Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen ja 26 miljoonan euron säästö lääkekorvausmenoista vuodesta 2016 lukien. Järjestelmää uudistetaan siten, että korvauksesta hyötyvät eniten paljon lääkkeitä käyttävät. Samalla varmistetaan, etteivät lääkekustannukset muodostu kenellekään esteeksi tarpeellisen lääkehoidon saamiselle.

Lääkehoidolle tulee 45 euron alkuomavastuu. Jotta sen vaikutus lieventyisi, nostetaan peruskorvausprosentti 35:stä 40:een. Tärkeää on, että alle 18-vuotiaat vapautetaan alkuomavastuusta. Täten lapsiperheille ei muodostu kohtuuttomia kustannuksia lääkehoidosta.

Uudistuksella velvoitetaan apteekit ilmoittamaan potilaalle halvimman kaupan olevan lääkevalmisteen hinta, mikä on hyvä asia. Viitehintajärjestelmään siirtyminen on säästänyt merkittävästi yhteiskunnan ja kansalaisten lääkekuluja, ja tätä on mahdollista vielä tehostaa.

Arvoisa puhemies! On tärkeää seurata uudistuksen vaikutuksia erityisesti pitkäaikaissairaiden mahdollisuuksiin käyttää tarvittavia lääkkeitä. On myös vaarana, että alkuomavastuu kuormittaa liikaa pienituloisia eläkeläisiä. Erityisesti näissä käyttäjäryhmissä se voi kasvattaa toimeentulotuen menoja.

Lääkkeiden käytön järkevöittäminen on tärkeä tavoite, jota ei tule unohtaa. Potilailla tulee olla ajantasainen kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ja sen osana lääkehoitosuunnitelma. Liian suuri osa lääkekuluista aiheutuu potilaille turhista tai vääristä lääkkeistä.

Hallituksen esitys on hyvä, ja tuen sitä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tainion puheenvuoro oli, sanoisinko, hieman lievähkö. Tämä esitys ei ole kovin myönteinen. Aikanaan, kun Jyrki Kataisen hallitus aloitti työskentelynsä, hallitusneuvotteluissa sovittiin suuresta lääkekorvausuudistuksesta. Ei sitä nyt ihan niin nimitetty, mutta olimme kyllä vilpittömästi sitä mieltä, että pyrkimys sekä parantaa paljon lääkkeitä käyttävien, sairastavien ihmisten tilannetta lääkekorvausten osalta että myöskin turvata se, että köyhimmätkin pystyisivät lääkitsemään itseään tarpeellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla, toteutuisi. Pidimme tätä todellakin tavoittelemisen arvoisena. Erityisesti vasemmistoliitolle tämä oli hallitusohjelman yksi tärkeitä kirjauksia.

Samassa yhteydessä, kun säästöjä ei meinannut millään löytyä, sitten tehtiin myöskin päätös 100 miljoonan euron säästöistä nimenomaan lääkekorvauksista, mutta selkeänä lähtökohtana oli se, että ne pitää saavuttaa lääkkeitten käyttöä järkevöittämällä. Tältä pohjalta alettiin Kataisen hallituksessa valmistella tätä uudistusta, ja sehän kestikin sitten ihan reippaasti. Nyt olemme maalisuoralla, ja kyllä kai tämän prosessin voisi tiivistää, että vuoret järkkyivät ja syntyi hiiri. Tässä ei nimittäin juurikaan sen paremmin paranneta paljon sairastavien asemaa kuin turvata sitä, että pienituloiset saisivat tarvitsemansa lääkkeet ilman, että joutuvat turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Tämän uudistuksen keskeisiä elementtejähän oli ensinnäkin tarkoitus olla ehkä se keskeisin tavoite, lääkekaton, eli siis sen enimmäismaksun, jonka ihminen joutuu maksamaan vuodessa lääkkeitä ostaessaan, merkittävä alentaminen, ja toisaalta sitten siinä ensimmäisessä leikkauksessa, 112 miljoonan leikkauksessa, alennetun peruskorvaustason nostaminen. Sekään ei toteutunut.

Tässä uudistuksessa siis sen lähtötaso oli 45 prosenttia. No, nyt tullaan sitten 42 prosenttiin. Voi tietysti kysyä, millä tavalla paljon sairastavien tilannetta parantaa se, että korvaustaso nostetaan 42 prosenttiin, kun se alun perin oli 45 prosenttia. Siinä ollaan 3 prosenttia miinuksella. Lääkekattoa on alennettu ikään kuin näennäisesti 120 eurolla, mutta se ensimmäinen viidenkympin alennus meni sen 100 miljoonan kompensaatioksi, ja sitten se 70 euroakin, joka tässä nyt tehtiin noin vuosi sitten, tehtiin siksi, että lääketaksaa uudistettiin ja sillä seitsemänkympin alennuksella kompensoitiin sen lääketaksauudistuksen kielteisiä vaikutuksia.

Eli kokonaisuutena tässä paljon sairastavien osalta mikään ei parane. Tähän tulee nyt tämä alkuomavastuu, ja tämän uudistuksessa vielä siis virkamiestyönä, kun tämä saavutti melkein lopullisen muotonsa noin vuosi sitten tähän aikaan, oli tämä korvaustaso nousemassa 45 prosenttiin, lääkekatto oli laskemassa alle 600 euron ja alkuomavastuukin oli 5 euroa matalampi. Mutta sitten kehysriihessä valtiovarainministeriö iski vielä kerran, tai tietysti hallituspuolueet pois lukien vasemmistoliitto, joka jätti hallituksen muun muassa juuri tämän päätöksen seurauksena. Muut hallituspuolueet tämän hyväksyivät ja hylkäsivät käytännössä hallitusohjelman kirjaukset siitä, että paljon sairastavien tilannetta parannetaan ja myöskin pienituloisten asemaa parannetaan. Pienituloisten asema ei todellakaan parane siitä, että sanotaan, että no, menkääpä hakemaan toimeentulotukea, kun ei muuta keksitty.

Arvoisa puhemies! Tulen sitten tämän käsittelyn jatkuessa tekemään muutosesitykset siltä osin kuin ne ovat vastalauseesta luettavissa ja lisäksi tulen vielä esittämään tuonne pöydälle jaetussa esityksessä omavastuun laskemista 45 eurosta 40:een.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2010 Suomi Matti Vanhasen, Mari Kiviniemen hallituksen aikana otti 10 miljardia euroa velkaa. Tänä vuonna otamme edelleen yli 5 miljardia euroa velkaa vuositasolla. Meidän on pakko tehdä huomattavia säästöjä valtion menoihin, jotta emme jatkaisi elämäämme lastemme ja lastenlastemme kustannuksella.

Kun tässä yhteydessä esitetään joitakin säästöjä lääkekorvausjärjestelmään, niin niitäkin tietysti vastustetaan. Tässä yhteydessä itse asiassa parannetaan eräiltä osin lääkekorvausjärjestelmää, koska tämä peruskorvausprosentti nousee. Minun mielestäni meidän pitäisi tässä eduskunnassa ymmärtää, että nyt on huomattavien säästöjen aika.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on edustaja Zyskowiczille kyllä rehellisyyden nimessä todettava, että aika paljon kysymys on kyllä myös siitä, mikä on oikeudenmukaisuus, mikä on veronmaksupohja ja miten me arvostamme tiettyjä asioita. On muistettava, että tämä hänen mainitsemansa porvarihallitus, sen valtiovarainministeri Katainen, kokoomuksen puheenjohtaja, keksi Helsingin Sanomissa kaikkien niitten veronkevennysten päälle vielä, että Kelan työnantajamaksu, 1,1 miljardia euroa, poistetaan.

Siirrettiin siis meidän perusetuuksien rahoitusta valtion verokatteella, verotuloilla hoidettavaksi tilanteessa, jossa maa syöksyy muutenkin, ihmiset eivät saa lunastettua lääkkeitään, meillä on terveydenhuollossa vakavia puutteita. Meidän pitää valitettavasti muistaa, että edellisen hallituksen osalta meillä on muun muassa — palaan myöhemmin puheenvuorossani — myös Kansaneläkelaitoksen selviä havaintoja siitä, että meidän sosiaaliturvassa on rakenteita, joihin pitää nyt puuttua.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että Suomen valtion on tehtävä huomattavia lisäsäästöjä, jotta emme elä tulevien sukupolvien kustannuksella. Mutta siinä, mistä näitä säästöjä tehdään, on pidettävä mielessä, mikä on oikeus ja kohtuus. Jo nyt on tullut paljon kentältä palautetta, jonka mukaan pienituloiset eläkeläiset joutuvat tinkimään ruuasta ja lääkkeistä. Nimittäin on paljon vanhoja ihmisiä, jotka eivät lähde hakemaan toimeentulotukiluukulta rahaa, vaikka heillä siihen olisi oikeus. Kun meillä on paljon näitä pienituloisia, erityisesti naispuolisia eläkeläisiä, joilla ei ole kunnollisia työeläkkeitä, he joutuvat kitkuttelemaan alle 1 000 eurolla kuukaudessa, niin heillä erityisesti on ongelmia, miten ostaa lääkkeitä, miten elää, kun kaikki kustannukset nousevat. Peräänkuulutankin hallituspuolueille sitä, että pitäisi muistaa pitää mielessä oikeus ja kohtuus, että ihmiset kykenevät lääkkeensä ostamaan tässä yhteiskunnassa.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siitä varmaan olemme kaikki samaa mieltä, että valtiontaloudellisesta tilanteesta johtuen joudumme säästämään, mutta yhdyn niihin arvioihin, jotka täällä ovat jo todenneet, että silloin kysymys on oikeudenmukaisuudesta. Meillä on sellaisia ihmisiä, jotka tulevat takuueläkkeen varassa toimeen, noin 700 eurolla kuukaudessa. Heidän kohdallaan on juuri se tilanne, että tämäntyyppiset ratkaisut rokottavat rankasti suoraan, vaikka tässä tätä järjestelmää osaltaan helpotetaan, mutta sitten kuitenkin katto on niin korkealla kuin 610 euroa.

Jatkossa säästöjä tarvitaan, mutta siellä pitää olla oikeudenmukaisuus se ohjenuora, ja silloin pitää olla ehdottomasti niin, että kaikkein pienituloisimmat ihmiset eivät tästä kohtuuttomasti kärsi. Tänä päivänä jo meillä on satojatuhansia ihmisiä, jotka elävät nälkärajalla ja joutuvat, niin kuin täällä on todettu, lääkkeistäänkin säästämään.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on ihan oikein sanottu, että pitää hyvin tarkkaan seurata, miten esimerkiksi toimeentulotuen saajien käy. Miksi sitä pitää seurata, kun tiedetään jo nyt, että toimeentulotuen saajien käy huonosti? Toimeentulotuki on tässä maassa viimekäteinen sosiaaliturvan muoto, sen yli ei voi saada enää yhtään mitään. Jos jotakin saa, niin se vähennetään toimeentulotuesta. Jos lääkekorvauksina saa jotakin, niin se vähennetään toimeentulotuesta.

Tässä lakiesityksessä halutaan nyt säästää 26 miljoonaa. Missä ovat laskelmat siitä, kuinka paljon sen toteuttaminen maksaa? Täällä kerrotaan, että alkuomavastuun käyttöönotto edellyttää merkittäviä muutoksia apteekkien ja Kelan tietojärjestelmiin. Miksi näiden tietojärjestel-mien, mitkä varmasti pitäisi uusia muutenkin, uusiminen pitää maksattaa tämän maan kaikkein köyhimmillä ihmisillä? Miksi pitää panna heidän elämänsä vaakalaudalle? Heillä ei ehkä ole rahaa saada sitä ensimmäistä 45 euron suuruista lääkepaksia sieltä, jotta voisivat sitten ryhtyä itseänsä hoitamaan eteenpäin.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On päivänselvää, että kun maa on taloudellisesti ahtaalla, niin pitää säästöjä tehdä, ja varmasti myös tälle puolelle niitä joudutaan tekemään ja uudistuksia sitä myöten myös. Tietysti jokaisen lääkkeitä tarvitsevan pitää ne lääkkeet saada. Täytyy silti sanoa, että onhan meillä Suomessa aika hyvä ja kohtuullinen systeemi kaiken kaikkiaan: tuhansien eurojen lääkkeet saa periaatteessa murto-osaan niistä todellisista kustannuksista, ja me pystymme niitä näin ollen siten kompensoimaan niitä tarvitseville. Tietysti meidän pitää huolehtia kaikista meidän vähävaraisista ihmisistä myös, mutta tarvitaan näitä toimenpiteitä tälle puolelle. Ehkä meidän pitää tätä kokonaisuutta katsoa muuten ja näitä terveydenhuollon uudistuksia tehdä. Se on hyvä, että apteekit nyt sitten joutuvat tarjoamaan niitä edullisempia lääkkeitä ja sitä kautta myös saamaan niitä säästöjä, mutta näin kokonaisuuden kannalta ja valtiontalouteen suhteutettuna en itse liiemmälti kritisoisi tätä esitystä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, minä olin itse sopimassa niistä leikkauksista hallitusneuvotteluissa, ja ne olivat hyväksyttäviä. Ne olisivat vieläkin hyväksyttäviä, jos olisi toimittu niitten mukaan, että olisi lähdetty etsimään niitä säästöjä nimenomaan lääkkeitten käytön järkevöittämisestä eikä itse tästä järjestelmästä. Se järkevöittäminen olisi hyödyttänyt kaikkia. Tämä ei hyödytä, tämä koskee niihin kaikkein köyhim-piin.

Ja, edustaja Savola, suomalaiset lääkkeet, suomalainen korvausjärjestelmä on sellainen, että suomalaiset maksavat itse lääkkeistä lähes eniten Euroopassa, valitettavasti. Sen vuoksi tässä uudistuksessahan oli tarkoituksena nimenomaan parantaa niitten asemaa, jotka käyttävät paljon lääkkeitä, ja toisaalta niitten asemaa, jotka ovat pienituloisia. Nämä hyvät ja kannatettavat tavoitteet uhrattiin teknisille säästöille.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En ole yllättynyt saamastani palautteesta. Kaikki me vaadimme oikeudenmukaisia säästöjä, ja sitten kun kysytään, että no, mikä se semmoinen oikeudenmukainen säästö olisi, niin yleisin vastaus on, että pitää säästää jostain muualta. Ja sitten kuulemma huikeita säästöjä saadaan, kun leikataan byrokratiaa ja normeja, ja keskustahan aloitti tämän normienpurkunsa nyt tästä keskioluen siirtämisestä pois ruokakaupoista. (Timo Soini: Ja kyläkaupoista!)

Edustaja Anttila täällä käytti kovan puheenvuoron. Samaan aikaan edustaja Anttilan puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä on ilmoittanut, että vuositasolla tarvitaan 2 300 miljoonan euron säästöt — 2 300 miljoonan euron säästöt. Nyt kun esitetään 26 miljoonan euron säästöjä, niin täällä tomerasti edustaja Anttila vastustaa. Kertokaa meille, mistä ne satojen miljoonien oikeudenmukaiset säästöt, jotka eivät ketään koske, tehdään.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on tarkoitus kohdistaa kaikkiin pieni omavastuu, 45 euroa, ja täytyy sanoa, että se on kuitenkin siinä määrin maltillinen summa, että kukaan siitä kohtuuttomasti ei kärsi. Niillä, jotka aidosti tarvitsevat paljon lääkkeitä, on oma rajansa, jonka jälkeen sitten yhteiskunta kattavasti korvaa nuo lääkkeet. Ja kun tässä vielä 40 prosenttiin nousee tuo vastuuosuus, niin tältä osin täytyy sanoa, että tilannetta parannetaan myöskin niitten osalta, jotka käyttävät kohtalaisen paljon lääkkeitä.

Kun tarkoituksena on se, että pyritään löytämään säästöjä ja säästöjä nimenomaan sieltä, missä ne eivät pahasti kirpaise, niin mielestäni tämä lakiehdotus kyllä täyttää ehdottomasti nuo vaatimukset. Ja kuten edustaja Zyskowicz sanoi, kun kaikki puolueet sanovat, että tarvitaan miljardisäästöjä, niin olisi hyvä kuulla, mistä niitä otetaan, jos ei niin, että otetaan pikku summa suurin piirtein kaikilta suomalaisilta.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan, mistä niitä otetaan, niin minä voin kertoa, että te, kokoomus ja tämä hallitus, olette tällä kaudella ottaneet jo kaikkein köyhimmiltä kaiken. Heillä ei enää ole antaa yhtään mitään. Nyt kannattaisi ruveta katsomaan vähän sinne päin, missä rahaa on, katsoa pääomapuolelle, katsoa kenties hieman oikeudenmukaisempaa verotusta tähän maahan, katsoa maahanmuuton kustannuksia, katsoa kehitysavun kustannuksia. Meillä on lukuisia kohteita, mistä pystyttäisiin säästämään, jos vain haluttaisiin, jos otettaisiin inhimillinen lähtökohta, jos lähdettäisiin siitä, että jos minulla on kaksi ihokasta ja sinulla ei ole yhtään, niin saat minulta sen toisen, jaettaisiin siitä hyvästä eikä yritettäisi saada pientä ja vähää riittämään todella suurelle määrälle, mitä se ei kuitenkaan tee.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus on se, mitä pitää noudattaa, kun säästöjä tehdään, koska se tekee ne hyväksyttäviksi. Silloin ydinkysymys on esimerkiksi se, että takuueläkkeen varassa olevan kohdalla pitää katsoa, mihin hänellä on varaa ja mahdollisuuksia, ja näitä päätöksiä räätälöidä sen mukaan, koska hänen kokonaistoimeentulonsa kuukaudessa on noin 700 euroa, todella pieni, ja hän on kuitenkin useimmiten henkilö, joka on tehnyt pitkän työuran tämän suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiseksi. (Ben Zyskowicz: Ei pitänyt kertoa, mistä ei säästetä, vaan mitä säästetään!) Ja tämä 2 300 miljoonan euron säästö, mitä edustaja Zyskowicz täällä peräänkuulutti: se tullaan näkemään sitten siinä vaiheessa, jos ollaan hallitusohjelmaneuvottelupöydissä, (Ben Zyskowiczin välihuuto) mistä se tullaan ottamaan — puheenjohtaja Sipilä on mielestäni luvannut sitä raottaa jo aikaisemminkin.

Kysymys tästä keskioluesta: siinä saa edustaja Zyskowicz ja kokoomus itse katsoa peiliin, se on rakennettu miina.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt tämä meni mielenkiintoiseksi. Kun puheenjohtaja Sipilä on sanonut, että keskusta tulee esittämään oman leik-kauslistansa (Keskustan ryhmästä: Niin tuleekin!) ja se tulee sisältämään 2 300 miljoonan euron leikkaukset, niin nyt keskustan arvovaltainen, kokenut edustaja, edustaja Anttila, kertoi tässä eduskunnalle ja Suomen kansalle, että tämä leikkauslista tullaankin esittämään vasta hallitusneuvotteluissa. No tätähän tässä nimenomaan Suomen kansa pelkää: Ennen vaaleja piilotetaan leikkaukset, puhutaan oikeudenmukaista, kerrotaan, mistä ei ainakaan saa säästää. Ennen vaaleja ei kerrota, mistä ne satojen miljoonien säästöt tehdään, ne esitelläänkin sitten vasta leikkauksina vaalien jälkeen. Edustaja Anttila, eikö se olisi reilumpaa Suomen kansaa kohtaan, että eri puolueet kertoisivat ja varsinkin keskusta, joka nyt gallupien mukaan on vaaleihin menossa voittajana ja muodostamassa hallitusta vaalien jälkeen, nimenomaan keskusta, kertoisi rehellisesti ennen vaaleja, mistä ne 2 300 miljoonaa otetaan?

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Sipilä on luvannut niistä kertoa, ja siihen luotan.

Mutta kysymys, milloin leikkauksia tehdään: me olemme tarkastusvaliokunnassa käyneet läpi tätä Suomen talouden tilaa ja tämän hallituksen saldoa, ja siellä talousasiantuntijat sanovat selkeästi, että leikkauksia tarvitaan mutta leikkausten aika ei ole ensimmäisen kahden vuoden aikana, koska ne leikkaukset silloin syventäisivät tätä taloudellista lamaa, mikä meillä tällä hetkellä on.

Säästöjä toki tarvitaan, mutta kaikkein tärkein puuttuu, edustaja Zyskowicz, ne uuden kasvun eväät. Meillä on esimerkiksi biotaloudessa mittaamattomia mahdollisuuksia, kun tehdään sellaisia päätöksiä verotuksessa ja tässä pienpuun tuessa, joilla saadaan tämä biotalous käyntiin. Eli tarvitaan konkreettisia päätöksiä, joilla mahdollistetaan (Puhemies koputtaa) biotalouden työpaikat. Se on tältä hallitukselta puuttunut, ja suurin virhe oli, kun turpeen verotusta menitte ensimmäisenä korottamaan — siinä olette olleet vihreiden vankeja.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Anttilalle on syytä todeta, että te itse esitätte täällä vain menolisäyksiä mutta edustaja Sipilä, puheenjohtaja Sipilä, on ilmoittanut, että 2,3 miljardia leikataan. Tässä on huikea ristiriita.

Mitä tulee sekä Kataisen että Stubbin hallituksiin, niin pienituloisten etuuksiin ei juuri lainkaan ole koskettu. Yksi pieni muutos tehtiin, joka on se, että tulonsiirroissa tuo indeksitarkistus oli 0,4 prosenttia 1,1 prosentin sijasta, koska palkankorotukset olivat vain 0,4 prosenttia. Mutta puheenjohtaja Sipilä on ilmoittanut, että hän on valmis jäädyttämään sosiaalietuudet seuraavan hallituskauden aikana, jos hän on pääministeri. Sehän on nimenomaan juuri sitä pienituloisiin koskemista, joten, edustaja Anttila, tunnustakaa: teidän leikkauslistanne kohdistuu nimenomaan pienituloisiin.

Mitä tulee Suomeen, meillä on poikkeuksellisen tasainen tulonjako, yksi tasaisimpia koko maailmassa. Ja mitä tulee tuloverotukseen, niin meillä on kaikkein korkeimmat tuloverot suurituloisille, eurooppalaista keskitasoa alhaisemmat (Puhemies koputtaa) pienituloisille ja erityinen luokka suurimpaan tuloluokkaan lisättiin vielä Kataisen hallituksen aikana.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä nyt kyllä muistuttaisin mieliin pikkaisen näitä köyhiltä leikattuja asioita, esimerkiksi lapsilisät, joita sitten luvattiin kompensoida, muttei kaikkein köyhimmille, ei niille, jotka eivät tienaa 16 200:aa vuodessa. Se on nimittäin se raja, milloin se kompensoidaan. Täytyy tienata sen verran, että yltää valtion verotettavaksi. Kunnallisverotuksessa kompensaatiota ei tule. Entäs eläkkeet, eläkkeiden leikkaaminen? Sekö ei ole köyhiltä leikkaamista? Entäs erilaiset tasaverot tai pienet indeksit? Entäs tasaverot, jotka tulevat bensoihin, jotka tulevat autoihin, jotka tulevat kuljetuskustannuksiin, kun asutaan maaseudulla, missä on pienet tulot muutenkin? Tämäkö ei ole leikkaamista? Tämäkö ei ole sitä leikkaamista, joka koskee pienituloisia? Kyllä sieltä on viety jo kaikki mahdollinen. Kyllä nyt kannattaa vähän katsoa peiliin ja miettiä, mitä sanoo. Ja jos puhutaan siitä, että suurituloisilta on jo viety, niin onkin, mutta heillä on, mistä viedä. Vielä voitaisiin hieman ottaa.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon, että me vähän tarkemmin kuuntelemme, mitä toiset puhuvat, emmekä vääristele täällä selkeästi puheita.

Ensinnäkin, menojen jäädytykset. Niistä edustaja Sasin tekemä tulkinta on hyvin erikoinen. Minä en ole ainakaan kuullut mitään muuta kuin että menot pitäisi jäädyttää vuoden 2014 budjetin tasolle. Mutta se ei tarkoita muuta kuin kokonaismenoja, ja sitten siellä budjetin sisällähän voidaan tehdä ja pitääkin tehdä tiettyjä kohdennuksia. Eli nyt ei kannata vääristellä, koska se on juuri se tapa toimia, joka eniten ihmisiä politiikassa harmittaa, kun siellä puhumme toistemme ohi ja vääristelemme täällä väitteitä. Nyt on turha väitellä näistä 2 300 miljoonasta eurosta, puheenjohtaja Sipilä tulee ne aikanaan hoitamaan niin kuin hän on luvannut. Ei ole tarpeen nyt tästä käydä aivan järjetöntä keskustelua.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannattaisi puhua kuitenkin näistä lääkekorvauksistakin.

Vasemmistoliitto oli Säätytalolla neljä vuotta sitten, kokoomus oli Säätytalolla neljä vuotta sitten ja neljä muuta puoluetta. Me sovimme yhdessä lääkekorvausten leikkauksista, mutta me sovimme samalla menettelyistä, uudistuksista, joilla turvataan se, että paljon sairastavat ja köyhät eivät joudu kohtuuttomasti kärsimään näistä uudistuksista. Kun matka eteni viime kevääseen saakka, siinä välillä sinne tuotiin lisää näitä leikkauksia, jotka eivät enää olleet yksimielisiä. Niihinkin etsittiin vielä ratkaisua, jotta tämä koko iso uudistus saataisiin tehtyä kohtuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Sitten tuotiin tämä viimeinen 26 miljoonaa, jonka jälkeen oli selvää, että se Kataisen hallituksen yhteinen oikeudenmukaisuustavoite romuttui. Siitä tässä on kysymys, se on se ongelma. Jos lähdettiin 45 prosentin korvauksesta ja alennettiin se 35:een ja nostetaan 42:een takaisin, niin ei se ole parannus, se on heikennys. 45 on enemmän kuin 42.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin myös hallitusneuvotteluissa mukana, ja asia on juuri niin kuin edustaja Virtanen sanoi. Me sovimme siellä, että kun lääkeuudistuksia tehdään maksukattojen ja muiden osalta, niin muutokset eivät kohdistu niihin ihmisiin, jotka ovat taloudellisesti heikossa asemassa ja käyttävät paljon lääkkeitä. Tämä oli selkeä kirjaus siellä hallitusohjelmassa, ja on todella harmillista, että siitä ei ole voitu pitää kiinni.

Nyt tietysti voidaan ajatella, että tehtyjä lakeja voidaan aina muuttaa. Elikkä jos nyt sitten keskustapuolue on sitä mieltä, että tehdään väärä ratkaisu, niin he voivat sen muutaman kuukauden päästä ilman muuta korjata. Odotan sitä mielenkiinnolla. Mutta jos miettii ylipäätänsä tämän talon päätöksiä, niin täällä on ihan liian paljon sellaisia ratkaisuja, jotka kuitenkin jollakin tavalla vaikeuttavat meidän heikommassa asemassa olevien ihmisten elämää joko taloudellisesti tai sosiaalisesti tai työhön liittyen. Siinä mielessä meidän tarvitsee parantaa juoksuamme jatkossa niin, että me oikeasti teemme oikeudenmukaisia päätöksiä.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sasi ja edustaja Zyskowicz, joka jo lähti pois, kyllä te ne listat saatte ja kyllä te ne ratkaisuehdotukset saatte. Ne ovat tulossa varmasti aivan lähiaikoina meidän puoluejohdoltamme.

Mutta palauttaisin nyt mieleen tätä lääkekeskustelua edelleen. Eli 45 euron alkuomavastuu on joka tapauksessa kohtuullinen. Kyllä se kohtuullinen on, jos nyt mietitään tätä kokonaisuutta, näitä kaikkia muita kustannuksia, mitä meillä tässä yhteiskunnassa joka tapauksessa on, ja alle 18-vuotiailta vielä vapautus siitä kokonaan. Kun näitä säästöjä on kerran haettava, niin kyllä tässä pitää niitä joka puolelta katsoa.

Mutta se, mikä minua ihmetyttää, on se, että julkisessa terveydenhuollossa, vaikka meitä minkä tuloisia siellä on ja me olemme hoidossa, me saamme lääkkeet ilmaiseksi kyllä, kun meitä hoidetaan. Kyllä tähän pitäisi myös se omavastuukatto laittaa, vaikka niitten tulojen mukaan sitten, jos ei muuten.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun viime hallitusohjelmaa kirjoitettiin vuonna 2011, on moitittu, että siitä tuli liian paksu, siitä tuli liian yksityiskohtainen. On mielenkiintoista nytten kuulla, että on ollut tulkintaongelmia ja ehkä sitten sitä sopimusta ei kuitenkaan ole noudatettu.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan näistä säästöistä, niin niidenhän ilman muuta pitäisi kohdistua sellaisiin kohteisiin, että pienituloiset ihmiset eivät niistä joudu kärsimään, ja kun mietitään, kuinka valtionhallinnossa ovat esimerkiksi nämä ict-hankkeet usein epäonnistuneet, kun oma osaaminen on ulkoistettu yrityksille, niin toivoisin, että seuraavassa hallitusohjelmassa huomioitaisiin se, että ict-osaaminen saataisiin takaisin valtiolle. Sitä kautta voitaisiin saada jopa miljardiluokan säästöjä vuosien varrella.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppaselle haluan todeta sen, että eläkkeitä ei ole tämän eduskunnan aikana leikattu. Yhden kerran on tehty päätös siitä, että indeksikorotus on pienempi kuin elinkustannusindeksi, mutta sekään ei leikkaa, vaan korotusta jonkin verran heikentää. Tuo muutos on ollut saman suuruinen kuin palkansaajilla tuo korotus kaiken kaikkiaan.

Mitä tulee sitten tähän keskustan leikkauslistaan, niin toivomme, että saamme sen ennen vaaleja, ja toivon, että se on niin tarkkaan mietitty, ettei käy kuten keskustan kärkitavoitteen osalta, tuon keskioluen siirtämisen pois kaupoista Alkoihin, (Mirja Vehkaperä: Ei ole kärkitavoite!) että kun se on julkistettu, tämä päätavoite, niin heti seuraavana päivänä se jo muutetaan. Toivon, että tämän leikkauslistan osalta ei käy samalla tavalla, että kun se on julkistettu, niin seuraavana päivänä jo nuo kärkitavoitteet siinä muutetaan.

Mutta lopuksi haluan todeta, että tässä juuri toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta siitä, että laajalta joukolta pieni summa leikataan, jolla kerätään paljon rahaa, mutta sillä ei kosketa suureen joukkoon niitä, jotka paljon käyttävät lääkkeitä. (Erkki Virtanen: Ei pidä paikkaansa!) — Edustaja Virtanen, hallitusohjelma toteutuu juuri tässä hallituksen esityksessä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt ihmettelen suunnattomasti edustaja Sasin ajatuksenjuoksua. Jos indeksikorotukset leikkauksiin eivät ole yhtä korkeat kuin elintarvikkeiden hintojen nousu tai vuokrien nousu tai kuljetusten nousu, niin kyllä ne silloin vain leikkaavat sitä käytettävässä olevan rahan määrää. (Kimmo Sasin välihuuto) — Puhutaan mistä tahansa, mutta sitä, mikä siellä kukkaron pohjalla on, on siellä vähemmän sen jälkeen kuin silloin, jos oltaisiin toteutettu sellaiset korotukset kuin olisi pitänyt toteuttaa.

Tämä on käsittämätöntä vääristelyä. Kyllähän nyt täytyy ymmärtää se, että jos ihmisen kukkarossa ei ole rahaa, jos sanotaan, että me otamme vain puolet sinulta, ja sinulla on vitonen, niin jää 2,5 euroa, ja minulla on kymppi, niin jää vitonen, joten minähän pärjään paljon paremmin vielä sen jälkeen, vaikka minulta on puolet viety. Sillä toisella kaverilla menee paljon huonommin, ja tämä on nähtävä.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tällä kertaa minä kyllä ymmärrän edustajan Sasinkin ajattelua, koska jos meillä on nyt kansallisesti tilanne, että me haluamme lääkemenoja joka tapauksessa pienentää, niin nyt on se linja, että kun me kerran tarvitsemme lääkekorvauksen, me, jotka muutaman kerran vuodessa ehkä sairastamme ja saamme sen reseptin, niin se 45 euroa täyttyy tietenkin aika pian ja siitä ei tule sitten sv-korvausta muutamien kertojen aikana, mutta niiden ihmisten kohdalla, jotka koko vuoden eivät ehkä sitä lääkekattoa täytä mutta monien satojen edestä ostavat lääkkeitä, tämä alkuomavastuu korvautuu, koska nyt nostetaan se lääkekorvaus, peruskorvaus, 35 prosentista 40 prosenttiin. Kyllä tämä pitkäaikaissairaiden kohdalla esimerkiksi tuntuu siltä, että tämä on oikeudenmukainen, ja alle 18-vuotiaiden lääkereseptien kohdalla ei tule sitä omavastuuta.

Toki ne hyvin pienellä eläkkeellä elävät ihmiset joutuvat kyllä ehkä jaksottamaan niitä lääkeostoja apteekista eläkkeen maksupäiviin. He tekevät sitä nytkin.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehottaisin nyt lukemaan tämän hallituksen esityksen perustelut. Sieltä käy ilmi, mitä näissä lääkekorvausten leikkauksissa on tällä hallituskaudella tapahtunut.

Lähtötaso sen peruskorvauksen osalta oli 45 prosenttia, sitten se laskettiin 35:een ja nyt se nostetaan 42 prosenttiin. Se on 3 prosenttia matalampi kuin mistä lähdettiin liikkeelle. Tämä alempi erikoiskorvaustaso laskettiin 75:stä 65:een. Se on nyt 10 prosenttia matalammalla. Lääkekattoa on laskettu 120:llä mutta ne molemmat laskut käytettiin muitten leikkausten, mitä tässä en ole vielä maininnut, kompensoimiseksi. Sen lisäksi tätä alkuomavastuuta ei tuotu leik-kausten vuoksi, vaan sillä alkuomavastuulla oli tarkoitus rahoittaa se lääkekaton alentaminen paljon matalammaksi kuin mihin se nyt jätettiin. Itse asiassa sitä ei alennettu tässä ollenkaan.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten mielestä lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta uudistuksen pitää ennen kaikkea varmistaa se, että kansalaiset saavat jatkossa lääkkeensä kohtuullisin kustannuksin. Hallituksen eri lääkekorvausjärjestelmän uudistukset eivät ole olleet johdonmukaisia tai johtaneet tavoiteltuun lopputulokseen nimenomaisesti lääkkeiden käyttäjien kannalta.

Hallituksen mukaan sen esitys korvausjärjestelmän uudistamiseksi takaa paremmat korvaukset paljon lääkkeitä käyttäville potilaille sekä varmistaa sen, että pienituloisuus ei muodostu esteeksi tarpeellisten lääkkeiden hankkimiselle. Esityksessä kuitenkin selkeästi haetaan lähinnä säästöjä valtiontaloudesta, sillä lain tavoitteena on 26 miljoonan euron säästöt valtion lääkekorvausmenoista.

Erityisen ongelmallisena perussuomalaiset pitävät hallituksen esittämän alkuomavastuun käyttöönottoa. Tämä alkuomavastuu olisi 45 euroa Kelan korvaamissa lääkeostoissa. Koska potilas maksaa lääkkeensä kokonaan itse alkuomavastuun osalta, voi tämä vaikeuttaa erityisesti pienituloisten mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä. Lisäksi alkuomavastuun käyttöönotto monimutkaistaa nykyistä järjestelmää, jolloin esimerkiksi lääkäreiden ja muiden toimijoiden on hankalampaa arvioida potilaalle lääkehoidosta koituvia kustannuksia. Hallituksen tarkoitus on ohjata alkuomavastuun tuomia säästöjä peruskorvaustason korotukseen siten, että peruskorvaustaso olisi 40 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Esitetty korotus kuitenkin vain palauttaa korvaustason lähemmäs vuoden 2011 tasoa, jolloin peruskorvaustaso oli 42 prosenttia. Vuonna 2012 hallitus itse alensi peruskorvaustasoa 35 prosenttiin, joten varsinaisesta korotuksesta ei tässä voida puhua. Peruskorvaustason nostaminen lähemmäs vuoden 2011 tasoa ei riitä takaamaan sitä, että pienituloiset tai paljon lääkkeitä käyttävät kykenevät hankkimaan tarvitsemansa lääkkeet.

Myös Lääkäriliitto ja Kela ovat pitäneet korvaustasoa riittämättömänä. Lääkäriliitto toteaa lisäksi, että hallituksen esitys lisää korvausjärjestelmämme regressiivisyyttä, jolloin pienituloiset maksavat terveydenhuollostaan suhteellisesti enemmän kuin suurempituloiset.

Perussuomalaisten mielestä on huolestuttavaa, että säästöt kohdistuvat jälleen kerran kovimmin juuri pienituloisiin ja heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. Perussuomalaiset huomauttavat myös, että alkuomavastuun käyttöönotto saattaa näkyä myös kasvaneina toimeentulotukikuluina, joka jälleen ohjaa ihmisiä viimesijaisen tukimuodon suuntaan.

Arvoisa puhemies! Asian jatkokäsittelyn yhteydessä tulemme esittämään pykälämuutosesityksemme ja vastalauseemme.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! On ensin aluksi sanottava, että ovat ne omavastuuosuuden korottamiset minkälaisia tahansa, niin aina ne kohdistuvat pienituloisiin ja välttämättä me suurituloiset emme ymmärrä, että monelle se kymppi ja vitonen on elintärkeä asia.

Arvoisa puhemies! Muiden länsimaiden tapaan lääkekustannukset kasvoivat nopeasti Suomessa 90-luvulta alkaen. Lääkkeet edustivat vuonna 2011 runsasta 13:a prosenttia terveydenhuollon kustannuksista eli yli 2:ta miljardia euroa. Lääkkeiden hinnoissa on tapahtunut muutosta maksajan kannalta parempaan suuntaan. Tukkuhintaindeksi osoittaa reseptilääkkeiden olleen vuonna 2011 noin 25 prosenttia halvempia kuin vertailuvuonna 2000.

Mutta tämä hallituksen esitys sisältää myös hyviä näkökohtia valtion kannalta. Terveydenhoidon menoja on pyrittävä karsimaan. Tässä esityksessä haittana on se, kuten on sanottu, että yksittäisen kansalaisen alkuomavastuuosuus tulee nousemaan, ja etenkin vähävaraisille tämä 45 euron kuluerä on merkittävä.

Lääkkeiden käyttö on yleensäkin reippaassa kasvussa erityisesti yli 75-vuotiailla, joilla monilääkitys yleistyy reipasta tahtia. Yli 40 prosenttia käyttää vähintään viittä reseptilääkettä. Huolestuttavaa on lääkkeiden käytön kasvu lapsilla. Suomessa esimerkiksi masennuslääkkeitä käytetään huomattavan paljon moniin muihin länsimaihin verrattuna. Kulutuksen kasvua on selitetty parantuneella sairauksien diagnosoinnilla ja myös sillä, että yhä lievempiä masennuksen, ahdistuksen ja pelkotilojen oireita hoidetaan lääkkeillä.

Nyt tässä laissa kustannuspaineita puretaan omavastuun kasvattamisella, joka kohdistuu ennen kaikkea pienituloisiin ihmisiin. Eikö olisi viisaampaa lähteä tekemään voimakkaammin työtä lääkkeiden tarpeen vähentämiseksi, siis sairauksien ennaltaehkäisemiseksi? Työ on erittäin hidasta, mutta ihmisten elintapoihin vaikuttaminen alkaen nuorista kantaa lopulta hedelmää.

Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua hoitokulttuurimme lääkkeistymisestä. Potilaat pidetään tyytyväisinä ja hiljaisina lääkepöhnässä sen sijaan, että he olisivat aktiivisten, kuntouttavien toimenpiteiden piirissä. Mielestäni koko terveydenhoitojärjestelmää pitäisi uudistaa aktiivisen kuntoutuksen, terveellisen ruokakulttuurin sekä liikunnan merkitykset huomioivaksi. Yksinäisyyden ongelmaa ei pidä hoitaa lääkkeillä.

Arvoisa puhemies! Kyllä kalliit lääkehinnat myös vaikuttavat ihmisten ostokäyttäytymiseen. Yritetään pärjätä vähemmillä lääkkeillä. Köyhien osalta piilee vaara, että myös todella tärkeät lääkkeet jäävät ostamatta. Tästä varmaan saamme kokemusta taas, kun kiertelemme kevätkaudella toreilla ja turuilla, siellä tavataan näitä vähäväkisiäkin ihmisiä.

Terveydenhuollon kustannuksissa lääkkeet kieltämättä ovat iso osatekijä, mutta ei suurin. Lääkeyhtiöiden voitot ovat vieläkin monia muita teollisuudenaloja suurempia, vaikka siellä tuotekehityskulut ovatkin merkittäviä, tuotekehitys käy kilpajuoksua uusien sairauksien kanssa. Mutta ihmisille on turvattava edulliseen hintaan peruslääkkeet, joihin luen myös itsehoitolääkkeet, joiden hintoja ei tähän asti ole mitenkään säädelty. Lääkkeet ovat ihmisille iso asia, niiden on oltava edullisia ja toimivia. Niitä ei myöskään tulisi määrätä heppoisin perustein, jos muitakin keinoja selvitä ja edistää terveyttä löytäisi. Käytetään kaikki inhimilliset keinot ensin, sitten vasta siirrytään lääkkeisiin.

Kannatan lämpimästi perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenien tekemiä muutosehdotuksia.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia ja lääkelakia. Sen keskeinen tavoite eli lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen on lähtökohtaisesti hyvä asia. Uudistuksen tulisi kuitenkin ennen kaikkea varmistaa se, että kansalaiset saavat lääkkeensä kohtuuhintaisesti. Tällä esityksellä kuitenkin haetaan myös samalla 26 miljoonan euron säästöjä valtion lääkekorvausmenetelmästä. Lääkekorvausmenoista säästäminen kohdistuu valitettavasti jälleen pahiten pienituloisiin ja heikommassa asemassa oleviin. Siksi tämä ei ole se kohde, josta säästöjä tulisi nyt hakea.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on tyypillinen esimerkki siitä, millä tavalla kasinokapitalismin kriisin maksavat nyt syyttömät eri tavalla eri maissa. Suomessa on erittäin tärkeätä, että me nyt pohtisimme laajemmin näitä kysymyksiä, millä tavalla meidän valtiontaloutemme kriisiytyminen heijastuu arjen turvallisuuteen ja sosiaaliseen puoleen.

Tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet. Kansaneläkelaitoksen valtuutettuna lukuisia selvityksiä läpi käyneenä ja myös kansanterveysjärjestöissä mukana olleena on selvästi jo käynyt ilmi, että kolmasosa pitkäaikaistyöttömistä ei pysty lunastamaan heille määrättyjä lääkkeitä. Eläkeläisistäkään yli kymmenesosa ei pysty lunastamaan heille sairautensa takia määrättyjä lääkkeitä. Tämä on aika vakava esimerkki tämän yhteiskunnan sisältä.

Sitten lisäksi, kuten mainitsin, on muun muassa tämä Kelan talouden kiristyminen. Kelan työnantajamaksun poistolla perusetuuksien rahoitus, joka Kataisen johdolla siirrettiin budjettirahoitteiseksi porvarihallituksen aikana, kyllä selvästi näkyy Kelan ja myöskin vammaisetuja koskevien päätösten kiristymisenä. Se näkyy jo terveydenhuollon kentällä kuntoutuksen ja vammaisetuuksien kiristymisenä. Eli tätä asiaa pitää käsitellä nyt laajemmin. Se näkyy myös työkyvyttömyyseläkkeiden osalta Kelan ja erityisesti eläkevakuutuslaitosten linjana, joka on kiristynyt. Väliinputoajillehan se tarkoittaa kestämättömiä inhimillisiä ja taloudellisia ongelmia, kun nyt muutoksenhakulautakunnissa odotellaan vuosi päätöksiä.

Sosialidemokraatit aikoinaan ministeri Mönkäreen aikana saivat terveydenhuollon maksujen maksukaton aikaiseksi. Se oli hyvä sinänsä, mutta meidän on katsottava, millä tavalla me voisimme enemmän kohdistaa tarpeessa oleville oikeudenmukaisesti tukia ja myös maksukyvyn ottaa näissäkin asioissa paremmin huomioon.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rajamäen erinomaiseen puheenvuoroon on hyvä jatkaa toteamalla lääkkeitten osalta, että lääkekorvausmenothan kasvoivat todellakin suorastaan hillitöntä vauhtia tässä 2000-luvun alkuvuosina. Se kasvu jatkui vuoteen 2011, mutta tehdyt viitehinta- ja muut vastaavat uudistukset ja nyt sitten tässä loppuvaiheessa myöskin nämä korvausjärjestelmään kohdistuneet leikkaukset ovat hillinneet merkittävästi tätä kasvua, jota toisaalta ovat kiihdyttäneet uudet kalliit — sinänsä jossain määrin vaikuttavammat mutta kuitenkin todella kalliit — lääkkeet.

On ollut selvää, että tämä kehitys on todellakin ollut pakko saada pysähtymään, mutta kysymys on siitä, miten me sen haluamme tehdä. Teemmekö me sen niin, että leikkaamme ihmisiltä, joista osa meistä kyllä pystyy aivan varmasti selviytymään niistä leikkauksista mutta sitten osa ei pysty? Vai teemmekö me sen sillä tavalla, että ne uudistukset, jotka sen kasvun pysäyttävät, eivät kohdistu niihin ihmisiin vaan kohdistuvat niihin lääkkeisiin ja niitten käyttöön itseensä siten, että kaikki hyötyvät?

Jos pystymme käyttämään yhtä tehokkaita mutta halvempia rinnakkaistuontilääkkeitä, niin myöskin korvaustasot alenevat, kun ne korvaukset maksetaan halvemmista lääkkeistä. Tai jos pystymme hoitamaan ihmisiä ja järkeistämään lääkkeitten käyttöä niin, että niitä lääkkeitä tarvitsee käyttää vähemmän tai että pystytään käyttämään halvempia lääkkeitä, niin myöskin sillä tavalla saavutetaan säästöjä. Ne eivät ole keneltäkään pois, ne ovat yhteiseksi eduksi. Valitettavasti tässä uudistuksessa, jonka piti olla suuri lääkeuudistus, ei niin käynyt. Virkamiesten hyvistä pyrkimyksistä huolimatta valtiovarainministeriön miekka iski ja tuhosi tämän.