Täysistunnon pöytäkirja 155/2002 vp

PTK 155/2002 vp

155. TORSTAINA 5. JOULUKUUTA 2002 kello 14.50

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta

 

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kysymyksessä valtiovarainvaliokunnan mietintö kotitalousvähennyksen korottamisesta ja sen ehtojen parantamisesta. Tämä hallituksen esityshän tuli tänne eduskuntaan tuposopimuksen myötä noin viikko sitten, ja tähän liittyy myös useita lakialoitteita. Eilisiltaisten hallituspuolueiden neuvottelujen ja verojaostossa käytyjen keskustelujen jälkeen valiokunta on päätynyt parantamaan tätä kotitalousvähennystä vielä enemmän verrattuna siihen, mitä tuon tuposopimuksen seurauksena ehdotettiin.

Nyt, arvoisa puhemies, tässä mietinnössä ehdotetaan, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä elikkä taso nousisi 900 eurosta nykyisellään aina 1 150 euroon asti vuodessa hallituksen esittämän 1 100 euron sijasta ja lisäksi ehtoja parannettaisiin niin, että silloin jos työ ostetaan arvonlisäverovelvolliselta, ennakkoperintärekisteriin merkityltä ammatinharjoittajalta, saisi vähentää nykyisen 40 prosentin sijasta 60 prosenttia työkorvauksesta, ja jos työ ostetaan suoraan työntekijältä ilman, että hänellä on yritys, silloin saisi verovelvollinen vähentää työnantajasivukulujen lisäksi 10 prosenttia maksamastaan palkasta. Tämä palkasta tapahtuva vähennys on tässä semmoinen uutuus, jota ei ole ollut aikaisemmin.

Lisäksi tähän liittyy keskustan eduskuntaryhmän vastalause. Se poikkeaa hallituksen ja valiokunnan esityksestä niin, että keskusta ehdottaa, että kotitalousvähennykseen ei sisältyisi omavastuuosuutta, joka on nykyisellään 100 euroa. Lisäksi keskusta ehdottaa, että tästä palkan osuudesta saisi vähentää 10 prosentin sijaan 25 prosenttia. Jaetussa vastalauseessa on pieniä virheitä numero-osassa. Korjattu versio jaetaan pikapuoliin. Sen 40 prosenttia pitäisi kuulua 60.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kotitalousvähennyshän saatiin liikkeelle viime vaalikaudella. Sillä on ollut myönteisiä vaikutuksia: On voitu helpottaa perheiden arkea, edistää työllisyyttä, hillitä harmaata taloutta, ja on myöskin voitu osoittaa, että se ei valtiolle merkitsisi mitään oleellisia verotulojen menetyksiä. Jotkut laskelmat jopa osoittavat, että se maksaisi itsensä ja enemmänkin.

Keskusta haluaisi kehittää edelleen tätä mallia. Tulemme ehdottamaan yksityiskohtaisessa käsittelyssä, niin kuin puheenjohtaja Aula edellä totesi, että kotitalousvähennyksen 100 euron omavastuuraja poistettaisiin. Omavastuuraja kohtelee kaltoin erityisesti pienituloisia, kotityötä teettäviä ja vähentää heidän mahdollisuuksiaan hyötyä vähennyksestä.

Lisäksi ehdotamme, että palkattaessa yksityinen henkilö kotitöihin saisi nykyisten sivukulujen lisäksi vähentää myös 25 prosenttia palkasta mietinnössä ehdotetun 10 prosentin sijasta. Tämä taas kannustaisi kotitaloustöiden teettämiseen myös muilla kuin ennakkoperintärekisteriin merkityillä tai yleishyödyllisillä yhteisöillä.

Olen havainnut, että tämä kotitalousvähennys on kokoomuksen ainoa aktiviteetti ollut työllisyyspolitiikassa, ja hyvä näin, mutta tätäkin vähäistä aktiviteettia voitaisiin nyt parantaa, kun tehdään nämä keskustan tekemät muutosesitykset.

Mauri Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan hyvä se, että tässä asiassa pieni liikehdintä myöskin hallituspuolueiden suunnalla on saatu aikaiseksi. Kuitenkin jos ajatellaan tämän kotitalousvähennyksen todellista merkitystä, niin kyllä tämän suuntaisia parannuksia, mitä keskusta nyt tässä esittää, minimissään pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Omavastuu nykyisessä muodossaan on perusteeton ja koskee erityisesti sellaisia kansalaisia, jotka tarvitsevat työntekijää lyhytkestoiseen työhön tai sellaiseen työhön, josta korvaus on aika vähäinen. Siinä tuolla omavastuulla voi olla kuitenkin aikamoinen merkitys, ja sen poistaminen on tavattoman hyvin perusteltua.

Mitä tulee varsinaisiin palkkakuluihin, nämä sivukuluthan nyt jo otetaan huomioon, mutta palkkakustannusten osalta on vähitellen päästävä siihen, että entistä suurempi siivu myös varsinaisia palkkakustannuksia pitää voida vähentää. Me esitämme omassa esityksessämme, että 25 prosenttia olisi varsinaisista palkoista vähennettävä osuus. Tämä on mielestäni minimiaskel, mikä tässä asiassa kannattaa ottaa. (Puhemies koputtaa) Näpertely vuodesta toiseen tässä ei paljon vie asiaa eteenpäin. Askeleitten pitää olla reippaampia.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä täällä totesi, että käsittelyssä oleva esitys on kokoomuksen ainoa aktiviteetti työllisyyspolitiikassa. En usko, että ahkerana tunnettu ed. Ala-Nissilä ei olisi perehtynyt siihen, mitä työllisyyspolitiikassa tällä kaudella on tehty. Esimerkiksi työnantajien sivukuluja on kahteen otteeseen laskettu, ja työttömyyden kehitystä kuvaa kai muun muassa se, että ensi vuodelle pientyönantajan työttömyysvakuutusmaksu laskee 0,6:een. Jos mietitään vuosia taaksepäin, tässä on tavattoman suuri vähennys. Tätähän keskustakin on hyvin monissa yhteyksissä toivonut, nimenomaan työnantajan sosiaaliturvakustannusten vähentämistä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tämä hallituksen esitys ja sen parantaminen on ollut erittäin mieluisa päätös. Toivottavasti se jatkuu saman suuntaisena. Haluankin muistuttaa toivomusaloitteestani n:o 50 vuodelta 95, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpiteisiin perheeseen palkatun hoitajan tai muun sellaisen työntekijän palkkauksen hyväksymiseksi verovähennyskelpoiseksi menoksi. Tämä on onneksi nyt ollut myötätuulessa näinkin kauan, mutta perhe pitäisi saada samaan tilaan kuin yritys. Yrityksethän saavat vähentää palkatun henkilön kulut sivukustannuksineen kokonaisuudessaan verotuksessa.

Kun esimerkiksi äsken olin erään helsinkiläisen nuoren lapsiperheen äidin kanssa puhelimitse tekemisissä, hän sanoi, että on vain vaikea löytää työntekijöitä, joten varmasti on syytä tehdä jotain asian eteen, että luotettavia kotityöntekijöitä löytyy jatkossakin, koska tuntuu siltä, että työttömyys ja työn tarve eivät tässäkään kohdassa kohtaa. Mutta toivon, että tässä asiassa voidaan edetä nopeasti vielä myönteisempään suuntaan, kun vain talous antaa siihen resursseja.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Pidän sinänsä erittäin hyvänä, että tätä vähennystä parannetaan ja tämän tasoa nostetaan. Mutta olen kyllä tavattoman hämmästynyt, että tässä yhteydessä nostettiin myös tätä prosenttia, koska nyt tämä on aivan selvä ylikompensaatio. Tässähän siis 60 prosenttia saa vähentää verosta, ei omista tuloistaan. Se on enemmän, kuin jos saisi vähentää 100 prosenttia omista tuloistaan. Tämä johtaa myös siihen — tietysti perheemme on erittäin kiitollinen 500 euron lahjoituksesta — että kun aikaisemmin tämän täyden 900 euron saamiseen piti maksaa palkkiota 2 250 euroa, nyt riittää 1 917 euroa, elikkä saamme isomman hyvityksen teettämällä vähemmän töitä.

Minusta tämä rahamäärä olisi pitänyt käyttää siihen, että olisi nostettu tuota rajaa entistä enemmän, olisi houkuteltu kaikkia kotitalouksia palkkaamaan enemmän ihmisiä eikä vähemmän ihmisiä. Minusta tässä on aivan selvä ylikompensaatio ja olisi päästy paljon parempaan tulokseen, jos rahat olisi käytetty tämän rajan tätäkin suurempaan nostamiseen ja tyydytty siihen 40 prosentin aika suureen subventiotasoon.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Varmasti kaikista parasta olisi ollut nostaa sitä rajaa, mutta tietysti pienituloiset ja varsinkin niin sanotuissa kiireellisissä vuosissa selviämistä yrittävät lapsiperheet toisaalta iloitsevat tästä nostetusta prosentista. Mutta se on aika lyhyt elämänvaihe, ja varmasti suurimmalla osalla niistä ihmisistä, jotka teettävät tätä työtä, olisi ollut mahdollisuus myös 40 prosentilla teettää vielä enemmän. Tämä asia pitää jatkossa selvittää.

Mutta pyysin tätä puheenvuoroa kiittääkseni ja kehuakseni kerrankin tovereita vasemmalta, koska aikoinaan, kun vihreiden puheenjohtajana aloin tätä asiaa ajaa, sain muun muassa julkisen kirjeen, hyvinkin vihaisen kirjeen, silloiselta valtiovarainministeri Arja Alholta, jossa muun muassa vielä syytettiin piika- ja ties mistä yhteiskunnasta. Siitä ajasta on nyt kyllä paljon ja moni muuttunut. Tämä on selvästi kaikkien hanke yhdessä eikä erityisesti kenenkään. Mielestäni lähes koko yhteiskunta on tajunnut sen, että on järkevää erityisesti työssäkäyvien naisten kannalta, että työtaakkaa voidaan jakaa. Suomalaiset naiset tekevät työtä sekä työpaikoilla että kotona enemmän kuin EU-maiden sisaret ja vieläpä kaikista eniten pätkätöissä. Tämä on sietämätöntä, ja osaltamme voimme tällä asialla helpottaa asiaa. Minusta tämä on hyvä päivä.

Irina Krohn /vihr:

Arvoisa puhemies! Jatkaisin vähän samaa ajatusta kuin ed. Brax. Uskon, että tämä ajattelu murtaa tiettyä suomalaisen feminismin ja vahvan naisen myyttiä. Meidän ihanteemme on ollut se, että kaikki tehdään itse, ja kotona tehtävän työn heikko arvostus on näkynyt paitsi siinä, että kotihoitotyöstä ei tule eläkettä eikä sitä arvosteta tulojen muodossa, myös siinä, että kotona tehtävää työtä ei ole haluttu avata markkinoille. Tämä ideologinen muutos, että vahvuus voi tarkoittaa myös sitä, että osaa organisoida elämänsä paremmin ja jakaa työtä eikä suomalaisen naisen vahvuus ole vain sitä selkänahasta kaiken irti repimistä, varmasti koituu niin naisten kuin koko yhteiskunnan parhaaksi.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Rouva puhemies! Tämä on kaikkien hanke, mutta tämä ei koske kaikkia. Kun on kaikkien hanke, niin pitäisi sellainen järjestelmä luoda, joka koskee myöskin kaikkia kansalaisia, joilla on mahdollisuus ja halu teettää töitä kotona. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ne, jotka jäävät tämän ulkopuolelle, ovat ne, jotka eivät maksa veroa; eivätkä ne, jotka maksavat pientä veroa, siitä hyödy, ja silloin ne ovat nimenomaan eläkeläisiä, joilla olisi kaikkein suurin tarve saada helpotusta kotitöihin, kun heillä omat voimat alkavat uupua.

Tämän vuoksi se malli, mikä oli aikaisemmin esimerkiksi Länsi-Suomen läänissä käytössä, että alennus annettiin yrittäjälle suoraan, oli erittäin toimiva malli ja se oli oikeudenmukainen, koska kaikki saivat saman suuruisen kevennyksen. Mutta nyt ne, joilla on suuremmat tulot, saavat suhteessa suuremman kevennyksen ja vielä mainitulla tavalla ylikompensaatiota. Toivon, että jatkossa palataan siihen malliin ja otetaan nimenomaan yksinomaan käyttöön se malli, että tämä helpotus annetaan palvelujen järjestäjille, yrittäjille ja yhteisöille. Silloin se olisi kaikille hyötyä tuova malli, ja sellaista mallia pitäisi ajaa, kun kaikki puolueet ovat tätä asiaa ajamassa ja kannattamassa.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Varmasti molemmat mallit käyttöön on paras tie. Minusta nämä eivät sodi toisiaan vastaan, niille löytyy tavallaan kysyntä ja tarve molemmille. Aika pienituloisten kohdalla se, että omavastuu poistetaan, niin kuin keskusta kohta äänestettävässä mallissa esittää, poistaa osin niitä kiistattomia pulmia, mitkä liittyvät tähän hallituksen esitykseen tai ryhmien nyt sopimaan malliin.

Mitä tulee vielä ministeri Perhon esille nostamaan asiaan, kun hän arvioi ed. Ala-Nissilän työllisyyspuheita, ministeri mainitsi, että työnantajan työttömyysvakuutusmaksua on voitu alentaa. Näin on, näin onkin, mutta jos minä nyt oikein muistan voimassa olevaa lainsäädäntöä, sehän on lakisääteinen juttu silloin, kun työttömyys laskee tietyllä tavalla, ja se voidaan sanoa, että hallitus on onnistunut omalta osaltaan laskemaan yleisesti työttömyyttä tämän erittäin nopean taloudellisen kasvun ansiosta, ja kun näin on tapahtunut, niin sehän velvoittaa suorastaan hallituksen siihen, että sen on pakko laskea työttömyysvakuutusmaksua. Jos muistan oikein, ja luulen muistavani oikein, niin lainsäädännöllisesti tämä asia taitaa mennä näin.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Ed. Pekkarinen muistaa asian aivan oikein, ja tarkoitin juuri sitä, mitä ed. Pekkarinen, että työttömyyttä on saatu alennettua ja se heijastuu osaltaan työnantajien palkkasivukuluihin, millä puolestaan — ainakin keskustan opin mukaan, ja myöskin itse uskon siihen aika pitkälle — on edelleen työllisyyttä parantava vaikutus. Lisäksi hallitus on alentanut kansaneläkemaksua näissä pienimmissä yrityksissä ja myöskin tehnyt sekä suur- että pientyönantajille maksualennuksia. Totta kai monilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä on ollut merkitystä: Otetaan vaikka yhdistelmätuki, otetaan oppisopimuskoulutus. Kyllä nämä ovat olleet aivan yhteisiä hallituksen tahdonilmauksia, kun näissä asioissa on oltu aktiivisia.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Perho käytti empaattisella tavalla vastauspuheenvuoron ja oli ihan oikeassa noissa sanomissaan asioissa. Mutta todella minä tarkoitin lähinnä enemmän tällaisia erillisiä työllisyystoimenpiteitä, joita olisi kokoomuksen suunnalta esitetty — niitä ei ole juuri näkynyt, ei kuulunut. Ei ole mitään tällaista työllisyysohjelmaa kokoomuksella havaittu, ainoastaan kotitalousvähennys. Siitä edustajat Sarkomaa ja Markkula-Kivisilta ovat taistelleet, mutta työllisyyspolitiikka jää vähän kapea-alaiseksi. (Ed. Pekkarinen: Hyvin kapeaksi!) — Ed. Pekkarinenkin tuossa nyökyttelee voimakkaasti. — Jää kovin kapeaksi tämä työllisyyspoliittinen aktiviteetti. Sitä olisi toivonut todella enemmän.

On totta, kuten ed. Stenius-Kaukonen totesi, että kaksi mallia oli ennen. Tämä tukimallihan sopi nimenomaan pienituloisille ja työttömille jnp. Ehkä olisi hyvä, jos olisi molemmat mallit käytettävissä. (Ed. Pekkarinen: Omavastuu pois!) — Mutta tämän omavastuun poisottaminen tulee nyt pienituloisia vastaan. — Toivomme, että ed. Stenius-Kaukonen lähtee äänestysnappia painamalla tukemaan tätä. (Ed. Stenius-Kaukonen: Ei se auta!) — Se auttaa, ed. Stenius-Kaukonen. Mennään oikeaan suuntaan, ehkä riittämättömästi, mutta tulkaa nyt mukaan. Älkää painako väärää nappia tällä kertaa.

Puhemies:

Olen tässä havainnut erittäin hyväksi tämän, että etenemme puhujalistaa myöten, koska arvoisat edustajat ovat pitäneet hyviä, lyhyitä puheenvuoroja. Me olemme edenneet näin asiassa kovin hyvin. Siksi en ole myöntänyt vastauspuheenvuoroja. Minun täytyy nyt ihan kiittää. Kyllä on hyvin mennyt.

Siitä syystä annan ministeri Perholle nyt puheenvuoron, mutta toivon, että voimme näin edetä. Silloin tulee täyteläisempiä, vaikka lyhyitä puheenvuoroja.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Pyydän sitten ed. Ala-Nissilää ja ed. Pekkarista kääntymään vaikka puoluetoimiston tai ryhmäkanslian puoleen, jotta voitte tutustua tarkemmin meidän työllisyyspoliittisiin linjauksiimme ja ehdotuksiimme, jos olette jostain syystä jättäneet niihin tutustumatta.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Aluksi haluan todeta ed. Pekkariselle ja ed. Ala-Nissilälle, että kokoomus julkaisi seuraavan vaalikauden tavoitteet lokakuussa, 26. päivä. Ne ovat esimerkiksi Internetissä luettavissa. Siellä työllisyyden parantaminen on aivan avainasemassa. Siellä on myöskin kotitalousvähennys ja sen laajentaminen kirjattu.

Arvoisa puhemies! Pidän tätä esitystä erinomaisena. Se on tärkeä perheiden kannalta, tasa-arvon kannalta, harmaan talouden kitkemisen ja työllisyyden parantamisen kannalta, mutta se on myöskin hyvä esitys Suomeen maahanmuuttaneiden kannalta. Juuri tapasin helsinkiläisiä maahanmuuttajia. He totesivat, että kotona tehtävää työtä pitäisi arvostaa ja se on hyvä tapa Suomeen muuttaneille tulla mukaan suomalaiseen työelämään, oppia suomen kieli, suomalainen kulttuuri. (Ed. Jaakonsaari: Kotiapulaisiksi vaan kaikki!) Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että tämän asian kanssa voidaan edetä myöskin seuraavalla vaalikaudella. Tämä on tärkeä esitys.

Jaakko Laakso /vas:

Rouva puhemies! Kuten me tiedämme, viime vuonna tätä verovähennysmallia käytti hyväksi noin 66 000 suomalaista. Ongelma kuitenkin on se, että ne, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat esimerkiksi korjausapua tai apua kotitöihin, eivät pääse tästä mallista osallisiksi. Syynä on se, että Suomessa on noin 300 000 eläkeläistä, jotka eivät maksa veroa lainkaan. Mehän tiedämme, että yksinäisellä eläkeläisellä kunnallisveron alaraja kulkee tällä hetkellä 3 200 markassa — anteeksi, että en osaa euroja vielä käyttää — ja eläkeläispuolisoilla 3 300 markkaa. On noin 300 000 eläkeläistä, jotka eivät pääse tästä verovähennysmallista osallisiksi, koska he eivät maksa veroja. Sen takia molempien mallien olemassaolo olisi tietenkin parempi kuin nykytilanne. Mielestäni siihen suuntaan tätä järjestelmää pitäisi kehittää.

Liisa Jaakonsaari /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Brax antoi väärän kuvan tästä historiasta antamalla sen kuvan, että ministeri Arja Alho olisi aikoinaan lähettänyt hänelle vihaisen kirjeen. Ministeri Arja Alhon aikana hänen toimestaan ajettiin läpi tämä koko asia. Hän oli se, joka Miina Sillanpään hengessä vei tätä asiaa eteenpäin. Mutta hän juuri kiinnitti tähän huomiota, että kaikkein pienituloisimmat eivät tästä hyödy. Sen takia tämä yrityksille annettava tuki olisi ollut tulonjaollisesti oikeampi.

Mutta, arvoisat kollegat, ollaan rehellisiä tässä asiassa, että tämän työllisyysvaikutusta nyt liioitellaan aivan hirvittävästi. Tämä ekstrapositiivinen verovähennys ihmisille, olkoon. Mutta olisi hienoa tehdä tutkimus, monikohan työ ja remontti olisi tehty myös ilman tätä vähennystä. Eli tämä on kotitalouksien hyvinvointipolitiikan kannalta, harmaan talouden kannalta hyvä, mutta kyllä liioitellaan työllisyysvaikutusta, mutta hyvä näinkin.

Ei ed. Ala-Nissilänkään kannata kysellä, ei keskustankaan työllisyysohjelma ole edennyt. Sitten työreformin hiljaista on ollut, hiljaista on ollut.

Edustajat Soininvaara ja Ravi merkitään läsnä oleviksi.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kannettu huolta näistä pienituloisista eläkeläisistä tämän lain yhteydessä. Huoli on aivan aiheellinen. Mielestäni tässä pitäisi kyllä kuntien kotiavustajajärjestelmää kehittää. Meillähän on päinvastoin vähennetty kotiavustajien tehtäväskaalaa ja on tarkat luettelot, mitä kotiavustaja ei saa tehdä: ei saa laittaa ruokaa, ei saa siivota, ei saa käydä kaupassa. Näinhän on jo listattu siellä. Elikkä kotiavustajajärjestelmä, jota pitää kehittää, on pienituloisten eläkeläisten hyvä turva ja kodinhoitajajärjestelmä. Elikkä kuntien valtionosuuksilla hoidetaan osa tästä problematiikasta. Tämä laki hoitaa sitten osan.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Jaakonsaari, silloisen ministeri Alhon kirje oli tosiaan STT:llä. Siitä myös muistaakseni Ilta-Sanomat teki koko aukeaman jutun, että se on kyllä ihan todistettavissa ja löydettävissä. Se asia, mistä hän syytti minua, oli se, että minun mielestäni perheiden piti saada palkata myös suoraan ihmisiä kotiinsa. Hän alkuun ajoi vain tätä yrityksiä tukevaa mallia, ja pitkällisen meidän välillämme olleen riidan jälkeen tehtiin kompromissi siitä, että maan eri alueilla kokeillaan eri asioita. Tämä on ihan helposti todistettavissa.

Olisin vielä jatkanut tätä keskustelua, minkä takia myös tämä malli on hyvä, vaikka varmasti tarvitaan eläkeläisille kunnallisia palveluita. Suomessa on tällä hetkellä Suomen ja Länsi-Euroopan järkyttävin tilanne sen suhteen, että joka viides 35-vuotias nainen on lapseton ja näillä näkymin sellaiseksi tulee jäämään. Luku on vielä suurempi, kun otetaan akateemisesti koulutetut, niin sanotut uraa hakevat tai kovin työkeskeiset naiset. Heistä vielä suurempi osa, suurempi kuin Suomen historiassa koskaan, on jäämässä lapsettomiksi kokonaan. Se johtuu siitä, että me olemme järjestäneet työmarkkinat käsittämättömällä tavalla. Näistä naisista ne, joilla on töitä, tekevät ylipitkää päivää koko ajan. Osa on stressaantuneena pätkätöiden, työttömyyden ja työn välissä eikä pysty järjestämään elämäänsä niin, että uskaltaisi perustaa perheen ja voisi sitten, kun palkkatulot riittävät, ostaa apua. Tähän tämä laki auttaa.

Maria Kaisa  Aula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon perätty sitä entistä suoran tuen mallia. Minä en oikein usko sen palauttamiseen. Aikoinaanhan juuri päädyttiin siihen, että otetaan tämä verovähennysmalli käyttöön, koska siinä suoratukimallissa hallinnolliset kustannukset olivat erittäin isot ja veivät huomattavan osan siinä käytettävissä olevasta rahasta.

Jos on niin pienituloinen, että ei voi vähentää sen paremmin valtionverosta kuin kunnallisverostakaan, minkä tämä mahdollistaa, niin silloin kyllä varmaan ollaan semmoisessa kohderyhmässä, jos ajatellaan pienituloisia eläkeläisiä, että tosiaan kunnallisen kotipalvelun kautta tämä suora tuki täytyisi järjestää ja kehittää näitä palveluseteliratkaisuja esimerkiksi tähän tarkoitukseen, niin että kunta voi ostaa sen palvelun vaikka niin, että yksityinen yrittäjä tuottaa sen, mutta kunta sitten antaa sen subvention näille pienituloisimmille eläkeläisille. Mutta totta kai omavastuurajan poistaminen, niin kuin keskusta ehdottaa, myöskin helpottaisi tätä asiaa.

Arvoisa puhemies! Minun käsitykseni on kyllä se, että tämä vähennys on vaikuttanut kyllä huomattavasti itsensä työllistävää yrittäjyyttä ja sen mahdollisuuksia lisäävästi ja tuonut enemmän (Puhemies koputtaa) toimijoita tälle alalle, niin että myös esimerkiksi kunnat voivat ostaa näitä palveluita.

Mutta siinä ideologisessa keskustelussa, joka tähän liittyy, oma käsitykseni on sama kuin ed. Braxin, että se liittyy siihen, että tämä suora työllistäminen, se että verovelvollinen suoraan työllistää jonkun henkilön, joka ei muodosta yritystä, oli se ongelma. Sen takiahan tämän mallin vähennysoikeus on ollut vanhassa järjestelmässä erittäin heikko ja heiveröinen. Minusta on erittäin hyvä, että tässä on päästy liikkeelle sen osalta, että myös suoran työllistämisen tuki kohenee, koska kaikilla alueilla ei tosiaankaan ole yrittäjämuotoisia kotipalvelutoimijoita, joilta näitä palveluita voitaisiin ostaa.

Kari Kantalainen /kok:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä ed. Aulan sanoihin. Tässä todellakin näitä kahta mallia kokeiltiin eli yritystukimallia ja verovähennysmallia. Ongelmana oli nimenomaan suorassa yritystukimallissa se, että hallinnolliset kustannukset, mikäli oikein muistan, olivat 15—20 miljoonan luokkaa vuositasolla, kun sitä markkinoitiin, tehtiin asiaa tunnetuksi jnp. Siinä mielessä se oli suhteettomasti kalliimpi, ja näin ollen ymmärrän, että on selkeästi päädytty tähän verovähennysmalliin, jonka osalta tuloksia on ollut nähtävissä näiden selvitysten puitteissa.

Puhemies! Mitä vielä tulee työllisyyspolitiikkaan ja työllistämiseen, mitä nostettiin ed. Ala-Nissilän puheessa esille, voisi todeta, että Lipposen kakkoshallitus on alentanut keskeistä asiaa eli työhön kohdistuvan verotuksen tasoa sillä tavalla, että veronkevennykset ovat kaiken kaikkiaan noin 16 miljardia markkaa. Se on varsin merkittävä asia. Voi todeta, että sitä kautta suomalaisen työn kilpailukyky on varmastikin parantunut ja sitä kautta on myöskin voitu luoda uusia työpaikkoja.

Irina Krohn /vihr:

Arvoisa puhemies! Tuntuu, että ed. Jaakonsaarta Miina Sillanpään suuri varjo varjostaa niin kovasti, että lähihistorian yksityiskohdat jäävät hämärään. Miina Sillanpään työ on aivan loistavaa, ja on hirveän tärkeätä, että ne epäkohdat, jotka liittyivät siihen piikayhteiskuntaan ilman työsuhdeturvaa, mahdolliset seksuaaliset hyväksikäytöt ja ties mitä, mitä on tosiasiallisesti tapahtunut vanhassa yhteiskunnassa silloin, kun ei ole ollut kunnon lakia, eivät toistu. Mutta tämä keskustelu kohdistuu juuri siihen, että vasemmisto väitti, että tämä muinaistodellisuus siirtyy sellaisenaan perheisiin ja ikään kuin yhteiset lait eivät suojaisi perheessä työskentelevää työntekijää.

Kun puhutaan perheiden hyvinvoinnista, tragedia on se, että vaikka Miina Sillanpää ja muu sosialidemokratia on rakentanut hienoa hyvinvointivaltiota, niin hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on ollut kipeämpää, koska aina ajatellaan, että järjestelmä tietää paremmin kuin järjestelmän yksiköt, ihmiset ja perheet. Tämä sama asia tuli esille silloin, kun kehitettiin päivähoitolakia, jota me vihreät olemme olleet todella voimakkaasti, siis subjektiivista oikeutta, tukemassa ja varmasti torjuneet sen huononnuksia useita kertoja. Vasemmistonaisille tämä kotihoitotukimalli tuntui olevan ylitsepääsemätön. Vain kodin ulkopuolella ja vain järjestelmän ehdoilla oleva työ on sellaista, joka tuottaa arvoa ja hyvinvointia. Tämä ei vastaa nykysuomalaisten perheiden enemmistön käsitystä oikeudenmukaisuudesta.

Ed. Jaakonsaari pyytää vastauspuheenvuoroa.

Puhemies:

Minä pyydän, että ed. Jaakonsaari malttaa ja ottaa P-painikkeella puheenvuoron.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on varmasti parempi kuin nykyinen malli. Keskustan vastalause on parempi kuin hallituksen esitys, mutta sitä parempia esityksiä voisi myöskin esittää. Mutta mennään askel kerrallaan. Minusta on ihan oikein, että on oivallettu, että tällä on merkitystä. Olen kyllä ed. Jaakonsaaren kanssa samaa mieltä, että ei tällä työllisyyden kannalta niin suurta merkitystä ole, joskin pieni merkitys. Nimittäin jos talossa on suurempi remontti, kyllä se tehdään riippumatta siitä, saadaanko verovähennystä vai ei. Olen myöskin sitä mieltä, toisin kuin eräät muut edustajat, että jos itse pystyy jotakin tekemään, kannattaa tehdä. On terveen miehen ja naisen merkki, että itse tekee sen työn ja käyttää säästyneitä varoja parempaan tarkoitukseen.

Mitä sitten tulee omavastuuseen, niin kyllähän meillä on omavastuu lääkkeiden osalta, meillä on matkakustannusten vähennysten osalta omavastuu, melkein kaikkeen liittyy omavastuu monestakin syystä. Ja jos omavastuuta lähdetään poistamaan, niin kyllä minä lähtisin poistamaan ensin lääkkeiden osalta. Se on kyllä se kaikkein tärkein.

Toisin sanoen tämä hallituksen esitys on minun mielestäni hyvä. Ensi vuonna seuraava hallitus tekee pienen parannuksen siihen, ja pikkuhiljaa tullaan siihen, että valtaosa näistä kotitalouspalkkamenoista voidaan verotuksessa vähentää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen saanut sen vaikutelman, että tämän asian varhaishistoria on aika kipeä asia monelle. En uskalla sen takia siihen mennä, se näyttää niin tulenaralta. Mutta sen myöhemmän ajan analyysi on ilmeisesti ed. Aulan analyysissa se kaikkein eniten nappiin sattunut ja myöskin sen osalta, mitkä ovat ne rinnasteiset mallit, joilla tämä homma voidaan kuntatasolla hoitaa mahdollisimman hyvin.

Olisin kiinnittänyt kuitenkin erityisesti huomiota tämän nyt valitun linjan ylikompensoituvuuteen, nimittäin siinä katsannossa, että nyt kun se on ylikompensoiva ilmiselvästi, sen täytynee merkitä sitä, että harmaa talous tältä lohkolta häipyy totaalisesti pois. Sitä kannattaa kyllä tutkia nyt. Se on semmoinen, sanotaanko, väitöskirja-aihe, kun ne ovat niin populaareja täällä tällä hetkellä.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä ongelmana on se, että tämä on liian nopeasti valmisteltu ja ehkä nämä arviot näistä tulojakovaikutuksista ja ylikompensaatiosta ja muista sellaisista ovat jääneet tässä yhteydessä tekemättä. Siinä mielessä kritiikkiä tietysti hallitukselle ja ehkä eduskunnalle ja tupopöytään ja minne kaikkialle se kuuluukaan sitten tämä kunnia ja myöskin kritiikkiä tästä, että lainsäädäntö pitäisi valmistella paremmin. Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnassa nämä lait on aina tämän kotitalousvähennyksen osalta tähän asti käsitelty, mutta tällä kertaa asiaa ei ehditty käsitellä eikä myöskään arvioida siitä näkökulmasta.

Ed. Krohnin puheenvuoroa ihmettelin syvästi. Ilmeisesti vaalit ovat lähestymässä, täytyy kaivella vielä jostakin vanhoja puheita ja vanhaa aikaa. En ainakaan tunnistanut itseäni ollenkaan vasemmistolaisena naisena noista teidän puheistanne. Olen aina kannattanut kotihoidon tukea vaihtoehtona päivähoidolle, ja se on perheiden oma valinta, ja se on ihan selvää, ja mitä jostakin menneisyydestä puhutaan, niin tämä päivä on ihan uusi päivä.

Toivoisin, että näitä tulonjakovaikutuksia arvioitaisiin kaiken kaikkiaan näissä asioissa. Muistutan vain siitä, että vuorotteluvapaalaki oltiin eräiden työmarkkinajärjestöjen kautta poistamassa sen vuoksi, että sitä käyttävät vain hyväosaiset, ja nyt tässäkin joskus olisi mielenkiintoista nähdä, mitkä nämä vaikutukset ovat ja miten saataisiin myös sitten pienituloisemmille mahdollisuus käyttää näitä.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta hallitus on ihan oikealla asialla tässä. Tämä asia etenee, ja itse henkilökohtaisesti olen ihmetellyt, että aikaisemmin ei ole pystytty näitä harppauksia eteenpäin ottamaan. Totta kai voidaan joitakin prosentteja arvostella, mutta kun hallituspuolueen jäsen täällä edellä lähinnä arvostelee sitä, mitä tässä jäi tekemättä, niin vähän jäin miettimään, miksi esimerkiksi näiden verovähennysprosenttien nostoon ei voi olla tyytyväinen. On niin monia muitakin asioita.

Minusta tämä on joka tapauksessa oikea tie, se ei ole kaikin osin riittävä, se ei vielä anna tarpeeksi valinnanvapautta perheille, siinä on paljon kehittämistä, se on ihan selvä. Sen työllistävä vaikutus on kuitenkin nyt jo jotain ja vaikutus harmaaseen talouteen on ehkä miniatyyri, mutta me emme tiedä. Se voi monissa pienissä remonteissa olla nyt jo aika suuri. Tämä sali hohkaa kuitenkin sitä, että tällä tiellä meidän täytyy kehittyä, ja silloin me saamme vielä voimakkaamman vaikutuksen harmaaseen talouteen ja entistä paremmin työllistävän vaikutuksen, kun parannamme tätä seikkaa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Palkansaajana pidän aivan erityisen tärkeänä tätä verovähennysmallia sen vuoksi, että tämä laki mahdollistaa sille henkilölle, joka palkataan kotiin, asianmukaisen palkkauksen, mikä on äärimmäisen tärkeää. Ehkä juuri on ollut näitä asenteita, mihinkä ed. Irina Krohn aikaisemmin pitämissään hyvissä puheenvuoroissaan, samoin kuin ed. Pulliainen, viittasi. Yhteiskunta voi hyvin, jos perhe voi hyvin. Suomessa naiset käyvät töissä monista eri syistä. Siksi on tärkeää saada kotiin apua, aivan kuten laki sitä esittää. Asenteet ovat onneksi muuttuneet järkevämpään suuntaan tässä asiassa. Puhun näin, koska itse olen työssä käyvä palkansaaja, jolla on kaksi alaikäistä lasta.

On ihan totta, että kotiavustajille aikoinaan, kun heitä koulutettiin, kerrottiin pikemminkin, mitä he eivät saa tehdä, kuin se, mitä he saavat tehdä. Tässä jostakin syystä ovat asenteet kieroutuneet ja on syytä korjata tätä, varsinkin kun näyttää siltä, että nykyisin lähihoitajakoulutuksen saaneet henkilöt varmasti tulevat hakemaan työmahdollisuuksia tämän lain suomissa puitteissa. On päivänselvää, että elämme demokratiassa ja kukaan yksin ei voi tätä lakia saada läpi. Sen takia meidän pitää yhdessä saada se aikaan.

Yksi tärkeä seikka, jota ei saa unohtaa, on se, että tämän lain sisältö on saatava markkinoiduksi potentiaalisille käyttäjille mahdollisimman tehokkaasti. Vielä ei ole kansalaisten tiedossa kaikki nämä mahdollisuudet, kuinka verovähennystä saadaan ja miten tätä lain suomaa mahdollisuutta käytetään. Siinä on vielä korjaamisen varaa myös.

Paula Kokkonen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Muutama kommentti täällä esitettyyn keskusteluun.

Toteaisin sen, että kun ensinnäkin on väitetty, että tämä laki ei hyödytä eläkeläisiä, niin suurin osa eläkeläisistä maksaa myös veroja, joten tämä auttaa heitä ja hyödyttää heitä aivan yhtä hyvin kuin muitakin veronmaksajia.

Ed. Hyssälälle haluaisin todeta, että siivousta ja tällaisia kotitöitä ei ole kotiavustajilta ainakaan Helsingissä kielletty. Olen tämän nimenomaan selvittänyt siitä syystä, että tällainen väite esitetään niin kovin usein. Se on silkkaa väärää tietoa.

Sitten haluaisin todeta, että tämä laki on aivan selvä askel eteenpäin. Tämä on rehellisen veronmaksajan etu. Aivan liian harvoin tässä salissa puhutaan tavallisista keskituloisista veronmaksajista. Heitä on syytä muistaa, ja minusta tämä on nimenomaan kädenojennus heille.

Sitten sanoisin, että logiikka hoi! Ei kai voi saada verovähennystä, jos ei maksa verojakaan. Negatiivinen verovähennys nyt tuskin tulee edes tässä salissa ajetuksi.

Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Pyysin siinä vaiheessa puheenvuoron, kun ed. Hyssälä oli äänessä, kun hän jotenkin antoi sellaisen vaikutelman, että kotipalveluhenkilöstön työn uudenlainen suuntaaminen olisi tästä salista lähtöisin, mitä se ei todellakaan ole. Kunnat voivat täysin itsenäisesti päättää siitä, kuinka paljon henkilökuntaa kotipalveluunsa palkkaavat, ja myöskin sen, mihin kohdistavat sen työpanoksen. On todella surullista, että kunnat ovat katsoneet olevan mahdollista syrjäyttää lapsiperheet kotipalvelun tuen saajina ja tällä tavalla eivät ole käsittäneet, että se olisi hyvää ehkäisevää työtä lastensuojelumielessäkin. Tässä ne myöskin ovat hinnoittelussa laiminlyöneet sen ajatuksen, että pitämällä kunnan palvelujen hinnat kohtuullisina kunnat voisivat tarjota näitä palveluja niille, jotka eivät pysty markkinahintoja maksamaan.

Arvoisa puhemies! Itse tästä kotiavun palkkaamisesta totean, että minusta on kyllä suomalainen järjestelmä omalaatuinen. Siinä haastetta riittää, että palkansaaja, joka palkkaa toisen ihmisen, joutuu tekemään sen nettotuloistaan. Tietenkin tässä nyt hieman taas mennään parempaan suuntaan, mutta minun mielestäni kyllä pitäisi päästä sellaiseen tilanteeseen, että palkkauskulut voitaisiin kokonaan saada vähennyskelpoisiksi. Sanoisin, että kyllä paljon syntyisi lisää työtilaisuuksia, kun tällainen uudistus voitaisiin saada aikaan. Minä en kuulu niihin, jotka pelkäisivät enää piikateeman piirissä tätä ratkaisua. Minä luotan suomalaiseen sosiaaliturvalainsäädäntöön, joka on nostanut suomalaisen naisen aseman kansainvälisen vertailun mielessä aivan fantastiselle tasolle, eikä siitä tingitä.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Olen ihmetyksellä kuunnellut tätä keskustelua, kun on tullut se kuva, että tässä nyt onkin koko työllisyyden avain. Tässä on jonkinlainen "sesam aukene", kun tämä kotona tehtävän työn verotus on käsittelyssä. Ainakin täällä on tullut se käsitys sekä hallituspuolueiden eräiden edustajien että myös opposition taholta, että tämä on ihan paras työllisyyslääke tai ainakin parhaita. Keskusta on pistänyt vielä joitakin prosentteja lisää, niin kuin keskustalle tietysti kuuluukin oppositiopuolueena, mutta onko keskustassa yhtään laskettu, mitä vaikutuksia sillä on ja mitä tämä tarkoittaa vai onko se vaan pelkkää propagandaa?

Kun täällä ovat myöskin edustajat Nurmi ja Brax halunneet ottaa kovasti kunniaa itselleen tästä, niin sen kunnian mielelläni heille suon, mutta samalla he olisivat voineet kertoa tai esimerkiksi valiokunnan mietinnössä olisi voitu kertoa, montako työpaikkaa tämä on todella luonut, montako kokoaikaista tai osa-aikaista työpaikkaa. Joku voisi tämän nyt kertoa, joka on kauhean innostunut näistä työllisyysvaikutuksista.

Tämä on hyvätuloisten vähennys, niin kuin täällä on todettu, muun muassa ed. Stenius-Kaukonen, ja kyllä epäily on aika suuri, että työt olisi joka tapauksessa tehty. Kyllä tämä nyt vaan lisää valitettavasti hyvätuloisten verohelpotuksia, ja keskusta on vielä edelleen lisäämässä niitä omalta osaltaan.

Ehkä ed. Nurmelle vielä kysymys: Ketkä ovat ne naiset, jotka tulevat tekemään näitä töitä, ed. Nurmi? (Eduskunnasta: Maahanmuuttajat!) — Maahanmuuttajatko vai? — Meillähän on aivan valtavan kova koulutustaso suomalaisilla nuorilla naisilla. Eivät he varmasti ihan ensimmäisenä kotitaloustöihin ole pyrkimässä.

Liisa  Jaakonsaari  /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan vielä tähän historiaan. Vihreät sisaret ja veljet ovat niin vihreitä, että eivät millään muista, että se oli ministeri Alho, joka raivokkaasti ajoi tätä asiaa. Silloin oli keskustelua nimenomaan vain tästä mallista, mutta koko tämän ajattelun läpimurto tapahtui silloin, että kotityö on yhtä arvokasta.

Mutta se, missä todella liioiteltiin silloin: liioiteltiin, että tulee kymmeniätuhansia, satojatuhansia työpaikkoja, kun ei ymmärretty sitä, että enää ei ole sellaisia nuorten tyttöjen armeijoita, jotka maalta tulevat palvelemaan rouva Nurmea ja muita rouvia. (Ed. Nurmi: Niitä tuleekin kaupungista!) Tässä ei ole kysymys muusta kuin täysin realismista. Nyt tässä onkin paljon tapahtunut niin, että vähennys tulee remontteihin jne., ja kaikki se on hyvä. Me tuemme edelleen ja taistelemme, että tämä menee läpi täällä eduskunnassa. Tämä on erittäin tärkeää.

Mutta kollegat, ei liioitella, ei todellakaan liioitella, koska se antaa omituisen kuvan siitä työllisyysajattelusta, mitä täällä eduskunnassa on. Suomi on nostanut suomalaisen naisen asemaa niin vahvasti todellakin, että mitään sellaista piika-ajattelua ei ole muuta kuin ideologisissa arkistoissa, joita nyt vihreät kaivelevat, näitä arkistoja. (Eduskunnasta: Antaa arkistotyötä!) — Arkistotyötä. — Sellaista ei ole. Vielä kerran, se on sosialidemokraattisten naisten ajama asia, että näin tapahtuu. Minusta tässä on sen mallin tulonjakovaikutuksia ja muita hyvä vieläkin miettiä, mutta me tuemme tätä tosi vahvasti.

Jaakko Laakso /vas:

Rouva puhemies! Ed. Jaakonsaari puhui asiaa. Mielestäni meidän ei ole todellakaan syytä liioitella tämän lakiesityksen työllisyysvaikutuksia. Mutta yhdessä suhteessa tämä on tärkeää ja kannatettavaa lainsäädäntöä. Se mahdollistaa kyllä myös pienituloisille sellaisen avun, jota he tarvitsevat esimerkiksi korjaus- ja kotitaloustyöhön.

Ongelma on se, että kaikkein pienituloisimmat eivät pääse tästä mallista osallisiksi. Luulisin, että se olisi meidän kaikkien intressissä, että me kehittäisimme tulevaisuudessa tätä järjestelmää siten, että myös ne, jotka tällä hetkellä eivät maksa kunnallisveroa — jotka ovat kaikkein vähätuloisimpia, jotka eivät voi myöskään vähentää tämän mallin mukaisesti mitään, koska eivät maksa veroa — että myöskin juuri ne, jotka ilmeisesti eniten tarvitsisivat apua, pääsisivät osallisiksi tästä avusta.

Silloin varmaankin tavoitteena pitäisi olla luoda toisenlainen järjestelmä, palveluyrityksiin perustuva järjestelmä, joka meillä kokeilussa olikin olemassa, ja ulottaa tämä malli koko maahan, jolloin myöskin vähätuloisimmat pääsisivät osallisiksi tästä sinänsä kannatettavasta järjestelmästä.

Ed. Hassi merkitään läsnä olevaksi.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisen puheenvuoroni pääviesti oli se, että minä olen iloinen siitä, että tämä on kaikkien asia. Mielestäni se, mitä ed. Jaakonsaari sanoi lopuksi ja mitä ed. Huotari sanoi ja mitä ed. Vehkaoja sanoi, juuri todisti sitä, että tilanne on selvästi tässä suhteessa muuttunut ja ollut pitkään jo muuttunut.

Sen sijaan sen, syytettiinkö minua piikayhteiskunnan edistämisestä, kun ajoin sitä mallia, joka nyt on siis tässäkin laissa, että yksittäinen nainen voi palkata toisen naisen tai mies toisen miehen tai ristiin kotiinsa töihin, sen voi todellakin jokainen tarkistaa. Meidän ei kannata siitä enää tässä väitellä. Tärkeintä on se, että tämä on nyt nähty yhdessä hyväksi malliksi ja että yhtä lailla voidaan lähteä hakemaan uusiakin samanlaisia malleja, joilla ihmisten koteihin saadaan apua.

Korostan vielä sitä, että tällä hetkellä työmarkkinoilla 35-vuotiaiden akateemisesti koulutettujen miesten ja naisten eteneminen työuralla on aivan eri maailmasta. Siinä mielessä olemme menneet tasa-arvossa taaksepäin. Jostain syystä 40-vuotiaat akateemiset miehet ovat onnistuneet saamaan haluamansa määrän lapsia ja 50-vuotiaina vielä osa näköjään aloittaa koko homman uudelleenkin, kun samassa tilanteessa olevista akateemisesti koulutetuista naisista viidennes ei ole uskaltanut perustaa, pystynyt perustamaan perhettä.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sanoisin, että pienetkin teot työllisyyden parantamiseksi ovat aiheellisia ja erittäin tärkeitä, koska täällä on tullut monta kommenttia, joissa todetaan, että tällä ei olisi työllisyysvaikutuksia. (Ed. Jaakonsaari: Ei ole kukaan niin sanonut!)

Toiseksi tekisi mieli sanoa, että kuka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään, jos tällainen sananparsi sallitaan.

Mielestäni nyt esillä oleva hallituksen esitys on hyvä ja se auttaa perheitä arjessa ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Hämmästelen hiukan myös niitä kommentteja, joissa on todettu, että tekijöitä tällaiseen ei löytyisi, koska ainakin minulla Satakunnassa on monia esimerkkejä perheistä, jotka näitä palveluja käyttävät ja ovat niistä myös erittäin kiitollisia. Sikäli pidän esitystä erittäin hyvän suuntaisena ja oikeana.

Mitä tulee niihin pienituloisiin, jotka eivät tästä mallista hyödy, niin heille tulee tarjota mielestäni palvelut kunnallisen kotipalvelujärjestelmän kautta. Ja jo täällä salissa mainittu malli — muistaakseni ed. Aula taisi ainakin puhua palvelusetelimallista — on mielestäni erittäin käyttökelpoinen vaihtoehto näissä tapauksissa.

Muutoinkin mielestäni kotona tehtävä työ tulee nostaa sille kuuluvaan arvoon. Sikäli olen hyvilläni niistä kommenteista, mitä täälläkin on kuulunut kotityön arvostuksen osalta. Lisäksi tämä on myös erittäin tärkeä keino torjua harmaata taloutta.

Arvoisa puhemies! Valittu suunta on mielestäni aivan oikea ja sitä tulee myös jatkaa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Holmlund otti tämän asian jo esille, johon halusin vielä palata, että on erittäin tärkeää, että pienituloisille taataan vastaavanlaiset palvelut sitten tietenkin kunnallisen palvelun toimesta.

Mutta koska nyt nousin käyttämään puheenvuoron, haluan todeta ed. Jaakonsaarelle, että ehkä hänen tulisi seurata tämän päivän keskustelua, koska ennustetaan, että palveluammateissa löytyy monta uutta työpaikkaa jatkossakin. (Ed. Jaakonsaari: Kyllä tiedän sen!) — No, se kannattaa sitten myös jotenkin saattaa sinne "kovalevylle".

Ed. Elolle — mutta häntä ei näytä tämä asia kiinnostavan, koska hän poistui salista — olen valmis toimittamaan asiakirjoja ja hänen kysymyksiinsä vastauksia. Mutta oletan, että häntä asia ei kiinnosta, koska hän poistui salista. Tietenkään en mikään ennustaja ole, siihen en ryhdy.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Olen jossakin yhteydessä todennut, että suomalaisessa yhteiskunnassa kodista on tullut niin arvokas paikka, että siellä ei ole varaa tehdä töitä kenelläkään. Siinä mielessä tämän verovähennysmallin eteneminen on erittäin merkittävä asia, koska kuitenkin ollaan pääsääntöisesti siinä tilanteessa, että vanhemmat ovat kodin ulkopuolella töissä ja tämän itsepalvelukäytännön muuttaminen ei ehkä muulla tavalla etene.

Minä toivoisin, että tässä otettaisiin huomioon hyvin vahvasti myös se, että tämä on eräs hyväksyttävä tapa edetä myös harmaan työn eliminoinnissa. Nostaisinkin esille sen näköalan, mitä todella merkitsee se, että suomalaisessa yhteiskunnassa palkansaajasta ja perheestä tulee enemmässä määrin työnantaja, työn ostamisesta tulee sillä tavalla palkitsevaa, että se on todella verovähenteistä. Melkeinpä esitän kysymyksen, onko muuta tapaa eliminoida harmaan talouden olemusta.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi otan esille palvelusetelimallin, koska kyllä se on se yksi reitti, jolla meidän kannattaisi samanlaisella yksituumaisuudella edetä kuin tämäkin asia on nyt ollut tässä esillä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Varmastikaan en voi tähän keskusteluun mitään uutta enää lisätä, mutta ed. Jaakonsaaren puheenvuoro palautti mieleeni, mitä ministeri Alho viime kaudella lausui, kun esitteli tätä lakia. Hän lausui jotain tähän tyyliin, että tällaista lakiesitystä ei kannattaisi tehdä, jos ei se synnyttäisi 15 000:ta työpaikkaa, siihen tyyliin.

Nyt tänä päivänä tässä salissa on, jos ei nyt laidasta laitaan niin kuitenkin, todettu, ettei tämän lain työllisyysvaikutus kovin suuri ole. Ainakin minä olen sitä mieltä ja olen huomannut, että monet muutkin ovat sitä mieltä. Mutta sillä on kyllä merkitystä harmaalle taloudelle. Harmaan talouden piiristä tulee kyllä verotuksen piiriin tuloja, mikä on sinänsä erittäin hyvä asia. Mutta kyllä meidän täytyy tunnustaa, että kyllähän tämä kaikkein parhaiten palvelee sellaisia perheitä, joilla on varaa palkata. Se on kylmä tosiasia, mutta miksi me emme sellaista mahdollisuutta niille soisi, kun sillä on kuitenkin myöskin myönteisiä piirteitä enemmän kuin haitallisia?

Kari Myllyniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Osaltaan Suomen työttömyys johtuu juuri siitä, ettemme vaadi palveluja. Tämän vuoksi uskallan olla eri mieltä ed. Kalliksen kanssa hänen edellisen puheenvuoronsa suhteen. Juuri niiden henkilöiden, joilla on varaa palkata töitä tekemään ihmisiä, pitäisi juuri näin myöskin menetellä eikä pyrkiä tekemään itse kaikkea, niin ed. Kallis lupasi tehdä. Laskee vaikka osakkeita sen aikaa, kun joku toinen tekee töitä.

Tällä on myös suuri merkitys taistelussa harmaata taloutta vastaan. Kun verottajalta saa jotakin takaisin, niin melkein enemmän toista kautta tekisi mieli vielä vaikka maksaakin.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Rouva puhemies! Vihreiden puheenvuorosta kyllä huomaa, mitkä väestöryhmät heitä eniten kiinnostavat: akateemiset naiset. Kaikki kunnia akateemisille naisille, mutta heidän osuutensa on kuitenkin aika pieni osa väestöstä.

Kun me olemme päässeet yksimielisyyteen siitä, että tämä on hyvä asia kaiken kaikkiaan, niin meillä on myös yksimielisyys siitä, että vanhuksia ja vammaisia on hyvä hoitaa yleensä kotona. Mutta juuri tätä me emme halua nyt tällä mallilla tukea. Ihmettelen kaikkein eniten sitä, kuinka kokoomus vastustaa yrittäjämallia. Ettekö te juuri ole esiintyneet yrittäjäystävällisenä puolueena? Mutta te vastustatte yrittäjämallia, eikä tämä nyt ole ainoa paikka, missä olen havainnut, että kyllä puheissa löytyy yrittäjien puolestapuhujia, mutta sitten kun vaaditaan käytännön tekoja, niitä ei tahdo käytännössä löytyä. Toivon todella, että kokoomuksessa mietitään vielä kerran, eikö tämä yrittäjämalli nyt todella olisi se, mitä teidän pitäisi tukea ja ajaa.

Jos nyt yritystoiminta ylipäänsä on niin byrokraattista tässä tilanteessa, niin sehän koskee kaikkea yritystoimintaa. Ei tämä tuo mitään ylimääräisiä byrokratian rattaita ja kommervenkkeja, vaan yritystoimintaan liittyy erilaisten maksujen kautta monenlaista ongelmaa, ja niitähän nyt sitten yritetään poistaa sillä tavalla, että esimerkiksi yhdellä suorituksella voi näitä maksuja maksaa. Itse ainakin tunnen yritystoiminnalla näitä palveluja tarjoavia, ja he olivat erittäin pahoillaan, kun yrittäjämalli poistui. He olisivat nimenomaan halunneet jatkaa yrittäjämallilla.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On varmasti hyvä, että on erilaisia malleja, joilla edistetään kotona tehtävää työtä. Sallittakoon siellä monimuotoisuus ja sallittakoon ihmisten valita se, mikä tuntuu parhaiten soveltuvan. Kun työ tehdään kotona, niin silloin työpaikkakustannuksia ei yhteiskunnalle ole. Työpaikat ovat siellä kodeissa olemassa. Näin ollen tämä on hyvin järkevää.

Se, että tämä saadaan verovähennyksen pariin, tarjoaa mahdollisuuksia kehittää tätä systeemiä yhä enemmän, tarjota työtilaisuuksia. Meillä on yhä liian paljon työttömiä, meillä on puutetta työnantajista. Kalliilla systeemeillä ja työpaikkojen rakentamisella on vaikea saada työpaikkoja, niitäkin tarvitaan, mutta käytetään tämä mahdollisuus, jossa työpaikat ovat olemassa, ja tarjotaan tekemätön työ tehtäväksi.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, onko tämä työ arvokasta työtä ja löytyykö tekijöitä: En näe siinä mitään eroa, siivoaako laitoksessa vai jonkun kotona. Se on varmaan aivan samanlaista työtä. Mutta siitä, onko se mielekästä: Muistan itse lapsena, etten tahtonut koskaan siivota kotona, meidän omassa kodissamme, mutta serkkujen luona se oli hauskaa. Kun sai ihan samaa viikkorahaa siitä, olipa serkkujen luona vai kotona, niin serkkujen luona se oli todella antoisaa, tunsi itsensä tärkeäksi ja sai paljon kehuja sukulaisilta. Oikeastaan on yleensä hauskempaa muualla siivoaminen kuin kotona. Voitaisiin siivota vaikka ristiin eri perheiden välillä. (Naurua)

Sitten toinen asia: Mitä tämä merkitsee meidän suomalaisessa yhteiskunnassamme, miten merkittävä laki tämä on? Meillähän yksi suuri yhteiskunnallinen ongelma on, että perheet ovat vaikeuksissa ja tulee paljon avioeroja. Ainakin itse olen huomannut sen, että suurin syy siihen, että olen nalkuttava vaimo välillä, suurin syy siihen, että meillä tulee ristipaineita, on siivous, jostain ihme syystä. (Naurua) Pohdimme mieheni kanssa ratkaisua, kun tuli toinen lapsi, miten nyt voidaan jatkaa yhdessä niin, ettei tule tämmöistä ristiriitaa taas, kun työt lisääntyvät. On tavallaan kaksi vaihtoehtoa: Toinen on tämä itsestään liikkuva pölynimuri, joka maksaa noin 10 000 suomalaista vanhaa markkaa, 10 000 markkaa! Sillä 10 000 markalla ostaa aika monta siivoustuntia etenkin tämän päätöksen jälkeen. Mutta se jännä juttu on, että nainen kehtaa helpommin myöntää ostaneensa hienon pölynimurin kuin sen, että hän palkkaa toisen ihmisen siivoamaan kotonaan. Se on jotenkin hävettävää, että on niin huono vaimo, että joutuu palkkaamaan muita avukseen. Mielestäni tämä on hieno viesti, että se on nyt hyväksyttävää, siinä ei ole mitään väärää, että palkkaa muita ihmisiä palvelemaan. Tämä on oikeasti asenne aika monella, että jaha, noilla on näköjään rahaa, niillä käy siivoojakin.

Irina Krohn /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukoselle: Vihreät eivät halua, että akateemiset naiset ovat ainoa ryhmä, minkä etuja ajamme. Tuntuu, että se on kuitenkin ainoa ryhmä, minkä etuja vasemmistonaiset eivät ole halunneet ajaa eivätkä vasemmistomiehetkään. Akateemisten naisten liitot, tällä hetkellä Akavan liitot, ovat tehneet kampanjan "Ei enää lahjaksi", jossa heidän vaatimaton toivomuksensa on, että nämä huippukoulutetut, julkista sektoria ylläpitävät naiset saisivat edes saman kuin paperitehtaan työläinen tai metallityöläinen.

Suuri tabu on ollut se, että ... Pitäisi pystyä vertaamaan: Jos akateeminen mies pystyy yhdistämään onnellisen perhe-elämän ja tuottavan uran ja akateeminen nainen ei pysty toteuttamaan tätä kuuluisaa suomalaista mallia, yhdistämään perhettä ja työtä, eikä etene uralla, vaan on Euroopan epävarmimmissa työsuhteissa, niin silloin vasemmiston pitäisi itse kysyä itseltään, eikö pitäisi myös akateemisten naisten asioita puolustaa. Minä kyllä lupaan puolustaa myös ei-akateemisia naisia, ei-akateemisia miehiä, akateemisia miehiä, kunhan pystyn tekemään sen oikeudenmukaisesti. (Hälinää — Välihuutoja)

Puhemies:

Tuloverolain 127 a §!

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Stenius-Kaukoselle, että henkilökohtaisesti olen erinomaisen kiinnostunut kaikista mahdollisista malleista, jotka johtavat rehelliseen työntekoon, joka on siis koko ajan yhteiskunnan pelisäännöillä toimivaa työllistävää toimeliaisuutta. Jos se sattuu kohdistumaan nyt sitten johonkin akateemiseen porukkaan, niin hyvä on, mutta olennaista on, että se tapahtuu rehellisillä toimenpiteillä ja pelisäännöillä.

Paula Lehtomäki /kesk:

Arvoisa puhemies! Tunnelma näyttää kiristyvän täällä salissa, vaikka asia on sinänsä erittäinkin iloinen. En voi mitenkään ymmärtää sitä, että niillä, jotka puolustavat ja edesauttavat nyt tätä asiaa, on mielessä vain akateemiset naiset. Itselläni on mielessä lähinnä miehet. Mutta akateemisista naisista puheen ollen kyllähän on kuitenkin ihan asiallista, että yritetään myös vähän helpottaa heidänkin tilannettaan. Kyllähän kuitenkin meillä Suomessa tosiaan tämä yhteiskunnallinen tilanne on sellainen, että me olemme hyvin saaneet tasa-arvoa etenemään kaikkialla muualla paitsi kodin seinien sisäpuolella; siellä meinaavat olla nämä vanhat jaot vielä voimissaan.

Työllisyysvaikutuksista oli myöskin aika räväkkää keskustelua, liioitellaanko niitä vai minkälaiset ne ovat. Kyllä tällä varmaan jonkinlaisia vaikutuksia on. Ehkä nyt ei tosiaan koko työllisyysongelman kuva tällä muutu, mutta onhan se merkittävää, että tällä uudistuksella kuitenkin osittain luodaan juuri niitä työpaikkoja, jotka eivät vaadi niin hirveän korkeaa osaamistasoa ja jotka juuri sillä tavalla tuovat pientä mutta kuitenkin edistysaskelta siihen meidän hankalimpaan työllisyysporukkaamme. Mitä tulee tämän työn arvostukseen, uskon, että ainakin kaikki, jotka ovat tätä palvelua hyväkseen käyttäneet, tietävät sen, miten todella arvokasta ja hyvää työtä se on.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun mielenkiintoinen piirre on ollut se, että on voinut havaita, että ideologiset muurit kyllä tämän asian ympäriltä nyt näyttävät aika pitkälle kadonneen, vaikka tässä nyt tämmöisiä jälkimaininkeja vielä onkin olemassa. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Tilanne on kuitenkin siihen verrattuna aika tavalla erilainen kuin se, missä elimme 80-luvun alkupuolella, kun lasten kotihoidontukijärjestelmää luotiin ja käytiin sitä keskustelua. Minusta on hyvä asia, että näin on tapahtunut ja tämä hyvä asia on laajasti hyväksytty tässä salissa.

Muun muassa ed. Stenius-Kaukonen kiinnitti huomiota niiden eläkeläisten tilanteeseen, jotka eivät maksa veroa, tällaisten henkilöitten tilanteeseen. On toki totta, että tämä malli, jossa tuki annettiin yrittäjälle, oli tässä suhteessa parempi, mutta tässä veromallissa on monia muita etuja, niin että pääsääntöisesti minusta tulee tällä edetä. Ne muutokset, mitä tässä esitetään, ovat hyviä ja kannatettavia. Sen lisäksi pitää miettiä, miten eläkeläisten tilannetta voidaan parantaa ja muun muassa kunnallisia kodinhoidon järjestelmiä kehittää, niin että nämäkin tarpeet tulevat hoidetuiksi.

Kaiken kaikkiaan tämä esitys on hyvä ja tervehdimme sitä keskustassa ja haluaisimme vielä parantaa tähän esitykseen liittyviä asioita, niin että se entistä paremmin toimisi. Asiassa on tapahtunut hyvää eteenpäinmenoa.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin tärkeää, että me voimme tämän budjetin yhteydessä ottaa täällä esille sellaisia asioita, mistä lähtee viesti koteihin ja myöskin työtä etsiville henkilöille siitä, että voi löytyä uusia työpaikkoja ja että kotona voi tehdä jotain sellaista työtä, mitä arvostetaan ja mikä työ on mielekästä. Ennen kaikkea täältä ollaan ikään kuin antamassa sellainen viesti, että kehitetään näitä mahdollisuuksia. Nythän on kysymys siitä, että annetaan ikään kuin arvostusta kotona tapahtuvalle työlle ja on löydetty tapa, millä sitten voidaan tehdä.

Tämä ei varmasti ole ihan riittävä vielä. On varmasti jo tämä tasoasia, mitkä ovat euromäärät ja prosenttimäärät, mutta joka tapauksessa tämä on sellainen alku ja viesti varmasti monille perheille, että toivotaan, että tämän kotitalousvähennyksen käyttäjien määrä lisääntyy ja näin ollen myöskin hyvinvointi perheissä lisääntyy ja mahdollisesti perheissä isän ja äidin aikaa jää enemmän lapsille.

Samoin minä jaksan uskoa siihen, että meillä on ammattitaitoisia kotitaloustyöntekijöitä, jotka tekevät tätä työtä mielellään. Varmasti on kysymys myöskin sitten siitä, minkälaisiin sopimuksiin tuossa työssä päästään palkkaustason osalta. Sitäkin arvokeskustelua on syytä käydä, että siihen tulee riittävät palkkaukset ja sillä tavalla arvostus nousee.

Olisin nähnyt myöskin sen, että nyt etsittäisiin keinoja tukeen sille kodeissa tapahtuvalle työlle, jossa on näitä, jotka eivät maksa veroa, jotta saataisiin myöskin siivouspalvelua ja hoivatyön lisäämistä erilaisilla malleilla. Siinä mielessä tämä yrittäjämalli olisi ollut hyvä, mutta myöskin julkisten palvelujen kehittäminen ennen kaikkea niin, että kotipalveluhenkilöstön määrää arvioitaisiin kunnissa. Sitä on tarve lisätä.

Puhemies:

Haluaisin toden totta, että tässä vaiheessa keskustelua ei enää laajenneta eikä jatkettaisi laajennusten laajennuksia vaan keskityttäisiin tähän käsiteltävänä olevaan asiaan kaventaen. Minä peruutan kohta ne kiitokset.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! En tiedä, pystynkö rajaamaan puheeni puhemiehen toivomalla tavalla, mutta keskustelun kuultuani tuolla työhuoneessani jo provosoiduin sen verran, että ajattelin tulla kuitenkin sanomaan mielipiteeni, koska olen ollut tämän tyyppisen työn edistäjänä oman paikkakuntani yrittäjien ja perheiden välillä ja olen kokenut sen pelkästään myönteiseksi.

Mutta olen vähän eri mieltä siitä keskustelusta, jota täällä on käyty, kuin ed. Korkeaoja, joka totesi, että tässä ei ideologisia jännitteitä ole. Valitettavasti, kun kuunteli tuolla työhuoneessa, se juuri sai minut provosoitua tänne puhumaan, onko tämä tavallisen ihmisen asia nyt taas tässä hautautumassa tällaisten ideologioiden alle, joissa on vihreätä ja punaista ja sinistä ja vaikka mitä ideologiaa. Tässä pitää ajatella ihmistä, jolle tämä palvelu on tarkoitettu, vammaisia, vanhuksia ja monia muita.

Sitten kun puhutaan tästä työllisyysvaikutuksesta, niin minulla on sellainen käsitys omalla paikkakunnallani, että jos tästä olisi tiedotettu kunnollisesti sekä näille pienille palveluyrittäjille että näille käyttäjille, niin tämän työllisyysvaikutuksetkin olisivat huomattavasti suuremmat.

Minä lämpimästi kannatan tämän tyyppisen lainsäädännön edistämistä täällä ja totean vielä lopuksi näiden täällä paljon puhuttujen pienituloisten osalta, että kun tämä vähennys nyt ulotettiin uudistusvaiheessa kunnallisveroakin koskemaan, niin kyllähän se nyt, täytyy todeta, auttaa myöskin näitä ihmisiä omalta osaltaan.

Puhemies:

Kiitos!

Mikko  Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys parantaa tilannetta niiden kohdalla, jotka pystyvät näitä etuisuuksia käyttämään. Tässähän on mielestäni ollut ongelmana juuri se, että kaikki eivät pysty näitä etuisuuksia käyttämään. Erityisesti vanhusväestö tarvitsee näitä palveluja, ja siellä vanhusväestön keskuudessa on juuri se ihmisryhmä, joka ei taloudellisista syistä saa tätä etuutta, ja he joutuvat sitten tyytymään kunnan tarjoamiin palveluihin, sikäli mikäli kunta niitä tarjoaa. Nyt täytyy muistaa, että kunnat ovat varsin voimakkaasti supistaneet näitä palveluja. Niitä palveluja ei ole sillä tavalla saatavissa kuin tarve olisi. Tätä taustaa vasten tietenkin tämmöinen toinenkin malli olisi perusteltu ja paikallaan oleva. Nyt tämä malli tosiaan parantaa niiden tilannetta, joilla on mahdollisuus käyttää elikkä panna se oma panos siihen mukaan.

Ed. Krohnille haluaisin ihan lyhyesti vastata, kun hän arvosteli akateemisten palkkoja: Siinä kannattaisi muistaa se, että vaikka kuinka paljon paperityöläisiä moitittaisiin siitä, että he saavat paljon palkkaa, niin täytyy muistaa, että paperityöläisten palkat maksavat käytännössä ulkomaalaiset. Lähes sataprosenttisesti se raha, mikä paperiteollisuuteen tulee, tulee ulkomailta. Siis niitä palkkoja eivät maksa suomalaiset. Toisekseen, vaikka paperityöläiset eivät ottaisi lainkaan palkkaa, niin akateemiset naiset eivät siitä hyödy yhtään.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä huomaa, että vuosi on lopullaan ja vaalit lähestymässä. Uskomatonta höpinää tällaisen lakiesityksen osalta, joka olisi voitu nuijankopauksella lyödä kiinni. Ja uskomatonta, miten vakaasti eri ryhmät voivat kertoa muiden ajatuksia ilman faktoja, ilman perusteita.

Tästä itse lakiesityksestä: Tätä ei olisi koskaan tullut, ellei ministeri Alho olisi sitä aikanaan valmistellut, ja siihen kompromissina juuri jouluyön neuvotteluissa tulivat nämä kaksi vaihtoehtoa. Minusta on hyvä, että meillä on tämä. Ne, joilla on todella pienet tulot, maksavat vain kunnallisveroa, voivat vähentää kunnallisverosta. Se on korjattu. Tätä on koko ajan korjattu matkan varrella. On hyvä, että näitä yrityksiä on. Me tulemme lähivuosina tarvitsemaan niitä omaishoidon lomitukseen, avustajatoimintaan jne. Niiden ihmisten kannalta, jotka eivät kykene ostamaan itse, on hyvä, että on koulutettuja, valvottuja yrittäjiä, joilta kunta voi ostaa.

Olisimme voineet lyhyemmällä keskustelulla ja höpinällä tämän hoitaa. Ei olisi tarvinnut lauantaina tulla. Nyt tulemme lauantaina jatkamaan tätä.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Anttila.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen ja eräät muutkin täällä ovat kantaneet huolta pienituloisten mahdollisuudesta saada kotiin palveluja. Tämä huoli on minunkin mielestäni sinänsä oikeutettu, ja olen vahvasti sitä mieltä, että tätäkin ryhmää on tuettava ja kehitettävä siihen ratkaisuja. On kuitenkin todettava, että kaikkein pienituloisimmille kohdentuvat parhaiten juuri kunnalliset palvelut, ei suinkaan yritysmalli, koska tuettunakin sen käyttö on kalliimpaa kuin kunnallisten palvelujen käyttö.

On myös rehellisesti myönnettävä, että nyt puhutaan siitä ryhmästä, jolla on mahdollisuus maksaa palkkaa, mutta jotka eivät kuitenkaan ole niin rikkaita, etteikö heille olisi kotitalousvähennyksellä merkitystä. Henkilökohtaisesti kannatan omavastuuosuuden madaltamista, mieluiten sen kokonaan poistamista, koska minulla on sellainen käsitys, että juuri melko korkea omavastuuosuus omalta osaltaan pitää kotityön aika pitkälti edelleenkin harmaan talouden piirissä.

Yleiskeskustelu päättyy.