Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan Suomi säilyttää voimassa olevan työvoiman saatavuusharkinnan. Kirjauksena on, että hallitus seuraa Ruotsista saatavia kokemuksia, sillä siellä saatavuusharkintaa on osittain purettu. Ruotsista on kuulunut tietoa, että saatavuusharkinnan osittainenkin purkaminen on tuonut ongelmia. Kuitenkin on käynyt niin, että Uudenmaan ely-keskus on viime marraskuussa tehnyt päätöksen, jonka mukaan Uudellamaalla on luovuttu siivousalan saatavuusharkinnasta. Kyseinen päätös on avannut siivousalan työmarkkinat EU:n ulkopuolisista maista tuleville työntekijöille. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: onko hallitus tietoinen Uudenmaan ely-keskuksen päätöksistä?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Hallitus ja ministeri ovat hyvin tietoisia tästä Uudenmaan ely-keskuksen päätöksestä. Siellähän tätä asiaa käsiteltiin tosi pitkään ja oli hyvin erilaisia käsityksiä tästä todellisesta tarpeesta, ja siellä taidettiin jopa siinä yhteisessä neuvottelukunnassa siitä äänestääkin. Ely-keskuksilla on itsenäinen päätöksentekoharkinta tässä asiassa, ja ne ovat päätyneet tällaiseen ratkaisuun. Sen sijaan työvoiman saatavuusharkinnasta ei olla luopumassa. Se on meidän hallitusohjelmaamme kirjoitettu asia.
Mitä tulee Ruotsin kokemuksiin, kun Ruotsi on siitä ainakin osittain luopunut, niin siellä on aika paljon nyt tämmöisiä ongelmia ja vähän kielteisiä kokemuksia, ja Ruotsissa käydään parasta aikaa aika vilkasta keskustelua, mitä tälle pitäisi tehdä. Se on liittynyt sitten siihen, että on syntynyt sellaista alipalkkausta tai työehtosopimukset alittavia työehtoja ja ihmisten väärinkäyttöä, ja nämä pulmat ovat Ruotsissakin lisääntyneet. Eikä tämä vieras ilmiö ole täällä Suomessakaan, niin kuin kaikki tiedämme. Kyllä meidän tässä suhteessa pitää toimia niin, että me emme synnytä (Puhemies koputtaa) vuokralaisissa emmekä ulkomaisessa työvoimassa toisen luokan kansalaisia myöskään työehtojen suhteen, ja se on äärettömän tärkeä asia.
Herr talman, arvoisa puhemies! Arbetslösheten varierar stort i olika delar av vårt land. I Västra Finland har vi en ganska låg arbetslöshet, i andra delar av Finland en ganska hög arbetslöshet. Arbetskraften rör sig inte på samma sätt mellan öst och väst som mellan nord och syd.
Haluaisin kysyä, miten hallitus suhtautuu siihen, että meillä on alueita Suomessa, missä työttömyys on aika matala, esimerkiksi Länsi-Suomessa 2—3, ja alueita, missä työttömyys on aika kova, mutta työvoima ei liiku. Liikkuu jonkin verran pohjoisen ja etelän välillä, mutta ei idän ja lännen välillä. Mitä hallitus ajattelee tästä?
Arvoisa puhemies! Osana tätä meidän uuden työpolitiikan hahmottamista on valtiovarainministeriön johdolla tehty nyt kovasti töitä ei pelkästään ammatillisen vaan myös alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi, mitkä toimet johtaisivat siihen, että työntekijä ja työpaikka paremmin kohtaavat. Ensimmäinen raporttihan, joka valmistui, liittyi siihen, että todellinen este tulla niille alueille töihin, missä töitä on tarjolla, on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen pula. Tähän kiinnitetään nyt tulevassa kehysriihessä suurta huomiota, mistä jo tänään keskusteltiin.
Mutta kyllä me tarvitsemme myöskin muita kannustimia, koska tämä haaste on ilmeinen. Meidän pitäisi edes sen alueen sisällä saada sitä työvoiman liikkuvuutta parannettua, ottaa vastaan työtä sillä alueella, missä työtä on tarjolla, mutta se vaatii tietysti sitten sitä, että me kykenemme tällaisia järjestelyjä tukemaan. Koko ajan kasvaa sellainen ilmiö, jonka nimi on pendelöinti. Meillä monta sataatuhatta ihmistä käy töissä kotipaikkakuntansa ulkopuolella, ja ne etäisyydet kasvavat koko ajan. (Puhemies koputtaa) Silloin pitäisi kiinnittää huomiota myös näihin kustannuksiin, että ihmiset voivat käydä töissä vähän etäämmällä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kysymys on loppuun käsitelty.