Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ulkomaalaislain muuttaminen, mikä on hallintovaliokunnassa yksimielisesti käsitelty, on mielestäni hyvä ja tarpeellinen muutos, koska se mahdollistaa myöskin vapaaehtoisen maasta poistumisen ja vähentää siten viranomaisten kuluja ja toimintaa.

Yhteen asiaan etsin kovasti vastausta tästä mietinnöstä, ja se on se asia, että meillä on tullut pitkälle muodiksi myöskin Suomessa, että jotkut yksittäiset ihmiset ja joskus jopa järjestötkin piilottavat maasta karkotettavan henkilön tahallaan tiloihin ja siten vaikeuttavat tämän täytäntöönpanon suorittamista. Olisin tietenkin hieman odottanut, että hallintovaliokunta olisi tähän vallitsevaan ongelmaan ottanut tässä vaiheessa kantaa. Se ei kyllä sisälly tähän hallituksen alkuperäiseen esitykseenkään, mutta nyt, kun hallintovaliokunnan puheenjohtajakin on salissa, niin toivoisin, että hallintovaliokunta puuttuisi myöskin tähän, koska monesti saattaa olla tilanne se, että ulkomaalainen saattaisi poistua omasta tahdostaan maasta mutta hänet tänne maahan kätkevät henkilöt ikään kuin pitävät hänestä kiinni ja luovat alustaa rikolliselle toiminnalle ja sen jälkeen se johtaa siihen, että viranomaiset joutuvat tämän karkottamisen panemaan täytäntöön ja joskus käyttämään paljonkin etsintätyötä ja viranomaistyötä tämän henkilön löytämiseksi. Tämä on oikeastaan ongelma, minkä toivoisin vielä pystyttävän yhteisymmärryksessä laittamaan kuntoon.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä ulkomaalaislain muutosesitys on hyvä. Kaikki keinot ja ratkaisut, joita voidaan tuoda lakiin, jotta näihin ulkomaalaisiin liittyviin ongelmiin löydetään ratkaisuja, ovat hyviä.

Aiemmin tänään kyselytunnilla oli keskustelua rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta, ja siinä ministeri Thors ikään kuin vieritti hiukan syytä poliisin päälle siinä, että noita esityksiä ei olisi tullut riittävästi ja nyt vasta viime aikoina karkottamisesitykset olisivat lisääntyneet. Tuossa ongelmana on se, että on muodostunut määrätynlainen käytäntö ja nuo käytännöt ovat ikään kuin ennakkotapauksia ja vedotaan aina siihen, että tämän kaltaisissa rikoksissa ei ole syytä karkottaa, koska ei niin ole aiemminkaan tehty. Näitä käytäntöjä tulee muuttaa, ja tässä nyt käsiteltävänä oleva lainmuutos on hyvä tapa tähän vapaaehtoiseen maasta poistumiseen.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessähän toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Tämä vapaaehtoinen palaamismahdollisuushan on ollut jo aikaisemminkin esillä, mutta sitä ei vain valitettavasti tänne eduskuntaan aiemmin ole tuotu, ja tämähän on muualla Euroopan monissa maissa käytössä ja helpottaa tätä menettelyä.

Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että eduskuntakäsittelyssä hallintovaliokunta muutti tätä palautusmenettelyä hallituksen esityksestä järkevään suuntaan. Kun kuulimme siellä paljon asiantuntijoita, niin muutimme sillä tavalla, että kun ulkomaalainen ei ole poistunut maasta, kun hänelle on annettu tämä määräaika poistua, niin sitten myös poliisi ja rajantarkastusviranomainen voivat määrätä hänet maahantulokieltoon, ja tämä muutos on erittäin hyviä ja tehokas.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti tätä ed. Petri Salon esittämää kysymystä ei pohdittu, koska se ei suoraan tähän lakiin liittynyt. Mutta kuten ed. Kaltiokumpu totesi, niin valiokunta uskoo, että tämä maastapoistumiskehotuksen sanktioiminen maahanmuuttokiellolla tulee vähentämään ulkomaalaisten perusteluitta maahan jäämistä lisäajan saamiseksi elikkä juuri tämä hallintovaliokunnan lisäys, että poliisi tai rajaviranomainen voi määrätä ulkomaalaiselle maahantulokiellon enintään kahdeksi vuodeksi käännyttäessään hänet pois, jos täällä on rikottu tätä lain kohtaa. Tässä mielessä me katsomme, että tämä olisi oikea tapa toimia tässä kysymyksessä. Totta kai kaikkea lainsäädäntöä myös tässä ed. Petri Salon mainitsemassa kysymyksessä pitää arvioida ja pohtia.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan puheenjohtajan ed. Rantakankaan puheenvuoro tyydyttää, koska luulisin, että tässä täytyisi varmaan miettiä myöskin oikeusministeriön kanssa sitä, minkä rikoksen tunnusmerkistön se mahdollisesti täyttää, jos tahallaan toimii siten, että esimerkiksi piilottaa maasta karkotettavaa henkilöä. Se on niin sanottu monialainen asia.

Ed. Jokinen nosti tärkeän asian esiin, mistä oli jo kyselytunnilla puhetta. Suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon periaatteessa myönteisesti silloin, kun maahanmuuttajat täällä tekevät töitä, noudattavat meidän lakia, kulttuuria ym. vastaavaa. Mutta siinä vaiheessa, kun iltapäivälehtien otsikot kertovat, että maahanmuuttaja on tehnyt toistakymmentä jopa törkeääkin rikosta Suomessa ja edelleenkin pystyy jatkamaan toimintaa ja tekemään yhä uusia rikoksia, niin se herättää juuri sitä maahanmuuttovastaisuutta, joka kohdistuu sellaisiin maahanmuuttajiin, jotka käyttäytyvät täällä maassa annettujen lakien ja säännösten mukaisesti.

Minä luulen kuitenkin niin, että ministeri ja hallintovaliokunta tekisivät palveluksen tälle ulkomaalaispolitiikalle, jos tällaiseen jatkuvaan rikolliseen toimintaan ja maasta karkottamiseen puututtaisiin hyvin terävästi, siis armottoman terävästi, ei mitään selityksiä siihen, että on muodostunut tyttöystävän kanssa pitkäaikainen suhde täällä eikä voi palata enää takaisin maahan. Suomalainen väestö ei yksinkertaisesti hyväksy sitä, että tekee jatkuvasti törkeitä, tahallisia rikoksia ja suomalainen yhteiskunta hyysää tällaista menettelyä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Näihin maahanmuuttoasioihinhan liittyy nimenomaan ongelmia sen vuoksi, että Suomessa on EU-säädöksistä ja yhteisestä maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikasta poikkeavat säädökset. Ne ovat monessa suhteessa sillä tavalla lievempiä, että se antaa mahdollisuuden hakeutua enenevässä määrin Suomeen, kun muualla Euroopan maissa, muun muassa Ruotsissa, tulkinnat ovat tiukempia. Sen vuoksi hallintovaliokunta pyysi selvitystä perheenyhdistämissäännösten soveltamisesta ministeriöltä, ja ministeri Thors meille vastasi. Valiokunta teki tästä oman mietintönsä ja kannanottonsa ja yhtenä kohtana edellyttää, että hallitus määrätietoisesti pyrkisi siihen, että Suomessa olisi Euroopan unionin kanssa yhteiset pelisäännöt, jolloin mitään tämmöisiä ed. Petri Salonkaan mainitsemia ongelmia ei sitten tarvitsisi meillä erikseen käsitellä.

Nämä perheenyhdistämisasiatkin ovat sillä lailla tärkeitä, että muistaisin, että siellä taitaa olla 8 000 perheenyhdistämistapausta käsittelyssä, ja tähän vaikuttavat kyllä ne pelisäännöt, minkälaisia pelisääntöjä Euroopassa on ja minkälaisia meillä täällä Suomessa on. Niin kuin ed. Petri Salo mainitsi, on aivan selvää, että jos meillä ei ole selvät pelisäännöt, niin se antaa mahdollisuuden jopa rasistisiinkin näkemyksiin ja ulkomaalaisvastaisuuteen ja jopa ulkomaalaisvihaan. Se ei tietenkään ole millään tavalla perusteltua.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Todella Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston direktiiviä nyt implementoidaan suomalaiseen lainsäädäntöön, siis hallituksen esitys koskee maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista. Nämä kolmansien maiden kansalaiset ovat siis EU:n ulkopuolelta. Nythän ovat ajankohtaisia olleet nämä Maghreb-maiden tapahtumat, etenkin Egyptin, Tunisian tilanne ja sitten näiden muiden, Marokon, Libyan, mahdollinen tulevaisuuden tilanne. Tiedetään, että siellä on kymmeniä miljoonia ihmisiä Välimeren etelärannikolla, jotka odottavat pääsyä parempaan. Se parempi on heille Eurooppa, erityisesti sitten Euroopan unioni. Sitten Euroopan unionin raja Turkin ja Kreikan välillä vuotaa kuin seula, tulee koko ajan uutta väkeä, ja se väki on ennen muuta turhautuneita, ehkä usein pitkälle koulutettujakin miehiä. Alle 30-vuotiaita väestöstä näissä maissa on huomattavasti yli puolet, jotenka myöskin väestöpommi kytee entistä enemmän näissä maissa.

Tällöin voi kysyä, mikä on se virhe, minkä läntiset maat ovat tehneet suhteessa Afrikkaan, Välimeren eteläpuoliseen alueeseen. Niitä virheitä on varmasti tehty. Mutta se, mitä pitäisi tehdä, on tietysti luoda niille ihmisille mahdollisuudet elää siellä, eikä niin, että tilanne on padottu jollakin Gaddafin kanssa tehdyllä sopimuksella, minkä esimerkiksi Italia teki. Siinä sitten annettiin Gaddafille ikään kuin mahdollisuus päästä salonkikelpoiseksi, kun hän pitää ne miljoonat sinne etelästä tulleet ihmiset maassaan. (Puhemies: 2 minuuttia!)

Puhemies! Lopetan ja totean, että Suomen ja EU:n pitää olla aktiivisempia Afrikka-politiikassaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hyvin ristiriitaisin fiilingein kuuntelen aina näitä ulkomaalaislain taustoihin liittyviä keskusteluja. Elävästi muistuvat mieleeni täällä 1990-luvulla käydyt keskustelut. Silloin taustat olivat sellaiset, että Saksaan yksistään tuli 30 000 pakolaista, oliko se viikossa peräti, parhaimmillaan, hurjimmillaan. Silloin Saksan ulkoministeri tuli tänne Helsinkiin ja pyysi nöyrästi sellaista ratkaisua kuin burden sharing elikkä taakanjakoratkaisua. Muistan, kuinka sali jakautui silloinkin kahteen osaan siinä asiassa. En nyt rupea sitä viivaa tässä osoittelemaan, missä se kulki. Nyt se on mielenkiintoinen sen takia, että nyt eletään vuotta 2011 ja nyt keskustellaan sitten Saksassa uudelleen siitä, mikä meni pieleen. Pieleen meni se, että se monikulttuurisuus ei onnistunut, mitä silloin yritettiin, mutta sen tuloksen ilmituloon tarvittiin kaksikymmentä vuotta lähestulkoon.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä edellinen puhuja viittasi juuri Saksassa käytävään keskusteluun asiakohtaan liittyen ja totesi, kuinka tämä monikulttuurisuus ei ole onnistunut. Tämä on hyvä toteamus. Täytyy muistaa se, että jos kansalla itsellään on oma arvopohja, oma kulttuuri, omat perinteet, sitä parempaa on silloin myöskin maahanmuuttajien asua tässä maassa. Mitään keinotekoista monikulttuurisuutta ei pidä kuvitellakaan voitavan luoda, mutta erilaiset kulttuurit voivat elää yhdessä silloin, kun jokaisella on oma arvokas taustansa. Me suomalaiset tarvitsisimme paljon enemmän omanarvontuntoa, jotta me olisimme enemmän suomalaisia, ja silloin myöskin muiden olisi parempi elää meidän kanssamme.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen käytti hyvän puheenvuoron.

Todella tämä nyt käsittelemämme esitys tarkoittaa siis kolmansista maista olevien, laittomasti Euroopan unionin alueella oleskelevien kansalaisten palauttamista. Eli miten pääsisimme siihen tilanteeseen, ettei näissä kaikissa EU-maissa olisi laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia? Varmasti meidän pitää auttaa niitä ihmisiä, joilla on hätä sillä lailla, että he ovat tulleet alueelle ja heillä on taustalla väkivalta ja he etsivät turvapaikkaa. Se on yksi asia. Siihen liittyy myös YK:n sopimukset.

Mutta tämä toinen suuri kysymys on se, että on olemassa esimerkiksi Afrikassa kymmeniä miljoonia ihmisiä, jotka tähtäävät parempaan elämään, ja sen paremman elämän ymmärretään olevan Euroopassa ja Euroopan unionissa. Ja onko sitten mitään kestävän kehityksen mukaista tietä niin, että se parempi elämä olisi miljardille afrikkalaiselle Euroopan unionin alueella? Senhän pitäisi olla siellä Afrikassa.

Tässä mielessä toimenpiteitä vaadittaisiin Euroopan unionilta ja rikkaalta länneltä ja pohjoiselta huomattavasti enemmän kuin on ollut tähän saakka. Niiden pitäisi olla selkeästi suunnattuja, ja niiden pitäisi tunnustaa myös väestöräjähdyksen merkitys. Siltä on silmät suljettu pitkälti jo 1990-luvulta alkaen. Niitä silmiä ovat olleet sulkemassa islamilainen maailma ja sen johto, sunnit ja šiiat. Sitä on ollut Rooman paavi tekemässä ja ennen muuta myös Yhdysvaltain raamattuvyöhyke.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Äsken käytin puheenvuoron, jonka sisällössä ei ole minulla mitään korjattavaa. Mutta, arvoisa puhemies, en lainkaan huomannut, mitä selkäni takana tapahtui: sinne oli ilmestynyt ed. Lauri Oinonen, joka taas innostui käyttämään meille kaikille kovin tutun puheenvuoron.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Monilta osin voin yhtyä ed. Tiusasen näkemyksiin siitä, että rauhantyö, siviilikriisinhallinta ja muu työ tuolla kolmansissa maissa on äärettömän tärkeää, jotta sieltä nämä suuret joukot eivät joutuisi lähtemään liikkeelle ja saisivat oikeudenmukaisen asumismahdollisuuden siellä omassa kotimaassaan.

Mutta haluan huomauttaa, että kun käytitte sanaa "turvapaikanhakijat", niin pitää aina muistaa erottaa laillisesti turvapaikkaa hakevat ja niihin oikeutetut ja toisaalta sitten pakolaiset, jotka perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja EU:n perustuslakiin ja Suomen perustuslakiin. Tässä laissa ei ole kysymys näistä ryhmistä, vaan tässä laissa on kysymys sellaisista maahantulijoista, joilla ei ole laillista oikeutta olla maassa ja jotka eivät siis täytä näitä kriteerejä, joita EU:n alueen maat edellyttävät, ja toimenpiteistä niiden henkilöiden suhteen ja mahdollisuudesta järjestää heille vapaaehtoinen paluu, ja jos ei voi niin tehdä, niin sitten viranomaisten tulee puuttua tähän maassa oleskeluun.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Tiusanen piti erittäin ansiokkaan puheenvuoron ja toi esille sen näkökulman, joka näissäkin ongelmissa pitäisi ottaa elikkä ennalta estävän asenteen ja ennalta estävän tulokulman näiden ongelmien ratkaisemiseksi siellä lähtömaassa, josta nämä ihmiset lähtevät liikkeelle ja parempaa elintasoa hakemaan. Usein meidän pohjoismainen hyvinvointijärjestelmämme on sitten se suunta, mistä sitä lähdetään hakemaan.

Tässä tullaan myös niihin ongelmiin, minkä takia Schengen-raja vuotaa, miksi me joudumme näitä direktiivejä mukauttamaan omaan lainsäädäntöömme sen vuoksi, että Schengen-alueen raja vuotaa. Siihen tulisi enemmän EU:n puitteissa kiinnittää huomiota, että Schengen-alueen raja pitäisi ja sieltä tullaan hallitusti sen Schengen-alueen yli silloin, kun siihen on oikeutus.

Mutta pitää muistuttaa, että nyt tämä lakiesitys nimenomaan koskee niitä ulkomaalaisia, joilla ei ole Suomessa oleskelulle edellytyksiä lain mukaan eli niitä ihmisiä, joilla on käännytyspäätös tai maastakarkottamispäätös. Siinä yhteydessä heille annetaan mahdollisuus tämmöiseen vapaaehtoiseen paluuseen. On erittäin hyvä asia, oikeastaan välttämätön, että tähän on myös liitetty tämä maahantulokiellon määrääminen. Eli silloin, jos ei noudata tuota vapaaehtoista paluuta, asetetaan tuo maahantulokielto, jotta tässä lainsäädännössä on ryhtiä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ihan lopussa tuli kaksi hyvää puheenvuoroa, edustajilta Kaltiokumpu ja Jokinen. He vaativat hieman täsmällisyyttä tältä käsitteistöltä.

Me puhumme yleensä ulkomaalaisista. Suomessa voi olla ulkomaalainen, joka on tullut tänne töihin ja jolla on työlupa. Täällä voi olla ulkomaalainen, joka on kokenut, että hän on kokenut vainoa kotimaassaan ja anoo täältä turvapaikkaa. Mutta meillä on myöskin ulkomaalaisia, jotka ovat Suomen viranomaiset käyneet kansainvälisiltä pakolaisleireiltä tänne valkkaamassa.

Minä olen vastannut jo useampaan vaalikyselyyn, jossa yksi kysymys on ollut sellainen, että pitäisikö suomalaisten säätää esimerkiksi, mitä uskontoa meillä olevien ulkomaalaisten pitää harrastaa, niin että he saavat jäädä maahan, pitääkö esimerkiksi muslimia kohdella huonommin kuin kristittyä jne.

Minä ihan kysyn vain teiltä edustajatoverit, että miettikääpä niitä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä, jotka käyvät pakolaisleireissä hakemassa Suomeen niitä pakolaiskiintiön mukaisia pakolaisia, että he lähtisivät kyselemään näiltä, että minkälaiseen herraan sinä uskot, ja sen mukaan niitä valittaisiin sitten Suomeen.

Eli nämä käsitteistöt menevät tavallaan vaalikyselyissäkin aivan päin honkia, ja me vastaamme niihin sitten niin, että se ikään kuin koskettaisi kaikkia ulkomaalaisia. Ei kai kukaan suomalainen lainsäätäjä lähde rajoittamaan esimerkiksi pakolaissopimuksen mukaisia pakolaisia Suomeen sen mukaan, mitä uskontokuntaa hän sattuu edustamaan? Ne perusteethan ovat aivan toisenlaisia kuin mitä näissä kyselyissä esitetään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Petri Salo ihan hyvin otti tuon asian esille. Sopii kysyä nimenomaan sitä, millä perusteella tällaisen vaalikoneen kysymysten laatija, mikä on hänen arvomaailmansa, yleensä tällaista lähtee kysymään, että onko uskonnolla väliä, kuka saa jäädä ja kuka ei.

Mutta nimenomaan vielä tähän pakolaisuuteen ja oikeutettuun oleskeluun ja laittomaan oleskeluun. Meillähän on kaikilla muistissa tämä kahden isoäidin tapaus, toinen Venäjältä, toinen Egyptistä, ja heidän kohtalonsa. Siinä tilanteessa ei meidän lainsäädännöllinen tilanne kyllä oikein hyvässä mallissa kauniisti esittäytynyt, ja tiedämme, miten asia sitten sujui. Eduskunnassa myös tämä asia oli lähetystöjen ominaisuudessa useampaan kertaan ja monissa keskusteluissa esillä.

Siinä mielessä tähän tilanteeseen, mikä maapallolla nyt on kaiken kaikkiaan, että kansat ovat liikkeessä, on monta syytä: sota, väkivalta, köyhyys, ympäristömuutokset, ilmastonmuutos. Kaikki kytkeytyvät vahvasti vielä toisiinsa, ja tällöin vaadittaisiin nimenomaan makrotason toimenpiteitä. Tämä oli tämä viesti, jota myös huomasin täällä ymmärretyn, mikä on hieno asia, mutta käytännössä toimijat YK:ssa ja muualla eivät vielä juurikaan liiku tässä asiassa.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässähän on erittäin hyvästä esityksestä kyse, ja tässä on nimenomaan tarkoitus vahvistaa perus- ja ihmisoikeuslähtöistä näkökulmaa näiden maastapoistamispäätöksen saaneiden henkilöiden kohtelussa. Mielestäni tämä esitys on siinäkin mielessä hyvä, että tämä tuo tietynlaista joustavuutta siihen, miten eri viranomaisten kesken asioita hoidetaan, ja toisaalta tämä vahvistaa myös sitä, että ulkomaalainen voi itse myös vaikuttaa siihen, milloin hän täältä maasta poistuu, jos tilanne on sen sorttinen, että hänen on syytä lähteä. Ehkä olennainen osa vielä tässä muutoksessa on se, että kun tämä on uudenlainen toimintatapa, niin jatkossa seurataan, miten tämä lähtee käyntiin, ja jos on tarvetta sitten säädellä tarkemmin esimerkiksi eri viranomaisten välistä yhteistyötä, niin sen osalta sitten voidaan palata tähän.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Petri Salolle kommenttina äskeisen johdosta, että jokainen meistä tietysti näkee ja kokee omalla tavallaan nämä vaalikoneitten kyselyt. Minä koin nämä vastaavanlaiset kysymykset miinakenttänä ja varoin visusti astumasta miinakenttään, koska minä olen lukenut lehdistä ja kirjoista, että sinne jos astuu, niin voi käydä huonosti.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tässä on keskeistä se, kuinka suuren määrän me voimme ihan ilman yhteiskuntarauhan menettämistä tai valtiontalouden ja kuntien talouden romahtamista ottaa tänne ihmisiä vastaan ja millä tavalla nämä maahantulevat ihmiset voivat integroitua yhteiskuntaan ja toisaalta päästä töihin ja elättää perheensä.

Kaikkia niitä ihmisiä, joilla on kansainväliset oikeudet saada pakolaisaseman suojaa ja päästä näihin valtioihin, pitää tukea ja antaa heille kaikki mahdollisuus selvitä täällä. Mutta jos tämä väestön liikkuminen räjähtää käsiin, se on osin jo Etelä-Euroopassa käsistä pois, niin Suomi on niin pieni valtio, että me emme pysty ylläpitämään maahanmuuttajia emmekä täällä asuvia, puhumattakaan heidän hyvästä elintasostaan ja mahdollisuudestaan opiskella, tehdä työtä Suomessa.

Tämän vuoksi on tärkeää, että meillä olisi koko tästä maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikasta kokonaisarviointi, jonka mukaan toimisimme johdonmukaisesti, ja niiden laillisesti maahantulleiden, joko työn vuoksi tai sitten muiden syiden vuoksi laillisesti maahantulleiden, osalta meidän tulisi tehdä semmoiset toimenpiteet, joissa erityisesti nuoret ja lapset voivat sopeutua tähän yhteiskuntaan, myöskin sellaiset äidit, jotka usein jäävät nyt ihan kotiin, eivät opi kieltä, eivät kulttuuria, eivät voi opiskella. Jos tämä jatkuu tällä tavalla, nämä ihmiset eivät pääse sopeutumaan yhteiskuntaan ja he syrjäytyvät ja tulevat koko elämänsä ajaksi yhteiskunnan lisäkustannuksiksi ja toisaalta aiheuttavat itselleen myöskin tämmöisen onnettoman elämäntilanteen.

Tässä mielessä minä peräänkuulutan, että ministeri Thors saisi puuhata kovasti kokonaisarvostelua tästä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin työhuoneessa tätä keskustelua, ja kun keskustelin oman ryhmäni valiokuntaedustajan kanssa, niin sain sen kuvan, että tämä on myös perussuomalaisten hyväksyttävissä oleva mietintö ja hallituksen esitys. Se on sen sisältöinen, jota ainakin perussuomalaiset ovat pitkään odottaneet, että tämän suuntaisia muutoksia on tehtävä.

Kun tämä keskustelu laajeni hieman tämän hallituksen esityksen sisällöstä, niin toteaisin tässä yhteydessä, kun ministeriaitiossa istuu ministeri Tölli, että minulla oli mahdollisuus olla mukana hänen johtamallaan poliisiasiain neuvottelukunnan matkalla, kun tutustuimme Europoliin. Siellä suomalainen asiantuntija, joka oli pitkään ollut työssä siellä, totesi, että kansainvälinen rikollisuus seuraa, missä maassa on loivin tulkinta pakolaisten vastaanottamiseen. Sen jälkeen määrätty kansainvälinen rikollisuus alkaa käyttää reittejä siihen maahan, ja, niin kuin Pohjanmaalla meillä on ollut lehdissä tietoa, hyvin moni turvapaikanhakija on maksanut 10 000—12 000 dollaria. Niissä jutuissa, Pohjalaisen jutuissa, puhuttiin dollareista, kun muutamat henkilöt kertoivat, paljonko he olivat maksaneet kansainvälisille ihmissalakuljettajille eli kansainväliselle rikollisuudelle, kun he olivat päässeet Suomeen.

Minun mielestäni meidän ulkomaalaispolitiikka on ollut aivan liian löysää viime vuosina ja se on johtanut tähän holtittomaan tilanteeseen.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Siihen liittyen, mitä edellä on puhuttu, ehkä on hyvä muistuttaa mieliin se lausunto, mikä eilen annettiin hallintovaliokunnasta liittyen perheenyhdistämissäännöksiin ja niiden soveltamiseen. Hallintovaliokunta otti aika tiukan kannan, ja mielestäni aivan oikeudenmukaista ja hyvää on tarkastella näitä perheenyhdistämissäännöksiä jatkossa tarkemmin.

Mitä tässä on puhuttu vaalikoneista, niin ehkä tässäkin keskustelussa iloisesti menevät sekaisin erilaiset maahanmuuton lajit, onko työperäisestä maahanmuutosta, turvapaikanhakijasta vai minkä tyyppisestä maahanmuuttajasta kyse, ja mielestäni vaalikoneissakin olisi hyvä erotella näitä erilaisia tapauksia niin, että kaikki eivät olisi samassa korissa.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Outi Mäkelä käytti hyvän puheenvuoron juuri siinä mielessä, että monta kertaa tässä julkisessa keskustelussa asioita yhdistellään ja tehdään yhden osatekijän kautta johtopäätöksiä koko tähän ulkomaalaispolitiikan laajaan kokonaisuuteen. Se on tietysti väärin, väärin niitä kohtaan, jotka tulevat ja haluavat tulla vilpittömästi tekemään töitä tänne Suomeen tai muutoin muuttavat tänne hyvässä tarkoituksessa, tai sitten niitä kohtaan, joita Suomi ottaa kansainvälisten velvoitteitten mukaan tänne kiintiöpakolaisten muodossa.

Hallintovaliokunta on tällä kaudella saanut poikkeuksellisen paljon käsiteltäväkseen lakiesityksiä ulkomaalaislain osalta. Monia yksityiskohtia on käsitelty ja yhtenäistetty lainsäädäntöä, ja myöskin viime kuukausina valiokunta on halunnut kiinnittää huomion siihen, että jotta tämä iso kokonaisuus hahmottuu, niin on tärkeää, että sisäministeriössä valmistellaan tätä ulkomaalaispolitiikan kokonaisuutta. Se on hirveän haastava asia, mutta tarvitaan kokonaisuutta uuden hallituksen hallitusneuvottelun pohjaksi, jossa arvioidaan sitten, mitä toimia tarvitaan tähän meidän nykylainsäädäntöön ja politiikkaan. Sama koskee myös kotouttamistoimenpiteitä. Me otimme laajat kannanotot hyvin yksituumaisesti tähän kotouttamislainsäädäntöön liittyen.

Eli näitä kysymyksiä pitää tarkastella hyvin vahvasti faktojen valossa ja välttää provosoitumasta tilanteissa, jotka ovat hyvin herkkiä ja monta kertaa arkaluontoisia.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ollut erittäin hyviä puheenvuoroja siitä, että tähän maahantuloon ja ulkomaalaisiin liittyvät kysymykset eivät ole kokonaisuus. Pitää nähdä se maahanmuuton moninaisuus ja ulkomaalaisten eri tavat olla ja tehdä töitä täällä Suomessa tai tulla hakemaan turvapaikkaa, oleskelulupaa. Tämä lakihan nimenomaan puuttuu niihin ulkomaalaisiin, joilla ei ole maassaolon edellytyksiä Suomessa, ja tämä hakee korjausta niihin menettelytapoihin, miten asiasta sitten päästään eteenpäin.

Mutta eräs ulkomaalaisiin liittyvä kokonaisuus on rikolliset, ja ulkomaalaisten rikollisten maassaoloon, maastakarkottamiseen, käännyttämiseen meidän tulee edelleen hakea nopeampia ja tehokkaampia keinoja. Suomi on rikollisten suhteen täysin omavarainen maa, eikä Suomesta pidä rakentaa mitään rosvoparatiisia keveimmillä säännöksillä verrattuna muihin Pohjoismaihin tai muihin Euroopan maihin.