Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta käsitteli tämän ydinvastuulakiasian ja antoi siitä hyvin pontevan mutta lyhyen ja ytimekkään mietinnön. Tässä mietinnössä todetaan, että todellakin, kun silloin Suomen eduskunta hyväksyi 1. päivä heinäkuuta 2010 periaatepäätöksen kahden uuden ydinvoimalan rakentamiseksi ja samalla myös ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan rakentamiseksi, samassa yhteydessä talousvaliokunta edellytti, et- tä hallitus tuo jo vuoden 2010 aikana eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen ydinvastuulain muuttamisesta siten, että laki parantaa Suomen sisäistä ydinvahinkoturvaa.

Tästähän jo vuonna 2005 hyväksyttiin ydinvastuulakimuutosesitys. Sillä laajennettiin ydinlaitoksen haltijan vastuuta ja korvattavien vahinkojen piiriä ja määrää sekä jatkettiin sitä kanneaikaa, jolla vahingon kärsijä voi hakea vahingolleen korvausta ydinlaitoksen haltijalta. Tätä ei kuitenkaan kansainvälisten määräysten ja ratifiointikoukeroiden takia ole vieläkään vahvistettu, ja toisaalta Suomi on ollut siinä kyllä viisaskin, että ei Suomen kannata mennä sellaista hyväksymään, jolla ajaisimme itsemme ankarampiin korvausvastuisiin kuin mihin muut ovat sitoutuneet omalla tahollaan. Tässä on tämmöinen ylikansallinen tulppa ollut, mutta nyt tätä ollaan purkamassa mietinnön myötä, ja suomalainen ydin- laitoksen haltija velvoitetaan tällä lailla korvaamaan mahdollisen syntyvän vahingon kaikella omaisuudellaan osakeyhtiölain mukaisesti. Osakkaiden vastuuhan rajoittuu, niin kuin tiedämme, osakeyhtiölain mukaan siihen omaisuuteen, minkä he ovat osakeyhtiöön sijoittaneet osakepääomaa tai muuta apporttiomaisuutta esimerkiksi.

Tämän takia tämä laki säädettiin. Tämän lain nojalla on syytä muistaa, että monesti, jos ydinvahinko sitten sattuisi, se kaikista kauhein tapahtuma, mitä olla voi, niin siinä tilanteessa tietenkin helposti korvattavat vahingot ovat valtavan suuria, ja sitä varten on tietenkin kehitetty vakuutusturvaakin. Äskeistä asiaa käsiteltäessä ministeri korosti vakuutusturvan merkitystä. Tässäkin on tällaisia vakuutuspooleja, joihin Suomikin kuuluu, ja tätä vastuuta nyt tällä lailla laajennetaan niin, että vastuuta muualla kuin Suomessa syntyvistä vahingoista — Suomihan on sitoutunut korvaamaan tämän poolin kautta muitakin vahinkoja — nostettaisiin peräti 700 miljoonaan euroon.

"Laitoksenhaltijan on otettava vastuiden kattamiseksi vakuutus 600 miljoonan erityisnosto-oikeuden määrään saakka. Nämä säännökset vastaavat voimaantuloa odottavan lain sääntelyä." Elikkä tämä on tähän lakiin kirjattuna se laki, mikä silloin vuonna 2005 säädettiin mutta jota ei ole koskaan asetettu voimaan niiden ulkomaisten, toisten valtioiden vitkuttelun takia.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä sen, että kun ydinvoima-asioita käsitellään, niin todellakin vastuurajojen pitää olla selkeät. Mutta toivoa sopii tietenkin, ja tiedetään ihan varmasti sekin, että suomalainen tekniikka ja taito ja insinööriosaaminen ovat sillä tasolla, ettei tällaisiin pykäliin tarvitse mennä. Mutta pitää muistaa, että nämä ovat myös siellä takaporttina siltä varalta, että kun on vastuita, se panostaa siihen, että henkilöstö pidetään koulutettuna, laitteet kunnossa ja systeemistä pidetään hyvää huolta. Jos näitä ei olisi, sitten saattaisi olla enempi retuperämeininki, mutta tälläkin varmistetaan se, että tulevaisuudessakin Suomessa tuotetaan turvallisesti ydinsähköä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö on puhuttanut eduskuntaa lukuisia kertoja, muun muassa vuosi 2005 oli yksi sellainen vuosi, jolloinka puhuttiin. Silloin odotettiin, että nämä kansainvälisesti sovitut pöytäkirjat ratifioitaisiin keskusteluihin osallistuneitten maitten elimissä, hallintoelimissä, päätöksentekoelimissä, mutta näin ei nyt sitten ole riittävässä määrin tapahtunut. Belgia EU-puheenjohtajakaudellaan oikein lupasi, että se hoitaa tätä asiaa harvinaisen suvereenisti kuntoon. Taisi olla miltei ainoa asia, mitä Belgia ryhtyi ponnekkaasti muka ajamaan. Eipä ole tapahtunut mitään. No, hyvä, että Suomen nykyinen hallitus sitten on tuonut eduskunnan käsiteltäväksi edes sen, mitä täällä nyt juuri hyväksytään sisällöltään.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Jäi yksi sanoma sanomatta vielä, nimittäin ministeri Pekkarinen tätä asiaa vahvasti painotti, että kyllä Suomi on tämän ydinvastuulain osalta itse kantanut hyvää vastuuta. Aivan kuten ed. Pulliainen sanoi, Belgia silloin aikanaan maailmassa lupasi, että tätä ajetaan ponnekkaasti, mutta tuntien Belgian poliittisen, sisäpoliittisen, hajaannustilan ehkä se pontevuus on sitten enemmän juhlapuheissa kuin itse toiminnassa. Mutta Suomessa ei näin ole, ja ministeri Pekkarinen teki sen, minkä lupasi, ja nyt laki on tässä ja toisen käsittelyn jälkeen hyväksytty, niin että voimme sanoa, että olemme sen pitäneet, minkä olemme luvanneet.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Hoskonen sanoi, tällä hallituksen esityksellä, joka nyt on tässä vaiheessa eduskunnan käsittelyssä, Suomi on pitänyt sen, mitä on luvannut, ja näin on hyvä.