Täysistunnon pöytäkirja 16/2014 vp

PTK 16/2014 vp

16. TORSTAINA 27. HELMIKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Biopolttoainehankkeiden edistäminen

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian osuus Itä-Suomessa oli kaikkiaan 62 prosenttia käytetystä energiasta vuonna 2012. Uusiutuva energia on koko Suomelle ja erityisesti Itä-Suomelle mahdollisuus luoda uutta kasvua ja työpaikkoja. Työpaikkojen ja aluetalouden kannalta merkittäviä biolaitosselvityksiä on Suomessa tehty runsaasti sekä lämmitysöljy- että liikennepolttoaineen osalta. Toteutuneita hankkeitakin on jo lupaavasti. Biopohjaisilla polttoaineilla on myös suuri vientipotentiaali.

Miten hallitus varmistaa, että mahdollisimman suuri osa valmistelluista tai valmistelun alla olevista hankkeista toteutuu ja biopolttoaineista saadaan kannattava vientituote, jolla synnytetään osaamista, kasvua ja työpaikkoja Suomeen? Mikä mahdollisuus esimerkiksi Finnveralla olisi nykyistä aktiivisemmin tukea näitä laitoksia?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvä ja tärkeä. Hallitus edistää asioita hyvin monella eri tavalla. Meillä on muun muassa parhaillaan käynnissä haku, jonka tuloksena työ- ja elinkeinoministeriö tulee myöntämään yli 80 miljoonaa euroa avustuksia tietyille varteenotettaville biojalostamohankkeille. Suomihan on tällä alueella edelläkävijä koko maailmassa. Neste Oil lienee tällä hetkellä maailman merkittävin biopolttoaineiden tuottaja. Tämän lisäksi St1, UPM-Kymmene ja monet muut yhtiöt ovat erittäin pitkällä. Meillä on iso intressi edistää tätä asiaa johtuen nimenomaan niistä luonnonvaroista, mitä meillä on Itä-Suomessa ja toki muuallakin Suomessa.

Mutta olen kyllä kaikesta huolimatta aika levollinen tämän suhteen pelkästään jo sen takia, että liikenne kaikkialla maailmassa on se, joka on kaikkein öljyriippuvaisinta, ja meillä on erittäin suuri tarve globaalisti löytää siihen korvaavia ratkaisuja. Ja silloin sähköautojen ohella biopolttoaineiden laajempi käyttö on globaalisti erittäin iso kysymys. Siinä mielessä uskon kyllä, (Puhemies koputtaa) että kasvavat markkinat kaikkialla maailmassa toimivat tässä suomalaisen teollisuuden ja myös Itä-Suomen eduksi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää jatkokysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori jo tuossa maalasi levollista kuvaa, mutta haluan vielä hieman kysyä, oletteko todella niin levollinen, kun viime viikolla, vai oliko jo edellisellä, Vapo ilmoitti jäädyttävänsä Kemissä merkittävän suuren biodieseltehdashankkeen, ja tuohon olimme jo saaneet EU:lta lupauksen 90 miljoonasta eurosta. Investoreilla ei ole ihan ehkä niin ruusuinen kuva, että voidaanko tässä luottaa, että jatkossakin Suomi ja EU pystyvät ajamaan tämmöistä puhdasta liikennesektoria ja siihen tätä biokomponenttia, jossa Suomessa on paljon osaamista. Sitä on kehitetty, sitä on innovoitu ja siihen ollaan investoitu, ja sen takia toimintaympäristön varmuus on tärkeä asia. Nämä ovat mittavia, monen sadan miljoonan euron hankkeita kulloinkin, ja jos niihin tuki Suomeen saadaan, niin pitäisi pystyä jatkossa tätä eteenpäin viemään.

Kaksi kysymystä on ilmassa: biopolttoaineiden kestävyyskriteeri, joka on EU:ssa määrittelyssä tällä hetkellä, ja sitten myös tämä (Puhemies koputtaa) päästökauppasektorin ulkopuolinen liikennesektori, että tuleeko sinne uusiutuville ja minkälaisesti — myös ehkä Niinistö haluaa valottaa omalta tasoltaan.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ainakin suurin osa kysymyksistä, joita oli toki monta, kuului alaani.

Ensinnäkin on totta, että nämä hankkeet ovat lähtökohtaisesti erittäin isoja. On totta, että puhutaan useitten satojen miljoonien, joka tapauksessa useitten kymmenien miljoonien hankkeista, ja senkin takia on selvää, että näihin liittyy isoja epävarmuustekijöitä. On hyvin valitettavaa, että Vapo on joutunut oman hankkeensa jäädyttämään, mutta onneksi meillä on useita hyviä hankkeita vireillä ympäri Suomea, ja olen täysin luottavainen siihen, että moni niistä tulee toteutumaan. Koska kyse on isoista hankkeista, on myös erityisen positiivista, että suomalainen merkittävä teollisuus, ennen kaikkea metsäteollisuus ja kemianteollisuus, ja suuret yritykset, joilla on resursseja suuriin hankkeisiin, ovat nyt ihan eri lailla löytäneet tämän kuin muutamia vuosia sitten.

Mitä EU:hun tulee, niin todellakin, edustaja Soini, tässäkään tapauksessa kaikki, mikä EU:sta tulee, ei ole positiivista. On minun mielestäni erittäin valitettavaa, että tässä 2030-esityksessään komissio ei esitä jatkoa tälle biopolttoaineiden kiintiölle liikenteessä. Tästä huolimatta Suomi tulee sitä toki jatkossa vaatimaan. Tulee se sinne tai ei, niin uskon, että joka tapauksessa (Puhemies koputtaa) markkinat kehittyvät siihen suuntaan.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Todella, kun arvioidaan EU:n 2030-tavoitteita, on tärkeää varmistaa, että ne ohjauskeinot ovat kokonaisuudessaan sellaisia, että nämä puhtaat ratkaisut kaikilla sektoreilla etenevät, ja liikennesektorilla näiden biopolttoaineiden rooli on merkittävä joka tapauksessa, niin kuin myös muut teknologiset ratkaisut. Jos arvioidaan tätä yleisen päästövähennystavoitteen kunnianhimoa ja sen vaikutusta päästökauppasektorin ulkopuolella, niin biopolttoaineiden merkitys jatkossakin on tärkeä, ja siinä nämä toisen ja kolmannen sukupolven kehittyneet biopolttoaineet, joita Suomessa on kehitetty, ovat keskeisessä roolissa.

Elikkä tätä panostusta pitää jatkossakin jatkaa, ja nyt varmistetaan se, että kun EU:ssa saadaan sopu näitten eri tavoitteiden välisistä suhteista ja niiden kunnianhimosta, niin kansallisesti jatketaan sitä myös, ja varmasti kansallisesti asetetaan myös omia päämääriä, jotka yhdessä tukevat sitä, että tätä tuotekehitystä kannattaa viedä käytäntöön ja saada kotimarkkinareferenssejä ja siten vientimarkkinoita.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Keskustelu kotimaisesta energiasta ja uusiutuvasta energiasta on tärkeä. Täytyy muistaa, että meillä on kauppatase miinuksella 8 miljardia, ja se on saman verran kuin mitä valtio ottaa tänä vuonna lainaa.

Miten turvataan toimintaympäristö? Hallitus on aikaisemmin luvannut, että rikkidirektiivin jälkeen enää ei tehdä mitään sellaista, joka haittaa meidän suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä, toimintaympäristöä, suomalaisia työpaikkoja. Nyt tähän ympäristönsuojelulain kokonaisuudistukseen on leivottu sisään teollisuuden päästödirektiivi. Hallituksen esityksen mukaan se maksaa suomalaiselle teollisuudelle 800 miljoonaa euroa mutta teollisuuden omien laskelmien mukaan jopa liki 3 miljardia, joten kysyisinkin ministeriltä: kun on tämmöinen lu-paus, että ei tuoda enää uusia haittaavia tekijöitä, miten tähän suhtaudutaan ja miten varmistetaan tämä toimintaympäristö ja edistetään kotimaisen energian käyttöä?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Mitä tulee teollisuuspäästödirektiiviin, niin tämä on todella EU:ssa jo aikaisemmin hyväksytty direktiivilainsäädäntö, jota viedään nyt kotimaassa kansalliseen lainsäädäntöön tällä ympäristönsuojelulain uudistuksella. Siinä toimeenpanossa pitää varmistaa, että nämä edellytykset puhdistusvaatimuksiin, jotka sieltä tulevat, ovat ensinnäkin sellaisia, että se edistäisi kotimaisen cleantech-teknologian käyttöönottoa, että sillä myös saataisiin työpaikkoja ja että ne aikataulutukset eri sektoreilla näissä täytäntöönpanosuunnitelmissa, jotka tehdään EU-tasolla, olisivat niin joustavia, että tälle itse tuottavalle yritystoiminnalle, joka joutuu näihin investoimaan, ne olisivat joustavasti tehtävissä niin, että kustannuspaino olisi mahdollisimman pieni.

Varmasti tässä tulee paljon työpaikkoja Suomeen ja joillekin yrityksille kustannuspaineita, ja me pyrimme tasapainottamaan, että se kokonaisuus olisi mahdollisimman positiivinen myös talouden kannalta.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edellisellä vaalikaudella Vanhasen hallituksen aikaan säädettiin Suomessa lailla, että Suomessa liikenteessä uusiutuvan polttoaineen osuuden pitää olla kaksinkertainen muuhun Euroopan unioniin verrattuna, 20 prosenttia vuonna 2020. Sillä on ollut suuri merkitys sille, että suomalaiset alan yritykset ovat uskaltaneet investoida, tietävät, että kysyntää on vähintäänkin meillä. Nyt EU ei aseta uusia ambitionäärisiä tavoitteita. Kysyn: Onko hallitus valmis siihen, että Suomessa lakisääteisesti korotetaan tuntuvasti tuota 20:tä prosenttia, esimerkiksi lähelle 40:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä? Onko hallitus valmis purkamaan tämän menettelyn, jolla suomalainen bioenergia nyt jää kilpailussa jälkeen ulkoa tuotavan kivihiilen kanssa? Kaksi kysymystä.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus teki viisaita ratkaisuja tässä suhteessa. Se, että otimme vahvasti etunojaa ja tuplasimme siis EU:sta tulevan tavoitteen, oli merkittävä teko symbolisesti mutta ennen kaikkea viestinä suomalaiselle teollisuudelle siitä, että tähän kannattaa panostaa. Silti on rehellistä myöntää, että se, että meillä on muutamia yrityksiä, jotka ovat toden teolla tähän panostaneet, perustuu siihen, että maailmalla markkinat kasvavat vahvasti, koska Suomi on sitten kuitenkin kaikesta huolimatta pieni markkina.

Pidämme erittäin valitettavana sitä, että komissio ei omassa esityksessään ole asettanut uusia tavoitteita vuoden 2030 jälkeiselle ajalle. Mutta pitää muistaa, että kyse on vasta komission esityksestä. On selvää, että tästä tullaan neuvottelemaan vielä moneen kertaan, ja hallitus on omassa linjanvedossaan lähtenyt siitä, että vaadimme, että semmoinen on myös jatkossa.

Pidän itse selvänä, että päätyy EU mihin tahansa, niin Suomi tulee kansallisesti tiukentamaan omia tavoitteitaan. Mutta tällöin me puhumme vasta vuoden 2020 jälkeisestä maailmasta, niin että se ei ole tämän hallituksen asia, se on seuraavan hallituksen tai sitä seuraavan hallituksen asia. Mutta uskon, että meillä on kansallinen yhteisymmärrys tästä asiasta.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö sanoi juuri äsken, että biopolttoaineita käsitellään tasapuolisesti ja niitä pitää käsitellä tasapuolisesti ja halutaan edistää kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Mutta näin ei ole kuitenkaan liikennepolttoaineissa. Bionesteitä käsitellään verotuksellisesti hyvin eri tavalla kuin biokaasua tai maakaasun muita osia. Miksi liikennepolttonesteissä nimenomaan on tämmöinen erillinen lisävero, joka ei ole tasapuolinen näiden muiden biopolttoaineiden kanssa, ja ollaanko tähän mahdollisesti tekemässä jotain tasapuolisuutta?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Täällä katselemme ympäristöministerin kanssa toisiamme silmiin ja ihmettelemme, kumpi vastaisi kysymykseen, joka kuuluu ministeri Urpilaisen vastuualueelle. Sen takia ehkä päädymme kollektiivisesti siihen, että uskon, että ministeri Urpilainen seuraavan kerran, kun on käytettävissä, vastaa tähän kysymykseen. (Naurua)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Näin tähän hyvään lopputoteamukseen tämän kysymyksen käsittely päättyy.