Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt käsittelyssä valtiovarainvaliokunnan mietintö sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta jnp. annetun lain muuttamisesta.

Tähän sisältyy kaksi erityyppistä asiaa, ensinnäkin ihan puhdas nestemäisten ja muidenkin polttoaineiden valmisteveron korotus 5,2 prosenttia, jonka tarkoitus on tuottaa valtion kassaan verotuloja 126 miljoonaa euroa nykyistä enemmän ja lisäksi vielä arvonlisäverotuottoa 20 miljoonaa euroa. Toinen elementti tätä hallituksen esitystä oli uusiutuvaa energiaa koskevien sähköntuotannon verotukien laajentaminen. Nämä ovat määrällisesti noin 18 miljoonaa euroa ja koskevat lähinnä energiantuottajia. Monet näistä ovat semmoisia, joita on eduskunnassa aika pitkään toivottu ja perätty niin ilmasto-ohjelman käsittelyn yhteydessä kuin muissakin yhteyksissä.

Erityisesti kiinnittäisin huomiota kierrätyspolttoaineella tuotetun sähkön verokohtelun parantamiseen. Siitä oli täällä hyvin laaja, yli sadan edustajan aloitekin viime keväänä, ja valtiovarainvaliokunta tätä halusi vauhdittaa. Samoin turpeen verotusta koskevia säännösmuutoksia on täällä moneen kertaan vauhditettu.

Näiden energiantuotantoa koskevien uusiutuvan energian muutosten osalta valiokunta oli ihan yksimielinen. Niihin on muutamia teknisiä muutoksia. Mutta sitten nestemäisten polttoaineiden valmisteveron korotukseen sisältyy vastalause. Keskustan eduskuntaryhmä ei kannata tätä 5,2 prosentin korotusta nestemäisten liikennepolttoaineiden valmisteverotukseen.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä ovat esillä liikkumisen kustannukset. Esitimme, että työmatkavähennyksen yläraja olisi korotettu, kun kustannukset ovat nousseet ja verotus on nousemassa. Valitettavasti tämä keskustan esitys hävisi äänestyksessä.

Liikkumisen verorasitusta ja kustannuksia on lisätty viime vuosina monella tavalla. Tämä on kyllä suomalaisten perheiden, työmatkaliikkujien ja yrittäjien kannalta hyvin ongelmallinen asia. Itse asiassa Lipposen hallituksen aikana on liikennepolttoaineiden verotusta kiristetty kolmekin kertaa. Jo vuosina 1996 ja 1998 tuntuvasti kiristettiin liikennepolttoaineiden verotusta. Mikäli nyt tämä kiristys toteutettaisiin, maksaisi se 18 000 kilometriä vuodessa autoa ajavalle ainakin 200 euroa vuodessa, mutta niin kuin tiedämme, moni joutuu ajamaan kaksinkertaisenkin määrän omalla autolla, joten kustannus tietysti olisi kaksinkertainen. Tiedän myöskin, että joukkoliikennemäärärahat ovat vähentyneet ja ongelmissa ja sitä kautta on tulossa myöskin lisää kustannuksia liikkumiseen.

Tämä on myöskin aluekehitykseen liittyvä asia. Tämä on tietyllä tavalla diskannustin myönteiselle aluekehitykselle. Täällä ed. Zyskowicz puhui eilen aluekehitystä edistävästä verolainsäädännöstä. Tämä on nyt sellainen, mutta tämä edistää vain väärään suuntaan eli pakottaa ihmisiä keskittymään entistä lähemmäksi työpaikkoja. Toisaalta työmatkakustannukset muodostavat myöskin työllistämisen selkeän esteen monissa tapauksissa.

Keskusta on lähtenyt siitä, että tätä esitystä ei nyt pitäisi hyväksyä. Voin jo tässäkin esittää, mutta tulemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään, että tältä osin liitettä ei hyväksyttäisi. Totta kai tämä merkitsisi menetyksiä valtiolle 100 miljoonaa euroa, pikkuisen päälle. Keskustan vaihtoehtolinjauksessa tämä on tietenkin huomioitu, ja me olemme esittäneet muita rahoituskeinoja tältä osin.

Toivoisin todella, että voitaisiin nyt tehdä myönteistä aluekehitystä, ottaa huomioon ihmisten liikkumisen kalleus pitkien etäisyyksien maassa ja voitaisiin pidättäytyä tältä veronkiristysesitykseltä ja hoitaa se muun veropolitiikan kautta.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edellisten puheenvuoron käyttäjien sanomaan. Joku sana vielä täältä paikalta kuitenkin edellisten lisäksi.

Myönteisiä asioita ei nyt niin kovin paljon ole mutta on kuitenkin, ja nekin on tässä sanottava. Ne parannukset, mitkä tässä tapahtuvat kotimaisen polttoaineen käytön lisäämisedellytyksiin, ovat tervetulleita, välttämättömiä ja oikeita. Tästä kiitos hallituspuolueiden edustajille! Täältä näen nyt erityisesti edustajat Laitisen ja Saarisen, jotka tässä asiassa ovat hyvin ponnekkaasti puolustaneet tätä suomalaista energiaraaka-ainetta ja sen hyväksikäyttöä.

Mutta, arvoisa puhemies, joudun valittelemaan, että tähän heidän osaltaan nämä kiitokset sitten loppuvatkin. (Ed. Saarinen: Kiitos näistäkin!) Koska hallituksen esitykseen — ja kun sekä ed. Saarinen että ed. Laitinen ovat sitten sitä näiltä osin puolustaneet — liittyy myös liikenteen polttonesteiden kiristys, se ei meidän mielestämme ole tässä tilanteessa, ei yleensä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta eikä yleisen taloudellisen kehityksen näkökulmasta eikä myöskään alueellisen tasapainoisen kehityksen kannalta, oikeaa ja perusteltua.

Kuten ed. Ala-Nissilä äsken sanoi, täällä muutama päivä sitten puhuttiin alueellisista verokannustimista. Tässä nyt kyllä on eräänlainen disverokannustin kysymyksessä. Tässä rangaistaan niitä ihmisiä, jotka ovat valmiita periaatteessa hakeutumaan töihin vähän pidemmänkin matkan päästä. Tässä rangaistaan niitä ihmisiä, joiden asiointimatkat ovat pitkät, niitä sairaita ja eläkkeellä olevia ja lapsiperheitä, jotka joutuvat tulemaan erilaisiin palveluihin vähän kauempaa. Näiden ihmisten liikkumisen kustannukset nousevat tämän esityksen mukaan yhteensä 600—700 miljoonalla vanhalla markalla, yli 100 miljoonalla eurolla. Tällaiseen verotuksen kiristymiseen tilanteessa, jossa kuitenkin toisaalla on verotusta varaa vähän keventää, ei meidän mielestämme aihetta ole. Siis tämä on aluepoliittisesti, aluekehityksen kannalta, viimeisen päälle väärä, ja myöskin yleisen taloudellisen kehityskuvan kannalta tämä on väärä.

Hakematta enempää perusteluja yleiselle talouden kehitysvaiheelle ja näkymille viittaan vaan lyhyesti viimeksi eilen Etlan julkaisemaan suhdannearvioon. Etlan sanoma oli se, että hallitus harjoittaa liian kireää finanssipolitiikkaa, tähän suhdannetilanteeseen liittyen sopimatonta finanssipolitiikkaa, ja Etla arvioi muun muassa, että verotusta tulisi eräin osin keventää. En nyt väitä, että Etla olisi juuri ja nimenmaan tätä verotusta vaatinut kevennettäväksi, mutta jos tämä verotus pidettäisiin edes entisellään, polttonesteiden verotus, se omalta pieneltä osalta edesauttaisi tuohon suuntaan kulkemista, mitä Etlakin vaati.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla yhdyn kernaasti siihen, mitä kaksi edellistä puheenvuoron käyttäjää ovat täällä sanoneet. Liikenteen polttonesteiden osalta tämä veronkiristys on tarpeeton. Keskustan eduskuntaryhmän velvollisuus on huolehtia siitä, että kun aikanaan tämä johtaa siihen, että hinnat huoltoasemilla nousevat, kansalaisten silmät avataan huomaamaan se, että se oli tämä itsenäisyyspäivän aatto, jolloin eduskunnan enemmistö äänesti tämän korotuksen puolesta. (Eduskunnasta: Ei tänään äänestetä!) — Anteeksi, ei äänestetä, äänestys menee myöhempään aikaan. Mutta asiallisesti ottaen, ed. Vehkaoja, tämän eduskunnan enemmistö julkisti sen tahtonsa, joka tahto oli kielteinen ihmisten pohjimmaisille toiveille, toiveille siitä, että liikenteen polttonesteiden verotus pidettäisiin entisellään.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin aina helppo vastustaa kaikkia veronkorotuksia ja puhua verohelpotusten puolesta. Jos näin määrätietoisesti tekee ja johdonmukaisesti tekee, silloin ei ole uskottava. Pitää olla vaihtoehto, pitää olla vaihtoehto hallituksen veropoliittiselle linjalle, ja kristillisdemokraateilla on selkeä vaihtoehto hallituksen veropoliittiselle linjalle. Me emme olisi olleet alentamassa tuloveroa sillä lailla kuin hallitus esittää. Me katsomme, että jos veroale on olemassa, silloin pitäisi tänä päivänä keskittää se välillisiin veroihin, koska sillä olisi sosiaalipoliittinen merkitys.

Kun kysymyksessä on polttonesteiden vero, sillä on kiistatta myöskin aluepoliittinen merkitys. Ihan niin kuin aiemmissa puheenvuoroissa on todettu, tämä, jos ei nyt kova isku, niin kuitenkin rasittaa harvaanasutulla alueella asuvia kansalaisia selvästi enemmän kuin asutuskeskuksissa asuvia. Asutuskeskuksessa asuvalla on mahdollisuus käyttää muuta kuin autoa, mutta harvaanasutulla alueella auto on useimmiten ainoa mahdollinen kulkuneuvo.

Me olemme yhtyneet vastalauseeseen, joka merkitsee sitä, että polttonesteiden veroa ei nostettaisi vaan pysyttäisiin nykyisessä verossa.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä esittää sähkö- ja polttoaineveron kohdalla sähköveroon suurempaa korotusta kuin hallitus. Hallituksen Kioto-ministerityöryhmälle keväällä annettujen selvitysten tuloksista voi päätellä, että nykyinen energiaveron rakenne ei parhaalla mahdollisella tavalla ohjaa päästöjen vähentämiseen. Energiaverojen ympäristöohjaavuus paranisi, jos otettaisiin jälleen käyttöön kivihiilen verotus myös sähköntuotannossa, koska kivihiililauhdevoimalaitokset ovat hiilidioksidipäästöjen kannalta kaikkein haitallisimpia. Sähköntuotannossa käytetystä kivihiilestä tulisikin periä polttoaineveroa, joka on noin 10 prosenttia kivihiilen verosta lämmöntuotannossa. Tämä toteuttaisi myös ministeri Mönkäreen pontta, johon hallituksen enemmistö yhtyi hallituksen hyväksyessä viidettä ydinvoimalaa koskevan periaatepäätöksen ja jonka mukaan hallitus ryhtyy toimiin fossiililaitosten päästöjen pienentämiseksi. Tämä esitys nostaisi energiaveron tuottoja ja on sitä kautta osa myös vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia.

Jos katsotaan tästä vuodesta vielä vähän tulevaisuuteen, on tärkeää, että kuluttajat niin teollisuudessa, kodeissa kuin muuallakin voisivat suunnitella investointejaan järkevästi. Energiaverojen kehittämisestä tällä vuosikymmenellä tulisi tehdä periaatepäätös, jonka mukaan energiaveroa tarkoittaen sähkön, lämmön ja teollisuuden energiaveroja korotettaisiin noin 10 prosenttia vuosittain vuoteen 2010 asti. Tällöin energiaveron taso vastaisi sitä, mitä Kansallisessa ilmasto-ohjelmassa arvioitiin tarpeelliseksi, jotta Suomi pystyisi saavuttamaan Kioton ilmastosopimuksessa sille asetetut tavoitteet.

Ehkä joitakin yksityiskohtia vielä tästä meidän esityksestämme: Esitämme, että kun veroa korotetaan, on uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle annettava veronpalautus vastaavasti. Tämä ei tällä hetkellä toteudu hallituksen esityksessä. Toisaalta tässä jätteen energiakäytön verohelpotus ehdotetaan poistettavaksi, koska sen ei katsota tukevan jätteen vähentämisen ja jätepolitiikan hierarkiaa mahdollisimman hyvällä tasolla.

Ehkä bensaverosta voisi todeta sen verran, että vihreällä ryhmällä on toisaalta ollut haluja nimenomaan energiaverotuksen rakenteen kokonaiskehittämiseen niin, että se ohjaisi mahdollisimman hyvin meidän ilmastopolitiikkaamme. Toisaalta muilla ryhmillä ei ole näyttänyt olevan sillä tavalla halua sähköveron suurempaan korotukseen. Me olemme tässä yhteydessä hyväksymässä sitä korotusta, minkä hallitus on tehnyt bensaveroon. Omana mielipiteenäni voisin ainakin sanoa, että ehkä hieman liioiteltuja ovat jotkut puheet bensaveron korotuksen dramaattisista vaikutuksista, koska se kuitenkin voidaan katsoa myös inflaatiokorotukseksi. Se on aika pieni, ja kasvukeskuksissa esimerkiksi, asumiskustannukset saattavat hyvinkin olla suurempi kustannuserä kuin bensiini syrjäseuduilla.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 1. lakiehdotuksen käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvä lakiehdotus.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Sinnemäen ehdotusta.

Ensiksi, kiinnitän huomiota siihen, että olennaistahan näissä asioissa on se, mihin vedotaan, mikä on se poliittinen perusta ja pyrkimys. Jos puhutaan Kioton sopimuksen mukaisten tavoitteitten toteuttamisesta, kasvihuonepäästöjen vähentämisestä, erikoisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, silloin tietysti tällaisten lainsäädäntötoimien täytyy palvella sitä tarkoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin. Tässä suhteessa hallitus ei kyllä nyt oikein ole onnistunut.

Toisekseen se näppelöintitaso, jolla liikutaan, on aika mielenkiintoinen. Otetaan nyt kierrätyspolttoaineet esimerkiksi, tämä 18 miljoonaa euroa. Millä tavalla sen kohdalla on nyt käytännössä käymässä? Jo hallituksen esityksen perusteluissa aivan rehellisesti todetaan, että se menee olemassa oleville laitoksille tueksi niitten katteisiin. Millä tavalla tämä 18 miljoonaa euroa ulosmitataan? Siitä on jo tullut kirjeet muun muassa Oulun Energialle, joka on potentiaalinen saaja. Siellä ilmoitetaan suvereenisesti, että sen tuotto otetaan uuden ydinvoimalan rakentamisinvestointiin. Siis se on suoraan kanavointi viidennen ydinvoimalan rakentamisinvestointiin ja sillä siisti, toisin sanoen aika näppärä jippo, jolla siis mitään uutta ei saada aikaan, vaan valtio budjetin kautta subventoi viidennen ydinvoimalan rakentamishanketta. Näinhän saa tehdä! Silloin, kun on enemmistönä ja poliittinen valta on hallussa, näinhän saa tehdä. Sehän kuuluu kuvioon, että valtaa käytetään. Se potentiaalinen valta, mikä on kourassa, se käytetään vihoviimeiseen pisteeseen saakka hyväksi.

Mutta, arvoisa puhemies, jos olisi tavoitteena ja pyrkimyksenä todella bioenergialähteitten käytön edistäminen, siis vilpittömänä pyrkimyksenä, sehän tarkoittaisi sitä, että kaikki mahdolliset tällaiset ratkaisut paitsi että ne ovat Kioton sopimuksen pyrkimyksiä toteuttavia, ne ovat myöskin kestävän kehityksen ja talouden mukaisia, joka tarkoittaa, että luodaan todelliset bioenergialähdemarkkinat Suomeen. Tällä hetkellähän, kun me teemme tämän laatuisia ratkaisuja, mitään markkinoita ei todellisuudessa luodakaan. Aina käytetään jonkinlaisena Potemkinin kulissina bioenergiaa ja sitten jokin jippo sisällytetään sinne taakse, jolloin menee uskottavuus koko politiikalta.

Tämä on huonoa politiikkaa. Surullista, että kevään ponnet ovat osoittautuneet lähes täydelliseksi kuplaksi. (Ed. Ala-Nissilä: Ei pidä paikkaansa!) — Kyllähän se pitää, ed. Ala-Nissilä, paikkansa. Kun se mittakaava, ed. Ala-Nissilä, on todellisten markkinoiden luominen, ja mitään todellisia markkinoita ei olla luomassa, ei todellakaan. Kaikessa käytössä aina vedotaan vain tukeen, tukeen, tuen jälkeenkin tukeen, mutta mitään todellisia markkinoita ei olla luomassa. Juuri ed. Ala-Nissilän luulisi ensimmäisenä puoluetaustansa ja opillisen sivistyksensä takia ymmärtävän, mitä tarkoittaa markkinatalous.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen puheenvuorossaan viittasi asiayhteydessä myös Kioton sopimukseen. Bioenergian käytön edistäminenhän on yleisesti hyväksytty eräänä keskeisenä keinona Kioton sopimuksen toteuttamiseksi. Meidän tulisi todella energiapolitiikassa toteuttaa ne ponnet, jotka viime keväänä laajalla yksimielisyydellä ja laajalla kannatuksella hyväksyttiin.

Bioenergian käytön edistämisessä tulisi löytää keinoja nimenomaan puuenergian, joka on uusiutuva energia, käytön edistämiseksi ja bioenergialla tuotetun sähkön käytön edistämiseksi. Nämä olisivat nopeasti ja välittömästi, melko pian, tehtäviä toimia. Olen asioista jättänyt kuluvan vuoden aikana useammankin aloitteen, muun muassa lakialoitteen, jossa olen tähdännyt arvonlisäveron poistamiseen tai pudottamiseen myös niiltä laitteilta, joilla bioenergiaa voidaan polttaa ja sähköä tuottaa.

Näkisin, että omakotitalouksissa tulisi myös edistää bioenergian käyttöä veropoliittisin ja tukiratkaisuin. Käytössä olevia polttojärjestelmiä, jotka ovat esimerkiksi öljynpoltolla, ei niin vain muuteta, kun on tehtävä aikamoisia investointeja.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että meillä todella aktiivisesti edistettäisiin uusiutuvan bioenergian käyttöä, puuta, haketta, pellettiä. Itse tulen Haapamäeltä, joka on nimetty Pellettikyläksi Suomessa, paikkakunta, missä tehdään pellettiä, pellettipolttimia ja myös on kuljetussysteemit.

Mutta sitten menen myös kysymykseen polttoaineverosta. Meillä on yhteiskunta kehittynyt sellaiseksi, että autoa tarvitaan. On toki ihmisiä, jotka tulevat toimeen nyt ja vastakin ilman omaa autoa, mutta tarvitsevat toisen henkilön autoa. Sopisi toivoa tietysti, että näissä päästäisiin tekniikan kehityksen myötä uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin, mutta vielä toistaiseksi raadollinen tosiasia on, että autot kulkevat kivestä puristetulla öljyllä, olipa se bensiiniä tai dieseliä.

Näin ollen se merkitsee sitä, että jos tämän verot nousevat, se kyllä autonkäyttäjille tietää kustannuksia, mikä on perin ikävää silloin, jos kuljetaan pitkiä työmatkoja, jolloin on mahdollista asua maaseudulla, käydä kaupungissa työssä tai toisen puolisoista käydä työssä. Samoin tästä tulee elinkeinoelämälle, myös kuorma-, linja- ja taksiautoliikenteelle lisää kustannuksia, jotka taas lisäävät yhteiskunnan menoja, muun muassa koululaiskyyditysten ja ostoliikenteenkin menoja. Elikkä joukkoliikenteen kannaltakin, jota kaikin tavoin tulisi edistää, nimenomaan edistää, tässä on myös tekijöitä, jotka ainakin tulisi voida poistaa. Samoin maaseudulla, missä etäisyydet ovat pitkät ja valitettavasti joukkoliikenne on ohentunut eikä kaikkialla sitä edes ole, tulisi hyväksyä myös auto jonkunlaisena välttämättömyytenä. Jos polttoainevero nousee ja sen kustannukset nousevat, tämä kyllä ikävällä tavalla lisää elinkustannuksia.

Arvoisa herra puhemies! Toivon että näissä asioissa vielä voitaisiin löytää ratkaisuja, joilla edistettäisiin bioenergian ja kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä ja samalla pidettäisiin huoli, että joukkoliikenne ja hyötyliikenne ei kärsisi polttonesteitten veronkorotuksista ja että edellytykset maaseudun pitkistä matkoista liikkumiselle eivät vaikeutuisi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vuonna 1996 tämä sali äänestyksen jälkeen ministeri Pekka Haaviston ollessa ympäristöministerinä päätti muuttaa kivihiilellä tuotetun sähköenergian tilannetta. Muistan, että kaksi hallituspuolueen kansanedustajaa vastusti sitä opposition kanssa ja toinen heistä oli ed. Sirpa Pietikäinen. Näin ollen nyt ollaan ikään kuin uudessa tilanteessa.

Toinen asia, arvoisa puhemies: Turve aina pulpahtaa ikään kuin positiivisena energiaraaka-aineena keskusteluun. Aluepoliittisesti tietysti sillä on oma roolinsa erityisesti Suomessa. Suomi ja Irlanti ovat aika kahdestaan EU:ssa tässä asiassa, mutta missään tapauksessa turve ei ole uusiutuva energialähde. 8 000 vuotta kestää kierto siitä, kun turve on jälleen poltettavissa. Sitten tietysti sen merkitys hiilidioksidinieluna on myös toinen kysymys, joka on myöskin varsin ristiriitainen.

Maakaasusta, puhemies, niin paljon, että ennen 24:ttä päivää toukokuuta 2002 maakaasuhan ei ollut mitään. Ei ainakaan sillä voinut sähköä tuottaa, ei koskaan, ei ainakaan Suomessa koskaan. Putki Itämeren pohjan kautta oli täysi mahdottomuus. Tämän jälkeen Gazprom on ilmoittanut rakentavansa tuon yhteyden. Päämedia Suomessa, Helsingin Sanomat, jota luetaan tarkemmin kuin Raamattua tässäkin talossa, ilmoittaa, että yllättävää, tuohan onkin mahdollista, kun esimerkiksi sen median näkökulmasta se oli täysin mahdotonta ennen toukokuun loppua 2002. No, nyt se on mahdollista.

Myöskin esimerkiksi Pohjolan Voima Osakeyhtiön omistama Mussalo 2 -voimalaitos Kotkassa tuottaa täydellä teholla sähköä maakaasulla. Taustalla on tietysti sähkön hinnan nousu, ja tässä viittaan siihen, mihin ed. Erkki Pulliainen täällä tänään viittasi, sähkön hintaan ja siihen, että tarvitsemme aivan toisenlaisen sähköhintatalouden tulevaisuudessa. Sähkö myöskään enää, sen hinta, ei ole kilpailutekijä.

Myöskin ennen aikaa 24.5.2002 Rautaruukki Osakeyhtiö olisi varmasti mennyt konkurssiin, jos ei päätöstä olisi tehty viidennestä ydinvoimalaitoksesta. Nyt tuo sama yritys on ilmoittanut hyvin suurelle joukolle työntekijöitä irtisanomisesta ja yt-neuvottelut ovat käynnissä huolimatta siitä, että eduskunnan enemmistö teki, nimenomaan keskusta-puolueen tuella, tämän päätöksen, siis keskustapuolueen tiettyjen kansanedustajien tuella, anteeksi arvoisa puhemies.

Mutta kaiken kaikkiaan totean, tämä energiakysymys on mielenkiintoinen, ja se, että energiasta maksetaan, ei ole ympäristön kannalta lainkaan väärin. Kioton sopimuksen toteuttaminen on sellainen asia, että se on kaiken kaikkiaan tämän planeetan kohtalonkysymys, ja Yhdysvallat tietysti tätä kohtaloa nyt monella tavalla myöskin kasvihuonekaasuissa johtaa. Edelleenkin jos puhumme esimerkiksi EU:n sisäisestä päästökaupasta, niin ensimmäinen asia, joka tulee, arvoisa puhemies, mieleen Suomessakin, on kansallinen itsekkyys.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! "Lipposen hallitukset ovat jo kahteen kertaan vuosien 1996 ja 1998 alusta tuntuvasti kiristäneet liikennepolttonesteiden verotusta", todetaan tässä vastalauseessa 1. Me äänestämme tästä lakiehdotuksesta itsenäisyyspäivän jälkeisenä lauantaina. Tilanne on nyt ajautunut monien syiden takia siihen, että tällaisena päivänä tulemme äänestämään merkittävästä asiasta.

On aivan selvää, että tämä liikennepolttonesteiden veronkorotus on paha isku haja-asutusalueen elinkeinoelämälle, haja-asutusalueiden asukkaille, myös niille eläkeläisille, jotka siellä vielä asuvat. Palvelut ovat kaikonneet, ja nyt taas kustannuslisää tulee. Tämä lisää myöskin keskittymistä ja aiheuttaa niitä ongelmia, mitä taas näille uusille tulopaikkakunnille on tullut. Ennen kaikkea haja-asutusalueella asuvalle viljelijäväestölle tämä on kova isku.

Mutta tämä ei ole mitenkään outoa Lipposen hallituksen politiikassa. Tämä on johdonmukaista siinä mielessä, että tällä myöskin ollaan omalta osaltaan ajamassa haja-asutusalueita alas ja keskittämässä voimavaroja vain tiettyihin suuriin kasvukeskuksiin.

Kannatan lämpimästi vastalausetta 1, josta äänestämme ensi lauantaina.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle totean heti alkuun, että kun sähköverotuksessa tehtiin suuret rakennemuutokset viime kaudella, silloin olin itse mukana laatimassa vastalausetta yhteistyössä ed. Håkan Malmin kanssa, ja tuossa mallissa oli mukana vahvempi hiilidioksidikomponentti kuin hallituksen silloisessa esityksessä. Ongelmathan koskivat tuossa vaiheessa sitä, että Suomi EU:n jäsenenä ei voinut tuontisähköä verottaa entisellä tavalla. Eli silloin jo tuontisähkön verotus oli EU-säännösten vastainen ja jouduttiin siirtymään veromalliin, joka ei ollut yhtä lailla ympäristöohjaava. Kyllä hiilidioksidikomponenttia on yritetty pitää tuossa verotuksessa aikaisemminkin.

Mitä sitten tulee ydinvoimakeskusteluun ja siihen, mikä on energiaverotuksen merkitys ilmastomuutoksen kannalta, minusta tämä, mitä on tapahtunut ydinvoimapäätöksen jälkeen, puhuu hyvin paljon siitä, mitkä ovat poliittiset realiteetit nyky-Suomessa. Ilmastomuutosta käytettiin tavallaan keppihevosena sille, että ydinvoima saatiin Suomeen. Sen jälkeen hallituksen toimenpiteet ilmastomuutoksen estämiseksi ovat olleet lähinnä kosmeettisia.

Vihreiden malli siitä, miten energiaverotusta pitäisi muuttaa, jotta ilmastomuutosta saataisiin paremmin torjutuksi, ei ole saanut hallituksen puolelta kannatusta, ja muutkin toimenpiteet ilmastomuutoksen ehkäisemiseksi ovat jääneet näihin, sanoisiko, risupaketin jäänteisiin, mikä on täysin riittämätöntä nykyisessä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Pulliaisen tavoin ed. Sinnemäen tekemää ehdotusta, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 2 mukainen esitys. Jos eduskunta päättää hyväksyä tämän esityksen, se on selkeä askel ilmastomuutosta vastaan, sen politiikan puolesta.

Pentti Tiusanen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Olen aivan vakuuttunut, että ed. Ulla Anttila on täysin tietoinen hiilidioksidimääristä ja niiden merkityksestä ja kielteisistä vaikutuksista. Sitä en yhtään epäile. Mutta tuo äänestys vain pidettiin, johon viittasin, tässä salissa.

Ulla  Anttila  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viittaan siihen keskusteluun, mitä käytiin sitten kyseisen lakiehdotuksen sisällöstä, ja todella eduskunta käsitteli tuon pykäläkohtaisen esityksen ja siinä oli vaihtoehtoinen malli hallituksen esitykselle, kun oltiin tilanteessa, jossa vanhaa järjestelmää ei voitu säilyttää. Tämä realiteetti huomioon ottaen oli esillä tämä vihreiden ja Rkp:n malli, joka ei saanut silloin enemmistön kannatusta.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälä oli äsken puheenvuorossaan periaatteessa oikeassa siinä, mikä koskee syrjäseutuja. Nyt vaan nykyisellään tämä liikennepolttonesteiden hinnoittelu on sellainen, että viikkovaihtelu ylittää tämän tasoiset liikennepolttonesteveron muutokset jopa moninkertaisesti. Jos Irakin sota syttyy, on ennustettu, että liikennepolttonesteiden hinta kolminkertaistuu nykyisestään, niin että näillä on vain limes-vaikutus.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen kanssa olen hieman eri mieltä siitä vaikutuksesta, mikä polttonesteiden korotuksella olisi nimenomaan syrjäalueilla ja esimerkiksi pitkillä työmatkoilla. Lähinnä näkisin sen, että veron osuus on kuitenkin sangen korkea Suomessa. Täytyy ottaa huomioon se, että jos käy näin, että raakaöljyn hinta nousee, sen kerrannaisvaikutuksenahan käsitykseni mukaan hinta nousee taas lisää. Minun mielestäni kyllä siinä on myöskin sellainen henkinen vaikutus määrätyllä tavoin, kun siellä mittarissa on aika korkeat luvut.

Se on totta, mitä ed. Pulliainen sanoi, että hinta tällä hetkellä vaihtelee muutaman kymmenen senttiä eri päivinä.

Satu  Hassi  /vihr:

Arvoisa puhemies! Muiden keskustelussa puheenvuoroja käyttäneiden vihreiden edustajien tavoin minäkin kannatan ed. Sinnemäen ehdotusta, että vastalause 2 otettaisiin käsittelyn pohjaksi.

Haluan kiinnittää huomiota siihen, että hallitus vaikuttaa ihmeellisen haluttomalta käyttämään markkinapohjaisia keinoja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi. Esimerkiksi viime kevään keskustelussa energiasta monelle varmaan muodostui sellainen mielikuva, että uusiutuvan energian edistämisen ainoat tavat ovat erilaisia valtion tukiaisia. Toki niitäkin tarvitaan, mutta tarvitaan myös markkinapohjaisia keinoja, joista energiavero on yksi.

Tämä on energiaverotuksen osalta sitäkin ihmeellisempää, kun hallituksen omien selvitysten mukaan Suomen Kioto-tavoitteen saavuttamiseen aivan siitä riippumatta, rakennetaanko lisää ydinvoimaa vai ei, tarvitaan energiaveron korotuksia. Näiden korotusten ei tarvitse kuitenkaan jyrkentää tuloeroja eikä vaikeuttaa köyhien ihmisten elämää, jos energiaverojen korotuksen vaikutus tuloverotuksessa ja myöskin sosiaaliturvassa oikealla tavalla ihmisille palautetaan. Tästä on sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen että Etlan selvitykset tehty hallituksen niin sanotulle Kioto-ministerityöryhmälle.

Nämä samat tutkimuslaitokset tekivät hallitukselle selvityksiä siitä, että hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä nimenomaan sähköön ja teollisuuteen kohdistuva energiavero on noin viisi kertaa tehokkaampi kuin liikennepolttoaineen vero. Hallitus nyt kuitenkin tässä esityksessään tuntuvasti korottaa nimenomaan liikennepolttoaineen veroa, mutta sen sijaan tähän muuhun energiaveroon, jolla se ohjausvaikutus olisi parempi, kohdistetaan lähinnä tällainen inflaatiokorotustyyppinen pieni korotus, kun sekä veron ympäristövaikutusten että veron sosiaalisten vaikutusten kannalta järkevä malli olisi ollut aivan toisin päin.

Hallituksen Kioto-ministerityöryhmän teettämät selvitykset viime keväältä myöskin osoittavat, että nykyisen energiaveron rakenne ei ole erityisen hyvin ohjaava. Ed. Ulla Anttila täällä jo puhui siitä, miksi veron rakennetta aikoinaan muutettiin. Me vihreät emme esitä sitä, että palaisimme takaisin siihen veromalliin, joka oli olemassa aikaisemmin. Vihreiden esityksessä on kysymys siitä, että kivihiilellä tuotetulle sähkölle asetettaisiin erityisvero, joka auttaisi puhtaampia polttoaineita kilpailemaan kivihiilen ulos markkinoilta. Se on myöskin sellainen asia, mikä hallituksen ilmastoselonteossa eduskunnalle todetaan välttämättömäksi: että kivihiilen käytöstä on jollain aikataululla luovuttava.

Sen takia onkin ihmeellistä, että hallitus ei tee esitystä eikä sitä näytä olevan edes valmistelussa, miten energiaveron rakennetta sillä tavalla voitaisiin kehittää, että tällä tavalla saataisiin se kaikkein likaisin sähköntuotantomuoto eli kivihiili pois markkinoilta ja vastaavasti saataisiin lisää kannustetta puhtaammille energiantuotantomuodoille ja erityisesti uusiutuvalle energialle, jonka edistämisen nimiin hallitus koko ajan vannoo, mutta todella nämä markkinapohjaiset keinot näyttävät olevan hallituksen keinovalikoimasta kokonaan unohdettuja.

Muita tällaisia markkinapohjaisia keinoja energiaveron lisäksi, joiden suhteen hallitus on täysin passiivinen tai jopa vastustava, on ensinnäkin järjestelmä, jonka viisi EU-maata, mukaan lukien Ruotsi ja Belgia, on jo päättänyt ottaa käyttöön, että sähkön tuottajille asetetaan asteittain nouseva velvoite nostaa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuutta tuotannossaan. Jos firma itse ei tätä tuotantoa kykene aikaansaamaan, niin sillä on mahdollisuus markkinoilta ostaa vihreän sähkön sertifikaatteja. Kuten Ruotsin energiaministeriön valtiosihteeri eräässä seminaarissa, jossa itse eilen Ruotsissa olin, totesi, tämä olisi erinomainen tapa yhdistää toisaalta valtion ohjaus ja toisaalta markkinoiden toiminta siten, että valtio asettaa tämän velvoitteen uusiutuvan energian edistämisestä ja toisaalta markkinat itse etsivät edullisimman tavan toteuttaa tämä.

Kolmas tällainen markkinapohjainen keino, jonka suhteen hallitus ei ole ollut pelkästään passiivinen, vaan aktiivisesti vastustava, olisi sähköntuotannon ympäristövaikutuksista paremman informaation antaminen kuluttajille. Suomen hallitushan on EU:ssa vastustanut sähkömarkkinadirektiivin käsittelyssä sitä, että sähkön tuottajat sähkölaskussa kerran vuodessa velvoitettaisiin ilmoittamaan sähkön kuluttajille, paljonko juuri heidän kuluttamansa sähkön tuottaminen on aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä toisaalta ja toisaalta ydinjätettä.

Tätä esitystä Suomen hallitus on aktiivisesti vastustanut. Valitettavasti tämä vastustus tuotti myös tulosta, koska viime viikon maanantaina EU:n energiaministerineuvostossa todella, kun tämä direktiivi siellä hyväksyttiin, tätä komission esitystä ei toteutettu. Tämä olisi ollut uusiutuvan energian tukemiseen sellainen tapa, joka ei valtiolle olisi maksanut yhtään mitään, mutta hallitus sitä kuitenkin vastusti. Samalla sitten kuitenkin koko ajan kuulemme tällaisia yleisiä puheita siitä, että uusiutuvan energian edistämiseksi tehtäisiin muka kaikki mahdollinen, mikä ei todellakaan ole totta.

Arvoisa puhemies! Yhteenvetona haluaisin sanoa sen, että jos nyt energiaverotuksen osalta hallitus ja hallituspuolueiden kansanedustajat ja kansanedustajat ylipäätänsä haluaisivat toteuttaa sitä linjaa, minkä nimiin yleisellä tasolla jokainen tuntuu vannovan, eli uusiutuvan energian edistämistä ja myöskin energiansäästön edistämistä, niin silloin tämä vihreiden esitys tulisi päätökseksi.

Vielä, arvoisa puhemies, ihan viimeisenä pointtina: Tässä esityksessä puhumme siitä ja myöskin muissa yhteyksissä olemme puhuneet siitä, että niin ilmastopolitiikan kuin kansantalouden kannalta olisi järkevää, että energiaverotuksesta olisi olemassa kymmenen vuoden etenemissuunnitelma, jotta kaikki toimijat, niin yritykset kuin esimerkiksi omakotitalojen rakentajat ja kaikki muutkin, investointipäätöksiä tehdessään tietäisivät esimerkiksi, että viiden vuoden kuluttua sähkön vero tulee olemaan näin ja näin paljon, ja osaisivat sen investoinneissaan ottaa huomioon. Silloin ei tarvitsisi ketään, ei sen paremmin tavallisia kansalaisia kuin teollisuuttakaan, kiusata tällaisilla äkkinäisillä muutoksilla energiaverossa, vaan kaikki tietäisivät, mitä tuleman pitää, ja voisivat sitten toimia sen mukaisesti. Kun me kaikki kuitenkin tiedämme, että vuosien 2008—2012 välillä Suomen on kasvihuonekaasupäästöissä Kioto-velvoite toteutettava, niin miksi sitten ne toimenpiteet, jotka tästä seuraavat, aina joka vuosi tällaisena yllätyksenä kansalaisille ja yrityksille toisimme? Miksemme tee sitä suunnitelmallisesti etukäteen siitä tiedottaen?

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Hassin puheenvuoro oli hyvä ja linjassa niiden ajatusten kanssa, mitä hän esitti myös ollessaan ministerinä.

Haluaisin vielä palata vuoden 96 äänestykseen tai sen lain lopputulokseen. Se joka tapauksessa antoi hiilellä tuotetulle sähkölle paremman kilpailuaseman esimerkiksi verrattuna maakaasuun. Edelleenkin kyllähän tietysti ydinvoimapäätöksen tuleminen nimenomaan KIO2:n mukaisena johti siihen likaisempaan vaihtoehtoon. Nyt salissa ei ole yhtään sellaista kansanedustajaa muistini mukaan, joka olisi äänestänyt sen puolesta. Joka tapauksessa näinhän tapahtui, ja se on todellakin surkeata.

On aivan selvää, että markkinamekanismi toimii tällä hetkellä, kun sähkön hinta on noussut. Nyt voidaan polttaa maakaasua, joka, niin kuin totesin, todettiin silloin ydinvoimalobbareiden puolelta kuolleeksi vaihtoehdoksi, oikeastaan KIO1 todettiin täysin kuolleeksi, mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Silloin luotiin sellainen henkinen ilmapiiri, jossa sitten menivät risupaketit ja kaikki muut tällaisena näkösuojana läpi, kun päätettiin keskitetystä, yksipuolisesta energiaratkaisusta.

Satu Hassi /vihr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin edellisen hallituksen kaudella, kun energiaveromallia muutettiin, itse kyllä toimin hyvin aktiivisesti paremman veromallin puolesta. Yhdessä silloisen Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eva Biaudetn kanssa muun muassa teimme lakialoitteen aiheesta. Jos se lakialoite olisi tullut hyväksytyksi, siinä olisi muutettu sitä vanhaa energiaveromallia sellaisella tavalla, että sitten myöhemmin tulleen EY-tuomioistuimen päätöksen mukaan se olisi ollut laillinen, koska siinä mallissa tuontisähkölle olisi ollut mahdollisuus saada veronalennus, mikäli olisi pystytty todistamaan, että tuontisähkö on tuotettu semmoisella tavalla, joka on Suomessa alemmin verotettu. Mutta viime vaiheessa itse asiassa teimme kompromissiehdotuksen, jonka rakenne muistuttaa hyvin paljon tätä mallia, jossa kompromissiehdotuksessa (Puhemies koputtaa) kivihiilisähköön kohdistettiin erityisvero.

Maria Kaisa  Aula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Halusin aivan lyhyesti kommentoida vihreiden tähän lakiesitykseen liittyvää vastalausetta. Keskustan piirissäkin on ollut sympatioita kyllä ja omaakin ajattelua juuri sen suuntaiseen verorakennemuutokseen, että se olisi enemmän ohjaavaa. Liikennepolttoaineiden kohdalta veron korottaminen ei ole niin kovin ohjaavaa, koska liikennepolttoaineita kulutetaan joka tapauksessa ja monilla alueilla ei ole sitten joukkoliikennevälineitä käytössä vaihtoehtona eikä myöskään ilmastomuutoksen näkökulmasta liikennepolttoaineveron korottaminen ole kovin tehokasta. Mutta sitten, jos ajatellaan vielä lämmitystä, lämmityspolttoainetta, sähköä, siellä on erilaisia vaihtoehtoja, joissa voidaan valita myöskin uusiutuvia ja ympäristön kannalta parempia polttoaineita tähän sähkön- ja lämmöntuotantoon. Siitä näkökulmasta energiaverotuksen painottaminen sähkön ja lämmön puolelle olisi ihan myönteistä, mutta varmaan se, että olisi löydetty tästä yhteinen linja, olisi edellyttänyt, että olisi vähän pidempään sitten istuttu yhdessä ja pohdittu tätä asiaa.

Mitä tulee tähän hallituksen linjaan EU:n puolella, olen ed. Hassin kanssa samaa mieltä ja suuressa valiokunnassa äänestinkin sen puolesta, että Suomen kanta olisi ollut se, että olisi mainittu sähkölaskuissa käytetty ydinpolttoaineen määrä ja tuotettu hiilidioksidin määrä.

Sitten ed. Pulliaiselle vielä täsmennyksenä, että tämä kierrätyspolttoainehuojennus ei suinkaan ole se 18 miljoonaa euroa. Kierrätyspolttoaineen osuus on vain 0,5 miljoonaa euroa. Loppu tulee sitten näistä muista elementeistä.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä totesin sen kyllä niin, että kierrätyspolttoaine ja sitten ne muut, elikkä olemme tehneet saman havainnon.

Arvoisa puhemies! Totean vain sen, että sitä, mitä kivihiilen verokohtelussa on kylvetty, sitä aivan rajuimman jälkeen tänä talvena niitetään. Nyt ovat Inkoon voimalat ja Meriporit, kaikki, jotka ovat kivihiilellä sähköä tuottamassa, ne ovat kaikki lähdössä käynnistykseen taikka jo käynnistetty. Ja voi tätä hallitusparkaa, kun sen piikkiin laitetaan nämä hiilidioksidipäästöt nyt, mitä tästä seuraa sen takia, että kun rakenteellisia vaihtoehtoja olisi ollut, joilla olisi luotu uusiutuvien energianlähteiden todelliset markkinat, sitä korttia ei käytetty. Nyt ollaan todella pulassa näitten Kioto-suunnitelmien kanssa.

Satu Hassi /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Aulan tavoin uskon, että keskustalla ja vihreillä olisi toki ollut mahdollisuus löytää tässä asiassa yhteinen linja.

Liikennepolttoaineveron ja muun energiaveron ohjausvaikutuksesta vielä selventäisin, että kun sekä Vatt että Etla saivat tulokseksi, että sähköön ja teollisuuteen kohdistuvan energiaveron ohjausvaikutus on viisi kertaa suurempi, se tarkoittaa sitä, että 200 miljoonalla energiaveroa, joka kohdistuu sähköön ja teollisuuteen, saadaan sama ohjausvaikutus kuin miljardin veronkorotuksella, joka kohdistuu liikennepolttoaineeseen.

Huomasin iloisena sen, että ed. Aula samoin kuin ed. Tiusanen suuressa valiokunnassa todella äänestivät avoimuuden puolesta (Ed. Pekkarinen: Kaikki keskustalaiset äänestivät! — Ed. Tiusanen: Eivät äänestäneet!) eli sen, että sähkön kuluttajat sähkölaskussa saisivat tiedon keskeisimmistä ympäristövaikutuksista, joita juuri heidän ostamansa sähkön tuotanto on aiheuttanut. Mikään ei sinänsä estä tätä ohjauskeinoa ottamasta Suomessa käyttöön, vaikka siihen ei ole EU-tason pakkoa, ja uskoisin, että tämä ohjauskeino kyllä aika monia kuluttajia voisi kannustaa siirtymään uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön ostajiksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin suuressa valiokunnassa käytiin äänestys ja neljä kansanedustajaa tuki tätä hyvää esitystä, että vuosittain tai yleensä sähkölaskun yhteydessä nähtäisiin, minkälaisilla ympäristövaikutuksilla tämä sähkö on tuotettu. Se on erittäin järkevää ja viisasta. Uskon, että ed. Hassi ja ed. Aula, joka siis äänesti myös tämän paremman vaihtoehdon puolesta, löytäisivät yksimielisyyden. Mutta entä nämä risupakettimiehet, miten heidän kanssaan? Tässä on kyllä selvä ongelma myös opposition sisällä.

Tämä ongelmahan pitäisi tietysti nähdä ihan muusta kuin hallituspolitiikan näkökulmasta, siis planeetan näkökulmasta, ja tässä mielessä olisi myöskin tämä komission esitys pitänyt katsoa. Ja pitää sanoa, että Euroopan unionissa komissio kyllä montaa hyvää asiaa vie eteenpäin ja sitten saa kyllä valitettavasti lunta tupaan tai sitten ehkä enemmänkin EU:n tapaisesti erilaista vesisadetta eikä niinkään lumen muodossa. Mutta joka tapauksessa takkiin tulee.