Jussi Halla-aho /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pahoittelen, että varaan tämän pöntön viisi eri kertaa, mutta nämä laki-aloitteet, vaikka ne liittyvät kaikki ampuma-aselakiin, ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, ja puheenvuorostani tulisi hyvin pitkä, jos yhdistäisin ne yhdeksi.

Ampuma-aselaissa kiväärin, pienoiskiväärin, haulikon ja yhdistelmäaseen vähimmäispituudeksi on säädetty 840 millimetriä. Tätä lyhyemmät kiväärityyppiset aseet sijoittuvat epämääräiseen kategoriaan: muu ampuma-ase. Laki itsessään ei aseta erityisiä rajoituksia muu ampuma-ase -ryhmään kuuluville aseille, mutta Poliisihallituksen kanta on, että sellaisille pitäisi myöntää hankkimislupia vain erityisistä syistä. Poliisilaitosten käytännöt ovat tässä suhteessa hyvin kirjavia ja osin mielivaltaisia. 840 millimetrin sääntö ei perustu objektiivisiin seikkoihin eikä EU-lainsäädäntöön. Euroopan unionin ampuma-asedirektiivissä pitkän aseen vähimmäismitta on 600 millimetriä.

Lyhyiden kiväärityyppisten aseiden käytännössä tapahtuvaa rajoittamista on perusteltu muun muassa sillä, että ne ovat helposti kätkettävissä ja siten uhkaavat yleistä järjestystä ja turvallisuutta. On kuitenkin kyseenalaista, onko 60 senttiä pitkä ase oleellisesti helpommin kätkettävissä kuin 84-senttinen ase.

Argumentin vesittää myös se, että jos henkilö haluaa käyttää asetta yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavalla tavalla, hän ei tietenkään piittaa pituutta koskevista määräyksistä, vaan lyhentää aseensa tarvittaessa omine lupinensa.

Kolmanneksi voidaan todeta, kuten useat ampumatapaukset muun muassa Hyvinkäällä ja Helsingin Mikonkadulla osoittavat, että pitkän aseen huono kätkettävyys ei mitenkään estä sen käyttöä rikoksiin.

Neljänneksi on muistettava, että jos henkilö haluaa rikollisissa aikeissa kätkeä aseensa, hän ei tietenkään valitse 60-senttistä kivääriä, vaan käsiaseen, jollaisiin saa Suomessa luvan paljon helpommin kuin lyhyeen kivääriin.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta nykyinen 840 millimetrin sääntö on siis täysin turha. Sen sijaan ammunnan harrastajille siitä on huomattavaa haittaa, koska se käytännössä kieltää esimerkiksi teleskooppiperät, joilla voidaan säätää aseen ergonomiaa, ja taittoperät, jotka ovat käytännöllisiä etenkin asetta kuljetettaessa. Lisäksi monet kiväärit ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne automaattisesti jäävät alle 840 millimetrin vähimmäismitan, ellei aseen piippua keinotekoisesti pidennetä.

Koska nykyinen vähimmäispituutta koskeva määräys on turvallisuuden kannalta turha ja harrastajien kannalta haitallinen, ehdotan lakialoitteessani, että kiväärin, pienoiskiväärin, haulikon ja yhdistelmäaseen pienin kokonaismitta lasketaan 600 millimetriin. Tämä vastaa myös eurooppalaista käytäntöä, kun taas 84 senttimetrin sääntö on suomalainen kansallinen kummajainen.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kun aselakia muutettiin viime kerralla, niin silloin nimenomaan esimerkiksi 15—18-vuotiaitten harrastusmahdollisuutta tiukentamalla vedottiin Euroopan unionin asedirektiiviin, mutta sitten näissä tapauksissa haluttiin mennä tiukimman tahdon mukaan ilman, että sille löytyy asiaperusteita. Tämänkaltaista turhaa lainsäädäntöä on vaarallista rakentaa, koska se vaikuttaa kyllä yleiseen lain kunnioitukseen sen takia, että jos nähdään joku asia täysin turhaksi tai jopa järjettömäksi, niin kyllä se vaikuttaa ajan oloon myös siihen, miten ihmiset suhtautuvat muuhunkin lainsäädäntöön.

Täältä perusteluista sattui silmiin erityisesti tämä kohta, jossa edustaja Halla-aho toteaa, että lyhyiden kiväärien kätkettävyys on huono argumentti niiden rajoittamisen puolesta ja viittaa näihin täysimittaisiin itselataaviin pistooleihin. Aselakiahan lähdettiin viime kaudella rukkaamaan näiden karmeiden kouluampumistapausten vuoksi, mutta nehän tehtiin pienikaliiperisella puoliautomaattipistoolilla, jolla voi lyhyessä aikaa ampua kymmeniä, kymmeniä laukauksia ja jälki on aivan karmeaa. Ja itse asiassa oli niin, että vanhan aselain mukaan kummallekaan kouluampujalle ei olisi ensimmäiseksi aseeksi pitänyt antaa lupaa puoliautomaattipistooliin, sillä kummallakaan ei ollut maalaisjärjellä ajatellen mitään tiivistä yhteyttä ampumaurheiluharrastukseen, saati sitten että näitä aseita olisi voitu käyttää metsästyksessä. Erittäin hyvä ja perusteltu lakialoite edustaja Halla-aholta.

Tom Packalén /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite tuntuu erittäin hyvältä ja perustellulta. Nämä direktiivit, mitä on mainittu: tuntuu erittäin merkilliseltä se, että näitä direktiivejä käytetään aina tarpeen mukaan. Täällä on monessa asiassa perusteltu, että EU vaatii sitä, EU vaatii tätä, ja siitä on direktiivi. Nyt kun on sitten semmoinen asia, että on direktiivi, että pituus on 600 milliä, niin miksi sitä ei käytetä? Nyt perustellaan, että direktiivit eivät olekaan merkityksellisiä. Toivoisin hallitukselta jonkinnäköistä johdonmukaisuutta näitä päätöksiä tehdessään.

Voin yli 20 vuoden poliisikokemuksella kertoa, että tämmöisillä lyhyillä kivääreillä ei ole tehty juurikaan rikoksia. Lähinnä ne ovat olleet pieniä käsiaseita. Pitkien kiväärien markkina-arvo pimeillä markkinoilla rikollisille ei ole juuri mitään, koska ne ovat vaikeasti kätkettäviä. Ei ole semmoista rikostyyppiä, mihin tarvittaisiin tämmöisiä 600-millisiä tai ylipitkiä aseita.

Erittäin suositeltava lakialoite, ja tämä myös tukee monia ampumaharrastuksia, kuten reserviläisammuntaa, koska se mahdollistaa teleskooppiperien käytön. Teleskooppiperä on tänä päivänä taas vaadittava ominaisuus aseelta, jota reserviläislajeissa tarvitaan, koska esimerkiksi luotiliivien käyttö vaatii silloin lyhyemmän perän. Kannatan tätä lakialoitetta.