Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu verotuksesta kovasti ja vähän valtionvelastakin, ja nämä viimeiset kaksi tuntia jäivät jo vähän niin kuin, tuntui, tuollaiseksi unettomuuden pyörittämäksi kehäksi. Tänään kuitenkin on myös tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarvio käsittelyssä. 900 miljoonaa lisää tulee velkaa.

Haluaisin kiinnittää erääseen yksityiskohtaan huomiota, ja se on siellä ympäristöministeriön pääluokan kohdalla. Öljyntorjuntaan sopiva monitoimialus on hankkeilla, ja sen valmistumisen viivästyminen on johtanut siihen, että sen rahoitus on nyt tässä lisäbudjetissa mukana. Se on yksi alus, joka on tarpeellinen, mutta tästä on myös nykyhallitus todennut, että sekin on sitä mieltä, että tarvitsemme sen toisen vastaavanlaisen aluksen Suomenlahden Itämeren öljyturvallisuuden varmistamiseksi. Toivon mukaan toinen tällainen vastaavanlainen alus Uudestakaupungista sitten valmistuu. Tämä huomio on ollut aikaisemminkin siis keskustelussa, ja luotan siihen, että hallitus on omassa toiminnassaan ottanut tämän huomioon.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän lisäbudjetin erääseen tärkeään toimialaan eli työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan puutun. Siellähän on sinällään ihan tärkeätä, laivanrakennuksen innovaatiotuki, mutta olisi tietysti voinut odottaa hallitukselta nyt reagointiherkkyyttä ihan oikeasti tähän vakavaan pitkäaikaistyöttömyys- ja myöskin nuorisotyöttömyystilanteeseen.

Minulla on tässä edessäni työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen Vieraskynä. Ei ole pitkä aika siitä, kun tämä on kirjoitettu, ja sitaatti tästä: "Jotta pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn saataisiin merkittävästi lisää määrärahoja, työllistävää lisäbudjettia olisi ryhdyttävä valmistelemaan jo alkuvuodesta. Kun tämä olisi tiedossa, työvoimatoimistoissa uskallettaisiin toimia varojen käytössä rohkeammin."

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä edessäni myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto valtiovarainvaliokunnalle tämän vuoden budjetista, ja siinä todetaan yksiselitteisesti valiokunnan yksimielinen kannanotto: "Mikäli vuonna 2011 halutaan päästä samaan aktivointiasteeseen kuin kuluvana vuonna, tarvitaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan laskennallisesti lisämäärärahaa 25,9 miljoonaa euroa. - - Valiokunta korostaa työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden tärkeyttä työttömyyden hoidossa ja pitkäaikaistyöttömyyteen johtavan kehityksen katkaisemisessa."

Eli tämä on, arvoisa puhemies ja ministeri, se klappi, aukko, puute, johon me sosialidemokraatit nyt minimissään olisimme halunneet tässä lisätalousarviossa rahaa. Todellisuudessa tarvehan on suuruusluokkaa yli 100 miljoonaa euroa, jota esitimme joulukuussa, kun käsittelimme tämän vuoden budjettia. Mutta ymmärrän, että hallituksen kunnianhimo nyt näissä asioissa on ihan toisella tasolla kuin mikä nyt sitten perinteisesti sosialidemokraateilla on ollut, mitä tulee aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

Sitten vielä haluan tässä yhteydessä nyt todeta, vaikka on iltamyöhä, sen, mistä olen itse erittäin huolestunut, että meillä on pitkäaikaistyöttömistä 42 prosenttia pelkän peruskoulutuksen varassa. Minä olen pitänyt jatkuvasti yhteyttä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ja minulla on viime vuoden lopulta tieto, mikä siellä, kun henkilöt ovat pyrkineet työvoimapoliittiseen koulutukseen, se tilanne on ollut. Lähihoitajakoulutus maahanmuuttajille: hakijoita 122, oppilaspaikkoja 15, sisäänpääsyprosentti 12,2. Sitten lähihoitajakoulutus ikään kuin muille: hakijoita 98, oppilaspaikkoja 15, pääsyprosentti 15. Ravintolakokki-, suurtalouskokki-, tarjoilija-, hotellivirkailijalinjalle hakijoita 186, oppilaspaikkoja 27, pääsyprosentti 14,5.

Eli tässä nyt tullaan ja palataan siis siihen, että meidän työvoimakoulutuksemmekin kohdalta kiistatta olisi tarvetta tätä volyymiä nostaa. Tässäkään ei tietysti ole mahdollista, että kaikki voisivat päästä, ymmärrän koulutusihmisenä sen, mutta volyymiä pitäisi voida lisätä, ja se on lähinnä kiinni määrärahoista. Tämä on minusta aivan väärä kohta nyt ikään kuin nuukailla ihmisten ikään kuin osaamisen kohdalta ja pitää heitä sitten ikään kuin syrjässä myöskin koulutuksesta. Minä voin hyvin kuvitella, kuinka ikävältä se henkilöstä tuntuu, kun haluaa päästä työvoimapoliittiseen koulutukseen eikä pääse.

Tältä osin nyt tämä lisätalousarvio on ainakin minulle ja, uskon, sosialidemokraateille pettymys.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että vaikka meillä perustuslain mukaan talousarviossa pitäisi olla kaikki seuraavan vuoden tulot ja menot, on vasta helmikuun alku ja tulee jo ensimmäinen lisätalousarvio, mikä osoittaa sitä, etteivät kyllä oikein ole asiat hallinnassa näissä kysymyksissä. Sitä kyllä jää ihmettelemään tällaista käytäntöä.

Mutta sitten yksi sellainen asia, että aikoinaan olin kovin kiinnostunut Fingridin omistuksesta ja siitä, miksi valtio ei omista sitä enempää, mieluummin kokonaan. Silloin keskustelin eräitten asiantuntijoitten kanssa, ja siitä jäi mieleeni se, minkälaisella hinnalla valtio voisi päästä enemmistöosakkaaksi, ja se hinta oli paljon pienempi kuin tämä 384 miljoonaa euroa, mikä nyt tässä talousarviossa on.

Koetin tätä asiaa palauttaa mieleeni, ja minun käsittääkseni tässä taseessa tämän arvo on noin 1 500 miljoonaa ja velkaa on 750 miljoonaa. Sitten TVO ja Fortum kumpikin omistavat 25,1 prosenttia, ja sitten täällä Fingridin kassassa on rahaa vajaat 300 miljoonaa euroa. Miksi ei otettu lainaa sen takia, että Fingrid olisi voinut sitten itse ostaa näitä osakkeita, jolloin tämä arvo ja muu olisivat nyt näiden yksien laskelmien mukaan olleet noin 500 miljoonaa ja siitä sitten näitten kyseisten yhtiöitten osuus olisi loppujen lopuksi ollut paljon pienempi? Tämä olisi käytännössä johtanut näitten laskelmien mukaan siihen, että tämä käytettävässä oleva summa olisi noin 100 miljoonaa, josta valtion osuus olisi 80 miljoonaa ja Ilmarisen 20 miljoonaa. Nyt käytetään tällainen iso 384 miljoonaa euroa, ja kuitenkin Fortumin osaltakin tilanne on se, että puolet Fortumin saamasta rahasta menee ulkomaalaisille. Tai se omistus on nyt ainakin näin.

Tätä nyt jäin tässä kyllä hieman ihmettelemään. Koska rahasta on kova puute, niin miksi sitten maksaa jostakin enemmän kuin olisi tarvis? Onko tämän asian osalta nyt kaikki mahdollinen asiantuntemus käytetty, kun valtio olisi voinut päästä tässä taloudellisemminkin määrävään asemaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä todella on hyvin tärkeästä asiasta kysymys, siitä, että kantaverkkoyhtiö Fingrid on järjestelmä, joka vastaa koko meidän sähkömarkkinajärjestelmästä ja jolla on monia erityisiä toimia koko sähköjärjestelmässä. Uusi EU:n direktiivi edellyttää sitä, että kantaverkkoyhtiön omistus pitää eriyttää siten, että sitä ei ole omistamassa sellainen yhtiö, joka on sekä sähköntuottaja että myöskin sähkökaupassa mukana.

Tämä eriyttäminen pitää tietyn aikataulun mukaisesti ja puitteissa kyetä toteuttamaan, ja Suomen hallitus on tässä tehnyt työtä nyt puolentoista vuoden ajan, ja olen todella iloinen, että nyt saimme tämän ratkaisun aikaiseksi ja että tämä eduskunta pystyy nyt tästä nämä päätökset tekemään. Hivenen yllättää nyt kuitenkin, että talousvaliokunnan puheenjohtaja osaa tämän arvonmäärityksen, joka on tavattoman vaikea ja vaatelias tehtävä, koko lailla lonkalta heittää täällä.

Sekä valtio että Ilmarinen — joka on ollut valtion partneri tässä kaupassa, jossa on pyritty ostamaan nämä osuudet valtiolle niin, että tämän direktiivin ehdot tulevat täyttymään — on tehnyt kuukausien ja kuukausien ajan maan parhaiden asiantuntijoitten kanssa työtä saadakseen yhteisen ymmärryksen tästä arvonmäärityksestä. Ja kun numerot alkoivat käydä ihan yksi yhteen eri selvityksissä, niin me tiesimme, että nyt puhutaan samasta asiasta. Se loi edellytykset sille, että ennen pitkää sitten myöskin tämä kauppa syntyi. Minä toivon, että valiokunnan puheenjohtaja nyt sitten valiokuntakäsittelyn yhteydessä saa sen informaation, mitä vailla hän nyt tuntui ja kuulosti olevan. En käy enempää tätä asiaa selvittämään.

Ehkä vielä sen voi kuitenkin tästä taustasta sanoa, että tässähän oli hivenen erilaisia malleja. Oli tämmöiset ISO- ja ITO-ratkaisut, jotka käytännöllisesti katsoen olisivat tarkoittaneet sitä, että nämä yksityiset, joilla siis on sähköntuotantoa ja myöskin kauppaa, eli käytännössä Fortum, Power & Heat ja PVO, olisivat voineet jäädä periaatteessa omistajiksi, mutta niiltä olisi kaikki puhevalta riistetty. Se oli yksi malli, joka tuossa direktiivin rakentamistyössä otettiin ihan käypäiseksi malliksi, mutta minustakin nämä molemmat yhtiöt tekivät omalta kannaltaan varmasti hyvän ratkaisun. Samalla valtion ja Suomen sähköverkkojärjestelmän ja koko sähköjärjestelmän kannalta ollaan tässä nyt saamassa hyvä ratkaisu.

Käytännössä ratkaisu merkitsee nyt sitä, että valtio tulee omistamaan noin 53 prosenttia tästä kantaverkkoyhtiöstä ja muut Fingridin omistajat tulevat nyt olemaan sellaisia, että ne täyttävät tuon sisämarkkinadirektiivin ehdot eli yksikään niistä ei harjoita samanaikaisesti kantaverkkotoiminnan ohella sähkön tuotantoa taikka sähkön myyntiä.

Mitä vielä tulee itse tähän periaatteelliseen puoleen, niin näitä kantaverkkoja minusta voidaan verrata rautateihin ja maanteihin, tähän perusinfraan, joka muutoinkin pääsääntöisesti meillä on valtion omistuksessa. On erittäin hyvä, että nyt myös kantaverkkoyhtiö tulee tähän samaan rooliin.

Mitä vielä tulee valtion kannalta tähän sijoitukseen, tämä on erittäin edullinen sijoitus, sillä tavalla edullinen, että tässä on varma tuotto, ja ihan hyvä tuotto, ja se pidetään varmasti kohtuullisena. Vielä tässä sopijaosapuolten kesken on voitu löytää siitä yhteinen ymmärrys, että siirtoverkon taakse jääneeltä hinnoittelukaudelta niitä alituottoja, kun ihan sitä maksimia ei ole peritty tästä sähkön siirrosta, ei nyt sitten oteta heti seuraavan kauden hintoihin. Käytännössä tällä voidaan vähän alentaa sitä hintatasoa, mihin olisi päädytty, mikäli yksityiset firmat olisivat tulleet ja ostaneet Fingridin, jota nyt käytännössä ei sitten onneksi tullut, eikä se kaikille yksityisille olisi ollut käytännössä mahdollistakaan.

Siis tällä ratkaisulla voidaan turvata valtiolle vakaa ja ihan kelpotuottoinen omistajuus, ja samalla tällä ratkaisulla kyetään varmistamaan suomalaisille sähkönkäyttäjille, niin elinkeinoelämälle kuin kotitalouksillekin, siirtohinnan osalta ihan kohtuullinen siirtohintakehitys.

Jouko Skinnari /sd:

Puhemies! Tämä valtion omistamisen lisääminenhän on ihan hyvä asia, ja siitä on annettava kiitosta ja tunnustusta. Mutta valitettavasti tämä käsittääkseni menee vain valtiovarainvaliokuntaan, ja sen takia kiirehdin tämän oman selvityspyynnön, jos niin voi sanoa, tuomaan esille, koska tämä ei nyt perustu yksistään eikä oikeastaan kovinkaan paljon omaan asiantuntemukseeni vaan niiden, jotka näitä asioita käytännössä hoitavat. Tässä mielessä kyllä se vaihtoehto on hyvä selvittää, että siellä on tätä omaa rahaa 300 miljoonaa ja tätä vasten sitten lainaa otetaan niin, että voidaan näitä omia osakkeita ostaa.

Se että Ilmarinen ja suomalaiset työeläkeyhtiöt omistavat Suomessa ja saavat varmaa rahaa, on minusta ihan hyvä asia verrattuna siihen, että 90 miljardia näistä rahoista on ulkomailla ja 27 miljardia euromaissa. Onhan tämä ihan sinänsä järkevää toimintaa, vaikka emme tiedä, kuinka paljon Ilmarisessakin tätä Fingrid-osaamista käytännössä on. Mutta ovathan ne lentoyhtiössäkin, Sailas tulee Finnairin hallituksen puheenjohtajaksi, niin että sieltä löytyy käsittämättömiä kykyjä hoitaa tätä hyvin vaikeata alaa.

Mutta it-puoli on sitten toinen. Olen kyllä sitä surullisena katsonut koko 2000-luvun, että meillä ei yhtään päästä näissä asioissa eteenpäin. It-verkko on sekalaisessa omistuksessa, ja tulokset ovat myös sen mukaiset. Keskitytään ihan epäolennaisiin asioihin, vaikka pitäisi keskittyä sisällöntuotantoon. Minusta yksi tärkeä tekijä tässä on myös Nokian ongelmien osalta juuri se, että Suomessa ei pystytä tekemään kaikkia sellaisia kokeita ja muita, (Puhemies: 2 minuuttia!) joita pystytään tekemään sellaisissa maissa, joissa verkko on yhteiskunnan hallinnassa.