Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Ryhmämme on vastustanut tätä jätelain osittaisuudistusta koko lain käsittelyn ajan, ja esitimme lain hylkäämistä valiokunnassa ja jätimme myös vastalauseen mietintöön. Ihan lyhyesti vielä perustelut kannallemme.

Ympäristövaliokuntahan on usein peräänkuuluttanut jätehuoltolain kokonaisuudistusta. Tämä on tarpeen jätehuollon monien muutosten, kuten tuottajavastuun laajentumisen ja lisääntymisen, monin eri tavoin organisoidun kuntien välisen yhteistyön sekä jätehuollolle asetettujen tiukennettujen vaatimusten, jätteen määritelmän epämääräisyyden ja monien tulkintaepäselvyyksien vuoksi. Myös sopimusperusteisen jätehuollon tulevaisuus vaatii tarkkaa arviointia.

Rämän osittaisuudistuksen hyödyt ovat jäämässä hyvin vähäisiksi siitä aiheutuviin mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin nähden. Osittaisuudistus ei myöskään edistä kokonaisuudistuksen toteuttamista. Lakiuudistuksen taloudellisista vaikutuksista tehty selvitys osoittaa, että niin kuntalaisten kuin yritysten jätemaksut nousevat ja jäteverokertymä valtiolle pienenee. Muutokset edellyttävät myös valvonnan resurssien lisäämistä. Tätä tulonsiirtoa kuluttajilta ja elinkeinoelämältä yksityisille jätehuoltoyrityksille ei voida pitää hyväksyttävänä.

Lakiuudistuksessa on erityisen ongelmallista myös se, ettei samassa yhteydessä ole esitetty muutosta kaatopaikkaveron kilpailua vääristävien epäkohtien oikaisemiseksi. Lakiuudistus johtaisi kilpailuneutraliteetin kannalta entistä ongelmallisempaan tilanteeseen. Erityisesti pienten kuntien ja haja-asutusalueiden kannalta ongelmallinen on lakiesitykseen sisältyvä kunnille osoitettava viimesijainen vastuu huolehtia elinkeinoelämänkin jätteistä silloin, kun yksityisiä toimijoita alueella ei ole tarjolla. Hankalimpien ja kalleimpien alueiden jätehuolto jäisi siis julkisen sektorin vastuulle. Jätehuollon kuntayhtymät eivät voi valita vain kannattavaa jätettä, ja kuntien velvollisuuksien ja oikeuksien tasapaino ei siis toteudu. Haja-asutusalueilla sijaitsevien elinkeinonharjoittajien osalta ennustetaan jätemaksujen nousevan kaikista eniten.

Huomattavaa on myös se, että elinkeinoelämän ja yhdyskuntien jätehuoltoa eriytettäessä seurauksena saattaa olla jätekuljetusten merkittävä lisääntyminen, minkä seurauksena myös kuljetusten haitalliset ympäristövaikutukset, niin melu kuin hiilidioksidipäästöt, lisääntyvät. Lakimuutoksen vaikutuksesta kierrätyksen edistämiseen ja jätehierarkian muuhun noudattamiseen on myös saatu hyvin ristiriitaista tietoa. Uudistuksen ainoa hyötyjä on siis pieni joukko jätealan yrityksiä kansalaisten, elinkeinoelämän, erityisesti haja-asutusalueiden yritysten, sekä kuntien kustannuksella.

Emme voi hyväksyä tällaista suuntausta. Siksi ryhmämme vastusti lakia koko sen käsittelyn ajan. Näillä perusteilla esitän lakimuutoksen hylkäämistä.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Taiveahon esitystä lakiehdotuksen hylkäämisestä. Perusteluna totean lisäksi sen, että ei ole mitään syytä tässä vaiheessa lisätä asumiskustannuksia; jätehuollon kustannukset ovat yksi osa asumisen kokonaismenoja. Kun tässä myöskin kuntien asema mielestäni heikkenee merkittävästi, en näe tätä myöskään siltä kannalta oikeudenmukaisena ratkaisuna. Tämä tulee vääristämään kilpailua eikä toteuta niitä kokonaistavoitteita, joita jätehuollossa tulisi noudattaa. Ennen kaikkea tulisi jätehuollon kokonaisuudistus saada aikaan, jotta päästäisiin kunnolliseen ja kestävään ratkaisuun.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin myöskin kannattaa ed. Taiveahon ehdotusta lakiesityksen hylkäämisestä. Valiokuntakäsittelyn ja myöskin valmistelun aikana on käynyt hyvin selväksi se tosiasia, että lakiesityksellä ei saada niitä yleensä kilpailun kautta saatavia hyötyjä, jotka sillä yhteiskunnalle ja kuluttajille voitaisiin ajatella olevan. Ainut asia, mitä tällä todella edistetään, on yksityisten jätealan yritysten liiketoiminta. Se lukee myöskin hallituksen esityksen perusteluissa hyvin selkeästi.

Hallituksen esitys on muutenkin perusteluiltaan erittäin kapea-alainen, ja siinä todetaan hyvin selvästi, että arviolta noin 50 miljoonaa euroa siirtyy tuloja jätealan yrityksille ilman, että tällä tosiasiallisesti parannettaisiin jätehuoltomme logistiikkaa tai saataisiin positiivisia ympäristövaikutuksia esimerkiksi kierrätyksen lisäämisellä. Sen vuoksi kannatan hylkäystä.