Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee lääkäreiden, hammaslääkäreiden laillistamismenettelyä niin, että niin sanottu kaksoislaillistusmenettely lopetetaan ja lääkäreillä tulee olemaan oikeus ammatinharjoittamiseen itsenäisesti heti tuon lisensiaattitutkinnon jälkeen. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa tästä tekstistä, kun lukee tätä hallituksen esitystä, että yksinkertaiset asiat on aika mutkikkaasti osattu sanoa ja hallituksen esityksestä tehty mietintö on sinänsä kyllä aika lyhyt, kun katsoo sitä. Tämä varmasti liittyy nyt tähän kiireiseen vaiheeseen, missä eduskunta on.

Mutta kaiken kaikkiaan tässähän ikään kuin linjataan Euroopan unionin kanssa saman tyyppiseksi tätä laillistamismenettelyä. Tätä on ihmetelty, että Suomessa laillistaminen tapahtuu ikään kuin kahteen kertaan, ensiksi valmistutaan, laillistetaan lisensiaatiksi, sen jälkeen myöhemmin sitten tämä lääkäriksi laillistaminen tapahtuu vielä uudelleen, jotta voi itsenäisesti toimia lääkärintoimen harjoittajana.

Täällä myöskin jonkin verran kiinnitetään huomiota yksityisen terveydenhuollon puoleen ja vaaditaan siellä lääkäreiltä, hammaslääkäreiltä selvitys käytännön kokemuksista. Tämä varmaan pohjautuu näihin tällaisiin valelääkäreihin ja sen tyyppisiin kokemuksiin, joita nyt viime vuosina on ollut. Muuten tietysti tässä samassa aika monta lakia muutetaan, koska tapahtuu myös rahoitukseen lisäys ja muutos sikäli, että muualla kuin yliopistoissa tapahtuvasta koulutuksesta voidaan maksaa tietyin ehdoin sitten kunnille, terveyskeskuksille ja muille sairaaloille kuin näille yliopistosairaaloille. Sinänsä tällainen tekninen muutos tämä lakiesitys on aika pitkälti.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee olla ehdottomasti päteviä, mutta myös soveltuvia tehtäviin. Itse henkilökohtaisesti näkisin, että niin akateeminen loppututkinto kuin onkin, se ei vielä suinkaan riitä näin vaativan tehtävän hoitamiseen, mitä terveydenhuollossa on, vaan pitää minun mielestäni olla vielä asianmukainen vahvistus sitten terveydenhuollon taholta. Akateeminen loppututkintohan voi olla kenen tahansa älykkään suoritettavissa, mutta hän ei välttämättä ole lainkaan sovelias niihin tehtäviin, joita terveydenhuollon kentällä on.

Sitten meillä nykyisin eri tahoilla liikkuu huhuja niin sanotuista ulkomailla ostetuista tohtorin tutkinnoista, ja näitten henkilöitten erottaminen todella niistä, jotka ovat opintonsa kunnolla kotimaassa suorittaneet, saattaa helposti johtaa väärinkäsityksiin hyvälläkin tahdolla, Tämän vuoksi olisin henkilökohtaisesti tämän kaksinkertaisen varmistamisen kannalla. Se ei suuri vaiva ole, mutta silläkään ei ole vielä kaikkia epäpäteviä voitu valitettavasti estää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä yhdyn kanssa siihen arviointiin, että kyllä tämä teksti on niin monimutkaisesti tässä mietinnössäkin sanottu, että ihan monttu auki tätä lukee. Viimeisessä kappaleessa täällä mietinnön leipätekstin lopussa todetaan ensin: "Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajentaminen tulee voimaan 1.8.2011 tai sen jälkeen opintonsa aloittaville opiskelijoille." Herää heti kysymys: miksi näin? Sitten kuitenkin muklahtaa, että sitten ne aikaisemmat voivatkin muklahtaa siihen ohjelmaan mukaan. Elikkä pitää lukea hirmuisen paljon, että ei sitten ruveta miettimään, mistähän tästä oikein loppujen lopuksi on kysymys.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta on hienoa, että ed. Lauri Oinonen yleensä ottaa asioihin kantaa täällä, mutta tuo viimeinen kannanotto ei nyt ollut ihan osuva sikäli, että tämä kaksoislaillistaminen ei millään lailla ole mikään kontrolli eikä se liity tähän. Tähän täyslaillistamiseen liittyy ainoastaan tiettyä lisäkoulutusta, joka on sinänsä hyvin lyhyt.

Mutta tähän juuri, että kun näitä mietintöjäkin kirjoitetaan ja kun on kiire, niin tehdään mutkikasta ja vaikka tehdään lyhyttä, niin sekin voi olla aika epäselvää. Eikä tuo lakikaan kyllä kovin selkeä ole. Esimerkiksi sitä, mikä se kaksoislaillistaminen on, pitää aika tavalla miettiä ennen kuin se sieltä löytyy.

Mutta se, mikä on ihan käytännön ongelma tässä lääkärintoimen harjoittamisessa Suomessa, on se, että meillä on eri syistä johtuen aika tavalla lääkäreitä, jotka eivät osaa suomea, ja he ovat kuitenkin sen tyyppisissä tehtävissä, joissa tarvittaisiin kohtuullisen täydellinen kielitaito. Voin kokemuksesta suomea puhuvana sanoa, että diagnoosin tekeminen suomenkielisen ihmisen kanssa ei ole aina helppoa, mutta jos kieli ei toimi, on selvästi ymmärtämisongelmia puolin ja toisin, se on vielä vaikeampaa. Se vaan tietysti rauhoittaa mieltä, että mitään huutojahan ei hautuumaalta kuulu, siellä vallitsee hiljaisuus, ja tästä johtuen tällaiset ongelmat yleensä väistyvät hiljaisuuteen ja harva niitten perään sitten omaisistakaan huutaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On vahinko, jos tämä kaksoistutkinto on todella niin kuin tohtori, kansanedustaja Tiusanen täällä tuo esille. Jos tämä lisätutkinto on vain joku opinnäytetutkinto, sillä ei kyllä mitään lisäpätevyyttä tähän saada.

Minä näkisin, että sen todella pitäisi olla soveltuvuustutkinto, jossa selvitetään, että henkilö on sovelias niin vaativiin tehtäviin kuin terveydenhuollon tehtävät ovat, alkaen kielitaidosta, alkaen kaikesta muustakin elämänhallinnasta. Sen pitäisi olla juuri tämän tyyppinen; ei enää mikään tieteellinen opinnäyte. Se on niissä yliopistonäytteissä, ja tämä muu olisi sitten vain tehtävään luotettavuutta, soveltuvuutta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan vain tätä akateemista maailmaa jonkin verran nähneenä, minusta tämmöisen pitäisi olla hyvin yksinkertaista ja selkeää: että tutkinnot ovat tutkintoja ja tutkintoihin opiskellaan, ja kun on pätevöidytty, valmistutaan, ja sitten kaikki tämmöiset kommervenkit joutaisi olla pois.