Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt ensimmäisessä käsittelyssä oleva hallituksen esitys kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta pitää sisällään energiapuun haketukseen myönnettävän määräaikaisen tuen jatkamisen vuosiksi 2003—2007. Kyse on siitä, että tällaiset tuet tarvitsevat EU:n hyväksynnän, koska tukea ei myönnetä pysyvänä vaan määräaikaisena. Nykyinen tuki loppuu tämän vuoden lopussa, ja kun järjestelmä on toiminut hyvin, sitä on syytä jatkaa, ja siitä johtuu tämä esitys.

Tuki energiapuuhaketukseen on hyvin linjassa nykyisen energiapolitiikan kanssa. Me olemme sitoutuneet edistämään uusiutuvan energian käyttöä. Myönteisen ydinvoimapäätöksen yhteyteen kirjattiin selvät ponnet myöskin puun energiakäytön lisäämisestä, nykyisestä reilusta miljoonasta kuutiometristä jopa 5 miljoonaan kuutiometriin alkuvaiheessa. Haketustuki lisää omalta osaltaan kiinnostusta metsien hoitoon ja sitä kautta vaikuttaa metsien kunnon paranemiseen. Tällä tavalla myös luodaan terveitä työpaikkoja maaseudulle ja vaikutetaan myönteisesti maaseudun kehittämiseen. Niitä työpaikkoja, jotka tällä tavalla syntyvät, olisi todella vaikea millään muulla tavalla maaseudulle saada, ja ne on kaikin puolin edistämässä myöskin maaseudun asuttuna pysymistä omalta osaltaan.

Valiokunnassa todettiin asiantuntijakuulemisen yhteydessä, että haketustuen käyttö saattaa lisääntyä arvioitua nopeammin. Nuoren metsän kunnostustöihin ollaan kehittämässä uusia koneita, jotka selvästi tehostavat toimintaa. Kun hakkeen käyttö saattaa todella lisääntyä nopeassa tahdissa, niin meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että resurssit ovat kunnossa. Tästä maa- ja metsätalousvaliokunta kantoi myöskin huolta, ja se on myöskin kirjattu tänne valiokunnan mietintöön.

Kuitenkin sitten lakiesityksen käsittelyn yhteydessä ehkä yllättävästikin nousi vahvasti esiin uusi menetelmä, joka myöskin vaikuttaa omalta osaltaan energiapuuhun ja puun hyödyntämiseen energiakäyttöön, eli kantojen nostaminen ja murskaaminen energiakäyttöön. Siinä on tällä hetkellä UPM-Kymmene, joka on lähtenyt hyvin vahvalla tavalla kehittelemään tätä toimintaa, ja se tänä päivänä jo on paikoitellen aika merkittävää, muun muassa Alholmens Kraft Pietarsaaressa on siirtynyt myöskin osittain kantojen käyttöön energialähteenä.

Kantojen poisto liittyy kuitenkin erityisesti meillä valitettavan yleiseen sienitautiin eli juurikääpään. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan Etelä-Suomessa on juurikäävän riskialuetta yli 200 000 hehtaaria ja ongelma on vain pahenemassa. Juurikääpä on erittäin paha lahottajasieni, joka tuottaa suuria ongelmia monellakin eri tavalla. Juurikääpä on nimenomaan kuusikoiden lahottaja, ja kuusi on meidän toinen pääpuulajimme männyn ohella, osassa valtakuntaa yleisempi kuin mänty onkaan. Kuusi on rehevien kasvupaikkojen puulaji, ja sitä kautta nämä ovat yleensä myöskin kasvupaikkoja, jotka tuottavat puuta kaikista parhaiten. Toinen mahdollinen kotimainen pääpuulaji vastaaville kasvupaikoille olisi koivu, jonka viljelyä omalta puoleltaan sitten rajoittaa meidän hirvikantamme suuruus ja hirvituhojen vaara. Hirvet ovat erityisen mieltyneitä nimenomaan koivuun. Mänty puolestaan noilla kasvupaikoilla kasvaa oksaisena ja mutkikkaana.

Toisin sanoen juurikäävän mukanaan tuoma ongelma on hyvin moninainen. Taudilla on isoja taloudellisia vaikutuksia. Eli kasvupaikoilla, jotka olisi periaatteessa kuusen kasvupaikkoja, ei voida kuusta kasvattaa sen takia, että siellä on juurikääpä. Toisena puulajina menestyisi koivu ja ehkä haapa. Niiden osalta sitten on hirvituhojen ja haavan osalta myöskin jänistuhojen ongelma olemassa, ja mänty puolestaan ei pärjää tällaisilla alueilla tai sitten siitä tulee huonolaatuista. Näin ollen on sekä metsänomistajan että kansantalouden etu, että juurikääpää torjutaan kaikilla mahdollisilla paikoilla ja kaikilla mahdollisilla keinoilla.

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin lisättiin viime vuonna säännöksiä juurikäävän torjumiseen myönnettävästä tuesta. Lain 23 §:n 2 momentin mukaan juurikäävän torjuntaan, joka tehdään juurikäävän leviämisen riskialueella kivennäismaalla suoritettavan hakkuun yhteydessä toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana, voidaan hakkuutyön suorittajalle myöntää tukea torjunta-ainekustannuksia vastaava määrä sekä tukea torjunta-aineen levitystä aiheutuviin kustannuksiin. Lain nojalla on 20.6.2001 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus juurikäävän torjunnasta. Asetuksen mukaan tukea myönnetään uudistushakkuissa torjunta-aineen levityksestä aiheutuviin kustannuksiin hakattua kiintokuutiometriä kohden 0,22 euroa ja lisäksi korvataan torjunta-ainekustannukset. Jo tämän perusteella, kun tällainen säädös on saatu aikaan, juurikäävän torjunta kantokäsittelynä on huomattavasti yleistynyt. Monet urakoitsijat ovat laittaneet omiin koneisiinsa juurikäävän koneellisen käsittelylaitteen, ja käsittely tapahtuu samassa yhteydessä kuin puu katkaistaan.

Valiokunta on yhdessä maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten kanssa valmistellut haketustuen esitykseen muutosesityksen, jonka mukaan enintään vastaavan tasoista tukea voidaan vaihtoehtoisesti myöntää uudistushakkuissa todetuilla tuhoalueilla juurikäävän mekaaniseen torjuntaan. Juurikäävän leviämisen riskialueista, tuen kohteesta ja määrästä sekä torjuntamenetelmistä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Eli tässä on myöskin tilanne se, kun kysymys on tämän tyyppisestä tuesta, niin EU edellyttää sen notifiointia, ja tämän takia ministeriön kanssa on sovittu, että mahdollisimman pikaiseen tahtiin laitetaan myöskin tämän asian osalta EU:hun hakemus tuen myöntämisestä tai lupa tuen maksamiseen. Pyrkimys olisi se, että jo seuraavan kasvukauden alusta pystyttäisiin tämä käsittely tekemään myöskin mekaanisesti.

Kantojen poisto on uutta toimintaa, eikä sen kaikkia vaikutuksia täysin vielä tunneta. Positiivista on tietenkin ensimmäisenä se, että kantojen poisto on todella tehokas tapa vaikuttaa metsien terveydentilaan, jopa tehokkaampi kuin nykyinen kantokäsittely. Kantokäsittely sinänsä on myös luontoystävällinen tapa, koska se on biologista torjuntaa eikä voida puhua torjunta-aineiden levittämisestä metsään sillä tavalla kuin torjunta-aineet käsitetään. Torjunta-aineethan sinänsä tänä päivänä ovat jo tuoteturvallisia aineita, ei mitään myrkkyjä siellä käytetä.

Toinen myönteinen seikka on se, että kannot sisältävät runkopuuta enemmän energiaa, joka on järkevää ottaa käyttöön ja tätä kautta myöskin edistää puuenergian käyttöä kaiken kaikkiaan muutenkin. Tavoitteet meillä on ihan riittävän kovat sen lisäämiseen. Kolmas myönteinen vaikutus kantojen poistolla on operaation maanmuokkausvaikutus. Poistossa paljastuu runsaasti kivennäismaata, joka on hyvää viljelyn tai taimettamisen kannalta.

Epäilyttäviä tai epäselviä asioita ovat kantojen poiston vaikutus metsämaan ravinnetalouteen. Alustavien tietojen mukaan kuitenkin on tuskin kovin suurta pelkoa metsämaan ravinnetalouden romahtamisesta kantojen poiston takia. Jos sieltä vietäisiin sekä hakkuutähteet että kannot, silloin tilanne saattaisi muuttua kriittisemmäksi, mutta tässä tapauksessa ainakin alustavat tiedot viittaavat siihen, että mitään romahdusta ei pääse tapahtumaan. Kuitenkin siitä syystä, että tästä tieto on vajavaista, tutkimusresursseja on syytä suunnata asian pitävään selvittämiseen. Jos tällainen pykälä nyt saadaan lakiin, se varmaankin merkitsee sitä, että meidän metsäntutkimuksemme lähtee välittömästi kattavaan selvityksen tämänkin asian osalta.

Toinen tutkimaton asia ovat myöskin kantojen poiston ympäristövaikutukset ja tässä tapauksessa erityisesti huuhtoutumat, joista jotkut asiantuntijat valiokuntakuulemisessa kantoivat huolta. Ennen kuin tästä tutkimustietoa löytyy, haittoja voidaan välttää työn huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella.

Kaiken kaikkiaan tässä tapauksessa mielestäni ministeriö ja sen virkamiehet ansaitsevat kiitoksen pienen nikottelun jälkeen tapahtuneesta yhteistyöstä asiassa. Kun kansliapäällikkö ja ministeri tästä asiasta informoitiin, myöskin ministeriössä alkoi tapahtua myönteistä kehitystä ja sieltä selvästi viestitettiin halukkuutta yhteistyössä hoitaa tämä asia kuntoon. Siitä syystä tässä aika nopeassa tahdissa päästiin eteenpäin.

Myöskin, vaikka kysymys on näin suuresta ja uudesta asiasta, valiokunnan sisällä käsittely tapahtui hyvin rakentavassa ja yksimielisessä hengessä, mikä myöskin varmasti vaikutti siihen, että näin nopeassa tahdissa saatiin yksimielinen esitys sinänsä uudesta tukimuodosta, mikä tässä tapauksessa nyt ollaan lakiin kirjaamassa.

Minun käsitykseni mukaan tällä päätöksellä, joka nyt on syntymässä, tällä lakimuutoksella, maa- ja metsätalousvaliokunta omalta osaltaan ja jatkossa myöskin eduskunta osoittaa elävänsä ajan hermolla ja pystyvänsä nopeaan reagointiin silloin, kun asiantila sitä edellyttää.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tuossa kyttäsin pitkään, että ed. Mäki-Hakola pyytää ensimmäisen puheenvuoron, kun olin aivan varma, että hän on kirjoittanut varsin perusteellisen metsänhoidon oppikirjan tätä istuntoa varten ja sillä tavalla säästää minun töitäni vallan paljon. Tässä toiveessani täydellisesti onnistuin. Kuulimme erittäin hyvän taustaesityksen tälle asialle. Minulla ei sinänsä ole mitään korjattavaa tähän, pikkuisen täydennettävää ehkä kuitenkin.

Ed. Mäki-Hakolan esityksestä ei käynyt ilmi se, millä tavalla ylipäätään tähän energiahaketustukeen aikoinaan tultiin. Sehän on jo metsänhoidon ja metsäpolitiikan historiaa. Meillä oli tässä vuosia vuosia sitten KTM:n, työministeriön ja erityisesti maa- ja metsätalousministeriön yhteinen työryhmä, joka selvitteli näitä asioita ja teki koko joukon ehdotuksia siitä, millä tavalla energiapuun käyttöä voitaisiin edistää. Siitä sitten monta kohtaa lähtikin toteutumaan, mutta yksi kohta ei nyt oikein ottanut tulta, ja se oli tämä energiapuun haketustuki.

Sen toteutus tapahtui sitten niin, että siinäkin tapauksessa maa- ja metsätalousvaliokunnassa asia otettiin vakavasti, että tämä täytyy saada aikaiseksi. Henkilökohtaisesti tekemälläni talousarvioaloitteella tämä homma lähti käyntiin. Se aloite oli yksi kolmesta sinä vuonna 1 500 talousarvioaloitteesta hyväksytty talousarvioaloite, siis aloite, joka johti positiiviseen tulokseen. Ne kaksi muuta olivat samasta aiheesta, Merenkurkun liikenteen tuki, jos se jotakin kiinnostaa, mutta ei liity tähän, mutta kuvaa sitä, miten tässä haluttiin nimenomaan viedä tätä asiaa eteenpäin.

Me lähdimme silloin myöskin lainsäädäntöpuolella tässä yhteydessä siitä, että tämän täytyy olla pysyvää toimeliaisuutta. Kun me puhumme kestävästä metsätaloudesta, niin kestävään metsätalouteen kuuluu jatkuvuus ehdottoman välttämättömänä edellytyksenä. Mutta sittenpä se tyssäsikin, kun silloinkin tämä energiapuun haketustuki piti lähettää notifiointia varten komissiolle ja sieltä tuli ilmoitus, että tämä vääristää kilpailua eikä tällaista voida ajatellakaan, että se pysyväisluontoisena tukena voitaisiin hyväksyä. Niin se asia palasi takaisin valiokuntaan, jossa siitä tehtiin sitten määräaikainen. Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että se määräaikainen jakso taas kerran päättyy, se päättyy tämän vuoden viimeisenä päivänä. Siksi tämä hallituksen esitys on lähtökohtaisesti täällä, ja siksi nyt on sitten vuoteen 2007 saakka tarkoitus jatkaa tätä tukea ja sillä tavalla aina mennä muutaman vuoden jaksoissa eteenpäin.

Tällä rintamallahan on tapahtunut hyvin voimakasta kehitystä ja aivan yllättäen. Täytyy sanoa, että kun luin Maaseudun Tulevaisuudesta juttua, millä tavalla firmat ovat lähteneet kehittämään nuoren metsän hoitoon poistettavan runkopuun talteenottomenetelmää, olin todella myönteisesti yllättynyt. Todellakin oli toteutumassa sellainen, josta väitettiin, että tätä vaihetta ei muka koskaan tule, eli tämä homma hoidetaan moottorisahalla ja vetämällä ne rungot sitten traktorin avulla tienvarteen ja siellä tien varressa sitten haketetaan lanssipaikalla ja sitten viedään 40 kuution häkeissä hakkeet yhdistettyyn lämmön- ja sähköntuotantoon, niin kuin se edullisinta on käyttää.

Nyt ollaan saamassa seuraava vaihe tässä suhteessa aikaiseksi, ja asia on erinomaisen hyvä. Nimenomaan tällä on se erityinen merkitys, että nuoren metsän hoidossa meillä on valtavat hoitorästit. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaa on sellainen alue, jolla on kysymys valtavan isoista nuoren metsän alueista, joilla hoitorästit ovat puun laatua, puun kasvua heikentäviä, ja siinä taloudelliset menetykset ovat todella merkittäviä. Sillä tavalla nyt nämä eri hoitovaiheet niveltyvät järkeväksi toimivaksi kokonaisuudeksi, ja sillä tavalla Suomen talousmetsien taloudellinen tuotto on parantuva merkittävästi.

Sitten sitä on näillä tuoreilla kangasmailla heikentämässä juuri se sienitauti, jonka ed. Mäki-Hakola varsin perusteellisesti ja tarkoin esitteli. Olen erinomaisen tyytyväinen siitä, että valiokunta saattoi erittäin nopeasti reagoida tähän uuteen tilanteeseen eli että kannot poistamalla pystytään juurikääpä myöskin poistamaan. Nyt kun on kartoitettu ne riskialueet, nehän löytyvät Etelä-Suomesta ja Pohjanmaalta, niin voidaan mekaaniset torjuntatoimenpiteet ohjata oikeille alueille ja luoda sitä varten menettely.

Yhdessä kohtaa olen pikkuisen ed. Mäki-Hakolan kanssa eri mieltä, eli siitä, minkälaista ilmaisua minä käyttäisin näiden kantojen hävittämisestä. Minä en puhuisi tässä yhteydessä energiapuusta ollenkaan, vaan minä lähtisin siitä, että tämä sieniaineksen saastuttama puuaines pitää polttamalla hävittää. Se tapahtuu tehokkaimmin yhdistetyissä lämmön- ja sähköntuotantolaitoksissa, joissa se sopii hävitettäväksi. Sitä on syytä nimenomaan käyttää perusteena silloin, kun notifioitavaksi tämä asia lähetetään komissioon, eikä vahingossakaan puhua mistään energiapuusta näitten kantojen kohdalla silloin.

Aivan tästä poikkeava asia on UPM-Kymmenen hanke, jossa pyritään nimenomaan kantoja muutoin hyväksi käyttämään energiapuuna. Se on sitten toinen juttu, mutta se ei ole tämä juttu, mistä tässä on kysymys. Toisin sanoen olen jälleen kerran kovasti ylpeä maa- ja metsätalousvaliokunnasta, että se pystyi jälleen kerran olemaan tehokas ja joukolla puhuimme ministeriön virkamiehet ympäri täysin aseettomiksi. Vallan itku varmaan pääsee jouluaattona, kun miettii, mitä syksyn aikana tapahtui.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikkuisen kalskahti korvaan sinänsä aivan erinomaisen asiantuntijan ed. Erkki Pulliaisen puheenvuoro, kun te sanoitte, että ei pidä puhua tässä yhteydessä kantojen osalta energiapuusta. Varmasti näin on, kun tätä ehdotusta ja hakemusta perustellaan eteenpäin, mutta kyllä tällä on myöskin se merkitys, mitä täällä ed. Mäki-Hakola sanoi. Otan esimerkin:

Parasta aikaa rakennetaan Ysitietä Muurame—Orivesi-väliä, erittäin suuri tiehanke, jossa on varsin paljon puustoa. Siellä kerätään, niin kuin te kaikki hyvin tiedätte, jotka maa- ja metsätalousvaliokunnassa olette, ja muutkin sivistyneet ihmiset, kaikki kannot ylös ja ne kuljetetaan Jämsänkosken tehtaalle, jossa ne sitten poltetaan. Sillä on merkitystä silloin, kun yhteistuotannossa lämmön- ja sähköntuotantoa tehdään.

Eero  Lämsä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan tähän asiaan yksi kohta, kun ed. Pulliainen toi esille todella tämän, että valiokunnassa saatiin aikaiseksi asiantuntijakuulemisen jälkeen se, että juurikäävän torjunnassa voidaan käyttää myös mekaanista torjuntaa. Se oli kyllä valiokunnalle työvoitto. Haluan tässä vain tuoda esille sen, että kyllä tämä oivallus lähti ed. Pulliaisen puheenvuoroista ja pohdinnoista. Se vain vaati monenlaista asian pohdiskelua, niin kuin jäljestäpäin tuntuu, että miksei tätä heti ymmärretty asiantuntijakuulemisessa ja mikseivät ymmärtäneet ministeriöitten edustajat, vaan piti viimeisen päälle rautalangasta vääntää esimerkki, mistä on kysymys.

Ymmärrän hyvin sen, että tässä pitää korostaa sitä, että kysymys ei ole energiapuusta, vaan mekaanisesta juurikäävän torjunnasta. Se sitten nyt vain poltetaan roviolla, niin kuin muukin tämmöinen, mitä nyt on tapahtunut elintarvikepuolella, koska tämä liittyy nimenomaan notifiointikysymykseen ja siihen, että saamme tuen EU:sta (Puhemies koputtaa) tälle asialle. Tässä on tehty erittäin hyvää työtä valiokunnassa, ja kuten toin esille, (Puhemies koputtaa) ed. Pulliainen pisti tämän todella hyvän asian käyntiin ja saatiin hyvä lopputulos.

Pertti  Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy kiittää ed. Pulliaista tuosta historiasta, jota hän on ollut omalta osaltaan aikanaan silloin synnyttämässä. Ei tietenkään, kun ei itse ole ollut täällä paikalla, voi edes tuntea siitä kaikkia yksityiskohtia. Se oli erinomaisen hyvä päätös ja hyvä, että se aloite meni aivan yhtä tärkeänä aloitteena läpi kuin Merenkurkun liikenteen tukeminenkin. Siltä osin olen ed. Pulliaisen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että kun tätä lähdetään viemään eteenpäin ja notifioitavaksi, niin nimenomaan perusteen täytyy olla silloin tämä sieniaineksen vikuuttaman puuaineksen polttamalla hävittäminen. Sillehän me ei tietenkään voida mitään, että tässä tapauksessa harvinaisen monipuolinen ja myönteinen vaikutus tällä operaatiolla saadaan aikaiseksi, mutta se peruste, millä tätä viedään EU:hun eteenpäin, se on nimenomaan tämä, koska metsien terveydentila on muutenkin EU:n erityisessä seurannassa ja suojelussa. Oikeastaan niitä ainoita varsinaisesti yhteisiä metsäpoliittisia asioita, mitä EU:n kautta kuljetetaan tänä päivänä.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ystävälleni, ed. Laitiselle. Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, opetti aikoinaan puhemies Pesälä. Vastaan vain, että tässä se kukkii kukkimistaan.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kestävän metsätalouden rahoituslain muuttaminen, ja täällä ovat maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet käyttäneet ansioituneita puheenvuoroja. On saanut sen vaikutelman, että tässä on syntynyt jo melkein keskinäisen kehumisen kerho, kun edustajat tätä kiittelevät, valiokunnan laatimaa mietintöä, ja tietysti tunnustus voidaan antaa myöskin valiokunnan ulkopuolelta. Kyllä maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt tässä hyvää työtä. On tietysti luontevaa se, että energiapuun haketukseen myönnettävä määräaikainen tuki, joka nyt on päättymässä, jatkuu vuosina 2003—2007. Se on olennainen osa meidän energiapoliittista ohjelmaamme, se on olennainen osa meidän Kansallista metsäohjelmaamme, silloin kun me pyrimme energiapuun käyttöä lisäämään nykyisestä miljoonasta kuutiosta viiteen miljoonaan kuutioon, joka on selkeä tavoite. Siinä mielessä tämä on aivan luontevaa.

Minusta oli myöskin positiivista ja yllättävää se, että valiokunta oli paneutunut näinkin huolellisesti tähän juurikääväntorjuntakysymykseen. Nyt tämä on saanut erinomaiset perustelut ja näkökulma on selkeästi auennut. Kysymyksessä on vakava, metsien kasvua haittaava sairaus, joka on torjuttava. Täällä selvästi on luettavissa se, että jos sienen vioittamat kannat jäävät metsään, sieni myöskin leviää uuteen kasvustoon ja ilman puulajin muutosta tervettä metsää ei tule kasvamaan. Siinä mielessä tämä ratkaisumalli on hyvä, että myöskin biologisen torjunnan ohella voidaan käyttää mekaanista torjuntaa ja hyödyntää sitten tämä vioittunut puuaines, myöskin energiapuu.

Näin äkkiä ajateltuna tuntui ehkä hiukan yllättävältä se, että tämä kantojen poistaminen tulee esille. Jos ajatellaan, niin on aina ollut toivottavaa, että monimuotoisuuden säilymisen kannalta on tarve olla riittävä määrä lahopuuta, ja kannot ovat olleet se yksi keskeinen osa tätä lahopuumäärää, mutta nyt kun todella ajatellaan tämä asia, että on juurikäävän torjunnasta kysymys ja metsän terveydentilan hoitamisesta, niin silloin tämä on erittäin hyvin laadittu ja onnistunut ajatus. Miten paljon tämä taloudellisesti sitten merkitsee tässä kantojen poistossa tämä 22 senttiä kuutiometrille tuleva tuki, joka on tulossa biologiseen torjuntaan ja vastaava tuki voidaan siirtää mekaaniseen torjuntaan? Tuoko tämä semmoisen kannattavan elementin, joka sitten edistää kantojen poistoa riittävässä määrin? Sen varmaan täällä arvoisat maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet tulevat sitten toteamaan.

Mutta yksi asia tässä yhteydessä on tietysti hyvä nostaa esille myöskin, kun täällä todetaan hakkeen kilpailukyvystä energiapuuna, että päätehakkuusta otettu puuaines on kannattavaa ja se on edullisempaa kuin nuoren metsän hoidosta otettu hake. Siinä mielessä on hyvä pitää nämä kilpailuasetelmat kunnossa. Toisaalta suhde turpeeseen on myöskin nuoren metsän hakkeella heikompi. Siinä mielessä joutuu kysymään, kuinka on nyt sitten hakkeen kuljetustuen laita, onko se tulossa ja ollaanko se saamassa, koska nyt kotimaisten energialaitosten määrä kasvaa huomattavasti ja verkosto tulee tiheäksi, jolloin haketta joudutaan kuljettamaan entistä pidempiä matkoja. Silloin myöskin kilpailukykyisyys heikkenee elikkä mieli saada tämä ketju toimivaksi ja kuntoon. Myöskin kuljetustuen elementtien olisi hyvä olla tässä konseptissa mukana. Näin myöskin metsät kauttaaltaan pidemmiltäkin matkoilta tulisivat hyödynnettyä ja hoidettua nuorten metsien osalta, mitä meidän on pidettävä esillä koko ajan, jotta me myöskin tulevaisuudessa saamme hyvää puuraaka-ainetta teollisuudelle ja metsät pysyvät kasvukunnossa.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Tällä hetkellähän keskeinen ongelma on markkinoitten tavallaan hajanaisuus ja pienimuotoisuus. Kun saamme kunnon markkinat, silloin luomme logistiikan ja silloin tämä homma on hallinnassa.

Esa  Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itse suhtautuisin hyvin varauksellisesti hakkeen kuljetustukijärjestelmään, koska sillä voi olla se seuraamus, että ei lähdetä kehittämään lähilaitoksia, pieniä laitoksia. Minusta sitä pitäisi kyllä hyvin tarkkaan arvioida, koska se voisi olla jopa väärä impulssi siihen suuntaan. Näkisin ennemminkin, että meidän pitäisi kehittää investointitukijärjestelmiä ja sitä, että voitaisiin tehdä mahdollisimman monta laitosta ympäri maata, koska kuljetusetäisyys, mikä kannattaa kuljettaa tämän hetkisen käsityksen mukaan, on joku 60 kilsaa, semmoinen säde. Sehän tarkoittaa kuitenkin, jotta siinä on jo 120 kilsaa voimalaitosten väli.

Pertti  Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hakkeen ja puun energiakäytön osalta me olemme kiihtyvässä vaiheessa tällä hetkellä eli pienimuotoisia energialaitoksia syntyy joka puolelle.

Kuljetustukikysymys on myöskin kysymyksiä, joita tällä hetkellä ministeriön toimesta selvitetään ihan samalla tavalla kuin kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut kaiken kaikkiaan kokonaisuutena uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman päivitystyöryhmän, jossa varmaan nämä asiat tulevat esille.

Siinä varmasti ed. Esa Lahtela on oikeassa, että investointituki energiahankkeisiin, energiainvestointeihin, on erittäin tärkeä asia. Olisi toivottavaa, että kun nyt tekniikka mahdollistaa tämän joustavan käytön myöskin omakotitaloissa ja pientaloissa, pystyttäisiin energiatuki-investointeja laajentamaan myöskin omakotitaloja koskevaksi. Omakotitaloissa pystytään tänä päivänä esimerkiksi pellettiä polttamaan nykyisellä tekniikalla. Varmasti kaikki, mitä saadaan öljystä, kivihiilestä tai maakaasusta pois, on kotimaahan päin tullutta rahaa. Siinä mielessä olisi kyllä toivottavaa, että nämä asiat perusteellisesti selvitettäisiin ja tässä vaiheessa, kun KTM tekee esityksiä, myöskin tämä asia katsotaan perusteellisesti loppuun asti.

Antero  Kekkonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Olin varautunut puhumaan tämän esityksen energiapoliittisesta merkityksestä, mutta tämän keskustelun kuluessa muutin mieltäni. Muuten hyvin harvoin eduskunnassa käydään keskusteluja, jotka keskustelut tuovat uutta informaatiota ja ikään kuin muuttavat lähestymiskulmaa. Tämä on yksi niitä, herra puhemies, harvoja tapauksia, tämä keskustelu. Minä tunnen olevani näissä asioissa huomattavan paljon viisaampi nyt kuin olin silloin, kun pyysin tämän puheenvuoron, eli en siis puhu tämän energiapoliittisesta merkityksestä mutta totean, että notifioinnin kannalta on merkitystä sillä, että polttamalla hävitetään kannot. On tämän hankkeen läpiviemisen kannalta hyvin tärkeätä, että me käytämme sellaisia termejä, joilla läpimeno taataan siis.

Mutta työllisyyspoliittista merkitystä tällä epäilemättä on ja myöskin metsänhoidollista merkitystä. Kantojen poistamisen metsähygieenisiä vaikutuksia on nyt tässä mietinnössä käsitelty, ja niihin on kyllä helppo yhtyä silläkin vähäisellä tiedolla, mikä metsänhoidosta kaupunkilaispojalla, joka ei ole metsäoppia saanut, on.

Eritoten kaakkoisessa Suomessa, omalla kotiseudullani, tällä asialla on merkitystä yksinkertaisesti sen takia, että puulajien vaihto siellä ymmärtääkseni on jokseenkin mahdotonta sen takia, että maaperä on niin karua. Tässä mielessä tämän esityksen, tämän mietinnön, kokonaisanti on ilmeisesti pelkästään positiivinen.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys, jota valiokuntakin ansiokkaasti vei eteenpäin valiokuntatyöskentelyssä, on ihan hyvä, ja ohjelmakautta tulee jatkaa.

Energiapuun osalta tietenkin tässä on pienpuun osalta energiaosuus, sitten sitä poltetaan ja hyödynnetään näin, mutta vielä suurempi asia on tämä, että saadaan metsät kuntoon Suomessa. Toki se on vähän niin kuin kannon polttamisessakin, että se puu myös palaa jossakin ja se tuo vielä lisää rahaa. Suomi on metsäteollisuudesta pitkälti vielä riippuvainen, ja ennen kaikkea mekaaninen metsäteollisuus, sahat, vaneritehtaat, huonekalutehtaat ym. tarvitsevat laadukasta puuta. Sellun keittoon kelpaa vähän pienempikin puu.

Juurikäävästä ja kantojen poistosta: Näinhän se on, että EU:hun pitää kertoa, mitä sinne pitää kertoa, ja sitten täällä toimitaan niin kuin katsotaan parhaaksi Suomessa. Kantoja pitää nostaa ja juurikääpä hävittää ja nämä kovakuoriaistuhot. Tämä on hyvä, ja valiokunta on ollut yksimielinen ja vienyt tätä eteenpäin. Aika monissa asioissa on maa- ja metsätalousvaliokunta ollut yksimielinen, niin tämmöisissä energiaratkaisuissa kuin valtionyhtiöitten yksityistämisessäkin.

Olli Nepponen /kok:

Herra puhemies! Täällä on nyt sanottu jo melkein kaikki. Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, niin kuin ed. Kekkonenkin, että tavoitteena oli aikanaan niin metsänhoidollinen kuin myöskin työllistävä vaikutus, siis maaseudun kehittämiseen tuleva vaikutus. Valitettavasti vain on pulaa työntekijöistä. Se on huutava pula, ja se vain pahenee, kun väestö ikääntyy. Siksi on kehitetty näitä koneellisia menetelmiä, joilla harvennushakkuuta tehdään. Valitettavasti vain jäljet eivät ole kovin innostavia. Ainakin itse, niin kauan kuin metsääni hoidan, pyrin sen antamaan miehen tai naisen käden toimenpitein tehtäväksi.

Mutta oleellista on, että tämä tuki jatkuu. Haketta tarvitaan kiihtyvässä määrin, ja puun käyttö on yksi tärkeä osa kaikkialla.

Täällä puhuttiin kuljetustuesta. Kuljetustukihan nousi nimenomaan pohjoisen alueen energiapuun käyttöön liittyen esiin, kun ydinvoimaratkaisua tehtiin. En sulkisi pois sitä, koska ei siellä niin tiheässä verkossa lämpökeskuksia voida rakentaa. Jos siellä voidaan kuljetustuella edistää sitä, että puun käyttö lisääntyy, se on paikallaan. Totta kai investointituet ovat tärkeä osa. Mutta kaiken kaikkiaan on erittäin hyvä, että tuota jatkoa tuli ja sitten, mikä parasta, tässä yhteydessä saimme kantojen nostamisen juurikäävän torjuntakeinoksi mukaan tuen piiriin. Nyt kun katselee Kerava—Lahti-oikoradan etenemistä, kannot nousevat suuriin läjiin ja siitä voidaan saada sitä energiaa, mutta erityisesti eteläisessä Suomessa, läntisessä Suomessa tällä on merkitystä juuri (Puhemies koputtaa) käävän torjunnassa, ja jos sitä voidaan käyttää sitten energialähteenä, hyvä on.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuljetustukikysymys nousi eilispäivänä esille, kun olin keskusteluissa paikallisten energiayhtiöiden ja lämpölaitosten omistavien tahojen kanssa. Tämä on kysymys Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalan läntisten kuntien alueella. Niissä on syntynyt jo sellainen kotimaisten energialaitosten verkosto, jossa hakkeen saatavuus on käynyt kyseenalaiseksi lyhyillä etäisyyksillä, ja se vaatisi kyllä nyt selvittelyä. Uskon ja toivon, että valiokunta paneutuu tähän kysymykseen. Tämä ei nyt ratkea tässä, mutta mieli kokonaisvaltaisesti ja koko metsäalueiden osalta pitää nuorten metsien hoito kunnossa on syytä teidän ottaa hyvin tarkasti käsittelyyn.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puuta ja turvetta pitäisi kuitenkin kuljettaa sellaisille laitoksille, missä ensinnäkin voidaan tehdä kaukolämpöä ja sitten voidaan vastapaineella tehdä sähköä. Se on erittäin edullista, varmaan edullisinta sähköä tämän päivän Suomessa, ehkä ydinvoimalla vielä halvempaa. Kuljetustuki mahdollistaisi tämän, että ne vietäisiin sinne suurten kaupunkien turvevoimalaitoksiin, ja puuta poltetaan siellä myös. Siinä on kyllä harkinnan alainen tämä kuljetustukikin.

Pertti  Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Nepposen sinänsä ansiokkaaseen puheenvuoroon täytyy todeta, että tänä päivänä kuitenkin koneellistaminen on aivan varmasti täysin välttämätön asia. Meidän koneenvalmistajamme ovat kyllä aika nopeassa tahdissa pystyneet kehittelemään pieniä koneita, joissa on pitkä ulottuvuus, jotka pystyvät käsittelemään useita runkoja kerralla siellä alueella. Mielestäni jäljet, mitä itse olen henkilökohtaisesti ollut katsomassa, ovat kyllä rohkaisevia. Ei minulla ainakaan metsänomistajana ole ollut mitään ongelmia päästää sellaista konetta sinne korjaamaan. Kysymys on siitä, että pitää laittaa oikea kone oikeaan kohteeseen.

Ed. Nousiaiselle voi todeta, että kuljetustukikysymys tullaan varmasti selvittämään ja katsomaan aika nopeassa tahdissa, mitä sille voidaan tehdä ja mitä sillä saadaan aikaan. Sama huoli energialaitosten osalta on kyllä tullut esiin myöskin meillä päin.

Olli  Nepponen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! En nyt aikonut asettaa kyseenalaiseksi koneellista korjuuta mutta totesin vain, että niin kauan kuin minulla on miestyövoimaa tai naistyövoimaa, teetän sen sillä, koska se on tärkeää työllisyyden kannalta, mutta totta kai konekin työllistää.

Mutta mitä tulee kuljetustukeen, meillä alkaa olla nousemassa voimalaitoksia siihen malliin, että tulee kilpailua puusta, ja se on huono asia. Siinä nousevat kustannukset ja osa jää saamatta. Siksi tässä pitäisi luoda kokonaisuutta paremmin, jolla tämä logistiikka ja kaikki siihen liittyvät kysymykset saataisiin vielä paremmin hallintaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuommoisia ed. nepposia pitäisi olla metsänomistajissa aika paljon, koska se on minusta hyvä asia, jotta huomataan, että ihmistyökin on hyvin tärkeä. Se vähentää nimittäin ongelmia metsissä, koska koneethan tekevät juurikääpäongelmaa juuri, jos kesäaikaan tehdään savottaa. Sen takia hakkuut kuusikkomaisemilla tehdään yleensä talvisaikaan nykyisten ohjeiden mukaan.

Puutun vielä kuljetustukikysymykseen, se ei nimittäin ole ihan yksiselitteinen homma. Tässä ilmeisesti ajatellaan kuljetustukea, joka on muussa hommelissa järkevä. Siinä saadaan tukea ensinnäkin pitkältä välimatkalta, pitää olla 266 kilometriä tai joku tällainen kilometrimatka, jotta saadaan kuljetustukea. Energiahakekuljetuksessa minusta pitäisi varoa sitä, jotta lähtee markkinaehtoiseen toimintaan mukaan, koska sehän tarkoittaa, että siinäkin jouduttaisiin ilmeisesti laittamaan joku kilometrimäärä, koska järjetöntähän on kuljetustukea maksaa, jos ollaan lähellä voimalaitosta. Sittenhän se tarkoittaisi, jotta käytäisiin ristiin kuljettamaan nimenomaan, kun on edullista lähteä viemään kauemmaksi, kun tulee kuljetustuki, joka voisi tehdä ihan hassun tilanteen, jotta rekat ajavat Pohjois-Karjalasta Ouluun ja Oulun seudulta tuodaan Pohjois-Karjalaan, jotta saadaan sopiva välimatka, jotta saadaan kuljetustukea. Minusta tämän tyyppistä pitäisi varoa, koska antaa markkinoiden hoitaa tämän puolen ja mieluummin keskittyisi siihen, millä tavalla näitä voimaloita olisi mahdollisimman tiheässä. Niin kuin sanoin paikaltani, jos 60 kilometriä on tänä päivänä järkevä ja kustannustehokas välimatka, sehän tarkoittaa, jotta 120 kilometriä on voimaloiden väli. Kun katsoo meidän kuntarakennettamme, siinä monta kuntaa jää jo väliin, ainakin pieniä kuntia. Pohjoisessa se on toinen asia, mutta siellä on toisen tyyppinen koko infra, että se ei sinne niin paljon sovikaan, ja on toisen tyyppinen hakkeen tuotoskyky metsissä.

Sinällään tämä asia on hyvä, niin kuin monet ovat jo todenneet. Yksi asia kaiken kaikkiaan tässä EU-maailmassa jonkun verran hämmästyttää ja kummastuttaa tämmöistä pientä kulkijaa siinä mielessä, ja tästä voisi ottaa oppiakin. Mietinnön sivulla 3 nimittäin, kun todetaan kemiallisesta torjunnasta, että sitä varten on saatu EU:lta lupa, jotta voidaan käyttää, nimenomaan todetaan näin: "- - voidaan hakkuutyön suorittajalle myöntää tukea torjunta-ainekustannuksia vastaava määrä - -." Tätä lukiessa voisi kuvitella, jotta tämä jo aikaisemmin notifioitu juttu antaisi mahdollisuuden kustannuksia vastaavan määrän hoitaa myös mekaaniseen torjuntaan. Mutta kyllä lakiviisaat tulkitsevat, että ei se näin olisikaan vaan joudutaan uudelleen EU:lta kysymään lupa. Onko tässä sitten hienohipiäisyyttä sillä tavalla ja hyvän mallioppilaan käyttäytymistä, jotta suomalaiset haluavat olla varmoja kaikista asioista ja varmuudeksi nyt kysyä tässä, vaikka tietyllä tavalla on jo olemassa lupa siihen, jotta voidaan kustannuksia vastaava määrä käyttää tämmöiseen torjuntaan. Mutta se on tämmöistä. Parempi tietysti, jotta ei sakkoja tule EU:n suunnalta, jotta nyt pyydetään lupa ja sitten laitetaan käytäntöön vasta tämä hyvä asia.

Niin kuin tässä on todettu, tässä juurikäävän torjunta-asiassa ei ole kyse energiapolitiikasta ja se piti kääntää näinpäin nimenomaan, että ei tule sitä ongelmaa. Tässä on nyt kyse pelkästään siitä, jotta pyritään hävittämään tämä ilkeä kääpälaji, joka tuhoaa metsiä ja syö tavallaan, tekee tyvilahoa puihin ja vie suomalaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tehokkaasti saada puuta metsistä ja myös metsänomistajilta vie jonkin verran mahdollisuuksia saada rahaa metsästään. Minusta tämä on hyvä asia, ja toivon mukaan saadaan nopeasti vietyä läpi EU:n taholla, jotta saadaan myös lupa tähän.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuolla kuuntelin työhuoneessa sähköpostiin vastaillessani näitä hyviä puheenvuoroja ja halusin muutaman sanan tulla itsekin vielä sanomaan.

Tosiaan valiokunta teki hyvää työtä. Siellä oltiin kaikki yhtä mieltä siitä, että tämä haketustuki on tärkeä asia ja siinä ei pidä viivytellä, että se saadaan voimaan, jatkumaan, tämä laki. Mutta toisaalta oltiin myös yhtä mieltä siitä, että kantojen poistaminen halutaan liittää tähän asiaan.

Tosiaan tämä haketustukihan tietysti edistää niitä tavoitteita, mitä meillä on uusiutuvien energialähteitten lisäämiseksi olemassa, mutta ei pelkästään niitä, vaan myöskin nuorten metsien hoitoa, joka on erittäin tärkeä asia tänä päivänä edelleenkin ja tulevaisuudessa ehkä vielä tärkeämpi. Nythän tosiaan kantojen nostoon voidaan käyttää sitten, kun toivottavasti tämä hyväksytään EU:ssa, näitä juurikäävän torjuntaan tarkoitettuja määrärahoja. Mutta tämä päätös ja tämä laki eivät poista tarvetta jatkaa tutkimuksia edelleenkin kantojen poiston vaikutuksista maaperään ja ympäröivään luontoon ja myöskin siihen metsänkasvuun.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Ihan lyhyesti kuljetustukikysymykseen: Me ihan Suomen mittakaavassa olemme tämän kuljetustukikysymyksen kanssa toistuvasti pulmissa. Se on vähän näkökulmasta riippuen lähes poikkeuksetta epäoikeudenmukaista. Jos me tällaisessa asiassa, joka on tärkeä asia, mutta sittenkin kokonaisuutta ajatellen ei kaikkein suurimpia asioita, rupeamme soveltamaan tai laatimaan uutta kuljetustukisäännöstöä, niin voi olla, että me joudumme vaikeuksiin, jotka vaikeudet tulevat poikimaan uusia hankaluuksia nimenomaan kuljetustukea säädettäessä myöskin muilla elämän osa-alueilla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti liittyen kuljetustukeen: Kuljetustuki on suorastaan vahingollinen, jos se estää todellisten markkinoitten syntymisen. Se on hyvin tarkkaan käytettävä väline ja harkiten käytettävä väline.

Antero Kekkonen /sd:

Puhemies! Ed. Pulliainen edellä sanoi vähän kirkkaammin ja selkeämmin sen, mitä itse olin aikeissa sanoa. Tämä kuljetustuen vääristävä merkitys on nähty niin kovin monessa yhteydessä, että sille listalle ei tarvita vinouttavia tekijöitä enää yhtään lisää, olkoonkin että tämä asia sinänsä on erittäin hyvä ja positiivinen.