Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa ja sen hallinto- ja tarkastusjaostossa, jossa on useampia eri pääluokkia käsittelyssä, eduskunnan pääluokkaa on käsitelty kuten muitakin pääluokkia, yhtä tiukasti, niin kuin nykyään on syytä tehdä. Eduskunnan menothan ovat lisääntyneet osin johtuen myöskin siitä, että eduskunnan yhteyteen on tullut uusia toimintoja, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto. (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Puhemies! Talousarvioaloitteen pohjalta, joka on eduskunnan puhemiehistön tekemä, on lisätty 50 000 euroa valtioneuvos Johannes Virolaisen muistomerkin pystyttämiseen Lohjalle. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 118 000 euroa, ja sen rahoittamiseksi on tarkoitus järjestää kansalaiskeräys, johon osallistuvat yksityishenkilöiden ohella myös Johannes Virolaista lähellä olleet yhteisöt. Myöskin, totta kai, Lohjan kaupunki on aktiivisesti mukana. Tätä valiokunta yksimielisesti puoltaa.

Toisena asiana olemme erikseen kirjoittaneet eduskunnan lisätiloista. Kuluvan vuoden talousarviossa momentille myönnettiin 40 miljoonaa markkaa eduskunnan tarvitsemien lisätilojen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin. Kyseessä oli ensimmäinen talousarvio, jossa rahaa myönnettiin suunnittelun lisäksi myös rakentamiseen. Jaostossa katsottiin, että päätös eduskunnan lisärakennuksen rakennuttamisesta tehtiin viime vuonna ja tässä on kysymys lisärahoituksesta. Tässä yhteydessä eduskunta myös hyväksyi lausuman, jossa se edellytti, että "suhdannetilanteen vaikutus otetaan eduskunnan lisärakenuksen rakentamisen käynnistämistä koskevaa päätöstä tehtäessä huomioon". On eduskunnan lisärakennustoimikunnan asia sitten tämä päätös tehdä. Rakentamisen suhdannehan on tällä hetkellä aika jyrkästi laskeva.

Ehkä on syytä todeta vielä, että eduskunta on myöntänyt lisärakennushankkeelle vuosina 98, 99 ja 2000 talousarviossa yhteensä 10 miljoonaa markkaa suunnittelumäärärahaa ja tämän vuoden talousarviossa 40 miljoonaa markkaa suunnittelu- ja rakentamisrahaa eli yhteensä 50 miljoonaa markkaa. Ensi vuoden lisätalousarviossa lisärahoitustarve rajoittuu 9,75 miljoonaan euroon eli 58 miljoonaan markkaan.

Todettakoon, että lisärakennushankkeen asemakaava on lainvoimainen. Tontti on tullut valtion omaisuudeksi 7.12. ja siten eduskunnan hallintaan. Myöskin pääpiirustukset on hyväksytty ja rakennuslupaa on haettu. Tällä hetkellä voidaan todeta, että eduskunnan tilaongelmat ovat pahentuneet: Avustajat ovat ilman työhuoneita; osa virkamiehistä työskentelee varsin ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa; ja eduskunta maksaa myöskin ulkopuolisia vuokrakustannuksia.

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, valtiovarainvaliokunnassa katsottiin, että rakentamispäätös itse asiassa tehtiin viime vuonna ja nyt on kysymys lisärahoituksesta ja kysymys siitä, että eduskunnalle turvataan toimintaedellytykset.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan lisärakennuksesta on nyt viimeinen mahdollisuus tehdä kielteinen päätös. Ei ole vielä pohjaa rakennettu, ja kun historia hyvin tunnetaan, tässä on turha lähteä perustelemaan. (Ed. Skinnari: Muistakaapas työsuojelumääräykset!) Aikoinaan kun avustajat kansanedustajille tulivat, sehän tämä peruste oli.

Minusta tämä asia voidaan hoitaa sillä tavalla, jotta kun eduskunnan oikeusasiamies siirtyy muihin tiloihin, siitä vapautuu monta konttuuria, joissa avustajat voivat hyvästi työskennellä. Olen yhä edelleen sitä mieltä, jotta avustajien paikka pitäisi isommassa määrin olla maakunnissa, mistä kansanedustajatkin ovat. Kansanedustajien pitäisi osoittaa teoin, mitä puhuvatkin, eli etätöitä kannattaa. Meillä on kaikki mahdollisuudet nykytekniikalla hoitaa asia siten, jotta kansanedustajat olisivat etunenässä näyttämässä sitä mahdollisuutta, jotta hoidetaan asiat kaukaa ja asutetaan noita maakuntia. (Ed. Skinnari: Täällä on tuhat ihmistä töissä!)

Niin kuin välihuudosta voi todeta, täällä on tuhat ihmistä töissä. Sen takia tähän mäelle ei pidä kasata lisää enää painetta. Nimittäin tässähän käy sillä tavalla, että jos eduskunnan lisärakennus tehdään tuohon, todellisuudessa kuitenkin hoidetaan etätyönä ne työt. En usko sitä, jotta tässä tunnelia pitkin edestakaisin hirveän paljon ravataan, vaan asiat hoidetaan puhelimella, hoidetaan sähköpostin välityksellä, ja siinä tapauksessa minusta on järkevää, että ne hoidetaan sillä tavalla, että avustajat — toivon mukaan mahdollisimman moni sitten tekee tämmöisen ratkaisun — voivat olla maakunnassa, jolloin ostovoima, jota myös avustajilla on, se raha, jää maakuntiin.

Sen takia olen ilahtunut siitä, jotta täällä eduskunnassa on noussut tänä syksynä sitä tahtoa enemmän, jotta täällä olisi todennäköisesti huomattavasti isompi porukka tulossa kaatamaan tätä hanketta. Viime vuonna vähän yli 20 rohkeata ihmistä löytyi. Toivon mukaan saadaan enemmistö. Sen takia tulen esittämään yksityiskohtaisessa käsittelyssä tämän hankkeen kaatamista.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Haluan todeta ed. E. Lahtelan puheenvuoron johdosta sen, että kun ulkopuolisia tiloja on vuokrattu, ne eivät suinkaan ole ilmaisia, vaan ne ovat erittäin kallishintaisia. Tämä on ensimmäinen perustelu.

Toisena perusteluna haluan todeta sen, että tällä hetkellä on jo edetty niin pitkälle Helsingin kaupungin kanssa sopimuksien kohdalla, että tätä ei ole enää mahdollista kaataa, koska kustannuksia on jo kehittynyt eduskunnalle erittäin paljon.

Arvoisa puhemies! Haluan todeta myöskin sen, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei ole samaa mieltä ed. Lahtelan kanssa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu eduskunnan lisärakennustarpeesta on alkanut jo viime vuosikymmenen puolivälissä, kun vuonna 1991 valittu eduskunta vuoden 1995 tammikuussa teki päätöksen, joka sitten johti vuonna 1997 kansanedustajien avustajien palkkaamiseen. Lisärakennustarvetta on siitä asti perusteltu henkilökunnan määrän lisäyksellä.

Minä olen nyt kolmen vuoden kokemuksen tiimoilta päätynyt siihen, että töitä ja tehtäviä, joita eduskunnassa meillä on, joita täällä virkamiehillä on, joita avustajilla on, voitaisiin järjestellä sillä tavalla, että käytetään paremmin etätyön suomat mahdollisuudet, käytetään paremmin hyväksi tiedonkulkumahdollisuutta verkoissa. Tieto kulkee verkoissa. Tämähän on Suomessa hyväksytty toimintamalli. Miksi me emme eduskunnassa voi sitä käyttää hyväksi?

Sitä paitsi meille kansanedustajille avustajien palkkaaminen on vapaaehtoista ja me voimme ihan vapaasti määritellä sen, missä avustaja työskentelee. Jos me kansanedustajat emme halua, että avustaja käyttää kansanedustajalle varattua työhuonetilaa, me voimme avustajan kanssa sopia, että hän käyttää jotakin muuta tilaa esimerkiksi täällä Pääkaupunkiseudulla taikka siellä omassa maakunnassamme.

Sitä paitsi jos avustajat työskentelisivät enemmän maakunnissa, saattaisi se kaikkein tärkein eli kansanedustajan yhteydenpito äänestäjiin sinne omaan maakuntaan, mistä hänet on valittu, luonnistua nykyistä paremmin. (Ed. Jaakonsaari: Lainsäädäntötyö se on tärkein eikä vaalityö!)

Jos ajatellaan eduskunnan tärkeintä tehtävää, kansanedustajien tärkeintä työtä, lainsäädäntötyötä, avustajat ovat tulleet tässäkin merkittävällä tavalla kansanedustajien ja koko eduskunnan avuksi. Kansanedustajat tänä päivänä laativat kaikki aloitteensa ja kirjalliset kysymykset erittäin tarkoin muotomääräyksiä noudattaen. Periaatteessa meillä kansanedustajilla olisi mahdollisuus laatia esimerkiksi lakialoite vaikka lyijykynällä ruutupaperille kirjoittaen, mutta me emme näin toimi, vaan avustajia hyväksi käyttäen useimmat laativat ne hyvin tarkoin. Näin ollen olemmeko huomioineet sitä, että myöskin eduskunnan virkamiesten työmäärä näin on vähentynyt?

Kun lisärakennuksen runsaan 10 000 neliön huonetilaohjelma toteutetaan, se tulee lisäämään myöskin käyttömenoja hyvin paljon. Käyttömenojen kasvuahan me olemme pyrkineet maassamme hillitsemään.

Minä en näin ollen voi hyväksyä esitystä eduskunnan lisärakennuksen suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen tarkoitetun määrärahan hyväksymisestä.

Ulla Anttila /vihr:

Puhemies! Itse kannatan valiokunnan hyväksyvää muotoilua tässä asiassa. Katson, että eduskunta tarvitsee lisätiloja. Alun perin olisin ollut tyytyväinen siihen, jos niitä olisi löydetty vanhasta rakennuskannasta, mutta saatujen selvitysten mukaan tämä ei ole mahdollista.

Minusta oli viisasta, että vuosi sitten laadittiin ponsi, joka liittyy suhdannetilanteeseen. Se on nyt vähän kiikun kaakun, mihin suuntaan ollaan menossa, mutta tällä hieman pienennetyllä määrärahalla, jota valtiovarainvaliokunta ehdottaa, minusta voidaan mennä eteenpäin.

Mitä tulee tontin käyttöön, kaavoituksellisestihan olisi aika selvää, että se tulisi johonkin valtion käyttöön joka tapauksessa. Valituskysymyskin on tullut nyt käsitellyksi.

Mitä tulee etätyömahdollisuuksiin, pidän tärkeänä, että myös sitä mahdollisuutta koko ajan tarkkaillaan ja arvioidaan. Jokainen edustaja voi sitä myös käyttää hyödykseen. Itse ainakin käytän ja myös avustajani käyttää. Mutta lisätilaa tarvitsee eduskunta, suomalainen demokratia, mielestäni. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa työsuojelumääräyksiäkin ymmärtääkseni näiden pienten tilojen osalta rikotaan, jos kaksi henkilöä työskentelee 9 neliössä.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kun näin tärkeässä asiassa keskustelua käydään, on harvinaista, että salissa on näin paljon kuulijoita ja asianosaisia, asiaa ottavia. Siinä mielessä katson, että puheenvuoro täältä edestä on parhaimmillaan, koska tämän asian ja käydyn keskustelun perusteella toteaisin, että on parhaan populismin paikka esiintyä asiantuntijana tässä eduskunnan lisärakennuskeskustelussa. Tällä pohjalla muutamia puheenvuoroja, mitä asiassa on käytetty, voisin kommentoida kutakin erikseen.

Ed. Ulla Anttilan puheenvuorossa mielestäni parhaimmillaan näkyi tämä asia ja vastuunkanto siitä asiasta, että eduskunta selvästi tarvitsee lisää tilaa. Lisätilan rakentamisen suhteen, mihin se rakennetaankin, paikka on selvä. Siltä osin ratkaisut ovat tapahtuneet ja ovat oikean suuntaisia ja oikean näköisiä olemassa.

Voin tässä todeta, että kun itse tälle illalle etsin erästä kokoustilaa, sitä ei vaan mistään meinannut löytyä, koska ainuttakaan kabinettia ei ollut olemassa. Kun todetaan, että kiivaamman, normaaliaikataulusta poikkeavan puolustusvaliokunnan kokousrytmin perusteella etsittiin valiokunnalle kokoustilaa, sitä vaan monen vaihtelun perusteella löytyi vihdoin viimein auditoriosta. Senkin ovi oli sillä kertaa alkuun lukossa.

Tältä pohjalta, kun katsotaan avustajatilat, niin katson itse, että avustajaa varten ei varmasti lisärakennusta eikä lisätilaa tarvita. Mutta toisaalta on niin, että jollakin voi olla myöskin sellainen avustaja olemassa, että edustaja ja avustaja eivät jostakin syystä oikein mahdu samaan huoneeseen. Itse en tällaista koe olevan.

Jos katsotaan virkamiesten tiloja, missä virkamiehet talossa toimivat ja tekevät työtä, sitä todella arvokasta työtä, sitä työtä, mitä ed. Hemmilä äsken ikään kuin väheksyi ymmärtäen, että virkamiehillä ei olisi riittävästi töitä verraten ruutupaperivaihtoehtoon, niin katson, että tekniikkaa pitää hyväksikäyttää ja virkamiesten työolosuhteet saattaa sellaisiksi, että on myöskin inhimillistä työskennellä ja tehdä työtä. Tältä pohjalta, ellei eduskunta itse selvitä ja siivoa nurkkiansa ja rakenna ja pane omia paikkojansa kuntoon, niin kuka sen meidän puolestamme tekee täällä?

Mutta erikoisena ihmeenä pidän tässä asiassa sitä, että kun Lipposen hallitus on kaikessa vahva, hallituksen rivit ovat selkeät ja oikoset ja se monessa asiassa pystyy ryhdikkäästi viemään kaikki asiat läpi, niin että sen ei tarvitse kuulla opposition mielipiteitä eikä tarvitse opposition edustajien tukea, tässä lisärakennusasiassa tuntuu ikään kuin siltä, että oppositio ratkaisee sen, rakennetaanko lisärakennusta vai ei. (Ed. Kalliomäki: Tämä on eduskunnan hanke!) Tältä osin, koska tämä on — niin kuin sieltä kuuluu — eduskunnan asia, tämä on hallituksen asia, tämä on koko parlamentin asia olemassa, edelleen pidän erikoisena asiana, että tässä tarvitaan niin voimakas opposition tuki, niin kuin kahvilakeskusteluissa tämän asian puitteissa on käyty. (Ed. Jaakonsaari: Ottakaa tämä omaan piikkiin vain!) — Siltä osin, ed. Jaakonsaari, tämän otammekin oman piikkiin. — Siinä mielessä pidän erittäin vastuuntunnottomana semmoista asiaa, että tässä tärkeässä asiassa joku edustaja äänestää tyhjää. Itse en vielä tiedä, miten tämä asia rakentuu, mutta väkisin joutuu seurailemaan, kantaa joutuu ottamaan puolesta taikka vastaan. (Naurua)

Pertti  Hemmilä  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela äskeisessä puheenvuorossaan, joka oli varsin ansiokas, väitti minun vähättelevän tämän talon virkamiesten työtä. En suinkaan vähättele tämän talon virkamiesten työtä, vaan korostan, että alun alkaen lisärakennushanketta on perusteltu avustajien palkkaamisella. Mutta me voimme järjestellä työt varmasti uudelleen ja uudelleenjärjestely ei varmasti edellytä 300 miljoonan markan investointia. Huomio: tähän ollaan nyt investoimassa 300 miljoonaa, ja sen lisäksi tulevat vielä vuotuiset käyttökustannuksien lisäykset.

Jouko  Skinnari  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotta tässä puhuttaisiin nyt oikeilla luvuilla, niin tarkistin juuri eduskunnan hallinto-osastolta, että täällä on 417 työntekijää tällä hetkellä, 170 avustajaa, 200 kansanedustajaa eli yhteensä 787 henkilöä. Sitten on Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Valtiontilintarkastajat. Toimittajia on akkreditoitu yli 100, joista käytännössä noin 30 on kuulemma täällä päivittäin paikalla.

Toisin sanoen kysymys ei ole yksistään kansanedustajista eikä avustajista. Kysymys on siitä, millä tavoin eduskunnassa työolosuhteet hoidetaan. Eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja yli kolme vuotta siellä olleena toteaisin, että tämä asia on näin vietävä eteenpäin kuin valtiovarainvaliokunta esittää.

Jaakko  Laakso  /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Itse en pidä oikeana sitä, että eduskunnan lisärakennusta perustellaan kansanedustajien uusilla avustajilla. Näin siksi, että valtaosa kansanedustajista on aamupäivävaliokunnassa ja iltapäivävaliokunnassa ja periaatteessa myös eduskunnan istunnossa. Sekä valiokuntakäsittelyn aikana että eduskunnan istunnon aikana kansanedustajan huone on periaatteessa vapaa, eli avustaja kyllä sopii silloin työskentelemään tässä tyhjässä huoneessa. Olen samaa mieltä siitä, että silloin, kun kansanedustaja ja avustaja ovat yhtä aikaa huoneessa, työskentelyolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset, mutta periaatteessa kyllä tilaa tässä suhteessa löytyy.

Martti Tiuri /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin heti aluksi todeta, että kokoomuksen eduskuntaryhmä ei yhdy kansanedustaja Hemmilän kantaan. Kokoomuksen ryhmä kannattaa lisärakennusta.

Tässähän on kysymys demokratian toimintakyvystä. Jos meillä työskentelyolosuhteet ovat kehnot, niin kuin ne ovat, silloinhan demokratian toiminta ontuu. Minä alan yhä enemmän kunnioittaa niitä kansanedustajia, jotka aikoinaan saivat aikaan tämän nykyisen Eduskuntatalon. Silloinhan olisi aivan hyvin voitu todeta, kun oli huono aika vielä kaiken lisäksi, ettei nyt ainakaan rakenneta mitään sellaista. Me voisimme edelleen olla jossakin epämääräisessä talossa, josta myöhemmin on tullut elokuvateatteri, jos lähdetään siitä periaatteesta, että eduskunnalla ei saa olla kohtuullisia toimintatiloja. Eduskunnan toimintahan on laajentunut sen jälkeen valtavasti. Meillä on hyvin paljon erilaisia kokouksia, on valiokuntia ja valiokuntien alaryhmiä ja muita vastaavia, joitten kaikkien pitää löytää kokoushuone tästä eduskunnasta. Nykyään se alkaa olla aika heikkoa. Avustajiakin tarvitaan, ja avustajien tilat täytyy olla.

Ed. Laakson esitys siitä, miten huoneita voi käyttää monta henkilöä yhtä aikaa, kun ovat eri aikaan töissä, olisi varmaan kauhean hyvä ohje monelle yrityksellekin, miten asioita voidaan järjestää niin, ettei tarvita toimitiloja juuri lainkaan, kun päivällä ja yöllä vuoron perään tiloja käytetään. Minusta se on aivan kestämätön käsitys. On kerta kaikkiaan lähdettävä siitä, että jotta eduskunta voisi kunnolla toimia, tarvitaan kunnolla tiloja. Tuntuisi siltä, että niillä, jotka ovat sitä mieltä, ettei tiloja tarvita, ei varmaan ole myöskään mitään etuoikeutta, kun he hakevat jotain kokoushuonetta tulevaisuudessa, jos lisärakennusta ei saada. Ilmeisesti heidän avustajansakin ovat etätyöntekijöitä. Tosin ed. Hemmilä suositteli ruutupaperin ja kynän käyttöä. Se ei ole kovin etätyötä, mutta ehkä sekin on mahdollista.

Kaiken kaikkiaan minusta on nyt välttämätöntä saada lisärakennus aikaan, koska muuten demokratia ei Suomessa pysty kunnolla toimimaan.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kerran korjata, että en ole suositellut ruutupaperin ja kynän käyttöä, en missään tapauksessa, vaan totean, että meillähän olisi periaatteessa mahdollista, että me voisimme kirjoittaa esimerkiksi kaikki aloitteet ja kirjalliset kysymykset vaikka ruutupaperille lyijykynällä. Mutta kun meillä on käytössämme avustajajärjestelmä ja avustajat, nyt me emme toimi sillä tavalla, vaan nyt me nimenomaan jätämme nämä kaikki asiakirjat hyvin valmiissa muodossa, mikä helpottaa omalta osaltaan eduskunnan virkamiesten työtaakkaa.

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen ed. Tiurin ajattelua. Hän totesi sillä tavalla, että tämä on demokratian toimintakyvyn kannalta tärkeä hanke. Kun ed. Tiuri kuitenkin edustaa monissa asioissa edistyksellisyyttä ja meidän Suomessa pitäisi maailmallekin päin esimerkkiä näyttää, koska Suomihan on etätyön osalta, tietotekniikan osalta, mallikelpoinen valtio, miksi meillä ei voida kehittää sitä mahdollisuutta? Sehän on mitä parhain mahdollisuus näyttää myös muualle, että Suomessa omaa tekniikkaa hyödynnetään, ja avustajat olisivat maakunnissa. Se ei vähennä yhtään demokratiaa. Päinvastoin siellä ollaan lähellä ihmisiä ja avustajat tekisivät sitä oikeata työtä, ovat lähellä, jolloin voisi tavata konkreettisesti eikä vain pelkästään puhelimen välityksellä.

Jouko  Skinnari  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun äsken sanoin, että eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan puheenjohtajana olen tätä mieltä, tarkoitin sitä, että työsuojelullisesti eduskunnan työtilat eivät tällä hetkellä vastaa käytännön vaatimuksia. Toisin sanoen tilanne ei kaikilta osin ole lainmukainen. Sen takia ihmettelen sellaisten kansanedustajien puheenvuoroja, jotka ovat kaikissa muissa asioissa työntekijöitten ja työläisten asioitten puolestapuhuja, niin kuin ed. Jaakko Laaksokin haluaa antaa ymmärtää. Kuitenkin on kysymys yli 1 000 työntekijästä ja ainoastaan noin 200 kansanedustajasta. Jos tällä hakee joidenkin puolelta irtopisteitä, niin kuin ed. Laakso muun muassa yrittää, luulen, että hän tulee tässä epäonnistumaan.

Kysymys on siitä, että eduskunta ja Suomen kansakin tätä tarvitsee, koska kansalaisten ja kansalaislähetystöjen vastaanottaminen, heidän kanssaan seurusteleminen ja yhteydenpito heihin ovat vaikeutuneet sen takia, että näitten tilaisuuksien järjestäminen on tullut entistä hankalammaksi käytännössä. Tämä on myös yksi demokratian piirre.

Ed. Hemmilästä poiketen en suosittele sellaista demokratiaa, että yksistään Internetin välityksellä seurustellaan ihmisten kanssa.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan lainsäädäntötyö on tullut entistä vaativammaksi, koska me joudumme ottamaan osviittaa myös Euroopan unionista tulevista viesteistä ja direktiiveistä ja soveltamaan niitä. Mielestäni avustajajärjestelmä, joka ed. Tiurin aloitteesta eduskuntaan on syntynyt, on paisunut sillä tavalla, että se käsittää nyt jokaisen edustajan.

Jos haluttaisiin ed. Jaakonsaaren osviittojen mukaan kulkea elikkä tehdä hyvää lainsäädäntöä, avustajajärjestelmää pitäisi arvioida uudelleen ja mielestäni vahvistaa eduskuntaryhmien kanslioita, jolloin saataisiin sinne todellista osaamista. Tänä päivänä edustajien avustajien joukossa on todella paljon osaajia. Mutta jotta palveltaisiin koko eduskunnan lainsäädäntöä ja Suomen kansaa, silloin meillä pitäisi olla entistä vahvemmat eduskuntaryhmien kansliat ja sieltä edustajat saisivat tarvittavaa apua.

Kalevi  Olin  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä taloasia tarjoaa mahdollisuuden populismiin, mutta mielestäni sitä pitää tarkastella asiaperustein. Tämä talo, jossa istumme ja teemme työtä, valmistui 70 vuotta sitten. Tämä on Euroopan kauneimpia taloja tässä tarkoituksessa, mutta ei enää vastaa ajan vaatimuksia. Henkilökunnan ja myös edustajien työsuojelukysymys on seikka, joka puoltaa lisärakennusta. Toisaalta myöskin eduskuntatyön tehostaminen mahdollistuu uusien rakennussuunnitelmien ja korkean teknologian käyttömahdollisuuksien avulla.

Jaakko Laakso  /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Selvyyden vuoksi sanottakoon, että yhdyn niihin perusteluihin, joita ed. Skinnari totesi muun muassa työsuojelusta. Arvostelin vain yhtä perustelua, jolla lisärakennusta on ajettu eteenpäin, eli kysymystä avustajista. En pidä tätä perustelua hyvänä ja oikeana, koska todellakin meidän työhuoneemme ovat aika usein tyhjät ja avustajat voivat niissä silloin työskennellä. Tämä ei voi olla se ensisijainen perustelu, jolla lisärakennusta ajetaan eteenpäin. Vain tähän seikkaan halusin kiinnittää huomiota, en muihin.

Virpa Puisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana yhdyn erittäin lämpimästi ed. Olinin esiin tuomiin näkökohtiin. Meillä liian monet henkilökuntaan kuuluvat työskentelevät ahtaissa, työhön soveltumattomissa tiloissa. Tästä syystä puollan tätä. Katson myös, että kansanedustajana on huolehdittava siitä, että ihmisillä on kunnolliset työtilat, kunnolliset työkalut, myös kansanedustajilla, enkä katso, että populistisesti voisin olla varmistamassa omaa valintaani uudelleen ja sillä tavalla vaarantaisin tulevien kansanedustajien työtilat.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Otin mukaan eduskunnan hallintojohtajan Kari T. Ahosen tiedonannon, jossa kerrotaan eduskunnan lisärakennushankkeen vaiheista. Haluan lukea tästä yhden kappaleen sen takia, kun on keskusteltu, minkä takia lisärakennus halutaan rakentaa. Täällä sanotaan näin: "Vuonna 1991 valittu eduskunta päätti tammikuussa 1995, että kansanedustajille myönnetään määräraha sihteerien (avustajien) palkkaamiseen ja että näille järjestetään työtilat eduskuntatalon läheisyydestä." Tämä on ollut se peruste aikoinaan. Mielestäni nyt käydyssä keskustelussa nimenomaan on kyse tietenkin avustajien lisätilan tarpeesta. Haluan tuoda esille sen, että mielestäni avustajamme voivat olla maakunnassa.

Kun ed. Skinnari sanoi ahtaudesta liittyen avustajan olemiseen työtilassa, täytyy muistaa se, että jos avustaja on Helsingissä, silloin hän on maakunnan ihmisiin, niin työläisiin kuin muihinkin, eläkeläisiin ym. ryhmiin, Internetin tai puhelimen kautta yhteydessä, mutta kun avustaja on maakunnassa, on suora yhteys maakunnan ihmisiin, ja kun on kansanedustajan kanssa tekemisissä, voimme käyttää tietotekniikkaa hyväksi ja tehdä etätyötä. Kun olin tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä jonkin aikaa, ymmärsin, että myös valiokunnan puheenjohtaja Tiuri kannatti etätyötä yhtenä hyvänä vaihtoehtona.

Jos vielä pohdimme sitä, minkä takia eduskunnassa on tämä suuri tilanahtaus, olen hämmästyneenä lukenut iltapäivälehdistä, että esimerkiksi väestönsuojaan suunnitellaan golfhanketta eli puttausrataa. Minusta tällöin ei todellakaan ole kyse mistään eduskunnan tilanahtaudesta, jos tämän tyyppisiä tilahankkeita on käynnissä. Toinen asia on, että ehkä voitaisiin ajatella, jos vähän kärjistää tätä, että seuraavaksi tulevat agility-radat ja kaikki muut vastaavat. Eli mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että poliittinen uskottavuus murenee, eikä ollenkaan sitä, että demokratia ontuisi siitä, ettei meillä lisätiloja ole. Poliittinen uskottavuus murenee kaikkien näitten lehtijuttujen jälkeen, kun ihmiset niitä iltapäivälehdistä lukevat.

Jos vielä jatkaisin jonkin verran. Iltapäivälehdissä luki myös se, että virkamies ottaa poliittisen vastuun tästä golfhankkeesta. Millä meidän virkamiehemme ottavat poliittisen vastuun? Kyllä ne kansanedustajat, jotka on neljäksi vuodeksi määräaikaisesti valittu, kantavat joka ainoasta asiasta poliittisen vastuun. Jo aikaisemmin sanoin, että en voi hyväksyä lisärakennuksen rakentamista, ja olen ymmärtänyt, että tällä kertaa täällä on enemmän edustajia, jotka sitä vastustavat, ja olen erittäin tyytyväinen siitä.

Marjukka Karttunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Avustajan työskentelystä: Itselläni oli ensimmäiset kaksi vuotta avustaja maakunnassa. Täytyy sanoa, että on aika hankalaa, kun täällä ilmenee yhtäkkiä asioita, jotka pitäisi hoitaa, eikä maakunta-avustaja silloin voi siihen vaikuttaa. Avustajani on tällä hetkellä täällä, ja mielestäni avustajan tärkein tehtävä on kyllä avustaa lainsäädäntötyössä eikä tärkein tehtävä ole olla linkkinä maakuntaan.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. M. Koskisen puheenvuoron johdosta haluan todeta, että kansanedustajan tärkein työ on lainsäädäntötyö. Samalla haluan korostaa, että pitää pystyä olemaan selkärankainen, tekemään myöskin vaikeita päätöksiä tässä talossa tulevaisuutta varten, uusia kansanedustajia varten. Me emme tee näitä päätöksiä itsellemme.

Tässä yhteydessä haluan todeta myöskin sen, että populisti voi aina olla ja sillä voi ratsastaa, mutta sillä ei voi mennä kovin kauaksi. Aina tulee kuitenkin tietynlainen vastuun kantaminen jossakin vaiheessa eteen. Toivoisikin nyt, että otettaisiin käteen se viisaus, mikä on mahdollista. Haluan todeta, arvoisa puhemies, vielä tässä, että valtiovarainvaliokunnan eri jaostot ovat koko tämän syksyn ajan joutuneet etsimään useita kertoja itselleen tilaa, missä voitaisiin pitää kokouksia.

Kaarina  Dromberg  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen sitä käsittelytapaa, jolla tätä asiaa on koko ajan täällä viety eteenpäin. Eli iltapäivälehtien mukaanko me teemmekin työtä emmekä sitä lainsäädäntötyötä, joka meille on tehtäväksi annettu? Kun ajatellaan, kuinka paljon suunnitteluun on jo pantu rahaa, 10 miljoonaa markkaa, se jo on hyvä pohja viedä tätä hanketta eteenpäin mahdollisimman nopeasti.

Katson, että avustajat ovat erittäin välttämätön tuki meille tässä työssä. He tekevät auttavaa työtä, hakevat meille materiaalia, jotta voimme keskittyä juuri siihen kansanedustajan tehtävään, jota meiltä edellytetään. Samalla myöskin avustajilla on erittäin tärkeä palvelutehtävä myöskin eduskunnan arvovaltaa ajatellen. Kansanedustajia ei aikaisemmin saanut kiinni, mutta nyt avustajat pystyvät välittämään tiedon kansanedustajille. Se on erittäin tärkeä tehtävä myöskin kenttää ajatellen, että he koko ajan saavat tietoa kansanedustajan työstä ja pystyvät auttamaan myöskin tätä niin sanottua asiakaskuntaa. Sen lisäksi kansainväliset tehtävät ovat huomattavasti lisääntyneet. Kun olen itse istunut 19 vuotta täällä, tehtävän luonne on täysin muuttunut ja tarvitsemme siitäkin syystä uusia tiloja.

Olavi Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Internetissä on tästä eduskunnan lisärakennuksesta aika paljon tietoa, kannattaa tutustua. Siinä on paljosta muustakin kysymys kuin edustajien toimitiloista. Mutta minustakaan tämä ei ole iltapäivälehtikysymys, vaan kysymys on siitä, että eduskunta päätti viime vuonna lisärakennushankkeesta. Asiallisesti päätimme viime vuonna lisärakennushankkeesta, ja nyt on kysymys sen lisärahoituksesta. Kysymys on siitä, noudattaako eduskunta omaa päätöstään vaiko ei. Tästä on nyt kysymys eikä iltapäivälehdistä.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ala-Nissilä sanoi sen, mitä ajattelinkin. Emme voi sille mitään, mitä iltapäivälehdet kirjoittavat. Jos teemme täällä hölmöjä päätöksiä, niin meidän pitää tehdä parempia päätöksiä. Silloin kirjoitukset myös ovat parempia lehdissä, eli siitä kirjoitetaan, mitä päätetään. Jos tehdään vaikeita päätöksiä ja lainsäädäntöjä, täällä varmaan kaikki kansanedustajat ovat sitä varten, että teemme näitä vaikeita päätöksiä, mutta meillä on myös mielipide-eroja, ja tässä kohtaa tämä lisärakennus on semmoinen, että en voi sitä kannattaa, ja vastuun kannan myös siitä.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. M. Koskinen ja ed. E. Lahtela ovat esittäneet kysymyksen näin, että avustaja voi olla maakunnassa. Käsitykseni mukaan ongelma ei ole siinä, voiko avustaja olla maakunnassa vai ei, vaan siitä, voiko avustaja olla täällä Helsingissä. Tämähän on se meidän ongelmamme, jonka kanssa me painimme tällä hetkellä, ja käsitykseni mukaan joka ikinen kansanedustaja, joka suhtautuu vakavasti työhönsä, tajuaa sen, että nämä työskentelytilat, joissa me tällä hetkellä olemme, eivät ole kelvollisia. Sen suhteenhan meidän täytyy saada tässä ratkaisu aikaiseksi.

Oudolta tuntuu myöskin se, että tämän syksyn kaksi suurinta teemaa, joista tässä talossa on keskusteltu, Suomen Pankin johtokunnan nimitysratkaisut ja eduskunnan lisärakennus, synnyttävät tällaisia tunnekuohuja, ja on täydellisen kohtuutonta, ettemme siirry vakaviin aiheisiin, joista meidän täytyy todella päätöksiä tehdä. Yritetään päästä tästä asiasta mahdollisimman nopeasti eteenpäin, ja suhtautukaamme vakavasti työhömme.

Virpa  Puisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä on syytä olla sellaiset tilat, että avustaja voi olla paikalla, jotta voi tarkistaa, mitkä ovat faktoja ja mikä fiktiota. Tapasin äsken toimittaja Laitisen kahvilassa ja hän kertoi, että hän oli keksinyt vitsinä, että eduskunnan kellariin laitetaan golfrata. Hän oli kirjoittanut sen toimittamaansa Naisten sauna -palstaan Apu-lehteen, josta Ilta-Sanomat tai Iltalehti oli ottanut sen totena, ryhtynyt tekemään siitä gallupia, ja täällä kansanedustaja käyttää sitä faktana korokkeelta. Eli kyllä pitää olla avustaja paikalla, että tietää, mikä on totta ja mikä ei. (Naurua)

Outi  Ojala  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Ala-Nissilä muistutti aivan oikein siitä asiasta, että eduskunta on jo tästä asiasta viime syksynä tehnyt päätöksen. Siitä äänestettiin silloin, ja tuntuu tietysti aika erikoiselta, että emme noudata omia päätöksiä, emme halua omia päätöksiämme toteuttaa.

Minusta myöskin ed. Tiuri sanoi hyvin siitä, että todellakin joskus aikoinaan, silloin kun tämä rakennus rakennettiin, kauaskantoisesti katsottiin asioita eikä lyhytnäköisesti. Tiedämme, että niin täällä Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa ja muualla parlamentin työt ovat monipuolistuneet, on tullut uusia haasteita, on täytynyt rakentaa lisärakennuksia. Meillä rakennettiin 70-luvulla kaksi lisärakennusta. Nekään eivät enää riitä.

Työsuojeluolosuhteista haluaisin huomauttaa sen, että ajatelkaapa nyt vaikka minua ja minun avustajaani. Kun istumme saman työpöydän ääressä, voitte hyvin kuvitella, että jos neljä vuotta teemme työtä sellaisella työpöydällä, joka on säädetty esimerkiksi minulle, ja kun avustajani on minua huomattavasti lyhyempi, hän saa niskasärkyjä, tai sitten jos työpöytä säädetään hänen tasollensa, voin itse saada työsuojeluongelmia ja sairastua. Yhteiskunnalle tulee suuria kustannuksia myöskin epäasiallisista työtiloista.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Puisto otti esille golfhankkeen, pyytäisin, että ed. Saarinen tai muut, jotka urheilukerhon jäseniä ovat, kertovat ja myös ehkä meidän virkamieskuntamme, että tämmöinen hanke vireillä on.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Jos puhemies sallii, käytän puheaikaa pohtiakseni paitsi lisärakennuksen rakentamistarvetta myös merkittäviä golfinvestointihankkeita, joita talon suojissa on tehty.

Ensinnäkin, jos lähden golfhässäkästä, sydämestäni rukoilen, että edustajakollegat voisivat perehtyä asiaan tämmöisessä aika herkässä asiassa, ennen kuin suunsa avaavat, ei olisi varmaan liikaa toivottu. Medialle emme mahda mitään. Ne vääntävät asian aina sellaiseen sensaatiomaiseen asentoon, joka myy hyvin, ja niin on tämäkin asia väännetty. Mutta kansanedustajilta voisi toivoa, että he olisivat perehtyneet ja tietäisivät, mistä puhuvat, ja vielä jos ymmärtäisivät, sekin auttaisi.

Nyt sen verran sanon avaintietona ja viiden pisteen vihjeenä, että kannattaa käydä väestönsuojassa, edustajilla on sinne oikeus mennä ja katsoa, miten loistavat lisätilat siellä on eduskunnan eri toiminnoille. Varmaan ne edustajat, jotka sinne hamuavat, voisivat ensimmäiseksi siirtää työhuoneensa väestönsuojaan. Siinä voi vaan tulla vastaan se, että lainsäädäntö kieltää kiinteät asennukset väestönsuojaan. Kun se on kriisiaikaista tilaa, sen pitää olla nopeasti käytettävissä. Sinne ei voi mitään kiinteätä rakentaa. Luulen, että kansanedustajan työhuonetta sinne ei saisi edes tehdä. Sinne tulisi sen verran kiinteitä asennuksia, että tilanteen niin vaatiessa tiloja ei saataisi kriisin uhatessa riittävän nopeasti käyttöön. Tässä on yksi tämmöinen syy, joka vähän vaikuttaa väestönsuojan käyttöoikeuksiin ja tilojen käyttötarkoituksiin.

Muilta osin todella tämä golfkuvio on sellainen, että siellä on työpaikkaliikuntaan tarkoitettu tila. Aivan niin kuin meillä on mahdollisuus täällä käydä kuntosalissa ja jumpissa, siellä on salitilaa sellaiseen tarkoitukseen. Suosittelen pientä opintomatkaa, ja jos Suomen ongelmat kulminoituvat tämmöiseen swingin hiontapaikkaan, meidän ongelmat ovat aika vähäisiä. Yhteiskunnan ongelmat ovat muualla.

Jos mennään lisärakennuskuvioon, eduskunnan aikaisemmat päätökset, aivan niin kuin ed. Ala-Nissilä kiteytetysti totesi, ovat kaikki linjassa siihen suuntaan, että rakentaminen voidaan aloittaa. Siunatuksi lopuksi ja varmemmaksi vakuudeksi: viime vuonna eduskunta näihin samoihin aikoihin päätti tällaisen suhdannepoliittisen ponnen vielä laittaa, että jos suhdanteet kehittyvät tiettyyn suuntaa, silloin vielä vähän kurkistellaan. Nyt suhdanteet ovat kehittyneet juuri sen ponnen mukaisesti, juuri niin kuin eduskunta on päättänyt. Kun rakentaminen tässä suhdannetilanteessa aloitetaan, on hyvin todennäköistä, että urakkatarjouksissa hintakin on silloin kohdallaan.

Mitä hintaan tulee ylipäänsä, ehkä on hyvä antaa sille jonkinlainen hahmo. Summa saattaa tuntua suurelta, jos haarukka on 250—300 miljoonaa. Pääkaupunkiseudulla tällainen investointi on asukasta kohden laskettuna noin 250 markkaa. 2 000 asukkaan kunnassa vastaava suhteellinen rakennusvolyymi edellyttää, että kunnassa rakennettaisiin yksi omakotitalo hinnaltaan 500 000 markkaa, 2000 asukkaan kunnassa yksi omakotitalo, halpa. Tällainen suhdannepoliittinen vaikutus Pääkaupunkiseudulle on tällaisella hankkeella, eli kun käytännössä Pääkaupunkiseudun rakennusvolyymi on kaiken kaikkiaan noin 10 miljardia vuodessa, tämä ei suhdanteita täällä ylipäänsä kovin paljon heilauta milloinkaan, mutta nyt suhdanteet ovat erityisen otolliset tälle hankkeelle. Uskon kuitenkin siihen, kun on mainittu useita järkiperusteita rakentamisen puolesta, että nämä järkiperusteet saavat enemmistön tuen taakseen.

Sitten tämä hanke myöskin henkilöityy, niin kuin täällä yksi sun toinen hanke saa aina jonkinlaisen kummisedän tai kummitädin. Se on väärä lähestymistapa. Nythän on kysymys Suomen eduskunnan toimintaedellytyksistä ja tämän instituution tulevaisuudesta. Aivan niin kuin ed. Tiuri viittasi menneisyyteen, meidän pitäisi nähdä vähän tulevaisuuteen omaa nokkaamme pitemmälle. Miten Suomen parlamentin toimintaedellytykset turvataan tulevaisuudessa? Eihän tämä ole minun, sinun eikä edes meidän asia, vaan tämä on Suomen eduskunnan asia ja sen tulevaisuuden asia. Siitä on kysymys, eikä tämä ole Henkilökohtaista-palstalla.

Kaikkein vähiten syyllistäisin avustajia, niitä onnettomia, joista aina tehdään syntipukki. Jos asiat eivät mene toivotulla tavalla, niin helposti paine kasvaa avustajiin. En ymmärrä, minkälaisia kollegoja minulla täällä on joukossa, koska omat havaintoni kansanedustajan työstä ovat sellaisia, että ne, joilla on asiaa eduskunnan suuntaan, haluavat ensisijaisesti tavata kansanedustajan, eivät hänen avustajaansa välttämättä. Avustaja auttaa siinä, että voidaan erilaiset tapaamiset maksimoida. Jokainenhan saa itse organisoida, ensinnäkin päättää siitä, ottaako avustajan käyttöön ylipäänsä vai ei. Ei se ole pakollinen järjestelmä.

Meillä on aika väljät mahdollisuudet sen suhteen, onko avustaja täällä vai maakunnassa. Vaikka hän on maakunnassa, minun ymmärrykseni mukaan niillä ihmisillä, joilla maakunnassa on asiaa, on se asia kansanedustajalle eikä sille juoksupojalle tai -tytölle, joka kuljettaa asioita edustajan ja kansalaisen välillä. On ihan sama, onko se Internet, jolla hän lähettää sähköpostia eduskuntaan, vai onko se edustajan avustaja, joka tuo jostakin torilta jonkin kirjeen tai paperin tänne edustajan kouraan. Samanlaisesta tiedonvälityksestä on kysymys.

Lisätilojen tarvehan on moneen kertaan todettu. Erityisesti vastustajat moittivat sitä, että ei pidä rakentaa lisärakennusta. He myöntävät, että lisätilaa tarvitaan, mutta miksei oteta esimerkiksi jotain kivitaloa. Ei kivitaloja voi ottaa keskeltä Helsinkiä; niitä voi kyllä ostaa. Nämä vaihtoehdothan on selvitetty. Ei edes valtionyhtiön omistamaa kivitaloa tuosta nurkalta voinut mennä ottamaan. Ostaa sen olisi saanut, mutta se olisi ollut kalliimpi veronmaksajille. Tämä olisi ehkä joillekin ollut mieluisampi ratkaisu. Nämä on selvitetty kaikki.

Millä tavalla sitten tämä päätösvalta täällä kiteytyy? Pidän ylipäänsä arveluttavana sitä, että alamme peesata tai seurata jonkun tietyn avainhenkilön äänestyskäyttäytymistä, olkoon se meistä kuka tahansa, että katsotaan, miten avainhenkilö äänestää. Sillä hetkellä, jos niin toimimme, keskitämme kaiken valtamme avainhenkilön käytettäväksi seuraamalla, miten hän äänestää. Emme kai me sitä varten täällä ole, että me menisimme jonkinlaisena laumana jonkun mielipidejohtajan perässä, vaan käytetään omaa järkeämme.

Vielä esimerkiksi tästä tilaisuudesta ja avustajajärjestelmästä ihan käytännön esimerkki: Tämän asian käsittelyn alkaessa avustajani ilmoitti sopimastani tapaamisesta. Henkilö, joka tuli tänne puoli yksitoista, on ollut ala-aulassa, ja hänet on ohjattu parvelle. Valtion liikuntaneuvoston jäsen Osku Hekkala sai minun avustajaltani sen palvelun. Minä olin sidottu tänne salityöskentelyyn, en minä voinut täältä poistua. Tämä on vain yksi pieni esimerkki siitä, miten tällä hetkelläkin avustajajärjestelmä toimii. Jos avustajani olisi ollut Lohjalla, hänen olisi pitänyt sieltä tunnin matkan päästä tulla ohjaamaan Hekkala parvelle, jos se olisi näin hoidettu.

Vielä siihen, kun täällä on periaatteeseen vedottu, että tilaa on, aivan lopuksi: Onhan meillä tilaa. Olen sellaisenkin lukenut lehdestä, että meillä on kolme työntekemispaikkaa, miksi me vielä tarvitsemme lisätilaa. Meillä on omassa työhuoneessa tuoli, meillä on täysistuntosalissa tuoli ja jopa meillä on valiokunnassakin ihan oma tuoli. On työntekemispaikkoja, sen kun vaan tehdään töitä. Onhan meillä valtiosalikin pääosin tyhjänä, mutta ei sinne välipohjaa voi tehdä, ei sen käyttötarkoitusta pidä eikä voi muuttaa. Koko Eduskuntatalo on museaalinen esine, ei niitä neliöitä ja kuutioita, joita on, saa mennä muuntelemaan. Tämä on myöskin kiinteistönä sellainen, että meidän pitää hyväksyä ne tilaratkaisut, jotka on tehty. Siinä mielessä ed. Laakson toteamus, että periaatteessa talossa on tilaa, on periaatteessa ihan oikea, mutta käytännössä tehdään töitä ja käytännössä myös ed. Laakson näkökulma oli tältä osin virheellinen. Hänhän muuten suhtautui myönteisesti tilantarpeeseen.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan varmasti meillä on syytä arvioida niin tilojen käyttöä kuin työskentely- ja toimintatapoja tässä talossa, sekä omia kansanedustajan toiminta- ja työskentelytapojamme että myöskin avustajien toimintaa. Talousnäkymien valossa on arvioitava myöskin kaikkia määrärahoja, mitä budjettiin on sisällytetty.

Jo eilen täällä käytiin asiasta keskustelua ja tuli esille monia kipeitäkin kohteita, joihin ei ole voitu osoittaa määrärahoja tämän budjetin myötä. Näitä huolenaiheita tuli sekä hallituspuolueiden taholta että opposition taholta puheenvuoroissa. Määrärahatarpeita on sekä rakentamiseen että ihmisten peruspalveluihin ja ihmisistä välittämiseen, tarvitaan määrärahoja. En voi hyväksyä tämän määrärahan kohdennusta. Jo edellisellä kerralla, kun asiaa syksyllä käsiteltiin viime vuonna, äänestin vastaan. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Kun silloin asian äärellä oltiin, valtiovarainministerikin osoitti oman linjansa ja äänesti tätä vastaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että meillä on kentällä myöskin rakentamisen tarvetta. Siellä työskennellään erittäin huonoissa olosuhteissa, homekouluissa kaikkia ei ole voitu korjata jne. ja työsuojelullisia ongelmia on hyvin laajalti tässä yhteiskunnassa. On vain priorisointikysymys, mihin nyt kohdennamme määrärahoja.

Risto Kuisma /rem:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, itse varsinaisen rakentamispäätöksenhän me teimme jo vuosi sitten. Siinä mielessä tietysti ihmetyttää vähän tämä keskustelu, joka käydään uudelleen. Mutta tietysti kun joka vuosi, niin pitkään kuin talo on valmis, tarvitaan lisää rahaa, varmasti tämä vähemmän eduskunnan arvovaltaa kohottava keskustelu ilmeisesti käydään.

Tilanpuute tosiasiassa vaikeuttaa jo nykyisellään eduskunnan työtä. Itse olin tänä aamuna kokouksessa, johon kaikki kansanedustajat eivät sopineet sisään, kun ei saatu tarpeeksi suurta kokoushuonetta. Tilanpuutehan on suuri, vaikkei avustajia olisi täällä lainkaan. On ihan varma, ettei minkään työpaikan kannalta ole järkevää, että on niin suuri tilanpuute, että se todella päätehtävän suorittamista vaikeuttaa. Enkä usko, että missään valtion virastossa tai laitoksessa on vastaavaa tilanpuutetta kuin eduskunnassa. Itse olen ollut paljon vähempiarvoisissa töissä monta kymmentä vuotta, ja täytyy sanoa, että näin suuressa tilanahtaudessa en ole koskaan työskennellyt kuin eduskunnassa. Tilanahtaushan koskee kaikkia tiloja. Sen varmasti jokainen, joka eduskunnassa on, on voinut todeta. On harmi, että eduskunnassa ei ole ollut sitä kaukoviisautta joskus 10—15 vuotta sitten tehdä tätä päätöstä.

Minusta tämän päätöksen tekeminen ei ole suinkaan vaikeaa. On harvinaisen helppo tehdä myönteinen päätös lisärahan myöntämiseksi lisärakennukselle, jos vähänkään päätöksen tekee tosiasioiden pohjalta.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Tuon vain yhden uuden aspektin tähän keskusteluun ja toivon, että uuden lisärakennuksen yhteydessä rakennettaisiin samalla kaupunkiimme kattopuutarha, jota olemme yrittäneet moneen otteeseen saada läpi. Valitettavasti vihreät ovat ratkaisseet, että aiemmin kattopuutarhoja ei ole onnistuttu rakentamaan.

Tämä on minun puumerkkini tähän keskusteluun, ja ymmärrän, että kaikki tukevat tätä. (Naurua)

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti, tässä on kyse näkemyseroista, ja se tässä keskustelussa huvittaa ja monessa muussakin asiassa, että aina jos on eri mieltä, niin eri mieltä olevia sanotaan populisteiksi. Kyse on siitä, jotta ne, jotka ovat kovasti hankkeen kannalla, näkevät, että kaikki pitää keskittää Helsinkiin ja pitää vetää avustajat tänne. Mutta meitä on edustajia, jotka olemme sitä mieltä, että asiat voidaan hoitaa toisella tavalla, ne voidaan hoitaa etätyönä. Siihen suuntaan minä ainakin olen toivonut tätä yhteiskuntaa kehitettävän, että kaikkea ei kasata Pääkaupunkiseudulle. Sen takia ihmettelen keskustan edustajia erityisesti. Kun keskustan puolella on puhuttu hajasijoittamisen eduista ja haluttu viedä maakuntiin asioita, niin siellä ollaan kuitenkin keskittämässä näitä toimintoja tänne Helsinkiin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Koska minulla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan hallinto- ja tarkastusjaossa, en käy yksityiskohtaisesti läpi eri asioita koskien lisärakennusta ja avustajia. Rakentamispäätös lisärakennuksesta tehtiin viime vuonna, ja nyt kannattaisi kyllä keskittyä siihen, että mennään reippaasti ja nopeasti eteenpäin asian käsittelyssä.

Avustaja-asia sinällään on edelleenkin keskeneräinen ja vaatii kehittelyä. Koska en halua ketään loukata, en käy näin pikaisessa ajassa, koska ei ole aikaa valmistella sanavalintojani, asiaan enempää. Varmasti jokainen kansanedustaja tarvitsee omanlaisensa avustajan eikä siihen voida mitään yleissääntöä tehdä.

Golfasiasta haluan sen verran sanoa, että pelaajan tasoituksesta ja pelaajien tasosta riippuen puolet lyönneistä on putteja. Onko tämä nyt populismia, että me rakennamme tänne svingiradan, koska svingillä voitetaan yleisö ja puteilla dollarit? Eli leikkisästi sanoen viittaan myös siihen, että yrityselämässä on sellainen suositus, että alle 10:n tasoitusta omaavaa henkilöä ei tulisi ottaa töihin.

Paula  Kokkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Avustuspäätös on tehty, kuten ed. Nurmi juuri mainitsi. Minusta on käsittämätöntä, että tässä soudetaan ja huovataan. Hanke on edennyt niin pitkälle, ettei ole mitään järkeä nyt tehdä toisenlaisia päätöksiä.

Myöskin ylipormestarimme on kauan sitten ilmoittanut, että tuo paikka on arvorakennuksen paikka. Mitään meteliä ei ole noussut siitä, että tähän kaupunkiin on rakennettu ministeriöille aivan ruutukaava-alueelle, keskelle kaupunkia, uudisrakennuksia, mutta kun eduskunnalle aiotaan rakentaa uudet lisätilat, siitä nousee hirvittävä myrsky.

Totean myöskin, että tuohon rakennukseen on toiseen kerrokseen tulossa Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle riittävät tilat. Kansliahan sijaitsee nyt erittäin vaikeasti useammassa paikassa ja on kansalaisten hankalasti saavutettavissa. Kansalaiset haluaisivat käydä keskustelua myös oikeusasiamiehen edustajien kanssa. Tällaiset tilat ovat tulossa. Taloon tulee muutenkin tiloja, jotka ovat kansalaisten käytettävissä, ja myöskin tiloja, joissa edustajat voivat nykyistä jouhevammin tavata kansalaisia. Näitä tilojahan täällä on aivan riittämättömästi, kuten monet ovat jo todenneet.

Avustajista haluan minäkin todeta sen, että täällä on 200 erilaista tapaa työllistää oma avustaja. En toivo, että kukaan tulee määrittelemään, mitkä ovat minun avustajani tehtävät. Minä tarvitsen kenties toisenlaista avustajaa kuin joku muu täällä. Olen tottunut hyviin sihteeripalveluihin aikaisemmissa tehtävissä ja tarvitsen niitä nytkin ja myös yhteydenpitoon ihmisten kanssa, koska silloin kun ollaan valiokunnissa taikka täällä täysistunnossa, meitä ei mistään tavoita.

Työsuojelukysymys on minusta myöskin erittäin tärkeä. Täällä työskentelee työntekijöitä ikkunattomissa tiloissa. Meillä työterveyshuollossa on myöskin homeongelma. Työsuojeluviranomaiset sulkisivat varmasti nämä tilat, jos ei olisi kysymys eduskunnasta, johon ei nyt niin vaan tulla sulkemaan laittomiakaan tiloja. Minusta tämä keskustelu on syytä pikkuhiljaa saattaa päätökseen ja tehdä päätökset.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Niin kuin suomen kielen sana kansanedustaja sanoo, me edustamme Suomen kansaa eli äänestäjiä. Normaalisti tietysti yritämme olla myötäsukaan kansalaisia kohtaan, mutta joskus kansanedustajat joutuvat myös tekemään päätöksiä, joita ehkä kansan enemmistö ei hyväksy, ja tämä rakennuspäätös on varmasti sellainen. Me kaikki kansanedustajat sen tiedämme. Mutta joskus on tehtävä päätöksiä myös vastakarvaan, ja minun mielestäni eduskunnan pitää nyt vain mahdollisimman nopeasti tämä päätös lopullisesti tästä rahoituksesta tehdä.

Mitä tulee näihin perusteluihin, haluaisin todeta sen, että kun ed. Laakso, jonka mielipiteitä hyvin usein arvostan, täällä puhui, että avustaja ja kansanedustaja voisivat vaihdella aina vuoron perään sitä 9 neliön "valtavaa" tilaa, joka meillä on, ed. Laakso tässä vähän populismia kuitenkin tavoittelee, valitettavasti.

Mitä tulee avustajien käyttöön, ed. Kokkonen sanoi aivan saman ajatuksen kuin minulla on, eli avustajia varmaan tulevaisuudessakin käytetään eri tavalla ja jotkut haluavat ehkä pitää maakunnassa omat avustajansa. Haluaisin todeta, että monissa maissa kansanedustajalla on avustaja sekä parlamentissa että myöskin omassa vaalipiirissään. Sitäkin pitäisi ehkä harkita, mutta se on varmaan tulevaisuuden asioita, enkä nyt sitä esitä.

Puhemies! Yleensä kunnioitan edustajatoverien näkemyksiä, mutta tällä kertaa ei voi välttyä siltä, että tämän hankkeen vastustajat tavoittelevat kansansuosiota koko eduskunnan työskentelymahdollisuuksien kustannuksella. Tässä yhteydessä vielä haluan sanoa, että ei tässä voi erottaa oppositiota ja hallitusta, vaan kaikki me olemme samassa veneessä.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksessä on nyt kahta erilaista ilmaa, ja on nähdäkseni aika tarpeetonta nyt syyllistää sen enempää kannattajia kuin hankkeen vastustajiakin. Tämä on nähdäkseni hieman turhaa, tällainen syyllistäminen.

Itse yllätyin kaikista eniten ed. Taipaleen puheenvuorosta, kun hän alkoi puhua kattopuutarhoista. Ihan kysyisin, mihin nyt, ed. Taipale, unohtuivat Helsingin asunnottomat ja yksinäiset miehet, joiden puolesta te olette tähän saakka niin monta monta kertaa puhunut, ja nyt yllättäen te alattekin puhua täällä kattopuutarhasta. Onko linja vaihtunut, ed. Taipale?

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nyt kuultu koko joukkoa ulkokuntalaisia puhumassa Helsingin asioista. Jos tähän (Puhemies koputtaa) keskusteluun saisin sekoittaa sellaisen henkilön näkemyksen, jonka leikkipaikka oli tämä kallio, ennen kuin lisärakennukset tulivat tähän kylkeen, kallio, jolla joka toukokuu poltettiin kevään ensimmäisenä merkkinä suurennuslasilla filmiä tuossa takaoven kohdalla. (Ed. Kokkonen: Kyllä sinne mahtuu vieläkin!) — En tarvitse, ed. Kokkonen, epäasiallisia huutoja. — Joka tapauksessa haluaisin nyt tuoda näkemyksen, miksi vastustan tätä rakennusta.

On totta, että lisätiloja ehdottomasti tarvitaan. Työhuoneet ovat sitä luokkaa, että tuolla farmeilla ketuillakin on enemmän tilaa. Ehkä olisikin asiallista pyytää kettutyttöjä auttamaan tilanpuutteeseen. Sitä vastoin perustelu, jonka mukaan kokoontumistiloja ei löydy aina silloin, kun tarvitaan, on kyllä vähän elitistinen, koska ei missään yrityksessä, paremmassakaan yrityksessä, ole niin paljon kokoontumistiloja, että vain sormea napsauttamalla löytyy kokoontumistila. Mielestäni kuitenkin täällä on ihan riittävästi kokoontumistiloja. (Ed. Tiuri: Oikeaan aikaan?)

Tuli mainittua, että lähestymistapa on vähän elitistinen. Se on juuri sitä, mistä kansanedustajia syytetään. Ensimmäisenä ongelmana on yhä tämä paikka. Mielelläni sanon itse, että se on näitä harvoja hengitysreikiä tässä yhä enemmän kiviä päällänsä kantavassa Töölössä. Sitä ehkä ei niinkään arvosteta tässä. Te ette tunne, mikä merkitys on tällaisella pienellä puistikolla ollut.

Joka tapauksessa toinen ongelma paikan suhteen on se, että se on hankittu mitä epädemokraattisimmalla tavalla. Se on hankittu kaikkea muuta kuin rehellisellä tavalla, vaihtokauppana, johon liittyy yksityinen pääoma ja yksityiset intressit ja jossa valtio on tullut vastaan ja kaupunki erittäin epämiellyttävällä tavalla yksityisiä tavoitteita.

Ongelmana on myöskin lasipalatsi, elitistinen muoto (Ed. Dromberg: Se on modernia!) ja ulkonäkö, joka lisärakennukselle on annettu. Se puhuu sitä elitististä kieltä, jota kansa ei kyllä ymmärrä ja jota se ei hyväksy.

Sen lisäksi paikka on epäkäytännöllisen kaukana. Jo nykyisessä Eduskuntatalossa huomaa usein, kun jotain on unohtunut työhuoneeseen, olevansa mahdottoman kaukana työhuoneesta. Täällä on pitkiä käytäviä, pitkiä juostavia välejä. Nyt tulee sitten lisärakennus, joka on toiminnallinen osa tämän parlamentin päivittäistä työtä. Kuitenkin sinne johtaa ilmeisesti toistasataa metriä pitkä tunneli. Tullaan huomaamaan, että se hyvin huonosti toimii yhdessä tämän talon kanssa.

Lisärakennus olisi voitu rakentaa kalliolle, joka on tuossa takana ja jonka ainoa tehtävä, voin sanoa paljasjalkaisena, näitten korttelien syntyperäisenä töölöläisenä, on se, että siellä pultsarit pitävät kokoontumispaikkaansa. Heillekin se on vaarallinen, koska pudotus Aurorankadulle on hyvin jyrkkä. Pikku kundit istuvat edelleen siellä kalliolla ja katsovat, kun tytöt riisuutuvat vastapäisessä talossa eivätkä vedä verhoja eteen. Se on sen kallion ainoa hyöty. Kallio olisi voitu aivan hyvin hyödyntää tähän lisärakennukseen. Silloin se olisi ollut seinä seinää vasten kiinni tämän rakennuksen jatkeena.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että koko tämä vastustava mieliala, tuomitseva mieliala, joka nyt elää helsinkiläisten ja muun kansan keskuudessa, olisi ollut hyvin paljon pienempi, jos sitä olisi ollut ollenkaan, jos lisärakennus olisi rakennettu tälle paikalle. Se tila on yhtä iso, voin vakuuttaa, kuin se, jonne nyt lisärakennus asetetaan.

Seppo  Kanerva  /kok:

Arvoisa puhemies! Kun tässä salissa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertainen leikkaus pitäisi korjata, (Naurua) niin tässäpä olisi oiva mahdollisuus hoitaa juuri se asia. Rakennetaan myöhemmin. Ei se tontti mihinkään tuolta karkaa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä tuntuu, populismi puheissa säilyy. Siinä mielessä edelleenkin totean sen, että pidän aika erikoisena näköalana sitä, että hallituspuolueitten edustajat vastustavat tätä asiaa, käyttävät vastustavia puheenvuoroja, jopa äänestyttävät tässä asiassa. Pidän aika erikoisena näköalana, ettei hallitus saa rivejänsä sillä lailla järjestykseen, että ne olisivat selkeästi tässä asiassa puolesta, niin kuin ilmeisesti tarve on olemassa.

Kun sen sijaan kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen poistamisesta on kysymys, silloin kyllä samat edustajat seisovat hallituksen ruodussa ja ovat tiiviisti rivissä. Tältä osin, hyvät edustajat, minä toivoisin, että tässä asiassa käytettäisiin oikein todella tunnetta ja järkeä ja tehtäisiin, niin kuin hyvä on.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Järkeähän täällä varmaan käytetään, kun päätös nyt tehdään. (Ed. Tiuri: Säästäväisesti!) Minä korostaisin sitä, että kun täällä on perusteltu, että päätös tehtiin jo vuosi sitten, todellakin tehtiin siinä tarkoituksessa, että tänä vuonna olisi rakentamistöihin jo päästy alkuun. Mutta vielä ei ole yhtään kuokkaa painunut Pikkuparlamentin tontille, joten vielä on mahdollisuus muuttaa tämä päätös, joka on kauaskantoinen.

Kun täällä on aivan ansiokkaasti nyt perusteltu eduskunnan lisätilatarvetta sillä, että eduskunta tarvitsee nämä kaikki toiminnot, jotka täällä tapahtuvat ja joita eduskunnan virkamiehet pyörittävät myöskin, olisi ehkä ollut syytä jo varhaisessa vaiheessa ennen tätä päivää perusteellisesti selvittää ne mahdollisuudet, jotka lähistöllä olisi lisätilojen hankkimiseksi.