Arvoisa puhemies! Hallituksen puolivälin tarkastuspiste oli suomalaisille suuri pettymys. Päätöksiä siirrettiin jälleen ainakin kolme viikkoa eteenpäin. Työurapäätökset ilmeisesti siirtyvät seuraavalle eduskunnalle. Tarvitsemme kipeästi toimia uusien työpaikkojen luomiseksi. Keskusta on esittänyt 3—5 miljardin euron rahastoa, millä saadaan vauhtia uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

Arvoisa pääministeri, te puhuitte tuossa tiedotustilaisuudessa rahastosta. Tuoko tämä rahasto jotain uutta keskustavetoisten hallitusten aikana perustettuihin Teollisuussijoituksen rahastojen rahastoon ja Averan siemenrahastoon, ja mikä on näitten toimien ajateltu suuruusluokka?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin pari viikkoa sitten taisin sanoa eduskunnassa, ja jokaisella se on ollut tiedossa, puoliväliriihi niin kuin aina ennenkin hallituksella on ollut strategiariihi ja kehysriihi on sitten se, jossa tehdään konkreettisia päätöksiä. Päätöksiä ei ole siirretty vaan rahapäätökset tehdään siellä, missä rahapäätöksiä tehdään.

Mutta mitä tulee näihin rahastoihin, niin tämä idea, joka hallituksella on, on se, että meillä olisi kaksi erillistä rahastoa. Toinen saisi jatkoa, eli tämä kasvuvaiheen rahasto saisi jatkoa, ja sitten ensimmäinen olisi uudentyyppinen siemenvaiheen rahasto. Kokoluokkaa en osaa vielä sanoa. Se tullaan myöhemmin päättämään, mutta meidän ajatuksemme on nimenomaan se, että siinä on osa julkista rahaa ja osa on sitten yksityistä rahaa. Tällä tavalla saisimme sitten uusia rahoitusmalleja suomalaiselle pk-sektorille.

Teidän mainitsemastanne useamman miljardin rahastosta ihan mielelläni kuulisin, mistä te sen rahan saisitte. Se on iso ja varmasti vaikuttava, mutta en usko, että niin suureen päästään.

Arvoisa puhemies! Me esitimme, että tämän rahaston siemen syntyy valtionyhtiöiden ei-strategista omistusta myymällä.

Mutta ennen tämän hallituksen puolivälin tarkastelua eri suunnista tihkui myöskin tietoa siitä, että yhteisöveroa oltaisiin alentamassa. Tämä olisi tärkeä signaali erityisesti vientisektorin suurille yrityksille, mutta samalla meidän pitää muistaa, että pk-yritysten merkitys työllistäjänä on korvaamaton. Kymmenen vuoden aikana käytännössä yksityiselle sektorille syntyneet uudet työpaikat ovat syntyneet pelkästään pieniin yrityksiin.

Arvoisa pääministeri, aikooko hallitus huolehtia siitä, ettei mahdollista yhteisöveron alennusta maksateta suomalaisella omistajuudella tai suomalaisen omistajuuden tai pk-yritysten kustannuksella pääomaverotusta tai osinkoverotusta kiristämällä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Näistä yksityiskohdista eli suuresta kokonaisuudesta me neuvottelemme ja teemme päätökset kehysriihessä. Mutta jos ymmärsin oikein, edustaja Sipilä, että pitäisi yhteisöveroa laskea mutta mihinkään muuhun veroon ei saisi tehdä korotuksia, niin se on tietysti merkittävä lin-jaus. Tietysti kaikki riippuu myös siitä, kuinka suuria liikkuja me arvioimme tarvitsevan tehdä. Näitä pitää nyt katsoa kokonaisuutena, eli kehysriihen jälkeen tiedetään enemmän.

Arvoisa puhemies! Tässä kun hallituksen tiedotetta on yrittänyt tavata ja sieltä poimia konkreettisia esityksiä, niitähän ei valitettavasti sieltä juurikaan löydy, mutta eräs kohta pisti silmääni. Tämä on toki vielä varsin ympäripyöreä, mutta toteutuessaan tästä voisi syntyä jotakin hyvää.

Toteatte tiedotteessanne, että selvitetään mahdollisuudet luoda nykyisen oppisopimuskoulutuksen rinnalle nuorille suunnattu joustavampi koulutusta ja työtä yhdistävä malli. Tämä on asia, jota keskusta on peräänkuuluttanut pitkään, siis erilaisia oppisopimuskoulutukseen satsaamisia niin, että me syrjäytyneitä nuoria voisimme tukea osaksi työelämää, niitä, joille koulunpenkillä istuminen ei ensisijaisesti maistu.

Ehkä, arvoisa työministeri, tämä on teille suunnattu kysymys. Mitä tällä tarkoitetaan? Viitataanko tällä samantyyppiseen malliin, mitä Suomen Yrittäjät on nyt ansiokkaasti pitänyt esiin koulutussopimuksesta, joka kohdentuisi nimenomaan nuorille paremmin ja joka vähentäisi yrittäjien riskiä ja sitä kautta parantaisi yrittäjien kiinnostusta palkata nuoria ihmisiä? Tähän toivon tarkennusta ja ilman muuta myös toimenpiteitä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Todella sen ohella, että hallitus tässäkin tänään vahvisti nuorison yhteiskuntatakuun toimeenpanon tärkeyden, haluttiin korostaa sitä, että me tarvitsemme erityisesti oppisopimuskoulutuksessa uusia avauksia, jotka mahdollistavat tällaisen työpainotteisemman opiskelun peruskoulun jälkeen niille nuorille, jotka eivät ehkä joko pääse kiinteämuotoisempaan koulutukseen tai joilla ei ole sitten muuten ollut edellytyksiä mennä, ja tähän liittyen opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla meillä hyvässä yhteistyössä ja yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa uusia ideoita, muun muassa 2+1-malli, jossa oltaisiin kaksi vuotta toisen asteen koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ja yksi vuosi oppisopimussuhteessa.

Sitten tämä ajatus siitä, löydämmekö me tämmöisiä pehmoisempia lähestymistapoja, tämmöistä työpainotteista opiskelua, joka johtaisi siihen, että sen päässä olisi joko koulutustie tai sitten uusi työpaikka — niitä tässä ollaan nyt etsimässä. Mutta tässä ei olla hakemassa mitään uutta työsuhdemuotoa, -tyyppiä, olemassa olevien työsuhdemuotojen tilalle, mutta on haluttu nähdä, (Puhemies koputtaa) että tarvitaan pehmoisempia ja joustavampia, työpainotteisia opiskelumuotoja, ja kehysriiheen valmistellaan näitä asioita.

Arvoisa puhemies! Olisimme mielellämme kuulleet tuloksia puoliväliriihestä, esimerkiksi valtionvelasta. Te olette luvanneet sen taittaa — päinvastoin, se kasvaa jatkuvasti 7 miljardin vuosivauhdilla. Työttömyyden piti alentua — nyt työttömyysprosentti on lähellä 9:ää prosenttia. Samoin asuntotuotanto on täysin romahtanut.

Kysynkin, onko nyt mahdollisesti tästä Sinisestä kirjasta apua, että saamme runsaan kolmen viikon päästä todellista tietoa siitä, mitä hallitus aikoo tehdä. Pääministerillä oli tänään radiohaastattelun mukaan yksi ainoa resepti: kotihoidon tuen aikaa pitää lyhentää. Hyvin vähät on hallituksella eväät, jos näin pienistä nippeleistä lähdetään liikkeelle. Toivon, että silloin kolmen viikon päästä saadaan tosiaan tietää, mitä te haluatte tehdä ja missä Suomen talous menee.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt minä en ihan pysynyt perässä edustaja Mäkipään asioista. Siinä yhdistyi hyvin monta asiaa, joilla ei oikeastaan ole mitään yhtymäkohtaa, ja sitten oli vielä vähän virheitäkin.

Minä en ole ensinnäkään tänä päivänä ollut radiohaastattelussa enkä muistele, että olisin semmoista haastattelua antanutkaan, että kotihoidontuen lyhentäminen on keino, puhumattakaan, että se olisi keino mihinkään asuntorakentamiseen tai työpaikkojen luomiseen.

Sitten taas tämä Sininen kirja: niin kuin tuossa äsken totesin, niin jokainen käsittelee sitä haluamallaan tavalla. Mutta tämä kehysriihi on se paikka, jossa itse asiassa noita teidän asioitanne käsitellään. Ne ovat tärkeitä huomioita, te puutuitte aivan oikeisiin kysymyksiin. Erityisesti pääkaupunkiseudun asumisen hinta on karannut käsistä niin, että normaalia työtä tekevä ihminen ei oikein pysty asumaan tai sitten ei pysty tekemään työtä, hän joutuu olemaan sosiaaliturvan varassa. Näihin kannustinloukkuihin, asuntorakentamiseen, uusien työpaikkojen luomiseen me juuri nimenomaan teemme valmistelutyötä kehysriiheä varten, ja siellä tehdään päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen asuntopolitiikka on kysymyksiä herättävä, ja hallituksella on aihetta itsekritiikkiin puoliväliriihessä. Asunnoista on pulaa, ja hinnat nousevat kestämättömälle tasolle. Asuntoministeri Kiuru on luvannut vuokra-asuntojen määrän rajua kasvua ja vuokrien alennusta.

Arvoisa ministeri Kiuru, koska tulokset osoittavat päinvastaista, mitä te olette tehnyt puoliväliriihessä lupaamienne asioiden edistämiseksi?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! On tosi hyvä, että saan myös osallistua tähän keskusteluun, koska oman tonttini kannalta tänään tehtiin juuri niitä päätöksiä, joita olen odottanut: vahva hallituksen tuki sille, että me voimme kehysriihessä tehdä laajan toimenpidekokonaisuuden, ja olen tänään mustaa valkoisella saanut sen puolivälitarkastelussa läpi. Me olemme tänään käyneet asuntopoliittisen tilanteen myös puolivälitarkastelussa läpi.

Niin kuin todetaan, niin me tiedämme, että meidän asuntomarkkinamme ovat kolmella tavalla tarkasteltavissa. On alueita, joissa kaikki asiat ovat kunnossa, markkinat ovat tasapainossa. On alueita, joissa markkinat eivät ole tasapainossa sen takia, että siellä on aivan liian paljon vuokra-asuntoja. Ja on alueita, joissa markkinat eivät ole tasapainossa sen takia, että siellä on aivan liian vähän vuokra-asuntoja. Erityisesti tämä viimeinen seikka vaivaa pääkaupunkiseutua, ja me tarvitsemme todella lisää toimia siihen, että me saamme pääkaupunkiseudun asuntopoliittisen tilanteen haltuun.

Tehtävä ei ole helppo, koska 2000-luvulla valitettavasti kohtuuhintaista asuntotuotantoa ei ole syntynyt. Mutta nyt siitä on selkeä tahtotila olemassa, ja me myös puristamme toimenpidekokonaisuuden, niin kuin totesin, seuraavassa kehysriihessä.

Arvoisa puhemies! Löysin netistä tiivistelmän puolivälitarkastuksesta, ja kysyisinkin pääministeriltä, mitä mieltä hän on tästä tiivistelmästä:

Kuntauudistus ei etene toistaiseksi, jatkosta ei tietoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei etene toistaiseksi, jatkosta ei tietoa. Työurien pidentäminen ei etene toistaiseksi, jatkosta ei tietoa. Talouspolitiikka — luottoluokitus on toistaiseksi säilytetty, mutta velkaantuminen kasvaa. Työllisyyspolitiikka — työllisyysaste on pysynyt ennallaan, mutta ei parannusta toistaiseksi. Yhteiskuntatakuu etenee, mutta opetuspaikkojen leikkauksista ei vielä tietoa. Vanhuspalvelulaki tulee karsittuna voimaan heinäkuussa, henkilöstömitoitus veistetty pois.

Arvoisa pääministeri, onko tässä totuuden siemen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kävimme tänään hallitusohjelman seurantaa läpi ja sitä, kuinka moni, siis kappalemääräisesti, hallitusohjelman tavoite on joko toteutunut tai niin sanotusti putkessa eli sitä työstetään. Se oli 80 prosenttia. 20 prosenttia oli semmoisia, joita ei ollut vielä aloitettu. (Mauri Pekkarinen: Joo, kyllä hallituksen hommat on tehty nyt!) Näin ollen täytyy pitää ihan hyvänä suorituksena, että aika paljon on liikkeellä.

Mutta se pitää kyllä rehellisyyden nimissä tunnustaa, että kyllä meillä paljon, paljon vielä haasteita on. Esimerkiksi jos katsoo talouskohtaa, me olemme paljon tehneet. Olemme vakauttaneet, sopeuttaneet taloutta. Olemme tehneet toimia uusien työpaikkojen luomiseksi. Mutta niin kuin tiedätte, niin maali liikkuu. Tämä on yksi meidän keskeisimpiä teemoja kehysriihessä. Paljon on tehty, mutta vielä tosi, tosi paljon on haasteita edessä.

Arvoisa herra puhemies! Tuntuu siltä, että keskustalle suurin pettymys on se, että hallitus pystyi näin nopeasti tekemään näin selkeän ja jämäkän paperin siitä, (Naurua) miten puolivälitarkastelu etenee. Te olitte ehtineet sitä hieman lukemaan, ja sieltä löysi jo edustaja Sipilä rahaston, ja sen lisäksi sieltä löytyivät nämä oppisopimuskoulutukset. Kannattaa lukea lisää. Se on nimittäin erittäin vahva paperi. Se antaa selkeät linjat siitä, miten hallituksen prosessi jatkuu seuraavan kolmen viikon ajan. Siellä löytyy selkeät linjaukset siitä, miten hallitus hakee kasvua, uusia työpaikkoja halutaan luoda, miten kestävyysvajeen kimppuun käydään, se antaa polun sille, miten eläkeratkaisu ja työuraratkaisu löytyy.

Haluaisin kysyä pääministeriltä vielä, kun maan selviytymisen kannalta erittäin tärkeät työmarkkinakeskustelut ovat myöskin käynnissä, olivatko nämä esillä puolivälitarkastelukeskusteluissa ja mikä on teidän käsityksenne siitä, miten tällä saralla edetään.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Positiivinen uutinen on se, että ainakin Elinkeinoelämän keskusliitossa ja ehkä vähän laajemminkin ollaan nyt halukkaita löytämään jotakin yhteistä. Mehän emme tietysti heitä voi pakottaa mihinkään, mutta jokainen tietää sen, että jos maahan saataisiin semmoinen palkkaratkaisu, joka tukee vakautta, joka lisää työpaikkojen määrää, niin kyllähän sen vaikutus Suomen tulevaisuuteen olisi megalomaaninen. Tästä syystä johtuen tässä puoliväli-istunnon linjauspaperissa lukee, että hallitus on halukas tukemaan vakautta ja työpaikkojen määrää lisäävän sopimuksen syntymistä, mikäli siihen tahtoa on.

Mutta muutoin tähän kokonaisuuteen minä olen erittäin tyytyväinen. Näitten kappaleitten taustalla on paljon keskusteluja, tässä on paljon linjauksia, jotka saavat muotonsa kehysriihessä. Eli me haluamme tietoisesti lähteä taistelemaan uudistuvan teollisuuden puolesta, uusiutuvien yritysten puolesta, uusien työpaikkojen puolesta ja sitä kautta vahvistamaan työteliästä, työtä arvostavaa Suomea, (Puhemies koputtaa) joka on edellytys sille, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tämänpäiväiset linjaukset kasvun ja työllisyyden tukemiseksi siten, että taakan jako on oikeudenmukainen, ovat erittäin hyvä kokonaisuus ja osoittavat hallituksen toimintakykyä. Puolivälissä on syytä katsoa, mitkä ovat ne keskeisimmät kysymykset. Yksi keskeinen kysymys on suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen. Tältä osin pidämme erittäin hyvänä sitä, että tässä hallitus sitoutuu paikkaamaan myös niitä huolia ja osin virheitä, mitä on tehty edellisillä kausilla. Viittaan tässä esimerkiksi rikkidirektiivin kompensoimiseen. Toisaalta on erittäin tärkeää, että kasvun kapeikkoja esimerkiksi asuntopolitiikan osalta pystytään pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa hoitamaan, ja tältä osin hallituksen lupaukset ovat erittäin hyviä.

Yksi asia, josta itse olen kantanut huolta, on suomalainen tietoyhteiskuntaosaaminen, joka oli maailman huippuluokkaa. Tässä oli valitettava tauko välillä, mutta nyt hallitus on sitoutunut hyvin vahvasti tältä osin viemään Suomea maailman johtavaksi tietoyhteiskunnaksi. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tästä on odotettavissa kehysriihessä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Backmanilta erittäin hyvä huomio nimenomaan tämä ict-klusteri. Pekka Ala-Pietilän johtama työryhmä on kartoittanut lukuisia mahdollisuuksia, joilla Suomi voisi jälleen kerran tulla ict-veturiksi. Tämä ei tarkoita nyt koneiden ja laitteiden valmistamista sinänsä vaan ict:n kytkemistä vaikkapa palveluliiketoimintaan: älykkäisiin hyvinvointipalveluihin, älykkäisiin liikennepalveluihin, mikä ettei sitten myös ihan koneisiin ja laitteisiin — vaikkapa nyt metsäkoneet ovat niitä, joissa ict:tä tänä päivänä käytetään erittäin paljon. Eli Ala-Pietilän esitykset ovat meillä erittäin tarkassa harkinnassa tällä hetkellä, ja veikkaanpa, että aika moni niistä päätyy sitten myös kehysriihen päätöksiksi. Siellä on sekä rakenteellisia että sitten ihan konkreettisia, jonkun verran rahaakin vaativia toimia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, jos tämä on jämäkkä paperi, niin mikähän se löysä paperi sitten on? (Naurua)

Tästä rahastosta: Totta kai kannatamme rahastoa. Minun kysymykseni koski vain sitä, kuinka suuresta rahastosta tässä on kysymys. Meillä on Tesillä olemassa jo valmiiksi 600—700 miljoo-nan euron tase ja Averassa 100—150 miljoonan siemenrahasto. Tuoko tämä merkittävän lisäyksen siihen? Tämä oli kysymykseni. Jos edustaja Orpo pystyy tähän vastaamaan, niin mielelläni kuulen sen vastauksen.

Sitten olisin vielä kysynyt pääministeriltä tästä tietoyhteiskuntaosuudesta, koskeeko tämä nyt viimeinkin sitten myöskin terveydenhuollon tietojärjestelmien uusimista, koska siellä saamiemme asiantuntijalausuntojen mukaan on merkittävät säästöt saavutettavissa.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Iso haaste tässä ajassa on se, että me olemme menettäneet rakenteellisten muutosten kautta teollisuudesta töitä. Ict-ala on yksi sellainen, jossa me olemme joutuneet toteamaan, että se 90-luvun loikka, joka kantoi, tarvitsee nyt selvän, vahvan pinnan päälle, ja sitä kautta meidän ainoa mahdollisuutemme on rakentaa myöskin digitaalisten palveluiden varaan, jotta ict-alalla jatkossakin on korkean osaamisen työpaikkoja.

Yksi iso haaste hallitukselle on se, että kolmeen hallituskauteen älystrategiat eivät edenneet, ja myöskin valtionhallinnon pitää omalta osaltaan näyttää suuntaa. Nyt älystrategioiden koordinoinnissa lähtökohta on se, että jokainen ministeriö kerrallaan tulee talkoisiin mukaan, ja sitä kauttakin viittaan edustajan kysymykseen, että tämä asia on jo lähtenyt liikkeelle. Meillä on monta ministeriötä, joissa älystrategiat ovat tekeillä. Sitä kautta luodaan myöskin sitä osaamispintaa, että saadaan digitaalisia palveluja aikaan, ja kaikki perustuu avoimeen dataan. Siitä on jo valtioneuvosto näyttänyt suuntaa.

Arvoisa puhemies! Tämä teidän tämän päivän kolmesivuinen paperinen tiedotteennehan on listaus siitä, mistä teidän pitäisi kolmen viikon päästä päättää, ja erityisesti siitä, mihin aiotte, jos löytyy lisärahoitusta, rahoitusta löytää.

Tässä on työllisyydestä paljon kauniita sanoja ja työllisyysasteen nostamisesta. Itse kiinnitän huomiota siihen, että täällä viitataan myös kannustinloukkujen purkamiseen eli siihen, miten lyhytaikaista työtä olisi helpompi vastaanottaa. Kaikki tietävät nyt, että lyhytaikaista työtä ei kannata ottaa vastaan, koska se ainakin hidastaa, jos ei suorastaan leikkaa, sitä työttömyysturvaa.

Kysynkin, oletteko aikomassa ottaa keskustan ehdotuksen, edustaja Tiilikaisen esityksen siitä, että otettaisiin niin sanottu 300 euron suojaosa käyttöön eli työtön voisi aina hankkia 300 euroa sen päälle, mitä työttömyysturvaa saa. Ja sitten toinen kysymys: mitä kuuluu niin sanotulle työttömän verokortille?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kannustava sosiaaliturva, mihin te viittaatte, on meillä todella hyvin tärkeä kehittämisen kohde. Tässä puolivälikeskustelussa me käymme todella hyvän keskustelun siitä, että tulevassa kehysriihessä meidän on tähän otettava myöskin kantaa, ja tämän päivän keskustelu on mandaatti sille, että toimenpiteitä tehdään.

Meillä on tuolla sosiaali- ja terveysministeriössä meneillään työryhmä, joka nimenomaan näitä asioita katsoo. Nämä kaksi mainitsemaanne asiaa on siellä arvioitavana, mutta näistä ei ole vielä mitään päätöksiä tehty, ja nämä kaksi esimerkkiä on katsottava kokonaisuutena, myöskin kustannusvaikutukset ja muut vaikutukset.