4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista
annetun lain muuttamisesta
Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yrittäisinpä vähän
omin sanoin kertoa, mitä tämä esitys
tarkoittaa, miten se istuu nykyiseen suomalaisen viennin rahoitukseen
ja todellakin mikä tämä keskeinen muutos nyt
on, minkä tämä esitys tuo tullessaan.
Ensinnäkin talousvaliokunnan mietintö on yksimielinen.
Talousvaliokunta pitää ihan hyvänä tätä esitystä:
se parantaa sitä ikään kuin ko- konaisinfrastruktuuria,
rahoitusinfrastruktuuria, mitä viennin rahoitukselle tarjotaan.
Ensinnäkin voin sanoa, että meillähän
vientiä rahoitetaan sillä tavalla, että kun
viejä hankkii rahoittajan, valtio Finnveransa kautta pääsääntöisesti
takaa tällaisen viennin rahoituksen. Pelkistäen
se on vaihtoehto numero 1. Vaihtoehto numero 2 on sitten se, että siinä mennään
valtion toimesta vähän pitemmälle: elikkä on
lailla annettu mahdollisuus Finnveralle siihen, että Finnvera
hankkii markkinoilta rahaa, osoittaa sen tytäryhtiölleen
Suomen Vientiluotto Oy:lle, ja tämä myöntää sitten
rahoituksen sille ostajalle, joka ostaa siltä suomalaiselta
viejältä niitä tuotteita, mitä se
sinne viekin, ja tällaiselle rahoitusjärjestelylle
Finnvera sitten antaa vielä takauksen.
No, nyt tässä esityksessä esitetään,
että tämä Finnveran takausjärjestely
tulisi mukaan vielä yhdentyyppiseen järjestelyyn
elikkä siihen, että kun normaalisti pankki on
rahoittanut näitä viejiä tai ostajia,
jotka viejiltä tavaraa ostavat, ja kun pankkien pitkän
ajan rahoituksen saamisessa on hankaluuksia ja se on entistä kalliimpaa — pankit
eivät tahdo vanhalla tavalla, jos sanotaan puolen vuosikymmenen
tai vuosikymmenen takaisella tavalla, olla halukkaita eivätkä hanakkaita tällaisten
vientihankkeitten rahoittamiseen — nyt tässä esityksessä idea
on, että kun pankki hankkii rahaa sille viejälle,
siis sille oston kohteelle, niin ensinnäkin Finnvera takaa
tämän rahoituksen, mutta sitten tämä pankki
voi edelleen siirtää tämän rahoituksen
yksityiselle sijoittajalle, ja tähän ratkaisuun
liittyy sitten tavallaan toisen kerran julkinen rahoitukseen mukaantulo,
eli Finnvera voi tämän jälleenrahoituksen
taata. Tällä tavalla helpotetaan tavallaan pankkien
mahdollisuuksia selviytyä ylipäänsä elinkeinoelämän
rahoituksesta, muustakin kuin viennin rahoituksesta, mutta samalla
myöskin helpotetaan pankkien viennin rahoitusta.
Arvoisa puhemies! Tässä pääpiirteissään
ja pelkistettynä se idea, mikä tähän
esitykseen sisältyy. Lyhyesti: tämä on
yksi tärkeä osa niitä toimia, mitä vielä tarvitaan — muitakin
tarvitaan tämän lisäksi ajan voittamiseksi.
Niihin omiin ajatuksiin, mitä mielessä pyörii
asiaan liittyen, en enempää nyt kajoa, joku toinen
kerta vähän perusteellisemminkin.
Arvoisa puhemies! Siis tämä on hyvä lisäys siihen
suomalaisen viennin ongelmien vyyhden ratkaisukokonaisuuteen. Tämä on
hyvä lisä siihen verrattuna, miten asiat on tällä hetkellä julkisen
vallan toimesta järjestetty.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Kyllä kyse on yritysten vientiponnistelujen
edellytysten turvaamisesta ja parantamisesta. Tämä esitys kaiken
kaikkiaan on erittäin kannatettava, sillä yksi
pieni reikä — tai isokin reikä joissain
tilanteissa — onnistutaan paikkaamaan. Tässä esityksessähän
ehdotetaan otettavaksi käyttöön Finnveran
viennin rahoituksessa tämä niin kutsuttu jälleenrahoitustakuu.
Finanssikriisin seurauksena luotto- ja rahoituslaitoksia koskeva
sääntely on kiristynyt. Lisäksi uudet
sääntelyt pankkien vakavaraisuuden lisäämiseksi
ja riskienhallinnan parantamiseksi ovat vaikuttaneet selkeästikin
pankkien halukkuuteen myöntää nimenomaan
korkean riskin yrityslainoja, ja pankit ovat reagoineet näihin
uusiin vaatimuksiin lisäämällä oman
pääoman tuottoja ja vähentämällä sitten
riskipainotteisia saatavia. Tästä on suora seuraus
se, että yritysten pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus
on heikentynyt, se on vaikeutunut — ja rahoituksen hinnannousu
siihen vielä kaiken lisäksi.
Tällä hetkellähän tämä viennin
rahoitus Suomessa painottuu voimakkaasti Suomen Vientiluotto Oy:n
myöntämiin luottoihin siltä osin kuin pankkien
varainhankintaan perustuvaa pitkäaikaista rahoitusta ei
ole saatavilla. Tämän vuoksi onkin erittäin
tarpeellista parantaa vientiluottorahoituksen järjestämistä.
Siten voidaan myös turvata viennin rahoituslaissa olevien
myöntämisvaltuuksien riittävyys.
Tämän hallituksen esityksen mukaan jälleenrahoitustakuu
mahdollistaa sen, että vientitakuun saajana oleva luotto-
tai rahoituslaitos voi tarvittaessa käyttää vientiluottoja
varainhankintansa vakuutena, minkä odotetaan ja toivotaan tietenkin
lisäävän näiden halukkuutta
yrityslainojen myöntämiseen. Tällaisia
vastaavia järjestelyjä on käytössä meidän
keskeisissä kilpailijamaissamme. Lisäksi useissa
näistä maista on jo käytössä luottomuotoinen
vienninrahoitusjärjestelmä. Ja kyllähän
tällä yritetään suomalaista vientiä saada
kaiken kaikkiaan samalle viivalle meidän kilpailijoittemme
kanssa. Kuten sanottu, tämä tuo suomalaiset yritykset
tasavertaisempaan asemaan kilpailutilanteessa kilpailijamaihimme
nähden.
Tämä on erittäin kannatettava esitys
kaiken kaikkiaan.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä vientitakuulain
uudistaminen on ihan paikallaan. Tällä hetkellä Saksassa
ja Ruotsissa tämänsuuntaiset järjestelmät
ovat jo vahvasti olemassa. Jos tällä hetkellä Suomen
vientiä ajattelee, niin meidänhän täytyisi
saada laajasti vientiä käyntiin niin suurissa
yrityksissä kuin pienissäkin yrityksissä.
Kuten edellä valiokunnan puheenjohtajan ja Kärnänkin
puheenvuoroista tuli ilmi, oikeastaan valiokunnan ja EU:n tuomien
rahoitusratkaisujen ja rahoitusjärjestelmien vuoksi meidän
pankkien riskirahan antaminen pienyrityksille on vaikeutunut huomattavasti.
Se vaikuttaa tällä hetkellä heidän
normaaliin toimintaansa, mutta eritoten myös vientiin.
Valiokunnassa kävi jo aikaisemmin eri asiasta keskustelemassa
myös meidän alueen yrityksiä, Suomen
yrityksiä. Jos yrityksen ponnistus lähteä vientiin
on lähes liikevaihdon vertainen, niin siihenkään
ei rahoitusta helposti tulla saamaan. Eli näissä Saksan
ja Ruotsinkin paketeissa myydään tuote, missä on
myös rahoitus mukana, ja tällä päästään
lähemmäksi sitä rahoituskenttää.
Tähän on vielä ehkä myös
muita ajatuksia. Meidän kaikkinensa yritysrahoituksen pintaan täytyisi
saada Suomessa vielä enemmän riskipitoista rahoitusta
liikkeelle. Keskusta on omalta osaltaan esittänyt kasvurahastoa
siihen. Me tarvitsemme erimuotoisia tapoja, jos pankkirahoitus ei
toimi, mutta myös sen pankkirahoituksen tueksi. Ehkä pelkästään
rahan antaminen yritykseen ei ole se tärkein elementti,
vaan se, että meidän normaalikin rahoitusjärjestelmä olisi
toiminnassa mukana ja saataisiin siihen myös yksityinen
rahoitus julkisen rahoituksen rinnalle.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Jos ei niin kovin arvokkaasti eikä kunniakkaasti,
mutta täytyy sanoa, että keskustapuolueella on
hyviä tahtoja. Mutta ehkä sitten kepua ei uskalleta
ottaa riittävän rohkeasti, jotta saataisiin uusia
innovaatioita, oikein todellisia vaihtoehtoja, vähän
rohkeampaa linjaa.
Pelkästään siitä, että käytetään
täällä tiettyjä muotoiluja siihen,
että nykyhallitus tai sitä edeltävät
ovat tehneet huonosti, täytyy sanoa, että valiokunta
kyllä yksimielisesti puheenjohtajansa todistuksella on
tämän esityksen takana. Tämä tuo
niitä elementtejä, mitä on meidän
vahvoilla kilpailualueilla, erityisesti rahoituksen osalta. Ruotsi
ja Saksa käyttävät näitä elementtejä huomattavasti
paremmin lainsäädännöstä,
ja heillä on vielä enemmän tilaa.
Mutta vaikka Myllykoski oppositiosta käsin katselee
tätä asiaa, niin täytyy sanoa TEMin suuntaan,
joka on täällä ollut aktiivinen, että Finnveran
toimintoja on kehitetty kyllä vientiteollisuuden edellytyksiä parantaen
koko tämän neljän vuoden ajan. Kaikkeen
ei voi olla tyytyväinen niin, että se olisi riittävää.
Mutta ne ratkaisut, joita on otettu, otetaan toki veronmaksa-jien
varojen kautta, kun ne ovat siellä sitten valtiollisessa
takauksessa. Mutta sille seikalle, että me putosimme jossain
vaiheessa, emme voi mitään, että olemme
yhdessä EU-alueella ja Emu-alueella tuoneet tänne
Basel kolmosen, (Puhemies koputtaa) jonka vaikutuksia vielä ehkä joudutaan
odottelemaan, mitkä ne todelliset vaikutukset ovat.
Nyt tällä avataan kuitenkin tietyltä osin
tärkeitä asioita, nimenomaan vientiteollisuuden
mahdollisuuksia ja heidän rahoituspohjansa turvaamiseen
niin, että suomalainen vientiteollisuus pystyy tuomaan,
viemään omia tuotteitaan ympäri maailmaa
ja tuottamaan hyvinvointia Suomeen.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Lyhyesti: finanssikriisin seurauksena luotto-
ja rahoituslaitoksia koskeva sääntely on kiristynyt,
ja sen takia tämä rahoitus on monelta osalta vaikeutunut.
Kuten monella suulla on täällä sanottu,
niin tämä on ihan myönteinen esitys.
Tarkoituksenahan on, että tämä uusi tuote,
jälleenrahoitustakuu, kuten sitä sanotaan, täydentäisi
näitä edellä mainittuja erilaisia takuita
ja monipuolistaisi julkisesti tuettua vienninrahoitusjärjestelmää.
Finnveran vientitakuut ovat 17 miljardia, niitä ei ole lisätty,
ja yleensäkin nämä kattavat Suomen viennin
osuudesta tuommoisen 4—5 prosenttia.
Paljon on kehuttu tätä Finnveraa, ja me edellä mainitutkin
puhujat olemme siellä Finnveran keskusteluissa olleet mukana,
ja on myönteistä tullut ja puhuttu paljon pienten
ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamisesta. Pienten
yritysten lupaavien ja kysyntää omaa-vien tuotteiden
kehittämistä, kaupallistamista ja viennin avaamista
pitää tukea, ja sitä on voimakkaasti
tehty. Paljon täällä on puhuttu myös
siitä infrasta. Mekin, meidän jäsenet
Finnverassa, olemme tyytyväisiä. Siellä on
esimerkiksi aivan uutta, ettei tarvita välttämättä ollenkaan
kovasti omaa pääomaa. Esimerkiksi kun yrittäjällä on
25 prosenttia omaa pääomaa, pankilla 25 prosenttia,
niin sitten Finnvera ottaa vastaan 50 prosentin rahoituksen. Kaikella
tapaa yritetään tulla pieniä ja keskisuuria
yrityksiä, jotka työllistävät, vastaan.
Aina pieniä, myönteisiä korjauksia on saatu.
Mutta kun puhutaan tästä esityksestä,
niin se on kannatettava asia.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä käsiteltiin
talousvaliokunnassa, ja talousvaliokunta lausui tästä yksimielisesti.
Tämä on kannatettava esitys.
Mutta täytyy nyt kuitenkin muistaa, että tämä käytännöllisesti
katsoen on suurille viejille, suurille yrityksille. Tämä ei
ole sellainen instrumentti, jota pk-yrittäjät
voisivat käyttää viennin rahoittamisessa.
Sittenhän tämä on niin kalliskin, että tämä ei
sovi pk-yrityksille. Tämän vuoksi tarvitaan vastaavan
tyyppisiä viennin rahoituksia, esityksiä, jotka
on räätälöity nimenomaan pk-yrityksille.
Toivonkin, että pk-yritysten ylipäänsä rahoittamisesta,
mutta varsinkin viennin rahoittamisesta, tulisi näitä esityksiä.
Tuskin niitä nyt tämän hallituksen aikana
tulee, mutta toivon mukaan seuraavan hallituksen aikana.
Yleiskeskustelu päättyi.