Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat edustajat! Seuraavassa selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Minurcat-operaatioon Tšadissa, eli seuraavat huomiot:

YK:n operaatiota Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa laajennetaan 15.3. alkaen sotilaallisella komponentilla ja samalla päättyy suunnitellusti tammikuusta 2008 asti käynnissä ollut EU:n sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio, johon Suomi on osallistunut noin 60 sotilaalla.

YK on pyytänyt EU-operaatioon osallistuneita maita jatkamaan Minurcat-operaatiossa, ja Suomi suunnittelee Euforissa palvelevan osaston siirtämistä YK:n alaisuuteen sitä hiukan vahvistaen, eli 60:stä noin 80:een. Suomen kontribuutio olisi siis noin 80 henkilön vahvuinen jääkärikomppania, joka sijoittuisi irlantilaisen pataljoonan yhteyteen ja siirtyisi Goz Beidaan eteläiseen Tšadiin. Tällä hetkellä Suomen Eufor-operaatiossa palveleva joukko on Abéchéssa. Arvioidut kustannukset 12 kuukauden ajalta ovat noin 16,7 miljoonaa euroa, ja nämä kustannukset voidaan rahoittaa nykyisten määrärahojen puitteissa.

Operaatio on sotilaallisesti vaativa johtuen epävakaasta turvallisuustilanteesta ja lukuisista alueella toimivista kapinallisryhmistä, ja lisäksi nämä vaativat olosuhteet ja Goz Beidan syrjäinen maantieteellinen sijainti tekevät operaatiosta haasteellisen.

Haluaisin nostaa esille kolme seikkaa, joiden katsotaan tukevan Suomen osallistumista tähän Minurcat-operaatioon, ja teen sen lyhyesti:

Ensimmäinen seikka, Darfurin alueellistuneen kriisin vakauttaminen ja poliittisten ratkaisujen löytäminen edellyttää kansainvälistä läsnäoloa.

Toinen seikka, Suomen tulee aktiivisesti tukea YK:n rauhanturvatoimintaa, koska siitähän tässä on kyse.

Kolmas seikka, Suomen kriisinhallintaosaamista tulisi nyt paremmin hyödyntää Afrikassa.

Nämä kolme pointtia erittäin lyhyesti:

Ensin Darfurin alueellistuneen kriisin vakauttaminen. Vuodesta 2003 saakka käynnissä ollut Darfurin aseellinen konflikti heijastuu tietenkin myös Sudanin naapurimaihin. Vaikutukset näkyvät erityisesti Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa, jotka kärsivät myös pitkällisestä sisäisestä epävakaudesta. Tilanne erityisesti Sudanin, Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan raja-alueilla on hauras. Tšadin itäosissa arvioidaan olevan noin 300 000 Darfurista tullutta pakolaista ja 180 000 maan sisäistä pakolaista. Eli turvallisuustilanne on helpottunut kansainvälisen läsnäolon myötä. Sen takia myös Suomen on kannettava vastuuta inhimillisen hädän helpottamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. (Hälinää)

Toinen huomio, Suomen osallistuminen näihin YK-operaatioihin. Eli nythän me olemme aika pitkälti ... — Puhutaanko täällä muuten aina näin paljon, kun puhuja on pöntössä? — (Eduskunnasta: Kyllä!) — Okei, minä halusin vain tsekata, tämä on siinä mielessä vähän uutta, anteeksi.

Suomen osallistuminen YK-operaatioihin. Eli YK on pyytänyt ... (Ed. Skinnari: Täällä on porvarienemmistö!) — Vasen puoli on niin hiljaa, oikea puoli puhuu aika paljon.

YK on pyytänyt operaatioon osallistuneita maita jatkamaan tässä YK-operaatiossa, ja minun mielestäni on tärkeää, että Suomi vastaa YK:n pyyntöön myönteisesti. Eli YK on edelleen keskeisin ja suurin toimija kriisinhallinnassa ja turvallisuusneuvosto antaa mandaatit ja operaatiot, jotka toteutetaan joko YK:n tai alueellisten järjestöjen kautta. Eli YK:n rauhanturvaoperaatiot muuttuvat entistä kokonaisvaltaisemmiksi ja Suomella on erityistä osaamista muun muassa siviili- ja sotilastoimijoiden yhteistyöstä. Hallitusohjelman mukaan me pyrimme antamaan merkittävä panostus kansainväliseen kriisinhallintaan eri järjestöjen puitteissa myös jatkossa.

Viimeinen ja kolmas huomio, Suomalaisen kriisinhallintaosaamisen hyödyntäminen Afrikassa. Nythän tämä keskustelu tänään tulee siinä mielessä mielenkiintoisessa ajassa, että tasavallan presidentti on lähdössä Afrikkaan, allekirjoittanut lähtee Afrikkaan ja kehitysministeri Väyrynen lähtee Afrikkaan, kaikki ensi viikolla. Minulla tietysti on mahdollisuus tämän matkan yhteydessä käydä myös Tšadissa tutustumassa siihen operaatioon, mikä meillä siellä tällä hetkellä on.

Suomen jatkaminen osana tätä Tšadin YK:n operaatiota tukisi muuta panostusta alueella ja olisi osoitus meidän sitoutumisestamme Afrikan konfliktien ratkaisuihin. Olen tätä taustaa vasten myös nimittänyt erityisedustajakseni Pekka Haaviston Afrikan sarven kriiseihin. Hän tulee myös tälle sunnuntaina alkavalle matkalle mukaan. Lisäksi me olemme juuri myöntäneet merkittävän tuen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen avulla kolmivuotiselle projektille, Afrikan Unionin rauhanvälitystoiminnan kehittämiselle. Tämä projekti käynnistyy ensi viikolla Addis Abebassa, jossa tulevat siis myös olemaan presidentti Martti Ahtisaari ja erityisedustaja Pekka Haavisto.

Afrikka on perinteisesti Suomessa nähty lähinnä kehitysyhteistyökumppanina, mutta se, mitä me haluamme tehdä, on katsoa tätä kokonaisvaltaisemmin. Sen takia me ulkoministeriössä laadimme myös parhaillaan Afrikka-linjausta, ja tässä yhteydessä pohditaan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia Afrikka Suomelle antaa ja merkitsee. Yksi suurimmista haasteista on Afrikan konfliktit, ja tästä on myös tässä selonteossa kyse.

Näillä sanoilla.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Rauhanturva- ja kriisinhallintatoiminnalla on suomalaisten laaja hyväksyntä. Perinteinen suomalainen rauhanturvatoiminta ja sen nauttima arvostus perustuu korkeaan ammattiaitoon, joka on rauhalliseen harkintaan ja sovittelutaitoon kytketty yhdistelmä osaamista ja luotettavuutta.

Tuoreessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjataan: "Kriisinhallinta on keskeinen Suomen turvallisuuspolitiikan keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Kriisinhallinta on vastuun kantamista ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumista." Tämän selonteon kirjaus ilmaisee yksiselitteisesti ja tyhjentävästi sen, miksi Suomen on tärkeää osallistua kriisinhallintaoperaatioihin. Kyse on nimenomaisesti yhteisvastuusta.

Suomella on tällä hetkellä 60 rauhanturvaajaa EU:n rauhanturvaoperaatiossa, joka toimii Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa Darfurin operaation tukena. Operaatio on malliesimerkki siitä, millainen kriisihallintaoperaation tuleekin olla. Alkuvaiheessa kriisinhallintaoperaation vastuu on Euroopan unionilla, siirtyen nyt maaliskuussa suunnitelman mukaisesti YK:lle. Operaation kestoksi on määrätty yksi vuosi, joskin samassa yhteydessä on todettava, että operaatio tullee jatkumaan todennäköisesti hyvinkin pitkään. Mielestäni on tärkeää, että Suomi osallistuu operaatioon, mutta on myös perusteltua, että Suomen osallistumisen jatkoa arvioidaan vuosittain.

Suomen rooli Tšadissa ei tule muuttumaan olennaisesti, tosin suomalaisjoukkojen toiminta-alue siirtyy Tšadin etelä-osiin irlantilaisen pataljoonan yhteyteen. Suomella on tarkoituksena lähettää kriisialueelle komppania, jonka tehtävänä olisi muun muassa partiointi, siviilien suojelu, rikollisuuden ehkäisy sekä turvallisen toimintaympäristön luominen. Tehtäviin kuuluu erityisesti YK-poliisien ja Tšad-poliisin toiminnan ja pakolaisleirien turvaaminen.

Monelle suomalaiselle rauhanturvaajalle operaatio tuo paljon uutta ja arvokasta kokemusta, sillä olosuhteet Tšadissa ovat erittäin haastavat. Tšad tulee olemaan kenties vaikein paikka ja ankarin ympäristö verrattuna kaikkiin aikaisempiin toimialueisiin. Maan infrastruktuuri on surkeassa kunnossa, ja liikkuminen on todella hankalaa. Lisäksi erilaiset terveysriskit ovat suuremmat aikaisempiin operaatioihin verrattuna. Pidänkin erityisen tärkeänä, että alueelle lähtevien rauhanturvaajien palvelussuhteen ehtoja tarkistetaan ja että vaativaan toimintaympäristöön lähetettävät suomalaisrauhanturvaajat varustetaan kaikissa tapauksissa ensiluokkaisella välineistöllä.

Arvoisa puhemies! Selonteossa saadun selvityksen mukaan alueen epävakaus sekä kapinallisten ja pakolaisten liikkuminen rajan yli ovat keskeisimpiä riskitekijöitä alueella. Pessimistisimpien arvioiden mukaan kaikesta rauhanturvatoiminnasta huolimatta alue pysyy rauhattomana. Siitä pitävät huolen keskenään taistelevat militantit ja hallitusten varustamat joukot. Alueen turvallisuustilaan saattaa tuoda lisäksi merkittävää negatiivista lisäväriä kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomareiden mahdollinen päätös Sudanin presidentti al-Bashirin pidätysmääräyksestä. Valitettavasti vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja sotarikokset ovat alueella arkipäivää. Tästäkin syystä toimialueelle lähetettävien rauhanturvaajien yksi tärkeimmistä tehtävistä on ihmisoikeustilanteen tarkkaileminen. On myös muistettava, että operaatio edistää humanitääristä toimintaa ja auttaa paikallisväestöä sodan runtelemien alueiden jälleenrakentamisessa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean, että vaativista uhkakuvista huolimatta pidän hyvin perusteltuna Suomen suunnitelmaa lähettää 80 rauhanturvaajaa Tšadin operaatioon. Se on mielestäni kauaskantoisempi päätös kuin esimerkiksi naapurimaamme Ruotsin päätös vetää kriisinhallintajoukkonsa pois operaatiosta juuri silloin, kun heitä tarvittaisiin siellä enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Aluksi muutama sana meneillään olevasta, runsaan vuoden kestäneestä Eufor-operaatiosta. Eufor-operaatio on toistaiseksi laajin ja myöskin monikansallisin Afrikassa toteutettu operaatio. Operaatioon on osallistunut 23 maata, ja erityisesti on mainittava, että myös Venäjä on mukana helikopteriosastolla.

Mielestäni on tärkeää, että Euroopan unioni on puuttunut Itä-Tšadin katastrofaaliseen tilanteeseen. Itse asiassa tämä Eufor-operaatio on ollut Euroopan unionille näytön paikka. Mielestäni Euroopan unioni on tässä operaatiossa onnistunut kohtuullisen hyvin. Tilanne valtavan laajalla operaatioalueella — 280 000 neliökilometriä, se on melkein Suomen kokoinen alue — on pystytty rauhoittamaan ja vakauttamaan. Tämän ovat myöskin Tšadin viranomaiset todenneet. Eufor on kyennyt suojelemaan vaarassa olevia ihmisiä, erityisesti pakolaisia. Tämän Eufor-mandaatin osalta on syytä todeta se, että Eufor huolehtii ainoastaan pakolaisleirien ulkoisesta turvallisuudesta. Leirien sisäinen järjestys kuuluu Tšadin viranomaisille, ja tässä mielessä Tšadin poliisivoimien kouluttamisessa on todellakin paljon tehtävää.

Eufor on myöskin kyennyt tukemaan meneillään olevia monikansallisia avustusoperaatioita sekä turvannut humanitäärisen avun perillemenon. Kapinallisten iskut ovat viime kesän jälkeen oleellisesti harventuneet ja rikollisten toiminta vähentynyt. Mielestäni Eufor on ollut tärkeä operaatio EU:lle myös siinä mielessä, että tämän operaation myötä EU-maat ovat kyenneet luomaan toimivan johtamisjärjestelmän ja yhteisen joukkokokonaisuuden, joka kykenee toimimaan vaativissa olosuhteissa tukeutumatta Naton voimavaroihin. Nyt kun operaatio siirtyy YK:n johtoon siten, että käynnissä olevaa Minurcat-operaatiota vahvistetaan 5 200 sotilaalla, niin mielestäni on tärkeää, että mahdollisimman moni Euforissa mukana ollut valtio jatkaa osallistumistaan edelleen. Näiden maiden kokemus ja osaaminen on syytä hyödyntää.

Muutoksen myötä itse asiassa sotilaallinen läsnäolo Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa lisääntyy. Mielestäni on johdonmukaista, että myös Suomi jatkaa ja samalla lisää osallistumistaan alueella. Meillä on myöskin hyviä kokemuksia yhteistyöstä irlantilaisten kanssa eli on hyvä, että me olemme osa irlantilaista pataljoonaa. On tiedossa, ja tämän ministerikin totesi, että olosuhteet ovat todella vaikeita, säätä sävyttävät kuumuus ja kesäkuusta syyskuuhun kestävä sadekausi, etäisyydet ovat pitkät ja se vähäinen tiestö, mikä on olemassa, on erittäin kurjassa kunnossa, rautatietä ei ole. Huoltokuljetukset maitse Kamerunin rannikolta operaatioalueelle kestävät hyvinkin pari viikkoa.

Arvoisa puhemies! Mitä vielä tulee turvallisuustilanteeseen, niin tämä on todellakin turvallisuusmielessä erittäin vaativa operaatio, ja täytyy sanoa, että ministeri ei tässä avauspuheenvuorossaan esittänyt minkäänlaista analyysiä tästä turvallisuustilanteesta. Mielelläni sen myöhemmin kuulisin.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Suomella on kriisinhallinta-aktiivisuutta Afrikassa, on hyvä, että lähdetään nyt tukemaan aktiivisesti YK:n Minurcat-operaatiota, ja mielestäni on hyvä, että myöskin tämän suomalaisen ryhmän koko lisääntyy eli kasvatetaan 60:sta 80 sotilaan jääkärikomppaniaksi.

Jos katsoo vähän tätä Tšadin operaation taustaa, niin tietysti operaatiota on tarvittu nimenomaan Darfurin levottomuuksien vuoksi, ja monet ovatkin kysyneet, miksi ollaan aktiivisia naapurimaassa Tšadissa, kun tosiasiassa ehkä vielä suuremmat turvallisuustarpeet ovat Darfurissa. Tähänhän on vain yksi selitys, ja se on se, että Sudanin johto ei ole halunnut sellaista rauhanturvaoperaatiota omalle alueelleen, jossa olisi myös eurooppalaisia joukkoja mukana. Tästä on käyty eri vaiheissa keskustelua, ja vaikka Sudanin puolella toimii tämä YK:n Unamid-operaatio Darfurissa ja myöskin sitten Unmis Etelä- ja Pohjois-Sudanin välillä, niin valitettavasti Darfuriin ei ole toistaiseksi eurooppalaisia joukkoja saatu. Toivottavasti niitä joskus sinne saadaan rauhanturvatehtäviin.

Taustana on myöskin se, että Darfuria on käytetty tavallaan tällaisena välikappaleena Tšadin ja Sudanin välisessä jännitteessä. Sudan on tukenut Tšadin kapinallisia, jotka ovat välillä päässeet tuonne Tšadin pääkaupunkiin N’Djamenaan asti, ja toisaalta sitten Tšad on tukenut Sudanin kapinallisia, jotka ovat päässeet lähes pääkaupunkiin Khartumiin asti. Kysymys onkin kahden valtion hyvin vakavasta jännitteestä, joka luo tavallaan taustan tällekin konfliktille ja sille tosiasialle, että Darfurissa on 2 miljoonaa pakolaista ja Tšadinkin puolelle on tullut noin 300 000 pakolaista, niin kuin selonteossa todetaan.

Tällä hetkellä tilanne Tšadin puolella on tietysti sellainen, että monet heimot liikkuvat edelleen aika vapaasti tuon Tšadin ja Sudanin välisen rajan yli. Jos zaghawa-heimolaisilta kysyy, oletteko sudanilaisia vai oletteko tšadilaisia, niin eivät he tiedä, koska ovat aina historiassa liikkuneet sen rajan yli eikä kumpikaan valtio tuota heille minkäänlaisia palveluksia. Eivät he äänestä eivätkä maksa veroja, vaan elävät omaa perinteistä elämää alueella, ja tämä tietysti tuo tällaiselle operaatiolle, jolla on myös rajavalvontavastuu, aikamoisia haasteita ja kysymyksiä siitä, miten rajavalvontaa tehokkaasti toteutetaan. Varastettuja autoja kulkee rajan yli. Darfurissa varastetaan humanitaarisilta järjestöiltä edelleen autoja, jeeppejä. Ne ovat markkinoilla sitten Tšadin puolella jne. Eli aikamoisia levottomuuksia tässä on näiden kapinallisten toiminnan lisäksi koko alueella, ihan perinteistä rikollisuutta myöskin.

Voi myös kysyä, minkälainen isäntämaa Tšad on rauhanturvaoperaatioille. Täytyy sanoa, että välillä se kehitys on edennyt vähän nikotellen. Tšadinkaan puolella ei ehkä aina ole ymmärretty, miten tärkeää on se, että pakolaisia siellä puolella turvataan ja pakolaisten turvallisuudesta pidetään huolta. Tietysti riskinä on aina tällaisen rauhanturvaoperaation eristäytyminen paikallisesta väestöstä.

Täytyy sanoa, että Minurcat-operaatio, johon tämä nyt liittyy, niin sillä on ollut aika hyvä maine sen takia, että se on muun muassa kouluttanut paikallisia poliiseja. YK on tuonut poliiseille resursseja. Siinä mielessä nämä ovat olleet hyvin tervetulleita Tšadinkin näkökulmasta. Uskon, että tämä hyvä henki tämän uudelleenhatutuksen yhteydessä säilyy.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi. Kun tässä selonteossa todetaan, että suoran hyökkäyksen uhka rauhanturvaajia kohtaan on pieni, itse toivon, että tilanne on tällainen, mutta alue on kyllä sellainen, että siellä kannattaa ja pitää varustautua myös pahimpiin riskeihin. Tällä hetkellä Abéchéssa nämä Euforin leirit ja ranskalaisten leirit ovat lentokentän molemmin puolin, ja lentokenttä on se sama lentokenttä, jota Tšadin sotilasvoimat tarvitsevat taistelussa maahan kohdistuvia tunkeutujia ja hyökkääjiä vastaan. Samaa lentokenttää käyttää myöskin Eufor-operaatio, ja siinä mielessä voi ajatella, että jos joku haluaa katsoa strategista kohdetta Abéchéssa, se on ehkä juuri sillä seudulla, missä myöskin nämä rauhanturvaajien leirit ovat, ja nämä riskit täytyy tässä operaatiossa tiedostaa. Sen takia on tärkeää, että ne suomalaiset rauhanturvaajat, jotka alueelle menevät, varustetaan kunnolla, heille annetaan kunnon välineet ja myöskin kunnollinen kuva tästä turvallisuustilanteesta alueella niin, ettei kukaan lähde sellaiselle alueelle, jonka turvallisuusriskeistä ei tiedä tarpeeksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Syyskuun 2001 tapahtumien jälkeen ja sen jälkeen, kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin ja Irakiin, Afrikka on jäänyt entistä voimakkaammin sivuun, ja siellä tapahtuneet humanitääriset rikokset ja laajat kriisit, etenkin Itä-Kongo, tietysti Darfur ja nyt Tšadinkin alue ovat olleet ikään kuin unohduksissa ja niistä ei juuri ole välitetty. Nyt Yhdysvallat on ilmoittanut aikataulun siitä, että se irrottaa taistelujoukkonsa elokuuhun 2010 mennessä Irakista. Toivon mukaan myös Yhdysvallat sitten kiinnittää hyvin potentiaalina maana huomiota tähän rauhanturvaamiseen nimenomaan YK:n lipun alla. Mielestäni se on positiivista, että YK on nimenomaan se toimija, joka tässä on päävastuussa. Tässä mielessä Suomen osallistuminen on sinänsä positiivista. Kansainvälisen yhteisön vastuu todella tästä kansanmurhan estämisestä ja humanitäärisen kriisin hallinnasta on hyvin keskeinen.

Arvoisa puhemies! Tässä todettiin, että taustalla on kahden valtion jännite, Tšadin ja Sudanin, mutta taustalla on myös ympäristönmuutos, ilmastonmuutos: yhä voimakkaammin kuivuuden leviäminen ja sen vaikutuksien syveneminen tuolla alueella, joka luo pohjan näiden konfliktien syvyydelle. Tietysti luonnonvarojen käyttöön liittyvät tavoitteet ja niiden toteuttaminen on toinen syy, mutta nimenomaan myös tässä on ekokatastrofin syitä takana.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Haavisto erinomaisessa puheenvuorossaan kuvasi, Darfurin pitkään jatkuneen konfliktin vaikutukset heijastuvat hyvin voimakkaasti myöskin naapurimaihin ja uhkaavat alueen rauhaa ja turvallisuutta sekä humanitaarisen avun perille menoa tavalla, johon EU ja YK ovat päätyneet sitten puuttumaan sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin.

Tähän mennessähän Suomi on osallistunut todellakin EU:n käynnissä olevaan kriisinhallintaoperaatioon noin 60 sotilaan panoksella. Hallitus esittää nyt sitten osallistumisen jatkamista ja sen laajentamista 15.3. eteenpäin, jolloin YK on ottamassa vastuun koko tästä missiosta itselleen. Pidän erittäin tärkeänä ja hyvänä, että Suomi jatkaa osallistumistaan. Suomi haluaa antaa panoksen YK:n operaatioon, ja rohkenen toivoa, että tällä osallistumispäätöksellä voisi olla myös myönteinen vaikutus siihen tavoitteeseen, että Suomi pääsisi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi 2013. Tämän kaltaisia signaalejahan tosiasiassa YK:n jäsenmaat myöskin turvallisuusneuvoston kandidaateilta odottavat.

Meidän kokemuksemme nyt päättymässä olevasta EU-operaatiosta ovat olleet pääosin myönteisiä, vaikka todellakin tämä operaatioalue on olosuhteittensa puolesta yksi vaativimmista, missä suomalaiset koskaan ovat olleet. Ja vaikuttaa nyt siltä, että suomalaisia ollaan nyt lähettämässä yhä vaativampaan kohteeseen tällä operaatioalueella ja siihen täytyy kaikin mahdollisin keinoin, totta kai, hyvällä varustuksella ennen muuta, varautua.

Kiinnitänkin huomiota siihen, että hallitus esittää nyt noin 80 suomalaisen lähettämistä, joiden on tarkoitus toimia osana irlantilaista pataljoonaa. Sopii kysyä, onko 80 sotilaan komppania kuitenkin liian pieni kyetäkseen itsenäiseen toimintaan erittäin vaativissa olosuhteissa. Siksi onkin nyt, arvoisa ministeri, tärkeä kysymys se, että onko Suomi suunnittelemassa osallistumisen laajentamista, ja miten pitkäkestoisesta osallistumisesta Suomen kannalta voisi olla sitten kysymys, koska näissä missioissa on yhtä tärkeää, että etukäteen tiedetään myös se ulostulo sieltä, ettei juututa sitten niihin kohteisiin pitkäksi aikaa.

Tämän operaation kustannuksethan ovat ehkä kalleimmat tähänastisista missioista, mihin Suomi on koskaan osallistunut. Kustannukset per sotilas lienevät siellä 220 000 euroa, Kosovossa oli 80 000 euroa, Afganistanissa 120 000 euroa. Tänään todettiin pienellä vertailulla, että pienen Suomen lähetystön ylläpito maksaa noin 300 000 euroa, elikkä mittakaavat ovat tällaisia. Eli nyt, kun otetaan huomioon nämä kustannukset, voisi olla hyvinkin perusteltua tehdä nyt määräaikainen osallistumispäätös, jota voitaisiin sitten tarkistella vuosittain ottaen huomioon tilanteessa ja operaatiossa tapahtunut kehitys. Pidänkin tärkeänä, että tähän operaatioon osallistuminen suhteutetaan Suomen osallistumiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan kokonaisuutena, ja että eduskunnalle annetaan aina riittävä ennakkovaroitus, mikäli Tšadiin aiotaan jäädä useammaksi vuodeksi ja suuremmalla joukolla kuin nyt ollaan esittämässä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, ja myöskin arvoisa ulkoministeri, toteaisin valtioneuvoston suuntaan, että valiokunnan ja eduskunnan kannalta on hieman harmillista, että valtioneuvosto tuo nämä operaatioihin osallistumista koskevat selonteot eduskunnan käsittelyyn tapaus kerrallaan ilman, että eduskunnalle annetaan kokonaisvaltaista katsausta osallistumista koskevasta kokonaissuunnittelusta. Mehän puhuimme Afganistanista juuri pari viikkoa sitten. Tietysti olisi ollut aika luontevaa puhua nämä Tšad ja Afganistan yhdessä keskustelussa. Tämä vaan tarkoittaa nyt sitä, että tosiasiallisesti valiokunnan käsittelyaikaa tulee jäämään noin viikko, siis ensi viikko, vaikka vastuun siirto EU:lta YK:lle on päivämäärän osalta ollut tiedossa jo pitkään.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, totean sen, että yhtä lailla on tärkeätä, että meillä on selkeä visio siitä, millä tavalla Suomi tulee pitkässä juoksussa osallistumaan kokonaisuudessaan kriisinhallintaan, minkä kaltaisilla alueilla meillä tulee olemaan toiminnan painopiste, miten suuntaamme sen laadullisesti, ja mikä on ennen muuta siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan välinen painopiste, myös rahamielessä. Tämä vanha sanonta "1 000 henkilöä, 100 miljoonaa", on aikansa elänyt. Tällä hetkellä me tarvitsemme jo 120—130 miljoonan suuruisen resursoinnin per vuosi, ja sillä saadaan olennaisesti vähemmän väkeä. Tämän ison kuvan luominen on keskeinen osa myös turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyä sitten eduskunnassa.

Ulkoasiainministeri Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Lyhyet vastaukset edustajien Hakola, Kallio, Haavisto, Tiusanen ja Laukkanen kysymyksiin ja kommentteihin.

Yleishuomiona voi todeta, että hallituksen linja tässä kysymyksessä sai tuen, eli kun on kysymys YK-operaatiosta, siirtyminen sinne on niin sanotusti myönteinen asia sekä meidän profiilimme kannalta että Tšadin, Darfurin turvallisuustilanteen kannalta.

Ed. Kallio kysyi lähinnä riskeistä. Kyllä, ilman muuta niitä on, ja ne riskit, joita siellä on, ovat Darfurin epävakaus, kapinallisten, aseiden ja pakolaisten liikkuminen rajojen yli. Tässä on kysymys oikeastaan kolmesta konfliktista, eikö vain? On Darfur, sitten myös Tšad—Sudan ja sitten siihen päälle vielä, kuten myös ed. Haavisto totesi, Tšadin sisäinen konflikti. Ongelmahan on se, että Sudanin hallinto tukee Tšadin kapinallisia ja Tšadin hallinto tukee Sudanin kapinallisia. Eli suurimmat riskit tässä ovat ne aseelliset ryhmittymät, tällä aseellisella puolella.

Mutta ehkä suurimmat riskit tässä kuitenkin — puhuin tästä tänään aamulla pitkään tasavallan presidentin kanssa — ovat enemmän ikään kuin fyysis-psykologiset kysymykset. Eli koska tämä on niin etäisellä paikalla ja ne operaation olosuhteet ovat niin vaikeat — puutteellinen infrastruktuuri, sääolosuhteet, vesi, terveys, bakteerit, virukset — ja siellä todellakin sadekauden aikana ollaan paikallaan ja siellä istutaan ne neljä kuukautta — en sano, että istutaan motissa — ne sääolosuhteet voivat olla ne, jotka loppujen lopuksi ovat ne suurimmat riskit.

Tästä päästään ed. Laukkasen kysymykseen myös näistä kustannuksista. Kyllä, ne ovat normaaleja korkeammat, mutta se johtuu just siitä, että meillä voi olla paikalla vain nämä 80 miestä neljän kuukauden ajan, minkä jälkeen sitten lähdetään kuukaudeksi ikään kuin kotiin lomalle ja sinne täytyy saada siirtoa sitten tuolta Porin puolelta. Eli on myös miesvahvuudesta ja naisvahvuudesta kyse tässä operaatiossa yleensä. Sen takia oikeastaan sen vertaamista Kosovon hintoihin ei pysty tekemään. Ne ovat tavalla tai toisella tapauskohtaisia.

Te kysyitte myös tämän operaation laajentamisesta. Siihen en usko. Toki tavoitteena on se, että jollain tavalla saadaan tyylikäs ulospääsy tästä. Samalla me kyllä voimme ennakoida, että tämä on mahdollisesti pitkäkestoinen operaatio, koska tilanne on kuitenkin sen verran herkkä tällä alueella. Mutta jokainen päätös otetaan erikseen 12 kuukauden välein, ja tämä päätös, joka on nyt otettu, on voimassa tietysti 12 kuukautta.

Ylipäätään se, että kriisinhallintakysymyksiä tuodaan tänne käsittelyyn ehkä vähän eri tavalla: Meidän mielestämme kyllä voidaan katsoa tätä kriisinhallintaa kokonaisvaltaisesti jo, mutta on hyvä tuoda eduskuntaan salikeskusteluun ja sitten totta kai valiokuntaan myös yksittäistapaukset ihan erillisinä. Syy, minkä takia me halusimme tuoda tämän jo nyt, on todellakin se, että tämä muutos tapahtuu 15.3. ja haluttiin käydä tämä keskustelu ennen kuin se varsinainen muutos tapahtuu.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä operaatio ansaitsee kyllä eduskunnan tuen. Se on osa inhimillistä vastuutamme siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Kansanmurha tällä alueella on ollut järkyttävä ja kansainvälisen yhteisön puuttuminen tapahtumiin tuli jo nyt aivan liian myöhään.

Myönteistä on myös se, että Suomi ottaa osaa YK-operaatioon. Se on samalla myös merkki siitä, että me annamme aidon arvostuksen YK:lle ja omalta osaltamme tuemme YK:n työtä. On hyvä, että meillä on myös YK-operaatiossa, ja täytyy olla YK-operaatiossa, panosta, silloin kun olemme isolla panoksella muutoin kriisinhallinnassa mukana.

Yhdyn ed. Laukkasen havaintoon, että eduskunnalle varattu aika on tässä aivan liian vähäinen. Tämä on hallitukselta aikataulullisesti huono suoritus. Toivon, että jatkossa varataan kunnollinen paneutumisaika.

Olen huolissani siitä, että ministerin esiintymisessä ei tuotu esille näitä turvariskejä, jotka miehillemme siellä tulevat aiheutumaan, miehille ja naisille. Tämä on vaarojen operaatio, ja täytyy ottaa (Puhemies: Minuutti!) turvallisuusriskit huomioon tosissaan. Kysyn: Mitä aiotaan tehdä riittävän ja hyvän varustuksen turvaamiseksi, jotta kenenkään suomalaisen henki ei tarpeettomasti täällä vaarantuisi?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on ollut ajan hengen mukaisesti erittäin Nato-henkinen tehdessään päätöksiä rauhanturvaoperaatioihin osallistumisesta. YK:n suuntaan on sen sijaan oltu erittäin nirsoja: meillä on tällä hetkellä vain 21 sotilasta YK-operaatioissa. Ihan oikein on, että nyt sanotaan "kyllä" YK:lle, kun Tšadista on kysymys. Me kannatamme tätä operaatiota ja siihen osallistumista.

On selvä ero olemassa Tšadin ja Afganistanin operaatioiden välillä. Tšadissa yritetään saada aikaan parempi tilanne, Afganistanissa sen sijaan on käynnissä miehitys ja sodankäynti, jota kiihdytetään. Siellä ei ole mitään näköalaa, että näillä valituilla toimilla saataisiin aikaan rauhanomaista tilannetta. Afganistanissa tarvitaan ihan toisenlaisia toimia. Siellä tarvitaan nimenomaan neuvotteluja afgaanihallinnon ja kapinallisten välillä ja niin, että myöskin muut niitä tukevat.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Meillä on ulkoasiainvaliokunnassa tällä hetkellä erittäin paljon työtä, muun muassa turvallisuuspoliittinen selonteko. En ole kyllä tyytyväinen siihen, että valiokunnalle jää nyt vain noin viikko aikaa käsitellä näin tärkeätä ja isoa asiaa ja kuulla asiantuntijoita, kun on muutenkin valiokunnassa paljon työtä.

Mitä sitten tulee tämän operaation kustannuksiin, niin yhdyn niihin, jotka arvelevat, että saattaa olla, että ne on hieman kevyesti arvioitu. Siksi olisin taipuvainen suosittamaan sitä, että tästä osallistumispäätöksestä tehtäisiin määräaikainen ja sitä tarkistettaisiin vuosittain. Se ei suinkaan tarkoita nuivaa suhtautumista tähän hankkeeseen — kannatan sitä lämpimästi ja pidän erittäin tärkeänä, että Suomi on näissä YK:n turvajärjestelyissä mukana — mutta mielestäni tätä pitäisi tarkastella nopeammalla sykkeellä kuin kovin pitkässä juoksussa ja myöskin tätä kustannuspuolta sen vuoksi, (Puhemies: Minuutti!) että tämä on todella vaativa operaatio.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Afganistan ja Tšad ovat kumpikin omalla tavallaan äärimmäisen vaativia, ja on äärimmäisen vaikeaa nähdä sitä lopullista näköalaa. (Ed. Tennilä: Ne ovat aivan erilaisia!) — Ne ovat aivan erilaisia, kyllä, ed. Tennilä, mutta yhtä vaativia. — Minusta on ollut hieno nähdä, että laidasta laitaan täällä kuitenkin selkeät viestit eri ryhmistä tulevat tämän hankkeen osallistumisen puolesta.

Mutta tämä määräaikaisuuskysymys, mihin myöskin puheenjohtaja Salolainen täällä kiinnitti huomiota, on tavattoman tärkeä. Ehkä ministeri voi sitten vielä tätä kommentoida, voisiko tässä nyt ollakin sellainen lähestymistapa, että tekisimme määräaikaisen päätöksen selkeästi ja tuonnempana arvioisimme sitä asiaa edelleen.

Miten, ministeri Stubb, te kommentoitte vielä tavallaan tätä mandaattikysymystä? Tämä on selkeästi YK-hanke, mutta nythän meillä on paljon erilaisia kriisinhallintamissioita, joissa toimijana on joko Nato päätoimijana tai EU, YK, jotka yhdessä näitä muotoilevat. Onko sillä Suomen osallistumisen kannalta enää suurta (Puhemies: Minuutti!) merkitystä, kuka operaatiota johtaa?

Puhemies! Lopuksi vielä: ehkä kommentoitte myös sitä, onko tällä merkitystä Suomen turvaneuvostokampanjan kannalta.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kiinnittänyt huomiota asiaan, jonka myös ed. Hakola omassa puheenvuorossaan toi esiin, eli ihan tulevan viikon tapahtumiin. Sudanin presidentti al-Bashiriin liittyvä kansainvälisen rikostuomioistuimen päätös on odotettavissa 4.3., ja kun tuota aluetta tuntee ja sitä on seurannut, niin tietää, että tällä voi olla myöskin aika dramaattisia turvallisuusvaikutuksia Sudanin sisällä, Darfuriin, mutta myöskin Tšadin kapinallisten toimintaan Tšadin puolella. Olisin halunnut vaan tässä keskustelussa kiinnittää huomiota siihen, että 4.3. ja sen jälkeiset tapahtumat, jo itse asiassa ennen kuin siirrytään Minurcatin alaisuuteen, nämä päätökset tehdään, muodostavat oman turvallisuusriskinsä, joita vastaan pitää myöskin Euforin siellä varustautua.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos määräaikaispäätös tehdään, niin minusta sen tulisi olla silloin myöskin selkeä viesti muille osapuolille, että näin kauan ollaan mukana, varautukaa siihen, että me vetäydymme, niin että ne pystyvät sitten sopeutumaan siihen tilanteeseen.

Mutta kiinnitin huomiota ed. Hakolan puheenvuoroon. Pidän sopimattomana, että tässä salissa moititaan muita maita vetäytymisestä. Meidän tulisi keskittyä mielestäni vain tähän omaan operaatioon. Maalla, joka vetäytyy ja jota moitittiin, on kuitenkin ollut 200 sotilasta yli 10 kuukautta siinä maassa eli selvästi enemmän kuin mitä meillä on.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat perinteisesti kannattaneet ja nimenomaan painottaneet YK-vetoisia rauhanturvaoperaatioita. Sen takia me kannatamme tätä operaatiota. Tämä on peruslähtökohta.

Sitten nämä ongelmat, joihin ed. Heinäluomakin viittasi. Tämä on vaarallinen operaatio. Meillä pitää nyt olla todella yksiselitteiset ja selvät sävelet, jos jotakin tapahtuu. Nämä kaverit, jotka sinne menevät, menevät sinne alle 2 000 euron kuukausipalkalla, ja päivärahoja tulee sitten muutama sata euroa päälle. Tämä on todella vaarallista matalapalkkahommaa erittäin vaativassa paikassa.

Sitten tyydytyksellä panen merkille myöskin yhteistyön Irlannin kanssa, koska Irlannin kansahan myöskin tietää.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Lyhyet vastaukset. Monta hyvää kysymystä.

Ensimmäinen liittyi määräaikaisuuteen, jonka mainitsi ainakin ed. Salolainen, myös ed. Laukkanen, ed. Kallis. Nythän se toimii siis sillä tavalla, että turvallisuusneuvosto YK:sta antaa ikään kuin mandaatin, 12 kuukauden kierrolla yleensä. Siihen linkkautuu sitten myös meidän lopullinen päätöksemme, ja tämä tulee tähän yleiseen kriisinhallintakäsittelyyn. Mehän seuraamme kriisinhallintaa kokonaisvaltaisesti puolivuosittain. Eli tämän tyyppisiä päätöksiä voidaan tehdä, mutta ymmärtääkseni meillä ei perinteenä ole ollut Suomessa tehdä näitä määräaikaiseksi, vaan me tapauskohtaisesti katsomme sitten näitä tarpeiden mukaan.

Minun mielestäni ed. Heinäluoma nosti esille erittäin hyvän kysymyksen. Yritin vastata niihin turvallisuusriskeihin, kun vastasin ed. Kallion kysymykseen. Me pidämme kyllä huolen siitä, että resurssit ovat tarpeeksi hyvät, niin että sitä kautta ei ongelmia pitäisi tulla. Nyt tuon esille vain ihan esimerkinomaisesti, että kun Ruotsi oli tällä alueella, he halusivat tuoda sinne liian raskaita Paseja, mistä me jo varoitimme siinä vaiheessa. Nyt me teemme sen vaihdon, otamme ne kevyemmät sinne paikalle, koska se kalusto, joka sinne tuotiin siinä vaiheessa, oli väärä. Eli kyllä nämä ikään kuin materiaalikustannukset hoidetaan. Nythän tässä tulee pieni kustannuslisä, kun siirrytään EU-mandaatista YK-mandaattiin, mutta siinä YK on luvannut tulla vastaan.

Monet viittasivat myös tähän aikaan, miksi se on niin lyhyt, ed. Salolainen, ed. Laukkanen. Pahoittelen sitä, mutta turvallisuusneuvoston päätös tästä tuli vasta 14. päivä tammikuuta, ja sen takia tämä aikataulu on ollut hirmuisen tiukka. Ensin me neuvottelimme irlantilaisten kanssa siirtymisestä etelään, sen jälkeen me saimme tästä sotilaallisen arvion, ja nyt on päästy tähän kansalliseen valmisteluun.

Ed. Haavisto ja ed. Hakola, al-Bashirin mahdollinen tuomio tulee toki vaikuttamaan turvallisuustilanteeseen siellä. Siinä mielessä mielenkiintoista muuten, että 4.3. se tulee, juuri kun me olemme tulleet Tšadista pois.

Onko tämä osa meidän turvallisuuskampanjaamme? En sano, että se on suoranaisesti osa, mutta on ilman muuta selvää, kuten ed. Tenniläkin totesi, että on tärkeätä, että meillä on vahvempi YK-profiili.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on tärkeätä, että Suomi tähän operaatioon osallistuu. Se on tätä kansainvälistä yhteisvastuuta, johon hallitus on sitoutunut, ja eduskunta myöskin sitä tukee.

Omalta kannaltani sen, kuka on tämän operaation pääjuoksuttaja, ei pitäisi olla se pääkriteeri, kun me arvioimme Suomen osallistumista. Tärkeintä on se, että toimitaan YK:n peruskirjan pohjalta ja rauhanturvaoperaatioilla on YK:n mandaatti. Se on lähestymistavan ydin. Ei ole haitaksi kuitenkaan se, että tasavallan presidentti kiinnittää ja myöskin eduskunta on useampaan kertaan kiinnittänyt huomiota siihen, että meillä on vähän voimavaroja YK:n juoksuttamissa rauhanturvaoperaatioissa. Tämä täyttää nyt sitä aukkoa, ja siinä mielessä tämä on tärkeätä.

Siitä, mikä koskee sitten näitä riskejä: Afganistanin operaatio — olen joskus sen sanonutkin — on itse asiassa toisen maailmansodan jälkeen vaativin paikka suomalaisille sotilaille. Tämä Tšadin operaatio on eri lailla äärimmäisen vaativa. Toivoisin kyllä, että hallitus vastaisuudessa, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kun näitä rauhanturvapäätöksiä tehdään, tekee kunnollisen riskianalyysin näistä riskeistä.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti erityisesti afrikkalaiset konfliktit ovat olleet kuuluisia siitä, että niissä enenevässä määrin käytetään sodankäynnin välineenä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa, jopa joukkoraiskauksia. YK:n resoluution 1321 mukaan jokaisessa operaatiossa pitäisi olla myös näkökulmana tämä naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy sekä jälkihoito. Näin valitettavasti vaan ei tämän resoluution jälkeisissä kriisinhallintaoperaatioissa ole käytännössä ollut. Nämä YK:n kriisinhallintaoperaatiot eivät ole pystyneet estämään joukkoraiskausten tapahtumista eivätkä myöskään huolehtimaan näitten operaatioitten puitteissa niitten raiskattujen naisten voimaannuttamisesta ja elvyttämisestä normaaliin arkeen. Valitettavaa on, että Darfurin alueella ja myös Tšadissa itsessänsä on käytetty järjestelmällisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yhtenä keinona. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Erityisen surullista on ollut, että myös pakolaisleireillä on näin tapahtunut. Miten Suomen hallitus aikoo ohjeistaa oman joukkueemme näissä naisiin kohdistuvissa väkivaltatapauksissa?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä Afrikka on monessa kohtaa ollut unohdettu maanosa ja niin tälläkin alueella. Hyvä, että nyt siihen kiinnitetään huomiota, ja on perusteltua, että Suomikin mukana tässä YK-operaatiossa on. Se on osa kansainvälistä vastuutamme. Mutta samalla kyllä minäkin esitän huoleni siihen turvallisuusriskiin, mikä tähän operaatioon varmasti liittyy, ja toivon, että ulkoministeri voisi avoimesti kuvailla niitä turvallisuusriskejä, kuinka isoja ne tässä tapauksessa ovat. Emme varmasti halua nähdä suomalaisia sinkkiarkuissa, ja turvallisuuden eteen on tässä operaatiossa tehtävä kaikki mahdollinen. Toivottavasti voitte vielä vähän enemmän avata tätä asiaa.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, tämä turvaneuvostokampanja. Ed. Laukkanen siitä jo kysyi. Se ei varmasti saa olla päällimmäinen syy Suomen osallistumiseen tähän hankkeeseen, mutta jos se sitä tukee, niin hyvä. Mutta voitteko vielä kertoa, millä mallilla tämä turvallisuusneuvostokampanja ylipäätään tällä hetkellä on?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Korostan aluksi, etten puhu naapurimaata arvostelevalla, puhumattakaan syyttelevällä sävyllä, mutta kyllä minua kiinnostaisi herra ulkoministeriltä kuulla, jos hänellä on tarkempaa tietoa, mistä tämä Ruotsin niin kovin erilainen suhtautuminen tähän operaatioon, ensinnäkin tämän Eufor-operaation jatkoon, johtuu ja mistä sitten tämä kielteinen tai ainakin hyvin varauksellinen suhtautuminen tähän YK-johtoiseen operaatioon, koska täältä on luettavissa, että he ovat kuitenkin tulossa mukaan kenties tämmöisellä esikuntaosastolla.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse operaatioon ja tähän selontekoon minulla ei ole huomautettavaa, mutta kun arvoisa ministeri viittasi siihen, että nyt on tämmöinen hanke kytketty tähän samaan yhteyteen, niin siihen haluan sanoa muutaman näkökohdan. Tšad on yliopisto-opetuksessa mallialue. Se on mallialue siinä, että pohjoisosa on aavikkoa ja aavikko laajenee ja eteläosa on tropiikkia ja se on pitkä pohjois—eteläinen valtio. Nyt tietysti on mielenkiintoista se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun jotakin on saatu näillä YK-operaatioilla toivottavasti aikaiseksi. Se yksi piirre, mikä on olennainen, on se, että tässä on kysymys resurssikonfliktista.

Arvoisa ministeri, voitaisiinko tähän liittää tämmöinen kehitysyhteistyöhanke, jolla tähdättäisiin siihen aikaan, jolloinka näitä resurssikäyttöasioita uudelleen rauhanomaisesti selvitetään?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan sydämellisesti tätä määräaikaisuutta, ja minulla on kädessäni täällä edellisen selonteon jälkeen puolustusvaliokunnan antama lausunto, jossa myös tuetaan määräaikaisuutta silloiselle EU-operaatiolle.

Sitten toinen asia, vaikka ministeri perusteli ihan ansiokkaasti täällä tätä kiirettä, jolla eduskuntaa nyt ihan myssytetään tällä viikon ajalla. Kyllä esimerkiksi puolustusvaliokunnassa tämä on ollut näköpiirissä, ja oletankin, että ennakoivaa valmistelua on toki voitu tehdä mahdollisimman tiiviisti jo paljon ennen näitä äsken kuultuja määräaikoja.

Kolmas asia. Puolustusvaliokunnassa on kuultu paljon tästä tilanteesta niin ilmastollisesti kuin myös muun turvallisuuden näkökulmasta tällä alueella, ja pidän erityisen tärkeänä sitä, että meillä on siellä palvelevilla ihmisillä erittäin hyvä, laadukas varustelutaso. Tästä olisin kysynyt nyt, onko tähän kiinnitetty huomiota, miten tähän panostetaan.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän tietenkin tärkeänä tähän operaatioon osallistumista mutta ehdottomasti haluaisin korostaa siviilikriisinhallinnan roolia ja merkitystä. Se tulee korostumaan entistä enemmän kansainvälisten kriisien hallinnassa ja mahdollisissa ratkaisuissa. Hyvä esimerkki tästä on Afganistan. Me kaikki tiedämme sen.

Suomenkin olisi löydettävä järkevä balanssi sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan välillä, järkevä koordinaatio, ja olen kyllä sitä mieltä, että tätä rahanjakoa myös pitäisi hiukan tarkastella. Siviilikriisinhallinta vaatisi myös lisää resursointia. Kysynkin: onko tätä tarkastelua mahdollista tehdä?

Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että tässäkin operaatiossa pitää todellakin lähteä siitä, että pahimpiin riskeihin on varauduttava.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä selonteko ensinnäkin on selkeä paperi. Se on helposti käsiteltävissä täällä, ja minua ei henkilökohtaisesti häiritse, että se tulee kiireellisellä aikataululla. Tällaista välillä kansainvälinen yhteistyö on, ja siihen on meidän edustajien hyvä noin ajatuksellisestikin sitten vaan tottua. Tämä on yksi oikein hyvä muoto sitä.

Tässä on suomalaisten kannalta tietenkin tärkeätä se, että se on vaativa, se on vaarallinen operaatio mutta se on myös koulutuksellinen ihan selvästi. Siellähän on opiksi otettavaa. Jos tämän paperin lukee läpi, niin pelkästään nämä korkeat lämpötilat ovat suomalaisille aika outo ympäristö, samaten logistiset järjestelyt ja sadekauden aikana se, että siellä joudutaan pelkästään lentokoneiden varassa koko huolto järjestämään. Se on erittäin hyvää tietoa meille päin, ettei tässä pelkästään jostain niin sanotusta suuresta uhrautumisesta ole kysymys. Aikaa sitten nämä isot periaatteet meillä jo täällä on sanottu. Sen takia tässä ei ole mitään muuta kuin nopeasti hoitaa tämä asia eteenpäin.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Operaatioon osallistuminen on hyvin perusteltu ja kannatettava. Leveämmät hartiat on nyt, kun on YK:n mandaatti mukana.

Kun itse tähän selontekoon tutustuin, niin totesin, että on 160 000 pakolaista pataljoonan vastuualueella. Se on merkittävän iso määrä pakolaisia, ja haasteet ovat varmasti merkittävät. Kun Suomen vahvuus on vajaa komppania, kysyn, liittyykö tähän 80 henkilön joukkoon ollenkaan suomalaisia huolto- ja tukiyksikköjä vai ollaanko kokonaan irlantilaisen pataljoonan huollon varassa.

Toinen kysymys, joka liittyy myös tähän vahvuuteen, on se, miten te arvioitte, onko vaihtuvuus tämän komppanian sisällä kovin suuri ja onko tähän millään tavalla varauduttu, että sinne voidaan sitten laittaa uusia henkilöitä, jos näyttää siltä, että kaikki eivät niitä olosuhteita kestäkään.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä panen merkille, että salin oikealla laidalla on tietynlainen ero suhtautumisessa siihen, kuinka kauan ollaan Tšadissa ja kuinka kauan ollaan Afganistanissa. Täällä vaaditaan määräaikaa YK-operaatiolle Tšadissa, mutta Afganistanin osalta te koetatte totutella suomalaisia siihen, että tähän Nato-operaatioon Afganistanissa osallistutaan monia vuosia, jopa vuosikymmeniä. Tällainenhan se laulu nyt on.

Mitä tulee tähän turvaneuvostokampanjaan, ed. Kaikkonen, minä en pidä oikeana ajatuksena, että me käymme jotakin kampanjaa sillä, että lähetämme rauhanturvaajia. Minusta on Suomen tehtävä tukea YK:ta kaikissa eri muodoissa, mihin suinkin kykenemme. Turvaneuvostopäätökset tehdään eri perustein.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat edustajat! Kiitos erinomaisista kysymyksistä! Yritän käydä ne läpi. Yleishuomiona haluaisin vaan todeta, että nykyäänhän tilanne on näissä kriisinhallintaoperaatioissa siinä mielessä erilainen, ed. Tennilä, että aikaisemminhan se oli pelkästään YK mutta nykyään kriisinhallintaoperaatioista vastaavat Nato, EU, YK ja Etyj. Näillä kaikilla on yksi yhteinen nimittäjä ja se on se, että näiden operaatioiden pitää tapahtua, niin kuin aikaisemmin tässä todettiin, YK:n mandaatin mukaisesti. Siinä mielessä minun mielestäni ei kannata ikään kuin nostaa suuria eroja sille, mikä organisaatio se on. Minun mielestäni meidän kannattaa katsoa näitä kaikkia organisaatioita tasapuolisesti, ja on erinomainen asia, että me nostamme tätä YK-puolta.

Ed. Kimmo Kiljuselle: Onko tämä vaarallisempi vai onko Afganistan kaikista vaarallisin? Väittäisin, että itse asiassa Suezissa vuonna 1956, kun olimme Egyptin ja Israelin välillä, se olisi ollut loppujen lopuksi ehkä vaarallisempi.

Riskianalyysia kysyttiin monessa puheenvuorossa. Itse asiassa kävin meidän tiedustelu-upseerimme kanssa tätä läpi tällä viikolla. Vastaus on, että riski siitä, että siirrytään siltä osalta, missä nyt ollaan, sinne etelämpään, ei muutu. Riski on niin sanotusti medium low. Jos vähän havainnollistaa, niin on olemassa punainen valo, jolloinka on korkea riski, jota ei ole tässäkään tapauksessa, on olemassa keltainen, joka on puolikas, ja sitten vihreä, jossa ei ole pahempaa riskiä. Me olemme enemmän siinä keltaisen ja vihreän kohdilla.

Ed. Sirnö nosti esille joukkoraiskaukset, naisiin kohdistuvan väkivallan. Kyllä se on ilman muuta vakava ongelma, johon totta kai puututaan näissä tapauksissa tapauskohtaisesti. Toivomme, totta kai, että suomalaisten kohdalla tämän tyyppisiä ei tulla näkemään.

Turvallisuusriskistä minä toivon, että olemme käyneet tämän keskustelun, ed. Kaikkonen. Liittyen kampanjaan te kysyitte, mikä tilanne on ylipäätään. Kyllä meillä on kampanja niin sanotusti hyvin liikkeellä. Mutta me emme käy kampanjaa tietenkään sen pohjalta, montako osallistujaa meillä on YK:n kriisinhallintaoperaatioissa, vaan sitä käydään yleisellä tasolla. Se on meille hirveän tärkeä asia, että päästäisiin turvallisuusneuvostoon vuonna 2013, 2014, ja meillä on ihan henkilöitäkin nimetty ihan suoraan tähän projektiin, vetämään ja johtamaan.

Ed. Ravi kysyi Ruotsista, onko tulossa erikoisosasto. Itse asiassa esikuntahenkilöstö on tulossa. Minä en tiedä sen tarkkaa lukumäärää tällä hetkellä, mutta se on se, mitä Ruotsilta jää. Mutta voidaan sanoa, että Ruotsi pitkälti vetäytyy.

Ed. Pulliainen, en vielä pysty tässä vaiheessa sanomaan, kannattaako sinne pistää kehitysyhteistyöhanketta myöhemmässä vaiheessa, koska me emme tiedä ensinnäkään, miten kauan me tässä tilanteessa olemme. Mutta ei tietenkään suhtauduta siihen skeptisesti.

Ed. Palm kysyi valmistelutasosta. Kyllä se minun mielestäni on erittäin hyvä tällä hetkellä, ja kuten aikaisemmassa puheenvuorossa totesin, yritetään varmistaa se, että se myös pysyy korkeana.

Viimeinen kysymys, ed. Reijonen, ehkä myös edustajat Akaan-Penttilä ja Paloniemi. Oli kysymys näistä 160 000 pakolaisesta, jotka ovat ikään kuin sillä Suomen ja Irlannin vastuualueella. Nyt ei pidä katsoa tätä Suomen toimintaa ainoastaan tällaisena jääkärikomppaniatoimintana, jossa on 80, vaan siinä on kysymys kokonaisesta pataljoonasta, joka on Irlanti-vetoinen. Totta kai, kun huolloista ja muusta puhutaan, niin yhteistyötä tehdään.