Arvoisa puhemies! Lehtitietojen mukaan viidennes Pääkaupunkiseudun psykiatrian viroista on täyttämättä. Tilastojen valossa näyttää siltä, että koulutettujen psykiatrien määrä vastaa virkoja. Todellisuus on kuitenkin toinen: jonot ovat pitkiä, ja psykiatrit uupuvat työssään.

Mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi niin, että todellisuus vastaa tarvetta?

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Suomessa on väkilukuun nähden psykiatreja varsin paljon, itse asiassa kolmanneksi eniten Euroopassa. Ongelma on siinä, että psykiatrit tällä hetkellä pääsevät helpommalla työllä parempiin ansioihin yksityissektorilla ja tavallaan raskaimpia potilaita ei oikein riitä hoitamaan ketään. Tämä on jossakin määrin työmarkkinakysymys. Sen takia en haluaisi tähän puoleen asiasta puuttua, mutta toki sitten, jos asia ei muuta kautta ratkea, joudumme ryhtymään siihen, että koulutamme psykiatreja lisää, vaikka heitä aika paljon täällä on. Meillä on menossa myös Kansallinen terveyshanke, jossa näitä työvoimapulakysymyksiä ja keinoja niihin vastaamiseen samanaikaisesti selvitetään. Psykiatripula on erittäin nopeasti pahentunut, ja varmaan siinä kuntatyönantajakin joutuu asiaan jollakin tavoin puuttumaan.

Arvoisa puhemies! Mielenterveysongelmat on syynä myös varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Esimerkiksi julkiselta sektorilta työkyvyttömyyseläkettä saavilla yleisin syy on juuri mielenterveyden häiriöt.

Eikö tässä ole kysymys jo kansansairaudesta? Mitä hallitus aikoo tehdä tämän ongelman helpottamiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Kysymys on tietysti hyvin monitahoisesta asiasta. Silloin on ensisijaisesti pureuduttava niihin syihin, joita on työelämälähtöisesti ja varmasti myös osittain laman seurauksena. Mielenterveyden ongelmat ja sairaudet ovat varteenotettavia siinä kuin fyysisetkin sairaudet. Kysymys on paljolti siitä, että työolosuhteita parannetaan, työntekijän uupumiseen kiinnitetään riittävän varhaisessa vaiheessa huomiota ja että meidän työterveyshuoltomme pystyisi paremmin vastaamaan varhaisiin oireisiin.

Yksi konkreettinen parannus työterveyshuollossa on se, että ennalta ehkäisevästä työterveyshuollosta ensi vuonna saa korkeamman korvauksen. Toivon, että tämä osaltaan tehostaa varhaista toteamista ja hoitoon saattamista.

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Vielä jatkoksi siihen, mitä ministeri Perho jo sanoi: Luulen, että on parempi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, jotka synnyttävät sairauksia, kuin kouluttaa lisää psykiatreja. Meillä on eduskunnassa käsiteltävänä työterveydenhuoltolaki, jossa tätä asiaa yritetään parantaa, ja sitten meillä on työturvallisuuslakiehdotus valmistumassa, jossa nimenomaan henkiseen työsuojeluun kiinnitetään kovin paljon huomiota. Vanha protestilaulaja sanoi, että ensin meillä tehdään sairaita ja sitten sairaala. Tätä menettelyä ei missään tapauksessa kannata jatkaa vaan pohtia, keskittyä niihin olosuhteisiin erityisesti työelämässä, jotka saavat aikaan liikaa kuormittumista.

Arvoisa puhemies! Todellakin psykiatriset diagnoosit monesti johtavat eläköitymiseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemiseen, mutta taustalla on somaattinen sairaus, josta ei ole päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Sitten tilanne ongelmallistuu ja psykiatrinen diagnoosi on mukana eläköitymistilanteessa.

Kysyisin sosiaali- ja terveysministeriltä: Tiedämme, että sairaanhoitopiireissä on vaikea päästä kuntoutustutkimukseen, joka kuitenkin monesti edellytetään, että päästään tekemään asianmukainen B-lausunto, jotta potilaalla olisi mahdollisuus hakea työkyvyttömyyseläkettä asianmukaisesti.

Onko vaikeus päästä kuntoutustutkimuksiin tiedostettu, ja onko tässä mitään tehtävissä valtiovallan näkökulmasta?

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Tohtori Sakari Tolan johdolla, joka työskentelee vakuutuslääkärinä, työskentelee niin sanottu työkyvyttömyyden määrittelytyöryhmä, tymä-työryhmä, joka hakee ratkaisua juuri näihin ed. Tiusasen esille ottamiin ongelmiin, siihen, että työkyvyttömyysmäärittely pystyttäisiin tekemään nykyistä paremmin, ja ennen kaikkea siihen, että tämän prosessin kuluessa todellakin löytyisi keinot motivoida kyseinen hakija kuntoutukseen ja että todellakin näitä tutkimuksia olisi ajoissa, oikea-aikaisesti, riittävästi saatavissa. Ehdotuksia tältä työryhmältä on odotettavissa heti alkuvuodesta, ja sen pohjalta edetään ja tehdään myös tarvittavia lainsäädäntömuutoksia sekä uudistetaan (Puhemies koputtaa) esimerkiksi B-lausuntoja.

Arvoisa puhemies! Ed. Harkimo sanoi, että psykiatrien puute on erityisen paha Pääkaupunkiseudulla. Luulen, että se on syrjemmällä Suomessa vielä paljon suurempi. Ministeri Soininvaara on usein sanonut, että meillä on asukaslukuun nähden erittäin paljon psykiatreja, kun verrataan eurooppalaisittain, ja tunnustaa myös tämän ongelman, että psykiatreja siirtyy yksityiselle puolelle ja lasten- ja nuortenpsykiatrian osalta erityisen paljon, koska se työ on varmasti kaikkein rankinta. Näinhän se on.

Kun tässä kannetaan huolta koulutuksesta, niin näkeekö ministeri, että maan hallituksella olisi jotain todellisia mahdollisuuksia kuitenkin vaikuttaa siihen, että julkisella puolella saataisiin säilytettyä psykiatrian paikkoja, erityisesti lasten- ja nuortenpsykiatriassa?

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Siinä on silloin tietysti kysymys myös yksityisen ja julkisen puolen ansiotasoerosta. Ehkä nyt, kun lääkärilakosta on jonkin verran kulunut aikaa, voin sanoa olevani hyvin pettynyt, että lakon seurauksena tavallaan ei tehty mitään palkkarakenteelle eikä tavallaan muutettu palkkarakennetta sillä tavalla, että se olisi puolustanut julkisen sektorin asemaa työvoimapula-alueilla. Kuten sanottu, tämä on aika pitkälti työmarkkinapoliittinen kysymys.

Sitten voimme mennä tietysti hyvinkin pitkälle siinä, onko tarkoituksenmukaista, että yhteiskunta samanaikaisesti tukee sairausvakuutuksen kautta yksityissektoria, kilpailua julkista sektoria vastaan, mutta se on sitten laajemman tarkastelun alainen asia, enkä usko, että tähän tulee kovinkaan nopeasti mitään ratkaisua.

Arvoisa puhemies! Ministeri Soininvaara, kun te toteatte, että ehkäisy on tärkeää, olen samaa mieltä, mutta kyllä kai jo sairaatkin pitää hoitaa. Erikoissairaanhoidosta säästettiin niin sanotun laman aikana, lähes yksinomaan nimenomaan psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, Stakesin selvityksen mukaan muistaakseni 1,6 miljardia markkaa. Jossakin se varmaan näkyy, kun edes psykiatrit eivät kestä tässä tahdissa mukana. Miten te kuvittelette, että muu henkilökunta kestää? Mitä te aiotte tehdä?

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Tuo 1,6 miljardin markan säästöhän syntyi siitä, että meillä on muutettu hoitoideologiaa ja itse asiassa psykiatrisissa sairaaloissa olevien potilaitten määrä on pudonnut yhteen kolmasosaan. Se merkitsi kyllä erittäin suurta säästöä ja asetti hyvin suuria velvoitteita avohuollon puolelle.

Kyllä meillä periaatteessa virkoja on tarpeeksi julkisissa sairaaloissa, mutta niitä ei saada täytetyiksi. Silloin tosiaan kysymys on ansiotasoerosta. Eräs merkittävä psykiatri kertoi minulle, että hoitopalkkiot ovat 500 markkaa puolen tunnin käynniltä. Totta kai tällä tavalla toimimalla yksityisellä puolella päästään niin korkeisiin ansioihin, että julkinen sektori ei pysty siinä kilpailemaan.