me kaikki ymmärrämme, että jos on
hätätila, silloin on annettava turvapaikka ja autettava,
ja tässä nämä hyvät
periaatteet tietysti ovatkin. Ed. Rajamäki entisenä asianomaisena ministerinä toi
esille huomionarvoisia näkökohtia.
Mutta toisaalta tässä kuluneina aikoina on myöskin
ihmetelty kahden isoäidin kohtaloa, jossa inhimillisyys
olisi ollut paikallaan ottaa huomioon ja löytää myös
perhekulttuuri, jossa arvostettiin sitä, että nuoremmat
polvet pitävät huolta vanhemmista ikäpolvista.
Silloin olisi ollut paikallaan vetoomusten mukaisesti löytää inhimillinen
poikkeusratkaisu. (Ed. Laakso: Ed. Zyskowiczin ja ed. Rajamäen
linja on kova tässä!) Me tiedämme, että tämä asia
on nyt ohitse. Toinen näistä isoäideistä on
siirtynyt ajasta pois, ja toinen on saanut sitten muutoin hyvän
jatkovaiheen.
Mutta toivon, että todellakin oikeustaju, kansalaisten
hyväksyntä, olisi se, mikä ohjaa näitä ratkaisuja.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Hallitus, oppositio, kansalaiset lehterillä,
sihteeristö! Sinänsähän tämä on
jo upeaa, että tämä hallitus tuo jonkun
asian tänne, ettei siirrä taas seuraavalle hallitukselle
näitä asioita. Siitä oikeastaan voisi
... Ja ed. Zyskowiczin jutut olivat taas kerran upeita, mutta teot
valitettavasti ja tämän koko asian korjaaminen
ovat jääneet pahasti keskitiehen. Sinänsä tämä koko
pieni pykälä, aivan kuten ed. Tiusanenkin mainitsi — ja
ed. Rajamäki puhui tietysti paljon enemmänkin
asiaa — on harmiton toiveajattelupykälä siitä,
että lähtee vapaaehtoisesti maasta ja ... [Edustaja
naurahtaa] — anteeksi — että tästä on
viitsittykin tehdä tällainen show nyt, että muutetaan
oikein ulkomaalaislakia.
Vielä siitä, miksei tätä koko
juttua ole korjattu: TV2:n suuressa keskustelussa tuli jälleen
kerran esiin se, että RKP on tämän halunnut
justiin sen takia, että he ovat laskelmissaan laskeneet
aikoinaan, että kun on väljä ulkomaalaislaki,
joka vuosi kuin seula, niin kuin ed. Rajamäki sanoi, niin
RKP:n kannatus nousee 10 prosenttiin. Kun 25 prosentille maahanmuuttajista
opetetaan ruotsin kieli, niin jokainen voi laskea, kuinka paljon tämän
meidän ulkomaalaislakimme piti vuotaa, kunnes sentään
onneksi kokoomus vähän ryhdistäytyi.
En usko, että keskustapuolue edes huomasi moista, koska
nämä säätiö- ja rahoitussuhteet ovat
niin rankkoja, ettei niihin haluttu sen enempää kajota.
Mutta tämä on siis sinänsä ihan
okei ja hienoa, että tällä lailla osoitetaan,
että maahanmuuttajan omaan vapaaseen tahtoonkin Suomessa löytyy
luottoa.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen viittasi kansan syvään
oikeustajuun, ja minä olen täysin vakuuttunut,
että Suomen kansalaiset kunnioittavat kahta perusoikeutta.
Ensimmäinen perusoikeus on liikkumisvapaus. Suomalaiset
liikkuvat Suomessa, suomalaiset liikkuvat maailmalla, suomalaiset
katsovat oikeudekseen muuttaa ulkomaille. Tämä on
yksi kansan sisäisessä oikeustajussa oleva asia.
Kansalaisilla on toinenkin sisäinen tunne — ja
ed. Zyskowiczkin toivottavasti tietää sen, että Suomi
on virallisesti allekirjoittanut Geneven sopimuksen — ja
siinä lähtökohtana on se, että ihminen,
joka joutuu vainotuksi kotimaassaan, voi saada Suomesta suojan.
Olen täysin vakuuttunut, että kansalaisten syvä oikeustaju
tunnistaa sekä liikkumisvapauden että suojan antamisen tarpeen.
Jäin pohtimaan ed. Zyskowiczin muotoilua siitä,
että me voimme ottaa vain sen verran tänne ihmisiä vastaan
kuin meillä on varaa. Ed. Zyskowicz, Suomi on maailman
rikkaimpia maita. Kertokaa minulle, mikä on se määrä,
mihin Suomella on varaa. 90 prosenttia maailman pakolaisista on
köyhissä kehitysmaissa. Minä oletan, että niillä mailla
on paljon vähemmän varaa pitää pakolaisia
kuin Suomella. Meidän täytyisi varmasti, jotta
edes suhteellisesti olisimme mukana niiden maiden joukossa, jotka
luontevasti tarjoavat suojaa, olla vähintään
Ruotsin tasolla, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä on
kymmenkertainen. Onko tämä se taso, mitä te
haette? Oletan, että sen täytyy olla, koska te
viittasitte siihen, että meidän lähtökohtamme
on varat.
On uskomatonta tämä keskustelu täällä turvapaikan
hakemisesta: pohditaan siitä lähtökohdasta,
miten se sopeutuu Suomen työelämään
tai muihin asioihin. Kysymys on ihmisten oikeudesta suojaan, ihmisten
oikeudesta suojaan, sellaisten, jotka ovat vainottuja. Työmarkkinat
on toinen kysymys. Ihmiset liikkuvat työmarkkinoiden perässä,
ja keskeisin syy, ed. Zyskowicz, tulla Suomeen on se, että he
rakastuvat rajojen ylitse, muodostavat perheitä, yhdistävät
perheitä. Kunnioittakaa ihmisten liikkumavapautta!
Puhemies:
Haluan muistuttaa, että suuren valiokunnan kokous alkaa
aivan pian, jotenka kaikkia puheenvuoroja ei voida myöntää.
Päivi Lipponen /sd:
Arvoisa puhemies! Me näemme, mitä on tapahtunut
Berliinissä Saksassa, mitä on tapahtunut Pariisissa
Ranskassa, kun kotouttamiseen ei ole panostettu eikä siitä ole
piitattu. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisväestön
määrä ylittää 300 000
ihmistä vuonna 2030. On erittäin tärkeätä,
että jo varhaisessa vaiheessa ryhdytään
entistä enemmän panostamaan ihmisten kielitaitoon,
suomalaisten arvojen ja yhteiskunnan tuntemiseen ja samalla myös
mahdollistetaan muuttajille opiskeluoikeus omaan kieleen, koska
siitä vahvasta itsetunnosta tulee sitten se yhteinen kahden
kulttuurin kansalaisuus.
On myös tässä yhteydessä todettava,
että virkamiehillä on oltava semmoiset resurssit,
että he voivat kohtuullisessa ajassa tutkia nämä hakemukset,
liittyivät ne sitten pakolaisuuteen tai työperäiseen
maahanmuuttoon, ja saada tuloksia, ettei ihmisiä turhaan
jonoissa pidetä.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki sanoi täällä,
että jos turvapaikkapolitiikka ei ole uskottavalla tasolla,
niin se heijastuu myöskin työperäiseen
maahanmuuttoon kohdistuviin asenteisiin. Tästä asiasta
olen kanssanne täysin samaa mieltä, mutta en siitä,
että tässä ei olisi mitään
tehty. Päinvastoin, tämän vaalikauden
toisella puoliskolla on todella paljon tehty, muutettu monia lakeja.
Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrä Euroopan
unionin sisältä on käytännöllisesti
katsoen loppunut. Myöskin ne, jotka ovat kertoneet olevansa
alaikäisiä mutta tosiasiassa eivät sitä ole,
ovat loppuneet, koska nämä ikätestit
on otettu käyttöön. On tehty toimeentulotuen
tasoon muutoksia, ja näillä toimenpiteillä on
ollut myöskin selvää vaikutusta.
Kokonaan toinen asia on se, mitä ed. Kimmo Kiljunen
täällä sanoi. Totta kai niillä,
jotka ovat henkilökohtaisesti joutuneet vainon kohteeksi, on
oikeus tulla tänne, ja sen kaikki ymmärtävät. Mutta
se määrä ei ole lähellekään
niin suuri kuin on ollut näiden turvapaikanhakijoiden määrä.
Sitten kun tullaan tähän kotoutumiseen, niin on
kiistatta niin, että kaikkien niiden, jotka ovat pysyvästi
saaneet tänne oleskeluluvan, on myöskin saatava
mahdollisuus kotoutua, mahdollisuus oppia tätä kieltä,
mahdollisuus myöskin oppia omaa kieltä, koska
jos tässä kotoutumisessa ei onnistuta, niin ne
vaikeudet eivät kohtaa pelkästään
tulijoita, vaan ne kohtaavat myöskin niitä, jotka
täällä jo ovat. Sen takia tähän
kotoutumiseen pitää myöskin antaa resursseja.
Mutta tässäkin ollaan hyvällä tiellä sikäli,
että täällä on mennyt läpi
lainsäädäntöä, myöskin
kokeilulainsäädäntöä,
jossa on hyvin pitkälle meneviä asioita.
Eli todella paljon on tähän maahanmuuttopolitiikkaan
tehty toimenpiteitä tällä vaalikaudella, nimenomaan
tämän vaalikauden lopulla, menty lähemmäs
pohjoismaista käytäntöä, ja
se on ollut oikea linja, jotta me varmistamme myönteisen
asenteen tätä työperäistä maahanmuuttoa
ja ylipäätään kansainvälistymistä kohtaan.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen puhui tärkeistä asioista,
mutta hän myös sotki asioita. Suomi noudattaa,
ed. Kiljunen, tasan tarkkaan Geneven pakolaissopimusta, ja sen noudattamista
luonnollisesti kannatan. Edelleen Suomi antaa jokaiselle vainotulle
Suomeen tulevalle turvapaikan ja pakolaisstatuksen, sitä kannatan.
Kaikki nämä teidän työperäisenne
ja rakastumisenne ja opiskelijanne — niistä ei
tällä hetkellä puhuta. Edelleen Suomi
ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolaista, ja sitä kannatan.
Kyse on, ed. Kiljunen, nyt puheenvuorossani niistä tuhansista
turvapaikanhakijoista viimeisten vuosien aikana, jotka eivät
ole saaneet turvapaikkaa mutta ovat kuitenkin saaneet Suomesta oleskeluluvan,
ja sitten siitä, millä ehdoilla nämä ihmiset
voivat myös saada perheensä Suomeen.
Jos me puhumme esimerkiksi Suomeen tulleista somalialaisista
turvapaikanhakijoista, niin heistä aivan pieni, pieni osa
on saanut pakolaisstatuksen ja kaikki muut ovat saaneet kuitenkin myös
oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. Sitten
kun nämä oleskeluluvan saaneet hakevat perheenyhdistämistä,
niin meillä on tällä hetkellä 6 000
somalialaisia koskevaa perheenyhdistämishakemusta jonossa,
kaiken kaikkiaan 9 000:sta 6 000 on somalialaisia.
Ja näiden määriin me pystymme vaikuttamaan.
Suomi on sallivampi ja antoisampi kuin itse asiassa yksikään
maa maailmassa. Näitä tekijöitä säätämällä me
pystymme vaikuttamaan Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrään,
ja meidän tulee vaikuttaa, koska se vaihtoehto, että me
otamme enemmän kuin mitä me pystymme onnistuneesti
kotouttamaan, johtaa slummiutumiseen, syrjäytymiseen, ehkä jopa
radikalisoitumiseen, joka tapauksessa hyvin kielteisiin vaikutuksiin
sekä näille asianomaisille itselleen että suomalaiselle
yhteiskunnalle.
Puhemies:
No niin, kun tuo suuren valiokunnan kokous todellakin on alkamassa
ja puheenvuoropyyntöjä näyttää ilmenevän,
niin tämän asian käsittely keskeytetään
tällä kertaa. Jatketaan sitä ensi torstain
täysistunnon yhteydessä.