Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys arvonlisäverolain muuttamiseksi ... (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys arvonlisäverolain muuttamiseksi koskee lähinnä sellaisia postilähetyksiä, tai oikeastaan kauppoja, mitä tilataan EU:n ulkopuolelta. Kun Suomen kansalainen tilaa esimerkiksi Amerikasta tai Kiinasta tavaraa, hän joutuu maksamaan arvonlisäveroa ja mahdollisesti myöskin tullia — harvemmin tullia, mutta aina arvonlisäveroa. Mutta tätä arvonlisäveroa ei peritä, jos summa on alle 10 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmansista maista voi tilata tavaraa noin 40 euron edestä ilman, että siitä menee mitään veroa.

Nyt on noihin kolmansiin maihin luettava myöskin Ahvenanmaa. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, Suomen ja Ahvenanmaan välille vedettiin tulliraja, ja Ahvenanmaa on siinä mielessä rinnastettava ja tosiasiassa myöskin verotuksellisesti kolmas maa. Tämä on johtanut siihen, että jotkut, hyvin pieni määrä suomalaisia yrityksiä, ovat siirtyneet Ahvenanmaalle ja myyvät sieltä Ahvenanmaalta tavaraa Manner-Suomeen ja myöskin tietenkin muualle maailmaa, ja veroa ei mene, mikäli kauppahinta on noin 40 euroa tai alhaisempi. Tämä on jossakin mielessä ilmeisesti ärsyttänyt joitakin, ja on annettu ymmärtää, että Ahvenanmaan viranomainen houkuttelee suomalaisia yrityksiä Ahvenanmaalle, jotta ne voisivat myydä verovapaasti alle 40 euron tavaralähetyksiä Suomeen. Pitääkö tämä paikkansa, on sitten taas toinen asia.

Tosiasia on, että Ahvenanmaalta lähetetään vuodessa noin 12,5 miljoonaa tavaralähetystä. Suomeen menee vajaa puolet, 47,5 prosenttia, ja ulkomaille, lähinnä Ruotsiin, Ahvenanmaalta lähetetyt tavarat muodostavat noin 89,6 prosenttia siitä 52 prosentista. Eli valtaosa tavaroista, mitä myydään ulkomaille, siis muualle kuin Suomeen, menee Ruotsiin, ja suurempi osa menee Ahvenanmaalta muihin maihin kuin Suomeen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ei Suomi nyt niin hirveän paljon verotuloa menetä, vaikka Ahvenanmaalta myydään tavaraa Suomeen.

Kun sitten katsotaan, minkä summan edestä nämä Suomesta siirtyneet yritykset ovat myyneet Suomeen, niin tilastojen mukaan niiden osuus on vain noin 2 prosenttia. Siis 2 prosenttia lähetyksistä lähtee sellaisesta yrityksestä, joka on Suomesta muuttanut Ahvenanmaalle, ja tämä on tietenkin aika pieni summa. Minä en tiedä, mikä on perimmäinen syy, minkä takia arvonlisäverolakiin halutaan muutosta, mutta tosiasia on siis se, että tämän jälkeen voidaan myydä ikään kuin verovapaasti 20 euron edestä, mutta 40 eurosta alkaa mennä veroa, koska se ylittää sen 5 euron rajan.

Mikä on taloudellinen vaikutus lain muuttamisesta? Hallitus on arvioinut, että sen vaikutus olisi 16 miljoonaa, eli jos lakia muutetaan, niin 16 miljoonaa tulee lisää valtion kassaan. Voi olla, minä en osaa sanoa, pitääkö tuo paikkaansa, onko se 16 miljoonaa vai onko se mahdollisesti suurempi tai pienempi, mutta tietenkin sillä on jonkin verran vaikutusta. Mutta kyllä sillä on myöskin vaikutusta tavallisiin suomalaisiin. Se on ollut hyvin vaivatonta; jos henkilö on halunnut ostaa esimerkiksi Amerikasta tai jostakin tuotteen, hän on saanut sen suoraan kotiin, hän ei ole maksanut siitä mitään. Nyt, jos se raja menee 20 euroon ja maksetaan sitten 5 euroa arvonlisäveroa, niin tästä tulee aika paljon kuluja, ei ainoastaan tälle asiakkaalle vaan myöskin viranomaiselle. Tavara on tullattava, ja jos ei asiakas itse pysty sitä hoitamaan, niin silloin sen tekee joku toinen, joka perii siitä aika suuren summan.

Sen takia minä en oikein ymmärrä, onko syytä tällaista järjestelmää — joka kuluttajien kannalta kyllä toimii hyvin, kukaan ei voi sitä moittia, mutta, niin kuin sanoin, sen taloudellinen vaikutus on noin 16 miljoonaa euroa — muuttaa ongelmalliseksi, ja vielä ottaen huomioon, että ne tavarat, sanon vielä kerran, ne tavarat, mitkä Ahvenanmaalta lähtevät, lähtevät pääasiallisesti muihin maihin. Eli ei siitä tule mitään verotuloa meille. On myöskin käynyt ilmi, että se yritys, joka on suurin siellä Ahvenanmaalla, palkkaa pääasiallisesti kehitysvammaisia tai työrajoitteisia, joille ei muuta työtä löydy, ja tämä sosiaalinen aspekti on myöskin asiantuntijakuulemisessa otettu esille.

Eli voi yhteenvetona sanoa: Hankaloitetaanko suomalaisten mahdollisuuksia hankkia kolmansista maista vaivatta alle 40 euron tavaralähetyksiä, hankaloitetaanko näitten työrajoitteisten mahdollisuutta saada työtä Ahvenanmaalta tuon mahdollisen 16 miljoonan euron takia, jonka perimiskustannukset tulevat olemaan, uskallan sanoa, vähintään yhtä suuret. Jos on 5 euron maksu, niin tullauskulut ovat taatusti vähintään yhtä suuret. Eli ei tästä nyt paljon hyötyä ole, ja tulen toisessa käsittelyssä esittämään, että tämä lakiesitys hylättäisiin. (Eduskunnasta: Se on ihan mukava uutinen!)

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Än en gång står jag här för att säga att denna lag aldrig borde ha kommit till riksdagen men ingenting hjälper. Den bygger på grova beräkningar som dessutom inte stämmer.

Det är vid det här laget känt för alla att Åland knappast skulle ha gått med i EU om inte Finland kommit på idén att låta Åland stanna utanför skatteunionen för att på så sätt möjliggöra att även i fortsättningen ha transporter till och från ön. En ö utan transporter är inte särskilt attraktiv, och många hade varit tvungna att flytta bort. I stället har vi i dag en växande befolkning. Nu skapades detta skatteundantag, inte älskat av alla eftersom det inneburit mycket byråkrati och merarbete.

Kanske som någon form av kompensation fick ålänningarna därför möjlighet att importera utan att de allra minsta momsskattebeloppen skulle uppbäras. Det ansågs inte löna sig att uppbära så små belopp. Ålänningarna fick någon sorts kompensation och dessutom gynnade det handeln till den finska landsbygden. Detta begav sig på den tiden då finansministern hette Iiro Viinanen, men nu lever vi i en annan tid. Under de år som gått har Åland byggt upp en verksamhet som innebär, med åländska mått, många arbetsplatser, arbetsplatser för personer med både fysiska och psykiska handikapp och outbildad arbetskraft, arbetsplatser som inte kan återskapas.

Hur kom det sig att finansministeriet lät denna handel pågå i så många år utan att stoppa den, vilket man haft möjlighet till långt före minister Katainens tid? Jo, det finns många skäl. Det anses kosta mer än det smakar. Finska företag har flyttat från andra länder till Åland och därmed till Finland, vilket varit bra för både Finland och Åland. Och tvärtemot vad som nu helt obegripligt lyfts fram i finansutskottets betänkande så är det inte finska företag som flyttat från riket till Åland, det kan röra sig om cirka 3 procent, men uppvägs klart av finska företag som flyttat till Finland.

Verksamheten har hållits på en rimlig nivå och det har bland annat kunnat göras eftersom det krävs näringsrätt för att bedriva näring på Åland. Det är en del av det så kallade nationalitetsskyddet, ett minoritetsskydd Åland fått för att kunna överleva. Det har använts med vett och sanns, men så hände någonting. Samvetslösa personer har börjat göra reklam för hur lagen kan kringgås, information har funnits på hemsidor, på finska, men väl med en åländsk flagga. Den som fått näringstillstånd på Åland ska bedriva näringsverksamhet på Åland och verksamheten ska bedrivas på svenska.

Det innebär inte att man inte ska kunna ha kundkontakter på finska, men ska man verkligen informera kunderna på finska hur man kringgår lagen? Jag anser att tullmyndigheterna borde ha ingripit, skattemyndigheterna borde ha ingripit, kanske borde näringsrätten ha dragits in, men ingenting har skett och man måste fråga sig varför. Det är bara badwill för landskapet att tillåta att en olaglig verksamhet får fortsätta. Så varför har ingenting gjorts?

Vi hade samma diskussion för drygt tio år sedan och den gången kom vi överens om vilka åtgärder som skulle vidtas, men nu har uppenbarligen ingen dialog förts. Ålandslösningen är en del av Finlands brand. Vi är stolta över att kunna visa upp denna form för konfliktlösning, men här har det inte fungerat. Alla inblandade parter är överens om att ett överutnyttjande är till ondo för alla, men den förnuftiga delen borde få fortsätta eftersom den samhällsekonomiskt gynnar både Åland och Finland.

Varför finns det ingen dialog, varför talar man inte med varandra? Tanken går lätt till reflektionen: är det ett språkproblem, talar man inte längre samma språk? Är det så illa att man inte längre kan kommunicera? Vi står inför ett kolossalt problem om det är så att riket, som garanterat Ålands minoritetsskydd, inte längre kan tala med den minoritet man lovat skydda.

Med gemensamma krafter hade man kunnat stoppa den olagliga verksamheten snabbare än som nu blir fallet, men låtit den lagliga få fortsätta att komma både Åland och Finland tillgodo. I stället kommer vi nu högst troligen att få se arbetsplatser försvinna bort från Finland och det bara för att man inte längre kan tala med varandra, kosta vad det kosta vill.

Herr talman! Det hela påminner mig om vindkraften och inmatningstarifferna där inget verkligt samråd ägt rum mellan finansministeriet och landskapsregeringen, trots att så föreskrivs i självstyrelselagen. Inga sofistikerade modeller för medling i fredsprocesser hjälper om inte viljan finns.

Herr talman! Ett av finansminister Katainens argument är att det måste råda fullständig skattejämlikhet och därför måste momsskattesatsen sänkas, men jag undrar då hur det kan komma sig att två åländska företagare med samma verksamhet beskattas helt olika. Vi vet alla att många ålänningar utbildar sig utomlands, många gånger en nödvändighet på grund av språket. Den som utbildar sig till till exempel massör i Finland kan verka på Åland enligt de regler som finns för utövande av denna näring och blir då momsbefriad. Den som däremot utbildar sig i Sverige får också verka på Åland enligt gällande bestämmelser, men här inträder en liten skillnad. Han är inte momsbefriad utan måste tvärtom betala moms för sin verksamhet.

För fyra år sedan studerade 75 procent av ålänningarna utomlands, i dag är siffran uppe i cirka 80 procent. Naturligtvis studerar många fler ungdomar i dag utanför sitt hemland överhuvudtaget i globaliseringens tecken, men i det här fallet tvingas många ungdomar studera utomlands därför att deras kurser helt enkelt inte längre anordnas på svenska, och varför ska de sedan bestraffas med en ojämlik beskattning av inkomsterna. Borde inte den frågan också ha utretts i det här sammanhanget?

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tämäkin asia osoittaa, että Manner-Suomen ja Ahvenanmaan taloudellisten suhteiden päivittämiseen olisi tarvetta. Esimerkinomaisesti haluan todeta, että Ahvenanmaan maakunta on bruttokansantuotteella mitattuna Suomen vaurain maakunta. Valtionosuuksilla mitattuna se saa asukasta kohden enemmän valtionosuuksia kuin yksikään muu maakunta. Tämä jollain lailla mielestäni kertoo siitä, että näitä taloussuhteita tulisi päivittää ja saattaa ne ihan asiallisesti, kiihkotta, ajan tasalle.

Minulle on kerrottu, että Ahvenanmaa ei maksa esimerkiksi Euroopan unionille jäsenmaksua, mutta jos ja kun Euroopan unionista tulee nettotuloja Suomelle, Ahvenanmaalle tilitetään kuitenkin Ahvenanmaan osuus. Jos tämä tieto pitää paikkansa, niin tätä kauheasti hämmästelen. Toivottavasti tämä ei pidä paikkaansa, mutta näinkin on kerrottu.

Eli korostan sitä, että erilaisia sopimuksia ja asioita tulee silloin tällöin päivittää. Tässä nyt päivitetään tätä arvonlisäverokysymystä, joka nyt ei vie maalta merelle sen paremmin Manner-Suomea kuin Ahvenanmaatakaan. Ei tämä nyt ole mitenkään vallankumouksellinen hallituksen esitys, ja kannatan hallituksen esitystä.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis käytti sen verran hyvän ja tyhjentävän puheenvuoron, että tähän ei ole paljon lisättävää. Toivon, että tuo lakiesitys voitaisiin hylätä. Tulen kannattamaan toisessa käsittelyssä ed. Kalliksen tekemää esitystä.

Kieltämättä, mitä ed. Saarinen sanoi, Ahvenanmaalla on paljon etuuksia. Vaikka Pafin olemassaolo, oma raha-automaattiyhdistys siellä, on sellainen sampo, joka tuo tuloja. Kyllä on haastavaa, jos me rakennamme liian suuria veroparatiiseja Suomeen ja tämmöisiä roopelandioita tulee Suomeen. En näe sitä kehitystä kovinkaan myönteisenä. (Ed. Rajamäki: Siitä huolimatta kannatatte?) — Kannatan ed. Kalliksen esitystä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis selosti aika hyvin, mistä tässä asiassa on kysymys, hyvin selkeästi. Täytyy todeta se, että tämähän ei koske pelkästään Ahvenanmaata vaan kaikkea netistä Suomeen tilattua tavaraa. Täytyy sanoa, että sähköisesti ostettujen tavaroitten määrä jatkuvasti lisääntyy. Kyllähän siitä tietysti syntyy tietty neutraliteettiongelma, jos verovapaan arvonlisäveron osuus on 10 euroa, ja kun on myöskin mahdollista pyrkiä jakamaan näitä myyntejä, mikä sillä tavalla antaa tiettyä veronkiertomahdollisuutta, ja voi lisätä niitä summia, niin houkutus kasvaa. Siinä suhteessa mielestäni on ihan valtion verotulojen takaamiseksi perusteltua se, että sitä summaa alennetaan 5 euroon, mikä on varsin kohtuullinen määrä. Ihan pienien summien kanssa ei jouduta toimimaan, mutta kuitenkin semmoinen tavara, jolla on jo arvoa, arvonlisäverotetaan.

Sitten täytyy todeta, että se on kyllä sääli, että asiasta ei riittävästi keskusteltu etukäteen Ahvenanmaan kanssa. Tietysti silloin, kun on Ahvenanmaalle tärkeitä asioita, niin mielestäni olisi kohtuullista, että ministeriöt pitäisivät yhteyttä Ahvenanmaahan, kävisivät mahdollisia ongelmia lävitse ja miettisivät, onko joitakin ratkaisuja tehtävissä, joilla voidaan Ahvenanmaan erityisolosuhteet ottaa huomioon.

Tietysti täytyy toivoa sitä, että Ahvenanmaalta postimyynti voi tapahtua muualle Eurooppaan tehokkaasti ja työpaikat sitä kautta säilyisivät, vaikka nyt tällä on selkeätä vaikutusta tuontiin Ahvenanmaalta mannermaalle. Tietysti peruskysymyshän tässä on se, että silloin, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, Ahvenanmaa jättäytyi Suomen veroalueen ulkopuolelle, EU:n veroalueen ulkopuolelle, etsiäkseen tiettyjä veroetuisuuksia. Tässä on tietysti yksi niistä etuisuuksista ja kohtuullisen hyvä ja kannatettava etuisuus, mutta silloin, jos se kasvaa liian suureksi, silloin meidän täytyy olla tarkkana.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Kipuan tänne pönttöön puhuakseni asiasta, jossa olen ollut aloitteellinen. Minulle tuli tietoon tähän arvonlisäverokysymykseen liittyviä asioita jo aivan tämän vaalikauden alkupuolella, ja kerroin tästä asiasta sitten ministeri Kataiselle ja hänen esikunnalleen. Jossain vaiheessa, ehkä pari vuotta sitten, tein asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa esitin muutosta, joka tässä nyt toteutuu.

Haluan aluksi sanoa, että kun Suomi liittyi unioniin ja lainsäädäntöä silloin tässä yhteydessä rakennettiin, pidin tärkeänä, että Ahvenanmaan verovapaus toteutuu ja tällä tavalla varmistetaan laivaliikenteen jatkuminen Suomen ja Ruotsin välillä. Se on erittäin tärkeä asia paitsi Ahvenanmaalle myöskin koko Suomelle. Muutoinkin pidän kyllä itseäni Ahvenanmaan ystävänä, enkä tätä asiaa näe missään nimessä kysymyksenä, joka suuntautuisi Ahvenanmaata vastaan.

Toisin kuin ed. Kallis tässä totesi, tämä käytäntö ei toimi ainakaan suurelta osin sillä tavalla kuin te kuvasitte, vaan toiminta tapahtuu sillä tavalla, että vaikkapa Helsingissä toimiva yritys kierrättää tuotteita Ahvenanmaan kautta ja tällä tavalla saavutetaan tämä arvonlisäveron suuruinen hyöty tässä kaupassa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että sellainen kauppa, joka myy suoraan kuluttajalle netin kautta tuotteita, ei pysty kilpailussa pärjäämään, koska kuluttajan pitää tämä arvonlisävero maksaa kotimaankaupassa. Eli se siis tapahtuu sillä tavalla, että yrittäjä tilaa tuotteita ja lähettää ne isossa laatikossa Ahvenanmaalle ja siellä nämä tuotteet laitetaan pienempiin paketteihin ja lappu päälle ja jaetaan niille asiakkaille, joilta yrittäjä on tilauksia saanut. Tämä yksiselitteisesti tehdään veroedun saavuttamiseksi, ja kun meillä nettikauppa on koko ajan kasvussa, on selvää, että kaikki yrittäjät, jotka myyvät pienehköjä tuotteita, joiden hinta on siinä neljänkympin, viidenkympin paikkeilla — koko tämä kauppa — ovat vähitellen siirtymässä tällaiseen kierrätykseen.

Eikä tämä tietenkään koske pelkästään Ahvenanmaan kautta kierrätettäviä tai Ahvenanmaalta tulevia tuotteita. Totta kai, niin kuin täällä tuli esille, tämä kauppa koskee kaikkea EU:n tullirajan ulkopuolelta tulevaa tavaraa, ja ehkä vähintäänkin yhtä paljon kasvussa ovat tuotteet, joita tulee Yhdysvalloista ja Kiinasta jne. Nyt vielä voimassa oleva käytäntö tarkoittaisi siis sitä, että suurin piirtein suuret tavararyhmät, joiden hinta liikkuu siinä viidenkympin paikkeilla, käytännössä voitaisiin ostaa ilman arvonlisäveroa. Eli tämä muutos on siinä mielessä välttämätön ja tarpeellinen.

Ongelma tässä on se, johon ed. Sasi kiinnitti huomiota, että tähän asiaan ei puututtu riittävän ajoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Ahvenanmaalla investoitiin tiloja ja toimintaa tällaisen kierrätyksen toteuttamiseen, ja tietenkään ei ole hyvä asia, että nyt sitten ainakin osa näistä investoinneista valuu hukkaan. En kuitenkaan usko, että tämä kokonaan lopettaa kierrätystä. Kyllä varmasti muun muassa lehtien osalta arvonlisävero jää sinne 5 euron alapuolelle, eli lehdillä, joita tulee nipussa esimerkiksi Yhdysvalloista tai jostain muualta ja jotka sitten jaetaan Suomeen kuluttajille vaikkapa Ahvenanmaan postin toimesta, tämä veroetu edelleen säilyy ja tämä toiminta voi tältä osin jatkua.

Tietenkin kaiken kaikkiaan kysymyshän on siitä, että tämmöinen toiminta voi jatkua ottaen kuitenkin huomioon, että arvonlisävero joudutaan perimään näistä tuotteista, joissa arvonlisävero on yli tämän 5 euroa. Eli tässä suhteessa, kun sähköinen perintä kehittyy, tällainen toiminta, jossa paketoidaan ja viedään tavaraa eteenpäin, voi jatkua edelleenkin, mutta kilpailuolosuhteet ovat silloin samanlaiset eli maksetaan arvonlisävero, oli sitten lähtökohtamaa, josta tämä lähetys tehdään, Yhdysvallat, Suomi Ahvenanmaalla tai Manner-Suomi. Sillä tavalla kilpailuneutraliteetti paranee, ja niin kuin sanottu, tämä ei ole Ahvenanmaa-spesifinen laki. Minun tietojeni mukaan tällainen tuonti on ollut kasvussa nimenomaan Yhdysvalloista ja muilta EU:n tullirajan ulkopuolisilta alueilta, voimakkaassa kasvussa, joten tämä uudistus on viimeistään nyt tehtävä. Se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys parantaa kyllä kilpailuneutraliteettia, ja siinä mielessä tämä on kyllä kannatettava. Ne huomiot, mitä tässä on esitetty siitä, että ehkä ei ole tarpeeksi paljon neuvoteltu Ahvenanmaan kanssa tästä asiasta, voivat varmasti pitää paikkansa. Mutta kannatan tämän hallituksen esityksen hyväksymistä, sillä mielestäni tämä käytäntö on yksi tapa, ja minun mielestäni virheellinen tapa, millä veropohjaa murennetaan. Elikkä tässäkin arvonlisäverovapaata kauppaa voidaan käydä 40 euroon asti Ahvenanmaan osalta, enkä pidä sitä oikeana tapana.

Mieluummin sitten pidetään veropohjaa alempana ja tiivistetään veropohjaa kuin että tehdään erilaisia poikkeuksia ja annetaan erilaisia mahdollisuuksia kiertää arvonlisäveroa. Näin ollen kyllä olen sitä mieltä, että tämä hallituksen esitys on hyväksyttävä ja kannatettava ja että tässä myöskin vähän saadaan valtiolle lisätuloja. Tosin tämä tulomäärä nyt ei kovin suuri valtion budjetissa ole, mutta kuitenkin.

Onhan se, että tässä tapahtuu tämmöistä tavaran kierrätystä, että Suomesta viedään tavaraa Ahvenanmaalle, se pakataan siellä ja lähetetään takaisin Suomeen, ainakin näitä ilmastoasioita ajatellen täysin järjetöntä, että tavaraa tällä tavalla kierrätetään. Mieluummin lähetetään se sitten suoraan asiakkaalle ja maksetaan siitä se asianomainen arvonlisävero, mikä muuallakin Suomessa kuuluu maksaa.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Jag är helt enig med dem som här vill stoppa den olagliga verksamheten, och det hade mycket väl kunnat ske om man hade fört en dialog i ärendet.

Det var också ett mycket viktigt inlägg som ledamot Saarinen gjorde, därför att det är på tiden att vi får klarhet i vad som egentligen gäller. Det publiceras och presenteras ofta att landskapet Åland får högre bidrag än något annat landskap, och det beror alltså på det att man då räknar in alla kommunala överföringar. De går ut till landskapet som sedan överför dem till kommunerna, och därför får man då denna vrångbild av att Åland skulle få mera stöd än något annat landskap i Finland, vilket alltså inte stämmer.

Det är mycket viktigt att sådana här saker kommer fram och särskilt nu när man från åländsk sida under nästa regeringsperiod vill ha till stånd en utredning. Man vill ta ett större ansvar och man vill att det här kommer fram. Det är också samma i vår budget, här finns årligen ett stort bidrag som överförs till Åland och man ser det som ett bidrag, men det finns ingen motsvarande post för hur stora skatteintäkter som kommer från Åland. Så det är mycket viktigt och välkommet med en sådan här debatt.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minulla on kyllä se käsitys, että tämä lakiesitys perustuu siihen, että on käynyt ilmi, että Manner-Suomesta on siirtynyt verotussyistä postilähetysliikkeitä Ahvenanmaalle. Se on se perimmäinen syy.

Mutta kuinka suuri niitten myynti on? Totesin tuossa aikaisemmin, että näitten yritysten osuus myynnistä, mitä Ahvenanmaalta postilähetysmyyntinä menee, on 2 prosenttia eli aika vaatimaton. Mainitsin myöskin, että näitten postilähetysliikkeiden myynti suuntautuu pääasiallisesti kolmansiin maihin. No, se ei tule muuttumaan lainkaan tämän lainsäädännön takia. Kyllä minäkin pidän 16:ta miljoonaa hyvin tärkeänä summana, mutta kyllä minäkin pidän sitä aika, sanoisinko, jonninjoutavana, että peritään veroa 5 euroa. Eli nyt ruvetaan perimään, kun arvonlisävero on 5 euroa. Tämä tulee lisäämään tullauskustannuksia ja muita kustannuksia, perimiskustannuksia. Loppujen lopuksi se on suomalainen kuluttaja, joka maksaa, enkä minä nyt pidä sitä tässä tapauksessa näin pienen summan takia niin kovin välttämättömänä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt minä kyllä ymmärrän toisella tavalla, ed. Kallis, tämän tilanteen. Ehkä tässä on tarkoitus lopettaa tämä systeemi kerta kaikkiaan, ja sitten se, mikä merkitys sillä on ollut, jälkikäteen selviää. Kun se on loppunut, niin se, mikä on häipynyt, pystytään mittaamaan, ja sillä tavalla meillä ei jälkikäteenkään ole mitään epäselvyyttä, mistä tässä oikeastaan oli kysymys.

Toisekseen, arvoisa puhemies, tervehdin ilolla, että ed. Kuoppa on tullut hallituksen rintamaan. Se on ehkä merkittävin aikaansaannos tämän porvarihallituksen uralla.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Ehkä nyt on vielä selvyyden vuoksi sanottava, että tässä on ollut kysymys siitä, että on syntynyt tavararyhmä, tuoteryhmä, jota on helppo postimyynnin kautta myydä ja jonka hinta liikkuu siellä 40—50:n tietämillä, eli arvonlisävero on alle kympin, ja sitä ei silloin peritä. Eli meille oli syntymässä ja on syntynyt tilanne, jossa meillä merkittävä määrä pientuotteita on arvonlisäverovapaita tällä tavalla. Tietenkin kysymys tässä on siitä, että arvonlisävero on meillä valtion tulojen kannalta merkittävä tulolähde ja on pidettävä huoli siitä, että kaikista kuluttajatuotteista myöskin peritään arvonlisävero.