Arvoisa puhemies! Julkisuudessa olleitten tietojen mukaan maaseudun yritys- ja kehittämisrahoituksessa on tällä hetkellä hakukielto, joka koskee Leader- ja Elma-hankkeita. Hakukielto on tullut voimaan kuluvan vuoden alussa. Ongelmana on myös se, ettei mahdollisen tuen piiriin tulevia hankkeita voi edes aloittaa, ennen kuin hakemus on tullut vireille, jos aikoo saada maaseuturahaston tukea.

Arvoisa puhemies! Kysyn asianomaiselta ministeriltä: Onko todella niin, ettei esimerkiksi kehittämisrahan rahoitushakemuksia voi jättää ja saada vireille ennen tulevaa heinäkuuta? Tämähän siirtää suunniteltuja kehittämishankkeita ainakin puolella vuodella.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Nyt elämme tätä rahoituskausien väliä ja olemme kuitenkin pyrkineet toimimaan tämän uuden rahoituskauden käynnistämiseksi niin nopeasti kuin mahdollista. Suunnitelma on se, että nämä yritysrahoitukset avataan toukokuussa ja hankerahoitukset heinäkuussa, mikä tarkoittaa sitä, että pääsemme tässä nyt huomattavan paljon nopeammin liikkeelle uuden rahoituskauden avaamisessa kuin edellisellä kierroksella, jolloin kului todella toista vuotta, ennen kuin näihin päästiin, niin että tämä väli ei kuitenkaan tule olemaan pitkä.

Arvoisa puhemies! Maaseutuyritysten tukiehtoihin, sitten kun tukia päästään hakemaan ja aletaan käsitellä, kaavaillaan monia muutoksia. Mutta kysyisin eräistä kaavailuista:

Mihin seikkoihin perustuu tukitason alentaminen 30—35 prosentin tasosta 20—25 prosenttiin, ja katsooko ministeri, että kyseinen alennus palvelee maaseudun asuttuna pitämistä?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tässä on näitten tukiprosenttien osalta pyritty siihen, että KTM:n ja maa- ja metsätalousministeriön rahoitus olisi rakenteeltaan samanlaista, koska tässähän on aikaisemmin ollut ongelma, että on jäänyt tämmöisiä väliinputoajia kahden ministeriön rahoittamien yritysten välimaastoon. Nyt on toimittu niin, että tämmöisiä väliinputoajia ei ole, ja myöskin pyritty siihen, että rahoitus- ja tukiprosentit olisivat yhdenmukaiset, jolloin sitten tarkoituksenmukaisuussyyt johtavat siihen, kumpaa rahoituslähdettä käytetään. Minusta on perusteltua, että nämä rahoitustasot ovat eri ministeriöitten välillä yhdenmukaiset, ja suuria muutoksia nykytilanteeseen ei ole tulossa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Korkeaoja totesi, että nyt päästään paljon nopeammin uusiin ohjelmiin. Mutta tämän päivän Maaseudun Tulevaisuus kyllä heitti erittäin synkän varjon päälle sen osalta, että siinä todetaan, että EU:ssa oleva jäsenmaiden ja parlamentin välinen kiista uhkaa koko järjestelmää ja muun muassa uhkaa leikata Suomenkin maaseudun kehittämisrahoja 42 miljoonaa euroa. Kun EU:n jäsenmaksu nousee hurjasti nyt lähiaikoina ja palauma maaseuturahoihin erityisesti pienenee voimakkaasti ainakin välisessä Suomessa, niin tilanne näyttää todella huolestuttavalta maaseudun kannalta.

Miten kommentoitte EU-parlamentin ja jäsenmaiden eli neuvoston välistä kiistaa, ja miten aiotte reagoida siihen, että tämä ei menisi suomalaisen maaseudun kannalta niin huonosti kuin tällä hetkellä näyttää?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Kysymys on kiistasta, joka syntyi sen päätöksen pohjalta, joka huippukokouksessa joulun alla 2005 tehtiin, jossa päätettiin lähinnä UK:n toivomuksesta niin sanotusta vapaaehtoisesta modulaatiosta. Parlamentin maaseutuvaliokunta ei ole tätä huippukokouksen päätöstä hyväksynyt vaan on asettanut sille ehtoja, ja tästä on syntynyt tämä kiista, josta seurauksena on tuo uhka, minkä ed. Kankaanniemi täällä totesi. Asiasta on käyty Suomen puheenjohtajakaudella pitkiä neuvotteluja, ja Saksa jatkaa neuvotteluja parlamentin kanssa tämän ongelman ratkaisemiseksi. Itse olen vakuuttunut siitä, että ongelma voidaan ratkaista ennen kuin tämä uhkaus siitä, että tätä maaseuturahoitusta leikattaisiin, realisoituu.