Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt kyseessä oleva hallituksen esitys koskee vankeuslain ja tutkintavankeuslain uudistamista. Lait säädettiin vuonna 2005 lakivaliokunnan mietintöjen pohjalta ja perustuslakivaliokunnan annettua niistä lausuntonsa. Ne tulivat voimaan 1.10. viime vuonna. Kuten lakivaliokunta toteaa, lain muuttaminen näin pian voimaantulon jälkeen on poikkeuksellista, kun otetaan erityisesti huomioon vankeuslain ja tutkintavankeuslain huolellinen valmistelu.

Viime vuonna pian uusien lakien voimaantulon jälkeen kuitenkin ilmeni, että uutta lainsäädäntöä ei kirjeenvaihdon tarkastuksessa kyetä vaikeuksitta soveltamaan laissa edellytetyllä tavalla. Syitä tähän luetellaan lakivaliokunnan mietinnössä useita.

Ensinnäkin, vankiloissa postin tarkastukseen käytettävissä olevaa henkilökuntaa ei ole riittävästi suhteessa niihin päivittäin saapuvan postin määrään.

Toiseksi, tarkastustoiminnassa tarvittavia apuneuvoja ja varsinkin huumekoiria on varsin niukalti, ja ne apuneuvot, eivät siis huumekoirat, ovat osittain vanhanaikaisia.

Kolmanneksi, aikoinaan hallituksen esityksessä ehdotettu ja sittemmin toteutettu — siis tämä on jo hallituksen esitykseen aikoinaan sisältynyt — tarkastuksen toimittamiseen liittyvä päätöksentekojärjestelmä on osoittautunut joustamattomaksi, koska toimivalta on siinä osoitettu virkahierarkiassa liian korkealle.

Neljänneksi, lain säännösten tulkinta on vankiloiden soveltamiskäytännössä erkaantunut siitä, mitä lakien eduskuntakäsittelyn aikana tarkoitettiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirjeenvaihdon tarkastamiseen liittyviä säännöksiä tulkitaan hyvin suppeasti, siis toisella tavalla kuin eduskunnan lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta olivat alun perin tarkoittaneet. Vankiloiden kokemuksen mukaan niihin postin mukana kulkeutuvan käteisen rahan samoin kuin vankiloihin tulleiden huumausaineiden määrä on kasvanut. Postin tarkastaminen on hidastunut ja sitoo nyt aiempaa enemmän henkilökuntaa. Tästä aiheutuu myös se, että postin toimittaminen vastaanottajille kestää pitkään.

Edellä esittämiini seikkoihin viitaten lakivaliokunta on mietinnössään päätynyt puoltamaan hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä, tosin merkittävin, jäljempänä tarkemmin selvitettävin muutoksin. Samalla valiokunta kuitenkin painottaa sitä, että koetut ongelmat eivät johdu yksinomaan lainsäädännöstä vaan ovat monen eri tekijän summa. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että vankeinhoitolaitoksen mahdollisuuksia tehokkaaseen postin tarkastustoimintaan kehitetään myös hankkimalla tähän tarkoitukseen ajanmukaisia välineistöjä ja erityisesti huumekoiria. Tämän lain muutoksenkin jälkeen vankiloihin tarvitaan lisää huumekoiria, niistä on pula, ja se pula on kestämätön.

Nyt täällä käsiteltävänä oleva hallituksen esitys jouduttiin ministeriössä ilmeisestikin valmistelemaan hyvin nopeasti, mikä myös osittain näkyy sen sisällössä. Esimerkkinä tästä mainitsen sen, että viime vuoden lopulla tuli voimaan myös uusi laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta. Tätä lakia koskeneessa hallituksen esityksessä todettiin tutkintavankien yhdenvertaisuuden edellyttävän, että tutkintavankeja koskevat säännökset ovat samanlaisia riippumatta siitä, ovatko he vankilassa vai poliisin huostassa.

Mainitun lain säännösten yhdenmukaisuus tutkintavankeuslain kanssa pyrittiin varmistamaan sekä hallituksen esitystä valmisteltaessa että lain eduskuntakäsittelyn aikana. Hallituksen esityksessä tätä lakia ei kuitenkaan ehdotettu nyt muutettavaksi. Lakivaliokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että yhdenmukaisuus tutkintavankeuslain ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain välillä säilyy. Tämän vuoksi lakivaliokunta on tehnyt ehdotuksen myös viimeksi mainitun lain muuttamisesta.

Lakivaliokunta sai hallituksen esityksestä perustuslakivaliokunnalta perusteellisen lausunnon, jossa esitettyjen suuntaviivojen pohjalta valiokunta useissa kohdissa tarkensi hallituksen esitystä. Mainitsen tässä vain kolme keskeisintä.

Ensimmäiseksi: Vankeuslain 12 luvun 11 §:n 1 momentissa säädetään siitä, kuka on toimivaltainen päättämään kirjeen ja muun postilähetyksen tarkastamisesta. Momenttiin ehdotetun muutoksen mukaan toimivalta tarkastamisesta ja avaamisesta päättämisessä olisi siirretty valvonnan esimiestehtävissä toimivalta virkamieheltä alemmalle tasolle. Suljettuihin vankiloihin saapuvien kirjeiden osalta ehdotettiin kuitenkin, että päätöksen kirjeen avaamisesta tekisi edelleen valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Valiokunta pitää mietinnössään perusteltuna, että tarkastustoiminnan joutuisuus edellyttää nykyistä päätöksentekotasoa laskettavan molemmissa tilanteissa.

Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan esitetty mitään syitä sille, että tästä huolimatta suljettuihin vankiloihin saapuvien kirjeiden avaamisen osalta päätöksentekotoimivalta olisi säilytetty edelleen esimiestasolla. Juuri tämä kaksiportainen esimiehelle meneminen vaikutti myös lakivaliokunnan vierailulla vankilassa olevan itse asiassa se kaikista monimutkaisin ja turhaa työtä aiheuttava asia, ei niinkään kirjeiden avaaminen. Koska lähetyksen avaamisen ja sen sisällön tarkastamisen yhteydessä ei ole oikeutta tutustua luottamuksellisen viestin sisältöön, valiokunta ehdottaa, että päätöksen myös suljettuihin vankiloihin saapuvien kirjeiden avaamisen osalta voi tehdä ohjaus- ja valvontatehtävissä toimiva virkamies, ei siis sovellettaisi hallituksen esittelemää monimutkaisempaa järjestelyä.

Toiseksi: Perustuslakivaliokunta huomautti, että hallituksen esityksessä ei ehdotettu rajoitettavaksi viestien lukemiseen oikeutettavien virkamiesten piiriä. Luottamuksellisten viestien salaisuuden suojan kannalta perustuslakivaliokunnan mielestä kuitenkin on tärkeätä, että tällainen toimivalta annetaan vain joillekin nimetyille virkamiehille. Lakivaliokunta on noudattanut perustuslakivaliokunnan toivetta mutta löytänyt joustavan ratkaisun, jossa mahdollistetaan paitsi tietyt virkamiehet, jotka näkyvät esittelystä, myös se, että vankilan turvallisuudesta vastaava nimeää näitä virkamiehiä. Näin päästään optimaaliseen tilanteeseen, jossa näiden kirjeiden lukijajoukko on mahdollisimman rajattu mutta kuitenkin riittävä.

Ja viimeiseksi, arvoisa puhemies: Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti lakivaliokunta myös selvitti, onko sääntely luottamuksellisia viestejä vankiloissa käsittelevien virkamiesten salassapitovelvollisuuksista ajanmukainen. Totesimme, että se ei ole sitä, ja päätimme ehdottaa, että vankeuslakiin, tutkintavankeuslakiin ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettuun lakiin lisätään tässä yhteydessä uusi pykälä, jossa säädetään näiden lakien nojalla viestintää tarkkailevien virkamiesten salassapitovelvollisuudesta.

Lopuksi totean, että hallituksen esityksen käsittelyyn jääneestä vähäisestä ajasta huolimatta lakivaliokunta perehtyi asiaan monipuolisesti ja kattavasti. Osoituksena tästä on muun muassa se, että me yhdessä perustuslakivaliokunnan kanssa teimme tutustumiskäynnin Helsingin ja Vantaan vankiloihin, joissa valiokunnilla oli tilaisuus nähdä, miten tarkastustoimintaa käytännössä harjoitetaan. Tällä tutustumismatkalla vahvistui myös se käsitys, että suurin osa vankilaan kulkeutuvista huumeista kulkeutuu tämän muutoksenkin jälkeen ja on tähänkin asti kulkeutunut ihmisten mukana tai joskus joidenkin autokuljetusten mukana. Nämä kirjeet eivät ole se keskeisin tapa, miten valitettavasti vankiloihin kulkeutuu merkittävästi huumeita. Kuulimme hyvän ajatuksen, jonka uusi vankeuslaki mahdollistaisi, että jatkossa vangit sijoitettaisiin eri osastoille tai toisistaan kauaksi erikseen niin, että ne vangit, joilla niin sanotusti lomat pyörivät, olisivat keskenään, jolloin tätä painostusta ja pakottamista ja kiristämistä tuomaan lomilta ruumiin sisällä huume-eriä vankilan sisällä oleville olisi huomattavasti vähemmän.

Uusi vankeuslaki antaa tähän mahdollisuuden, mutta toistaiseksi vankeinhoito ei ole pystynyt resurssipulan vuoksi tai muista syistä järjestämään tätä asiaa niin. Jos me todella haluamme huumeettomia vankiloita, meidän on huomattavasti enemmän panostettava sekä koiriin että varsinkin vanginvartijoihin ja siihen, että jatkossa vangit sijoitetaan niin, että mahdollisimman vähän tätä pakottamista huumeiden kuljettamiseen ruumiin sisällä tapahtuu.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli asian oikeastaan hyvin arvokkaasti ja pitkälle, ja olimme hyvin samaa mieltä tästä koko esityksestä. Mutta se täytyy todeta, että kun lakivaliokunta tätä vankeuslakia käsitteli viime vuonna, niin kyllä meillä henki oli jo suunnilleen saman suuntainen siinä käsittelyssä silloin kuin tässä uudessa esityksessä on. Me oletimme, että näin toimitaan kuin nyt tähän on kirjoitettu. Valitettavasti perustuslakivaliokunta silloin vähän pilkkua viilasi. Perustuslakivaliokunnan jäsen ed. Ojala, tervetuloa myöskin saliin.

En aio perustuslakivaliokuntaa kovasti moittia, mutta sanon, että se oli kirjoitettu aika tarkkaan ja aika tiukasti, mutta kun me vankeuslakia silloin viime vuonna teimme, me oletimme, että järjen käyttö vankiloissa on sallittua. Siellä erityisesti suljetuilla osastoilla asiat hoidetaan niin kuin ne nyt tämän uuden lain mukaisesti hoidetaan ja osassa vankiloita on kyllä hoidettukin. Tässä on oikein todella isoja eroja, siinä puhutaan monen sadan prosentin eroista niitten tarkastettujen kirjeitten kohdalla. Osa vankiloista on hoitanut asian mallikkaasti, ja myöskin, se täytyy tunnustaa, sieltä on kyllä löytynyt monenlaista tavaraa ja monenlaista tekstiä. Siinä Turku muistaakseni oli semmoinen, joka on hoitanut tätä todella vähän isommalla kädellä ja tarkastanut paljon, ja sieltä on tulosta tullut.

Toivotaan nyt, että kaikki tulevat suunnilleen samalle linjalle ja saadaan asia semmoiselle meidän ajamallemme tasolle, mitä me mietimme jo sen alkuperäisen lain kanssa, kun sitä päätettiin.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rönnin puheenvuoroon on helppo yhtyä. Lakivaliokunnan alkuperäinen ajatus oli todellakin se, että aina kun on perusteltua syytä vankilan turvallisuuden takia tai sen takia, että näyttää siltä, että lähetys on epäilyttävä, siellä on joko huumeita tai asiattomia esineitä, niin se tietenkin saadaan avata. Osana tätä liian tiukkaa tulkintatraditiota näytti olevan kuulemisten perusteella se, että oikeusministeriön järjestämä koulutus on ollut hyvin tiukkaa, ja ymmärrettävästi semmoisen koulutuksen käyneen vanginvartijan pelko siitä, että hän tekee virheen, on silloin suurta. Korjataan tämä nyt näin.