Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä hallintovaliokunnan
mietintö hallituksen esityksestä laeiksi kansainvälistä suojelua
hakevan vastaanotosta ja eräiden siihen liittyvien lakien
muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uusi laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta.
Lailla turvattaisiin kansainvälistä suojelua hakevan,
tilapäistä suojelua saavan ja ihmiskaupan uhrin
toimeentulo ja huolenpito.
Vastaanottoa koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin
säätämällä kotouttamisesta
ja kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotosta
eri laeissa. Tavoitteena on selkeä ja yksiselitteinen laki,
joka edistää vastaanottopalvelujen tarjonnan yhdenmukaisuutta.
Lakiin otettaisiin säännökset viranomaisten
toimivallasta ja tehtävästä, kustannusten
korvaamisesta, vastaanotto- ja järjestelykeskuksista, vastaanottopalveluista,
ihmiskaupan uhrien auttamisesta, ilman huoltajaa olevan lapsen edustamisesta,
henkilörekistereistä ja muutoksenhausta.
Sisällöltään vastaanottoa
koskevat säännökset säilyisivät
pääosin ennallaan. Merkittävimmät muutokset
koskisivat kansainvälistä suojelua hakeville ja
tilapäistä suojelua saaville maksettavan taloudellisen
tuen irrottamista yleisestä toimeentulotuesta. Hallintovaliokunta
pitää maahanmuuttajien ottamisesta ja turvapaikan
hakijoiden vastaanotosta annetun lain kokonaisuudistusta tarpeellisena,
vielä voimassa olevan lain selkeyttäminen on tärkeää.
Vastaanottorahasta: Kansainvälistä suojelua ja
tilapäistä suojelua saaville maksettava taloudellinen
tuki on hallituksen esityksessä irrotettu yleisestä toimeentulotuesta.
Toimeentulotuen sijasta aikuisille turvapaikanhakijoille maksettaisiin
vastaanottorahaa ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille
käyttörahaa. Hallituksen esityksessä on
vertailtu tämän rahan suuruutta Norjan, Tanskan
ja Ruotsin osalta. Taulukon mukaan Norja ja Tanska maksavat tukea
Suomea enemmän, kun taas Suomi maksaa tukea Ruotsia enemmän.
Valiokunnassa totesimme saadun selvityksen perusteella, että tämä vertailu
ei ole ihan yksiselitteisen helppoa, koska näihin liittyy
erilaisia palveluita ja muuta sellaista, joka sisältyy
eri maitten käytäntöihin.
Viime vuonna Suomeen oli lokakuun loppuun mennessä tullut
yhteensä 3 290 kansainvälistä suojelua
hakevaa, Ruotsiin heitä oli marraskuun loppuun mennessä saapunut
31 819 eli kymmenkertainen määrä,
Norjaan 10 064, Tanskaan 4 534.
Hallintovaliokunta on useassa eri yhteydessä tuonut
selkeänä kantanaan esille, että Suomessa kansainvälistä suojelua
saaville maksettavien tukien ja korvausten pitää olla
tasapainossa vertailumaitten kanssa eivätkä ne
saa muodostaa vetovoimatekijöitä turvapaikan hakemiselle
ja humanitaariselle maahanmuutolle. Hallintovaliokunta on pyytänyt
erilaisia selvityksiä ja vertaillut näitä.
Korostamme tässäkin yhteydessä kuitenkin, että ruokapalvelun
ja rahana maksettavan tuen osuutta kansainvälistä suojelua
hakeville ja tilapäistä suojelua saaville pitää selvittää kotoutumisen,
tehokkuuden ja turvapaikkajärjestelmän houkuttelevuuden
vähentämisen näkökulmasta erityisesti
sellaisten hakijoiden kohdalta, joiden hakemukset ovat perusteettomia.
Puhemies! Välittömät sosiaali- ja
terveyspalvelut: Joissakin asiantuntijalausunnoissa tulkittiin niin,
että nämä palvelut laajenisivat ja kustannukset
kasvaisivat, mutta saadun selvityksen mukaan tarjottujen palvelujen
laajuutta ei ole lakiehdotuksessa kuitenkaan tarkoitus muuttaa vaan
palvelut rajataan edelleen välttämättömään.
Kansainvälistä suojelua hakeneiden oikeudellinen
neuvonta: Saadun selvityksen mukaan vastaanottokeskuksilla on nykyisin
merkittävä tehtävä oikeudellisen
avun järjestämisessä hakijoille. Sisäministeriössä on
kuluvan vuoden tammikuussa asetettu hanke, jossa selvitetään
kansainvälistä suojelua hakevalle annettavaa oikeudellisesta
neuvontaa ja oikeusapua. Tavoitteena on selvittää palvelujen
nykytilanne ja arvioida alustavasti mahdolliset muutostarpeet. Valiokunta
ei tässä vaiheessa tähän ottanut
minkäänlaista kantaa.
Yksin maahan tulleiden alaikäisten palvelut: Saadun
selvityksen mukaan jo nyt käsiteltävänä olevan
lain valmisteluvaiheessa on pohdittu sitä, pitäisikö vastuu
ilman huoltajaa olevien lasten vastaanotosta siirtää sosiaali-
ja terveysministeriön alaisuuteen ja käytännössä toiminta
kuntien lastensuojeluviranomaisille. Hallintovaliokunta on kuitenkin
eri yhteyksissä korostanut sitä, että maahanmuuttoasioiden
tulee olla koottuna yhden ministeriön hallinnon alle. Eri
ministeriöiden yhteistyöhön on kuitenkin
jatkossa syytä kiinnittää edelleen lisää huomiota.
Ihmiskaupan uhrien auttamisen osalta todetaan, että ihmiskaupan
uhrien auttamista koskevat säännökset
otettiin lakiin sellaisenaan voimassa olevasta kotouttamislaista.
Perusopetukseen osallistuminen: Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan
kiinnittänyt huomiota siihen, että kunnilla ei
ole velvollisuutta järjestää opetusta
kansainvälistä suojelua hakeville oppivelvollisuusikäisille.
Tämä johtuu siitä, että kansainvälistä suojelua
hakeva lapsi ei ole perusopetuslain mukaan oppivelvollinen, koska häntä ei
pidetä Suomessa vakinaisesti asuvana. Hallintovaliokunta
pitää tärkeänä selvittää,
olisiko kansainvälistä suojelua hakevien lasten
oikeus maksuttomaan perusopetukseen turvattavissa perusopetuslaissa.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies, värderade talman! Haluan kiittää hallintovaliokuntaa
hyvin tehdystä, perusteellisesta työstä.
On nyt todella tärkeää, että tämäkin
laki voi astua voimaan, koska kotouttamislaki ja nämä vastaanottosäännökset
on erotettu toisistaan.
On selvää, että nyt on tärkeää,
että ne asiat, joihin valiokunta kiinnittää huomiota,
ovat sellaisia, joista tulevaisuudessa pitäisi olla myöskin jatkopohdiskelua.
Niin kuin mietinnössä todetaan, tänä keväänä esimerkiksi
ihmiskaupan ohjausryhmä antaa loppumietintönsä,
jossa on tarkasteltu, onko esimerkiksi tarpeita muuttaa ja selventää lainsäädäntöä.
Tätä raporttia odotamme ihan muutaman viikon sisällä,
kunhan ohjausryhmän viimeinen kokous on pidetty.
Samoin valiokunta kiinnitti huomiota perusopetussäännöksiin.
Meillä oli valmistelun aikana sellainen tilanne, että ehkä satakunta
lasta oli ilman minkäänlaista opetusta, ja ajatellen
Suomen mainetta ja lasten oikeuksia tämähän
oli kestämätön tilanne. Keskustelun ja
valmistelun aikana kuitenkin lähes tulkoon kaikki lapset, myöskin
ne, jotka olivat turvapaikanhakijoita, saivat koulutusta. Mutta
oli valitettavaa, että valmistelun aikana ei päästy
yhteisymmärrykseen siitä, miten tämä asia
olisi säädettävä. Oli vähän sellaisia
kehämääritelmiä, joihin valiokunnan puheenjohtaja
viittaa.
En annan sak som också är viktig att fortsätta utreda,
antingen i praxis eller genom lagstiftning, är ju den eftervård
som vissa ensamkommande minderåriga barn kan behöva.
Man kan säga att den situation som nu råder inte är
förenlig med god lagstiftning och jämlik behandling.
On hyvä, että siihen on kiinnitetty huomiota.
Kuten olemme nähneet, niin on suuria vaihteluja, mitä tulee
turvapaikanhakijoihin. Tietysti pitää koputtaa
puuta, mutta nyt on taas tilanne, että Suomeen hakeutuu
Pohjoismaista vähiten turvapaikanhakijoita. Siinä mielessä koputtaa puuta,
että jos esimerkiksi tapahtuu Afrikassa suurta liikehdintää,
emme tiedä, mihin tämä päätyy.
Näin jälkikäteen voidaan ehkä myöskin
yhteenvedonomaisesti todeta, että se lisäys, joka
oli vuosina 2008 ja 2009 voinee johtua myöskin taloustilanteesta
Etelä-Euroopassa. Ehkä kuluneet vuodet ovat myöskin
poistaneet joitakin tekijöitä ja tuntemuksia,
luuloja, jotka liittyvät niin sanottuihin vetovoimatekijöihin.
Miten on mahdollista, että maassa, joka maksaa pienimmän
korvauksen turvapaikanhakijoille, on moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita
verrattuna muihin maihin?
Alltså, en del av myterna om de här så kallade dragningsfaktorerna
borde ha undanröjts av den statistik som vi ser nu. Det
vill säga Sverige, som har de lägsta levnadskostnaderna
av de nordiska länderna och därmed också betalar
de lägsta ersättningarna till asylsökande,
har ändå mångdubbelt antal asylsökande
i förhållande till Finland. För övrigt
har Finland alltså det lägsta antalet för tillfället.
Elikkä jotkut näistä tekijöistä ehkä poistavat tätä.
On selvää, että Ruotsin tilanne on sellainen, että hyvin
paljon joudutaan lisää tukemaan henkilöitä,
jotka ovat hakeneet turvapaikkaa.
Puheenjohtaja ja myöskin mietintö viittaa
siihen, että pitäisi selvittää ruokapalvelujen
tarjoamista rahan sijasta. Näinhän meillä on
jo muutamassa vastaanottokeskuksessa, jotka ovat lähinnä läpikulkukeskuksia,
joissa tarjotaan ruokapalveluja. Mutta olemme todenneet, että pitää olla seurantaa,
mitkä kustannukset syntyvät siitä. Toisaalta,
jos henkilö odottaa pitempään ja hänen
hakemuksensa esimerkiksi on varsinaisessa käsittelyssä,
on hyvin passivoivaa, jos hänelle tarjotaan kaikki palvelut
valmiina.
Mutta kaiken kaikkiaan on tärkeätä,
että käsittelyajat ovat nopeat, käsittely
on tarkkaa, ja siihenhän on panostettu huomattavasti nyt
tämän kauden aikana. Keskimäärin
käsittelyaika, jos kyseessä ei ole nopeutettu
käsittely, on noin 300 päivää,
jos on nopeutettu, kaikkinensa 53 päivää viimeisten
tilastojen mukaan. Näistä nopeutetuista suurin
osa on ollut Dublin-hakemuksia, joiden käsittelyaika oli
67 päivää, joten tuloksiin on tässä myöskin
päästy.
Yleiskeskustelu päättyi.