Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Hallitustenvälinen ilmastopaneeli
toteaa maapallon keskilämpötilan nousevan 4 celsiusastetta,
mikäli ihmiskunta ei ryhdy todellisiin päästövähennyksiin.
Sternin raportti katsoo ilmastotoimien maksavan nyt toteutettuina
noin yhden prosentin bruttokansantuotteesta. Jos niitä ei
toteuteta, maailmantalous heikkenee noin neljänneksen
ilmastonmuutoksen seurauksena. EU:n komissio esittää Euroopan
unionin kasvuhuonepäästövähennykseksi
20 prosenttia vuoteen 2020. Kansalaisjärjestöjen
mielestä vähennyksen tulisi olla 30 prosenttia.
Arvoisa herra pääministeri! Hallitusohjelmaneuvottelujen
asiapohjia valmistellaan. Mitä toimia hallituksen ministeriöt
ovat tuomassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Mieleen tulevat lähinnä KTM
ja ympäristöministeriö.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Nämä tavoitteet ovat esillä huomisaamuna
EU-ministerivaliokunnassa. Sekä energiaministerien että ympäristöministerien
neuvostot tulevat kokoontumaan seuraavan kahden viikon aikana, ja
eduskunta tulee saamaan luonnollisesti Suomen kannan käsiteltäväkseen
ennen näitä kokouksia. Näissä tullaan
asettamaan nämä EU-tavoitteet, ja niistä sitten
voidaan johtaa myös luonnollisesti Suomelle tulevat tavoitteet.
Mitä todennäköisimmin se loppuratkaisu
tulee menemään maaliskuun huippukokoukseen, Brysselin kevätkokoukseen,
jossa EU:n osalta tavoitteet tullaan päättämään.
Eli päätökset tullaan tekemään
nyt tässä lähimpien kuuden seitsemän
viikon aikana sekä Suomessa että unionissa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutokseen liittyy sateisuuden ja
Itämeren valuman kasvu. Tämä lisää Itämeren
rehevöitymistä. Samalla Suomenlahden läpi
kulkevat öljykuljetukset kasvavat räjähdyksenomaisesti. Muun
muassa Primorskiin eli Koivistoon rakennettavan öljyputken
seurauksena 200 miljoonan öljytonnin raja vuodessa saavutetaan
pian. Kysynkin ympäristöministeri Wallinilta:
Hallitusohjelman öljyntorjunnan osaamiskeskus on odottanut
perustamistaan. Mikä on hankkeen tilanne nyt, ministeri
Wallin? (Ed. Zyskowicz: Ed. Tiusanen, neuvostoöljy, rauhan öljy!)
Ympäristöministeri Stefan Wallin
Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että öljykuljetukset
Itämerellä tulevat kasvamaan erittäin
voimakkaasti. Tiedossa on, että Venäjä aikoo
lisätä öljykuljetuksia Suomenlahdella
nimenomaan Koiviston kautta, ja tästä tuli lisätietoa
myöskin viime viikolla presidentti Putinin pitämässä lehdistötilaisuudessa,
jossa hän vahvisti antaneensa Transneft-nimisen energiayhtiön
johdolle käskyn siitä, että tätä hanketta
pitää nopeuttaa niin, että myöskin
sen seurauksena öljykuljetusten volyymit tulevat kasvamaan
hyvinkin nopeasti.
Suomihan on kasvattanut öljyntorjuntakapasiteettiaan
pitkin vaalikautta, muun muassa kunnostanut ja peruskorjannut aluksia
ja tehnyt myöskin päätöksen
uuden monitoimialuksen tilaamisesta. Tästä öljyntorjuntakeskuksesta
on itse asiassa tänään tullut julkisuuteen
ympäristöministeriön päätös,
jonka mukaan tämä keskus perustetaan Porvooseen,
Porvoon Tolkkisiin, ja päätös perustellaan
sillä, että Porvoo sijaitsee hyvällä paikalla.
Siellä on maan suurin öljysatama, ja sieltä on
myöskin hyvät kulkuyhteydet sekä Helsinki-Vantaan
lentoasemalle että myöskin muihin ilmansuuntiin.
Tämä on tämän päätöksen takana.
Elikkä päätös on tänään
tehty ympäristöministeriön osalta.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Ympäristöministeri Wallinin
edeltäjä, ministeri Enestam, toi esiin jossain
vaiheessa, että sähkölämmityksellä suoraan
lämmitettyjen talojen rakentamista Suomessa pitäisi
vähentää, mutta mitään
ei ole tapahtunut. Edelleen erittäin moni, joka rakentaa,
myy sen eteenpäin, ja silloin hän ei pohdi jatkuvuutta,
vaan hän pohtii, mikä on helpointa ja halvinta
tässä ja nyt.
Miksi ei tehdä mitään? Ruotsissa
käytetään maalämpöpumppuja
niin paljon, että jos meillä olisi saman verran
täällä suhteessa suorasähkötaloihin,
se säästäisi sähköä yhden
ydinvoimalan verran. Miksi emme tee mitään sille,
että edelleen suorasähköllä lämmitettyjä taloja
tulee uudestaan ja uudestaan aina vaan?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Suomessa on valittu järjestelmä,
jossa valtio ei ylhäältä sano, että tuon
saat tehdä ja tätä et nimenomaan saa
tehdä. Me olemme yrittäneet yhdessä eduskunnan
kanssa säätää järjestelyjä ja
ottaa rahaa käyttöön, jolla on houkuttimia
muuttaa sähkölämmitys nimenomaan uusiutuvalle
energialle ja sen käytölle. Tällaisia
houkuttimia on otettu käyttöön. Rahaa
on käytetty 6 miljoonan tasolla viime vuonna ja rahaa on
myöskin tänä vuonna näihin samoihin
tarkoituksiin varattu. Tämä on se tie kieltojen
sijasta, mitä hallitus tässä kysymyksessä noudattaa.
Itse tuo tarkoitus, mihin kysyjä tähtää,
on ihan hyvä, ja hallitus yhtyy siihen, mutta keinot ovat
vähän toiset kuin kysymyksessä esitetty.
(Ed. Sinnemäki: Hallituksen keinoilla ei ole saatu tuloksia!)
Maija-Liisa Lindqvist /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Bioenergian käyttöönotosta
on valmistunut juuri uusia tutkimuksia, joissa esitetään myös
tutkimukseen ja tuotekehitykseen lisää resursseja.
Onko hallitus lisäämässä toimenpiteitä voimakkaasti,
niin että saamme todella bioenergian todelliseksi vaihtoehdoksi?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Seitsemän tiedemiehen, tutkijan,
ryhmä jätti toissa päivänä minulle
tällaisen raportin. He arvioivat sen, minkä määräiseen
bioenergian käyttöön Suomella on mahdollisuutta,
kuinka suuri se potentiaali voisi olla, joka esimerkiksi vuonna
2015 ja huomattavasti myöhemmin voisi olla käytettävissä.
Heidän arvionsa oli, että Suomessa voitaisiin
bioenergian käyttöä lisätä 50
prosentilla elikkä noin 50 terawattitunnilla tästä päivästä vuoteen
2015 mennessä. He esittivät joukon keinoja, muun muassa
teknologiahankkeitten rahoitusta ja alan tutkimuksen edelleenresursointia
jnp. Hallitus on budjetissaan tälle vuodelle johonkin mittaan
varautunut, mutta myönnän, että siihen
mittaan, mitä tutkijat esittävät, ei
ole varauduttu. Toivotaan, että seuraava hallitus kykenee
tässä tekemään vielä pitemmälle
meneviä päätöksiä.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön
alaiset tutkimusyksiköt Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Mtt ja Metsäntutkimuslaitos Metla ovat oikeastaan jo vuosia panostaneet
keskeisesti bioenergian tutkimukseen eri tavoin, ja tulosohjauksessa
myös tälle vuodelle on tämä alue
asetettu prioriteettijärjestyksessä kärkeen.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutosprosessi on valitettava tosiasia,
senhän me kaikki tiedämme. Joka ilta, kun television
avaamme, näemme, mitä maailmalla tapahtuu. Mutta
toisaalta pitää muistaa, että me olemme
viiden miljoonan kansa yli kuuden miljardin asukkaan maailmassa
ja Suomi on aivan huippuluokan hyvin hoitanut ympäristö-
ym. kysymyksensä. Me aivan tarpeettoman paljon ruoskimme heti
itseämme, kun me puhumme näistä kysymyksistä.
Tietysti meidän pitää tehdä omalta osaltamme
myöskin parhaamme, mutta minä kääntäisin
asian niin päin, että me kerromme liian vähän
maailmalle menetelmistä, teknisistä ym., mitkä ovat
jo olemassa. Me liian vähän painostamme suurvaltoja
omalta osaltamme. Keskittäisimme voimamme, kaiken mahdollisen,
ulkopoliittisten linjojen ja EU:n kautta juuri tähän prosessiin.
Kysyisin:
Onko olemassa suunnitelma, miten me tekisimme siitä yksinkertaisesti
vientituotteen ja saisimme muun maailman ymmärtämään
yhtä hyvin kuin tosiasiassa Suomi on ymmärtänyt?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ed. Vielma puhuu tärkeästä asiasta;
asiasta, jossa on otettu huikeita askeleita. Energiateknologian
viennin arvo oli viime vuonna 2006 noin 3 miljardia euroa. (Ed. Tiusanen:
Se on ollut sama kymmenen vuotta!) — Se ei ole ollut likimainkaan
sama. Se on huikea kasvu, moninkertainen kasvu muutamien vuosien
kuluessa energiateknologian viennin osalta. — Tätä tietä tietysti
pitää jatkaa edelleenkin ja resursoida entistä enemmän.
Suomi on monilla energiateknologian osa-alueilla ilman muuta maailman
aivan johtava maa. Nyt myöskin liikenteen biopolttoaineiden
teknologiassa, jos tässä ihan yhden yrityksen
nimeltä mainitsee, Neste Oil on kiistatta maailman johtavin
juuri sillä liiketoiminta-alueella, mihin se on tässä keskittynyt.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä aloitettiin siitä,
mitä Suomi on tehnyt näitten suurten asioitten
osalta. Eduskuntahan viime kesäkuussa yksimielisesti ensimmäisessä ponnessaan
energia- ja ilmastoselonteossa velvoitti hallitusta toimimaan sen
suuntaisesti, että näissä isoissa kysymyksissä saataisiin
USA, Intia ja koko Aasia mukaan näihin Kioton tapaisiin
sopimuksiin.
Nyt kun puheenjohtajakausi on päättynyt, mitä hallitus
nyt sitten aikoo tämän jälkeen tehdä,
ja miten se viitoittaa tätä tietä seuraajalleen niin,
että Suomi on näissä kysymyksissä aktiivinen,
koska ei tässä nyt ole kysymys maan koosta, vaan
tässä on myös kysymys vähän
siitä, kuka tässä toimii, ja siitä,
että Suomella on hyvät mahdollisuudet olla tällainen
veturi?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Nämä aiheet olivat aivan
keskeisiä kaikissa Suomen puheenjohtajakauden niin sanotuissa
kolmas maa -huippukokouksissa. Ne olivat esillä keskusteluissa
Kiinan johdon, Intian johdon, Venäjän johdon kanssa.
Unionin pitää olla näissä kysymyksissä luonnollisesti
erittäin aktiivinen, ja Suomen yhtenä unionin
jäsenmaana vastaavasti. Meidän puheenjohtajakaudella tehtiin
myös unionin sisällä linjaus, että jatkossakin
näissä huippukokouksissa kolmansien maiden kanssa
nämä energia- ja ilmastokysymykset ja energiatehokkuuden
parantaminen, uusiutuvan energian lisääminen otetaan
aina automaattisesti agendalle. Tässä on selkeä kädenjälki
jätetty myös tuleviin puheenjohtajuuskausiin.