Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama sana äärimmäisen tärkeästä asiasta. Itse asiassa tämä hallituksen esitys on valiokuntakäsittelyssä muuttunut kuitenkin niin vähän, että olisi melkein voinut pitää sen lähetekeskustelupuheenvuoron. Ne kaikki perusongelmat ovat vieläkin tähän mietintöön sisään kirjoitettuna.

Tämänkin hallituksen esityksen yhteydessä joutuu pohtimaan kansallisen lainsäädännön ja edunvalvonnan suhdetta EU:n direktiiveihin. Postilaki ja direktiivi koskettavat jokaista kansalaista. Itella on Suomen suurin työnantaja ja vastaa välttämättömän peruspalvelun tuottamisesta. Vastuuministeri ei kuitenkaan direktiivineuvotteluissa viitsinyt jäädä yksin, ja kansallinen etu jäi valvomatta, niin kuin on jäänyt aika monessa muussakin asiassa.

Tämän hallituksen esityksen ydin on siinä, että se mahdollistaa kermankuorinnan suuremmissa keskuksissa ja vaarantaa ajan myötä postinjakelun haja-asutusalueilla. Tämä asetelma ei ole muuksi muuttunut valiokuntatyössä. Lain nimenomaisena tarkoituksena on kuitenkin kilpailun avaaminen. Siksi yleispalvelun rahoituspohja tulee väistämättä heikkenemään. Erityisesti kuitenkin pitäisi muistaa sen kauimmaisen kylän perimmäisen mökin asukas, hänellä ei muutenkaan ole puolustajia liikaa. Jatkossa voi syntyä tilanne, kun tiedetään, mikä on valtion velkaantumisvauhti, että todetaan vain kylmästi, että kun rahaa ei ole, niin sitä ei sitten ole eikä ole enää mitään muuta keinoa kuin karsia palveluita.

Kilpailutilannetta tasoittaisivat kaikille yrityksille asetettavat laatu- ja saatavuusvaateet. Tasaisempi kilpailutilanne merkitsisi myös pienempää rahoitustarvetta. Laatu- ja saatavuusvaateiden tulisi olla sellaisia, että ne levittäisivät avautuvasta kilpailusta syntyvää hyötyä mahdollisimman laajalti. Nyt käy niin, että hyödyn kuorivat suuret yritykset ja valtiolle jää tappion takaajan rooli, eikä rahoitusrakennetta ole avattu, ei ole avattu hallituksen esityksessä, mutta ei kyllä valiokunnan mietinnössäkään.

Harvaanasuttujen alueiden osalta kustannukset kaatuvat veronmaksajien kannettavaksi ja tuottoisten alueitten voitot menevät kilpailevien yritysten taskuun. Näin veronmaksajat joutuvat maksajiksi kahteen kertaan, tai toinen vaihtoehto on sitten, että palvelut lopetetaan. Veronmaksajille lankeavien kustannusten on arvioitu vuositasolla olevan jopa 150 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on väläytellyt työtaistelutoimien mahdollisuutta, mutta toteaa tiedotteessaan aika selvästi, että "postilain valmisteluun liittyvät epäselvyydet ykkösluokan kirjeen asemasta on osoittanut lain valmistelun luokattomuuden. Uusi laki on tulossa eduskunnan päätettäväksi pahasti keskeneräisenä. Lain puutteita ovat muun muassa postialan toimijoiden laatuvaateet ja alan rahoitus".

Tästä asiasta on helppo olla samaa mieltä. Lakitasolla kilpailijoille ei ole asetettu laatu-, hinnoittelu- tai palveluvaatimuksia, ja se on se perusongelma. Tästä hallituksen esityksestä varmaan tehdään hylkäysesityskin, ja olen sen takana, mutta etupuolelta sitä ei ilmankaan voi kannattaa.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Postilaki perustuu EU-direktiiviin, ja se tuli eduskuntaan lähtökohtaisesti huonosti neuvoteltuna ja valmisteltuna. Laki ei sovi Suomen oloihin, ja kansallisen muokkaamisen käyttö olisi ollut äärimmäisen tärkeää. Mahdollisuus korjata tätä heikkoa lakia liikenne- ja viestintävaliokunnassa olisi ollut olemassa, mutta aivan pieniä viilauksia lukuun ottamatta hallituspuolueet estivät lain korjaamisen paremmin Suomeen ja suomalaiseen postijärjestelmään sopivaksi.

Emme saaneet hallituspuolueiden vastustuksen johdosta itse lakiin muun muassa tarkempia määritelmiä kilpailuun mukaan tulevien yritysten vastuista liittyen jakelun tai keräilyn tiheyttä tai palvelun saatavuutta koskeviin ehtoihin. Direktiivi olisi mahdollistanut ehtojen asettamisen, kunhan ne eivät ole samantasoisia kuin Itellalla.

Laki mahdollistaa siis nyt kermankuorinnan, jossa Itellan kilpailevat yritykset korjaavat potin hyvillä alueilla, mutta markkinan kannalta heikot, harvaanasutut alueet jäävät yleispalveluvelvoitteen mukaisesti Itellan hoidettavaksi. Mitään rahoitusta tätä palvelua varten ei kuitenkaan laissa määritellä, joten hyvin todennäköisenä vaarana asiantuntijakuulemisten mukaan onkin, että haja-asutusalueiden postipalvelut heikkenevät ja Itellan on nostettava hintojaan.

Lisäksi on ennakoitu perustellusti, että harvaanasuttujen alueiden osalta kustannukset kaatuvat lopulta suomalaiselle veronmaksajalle, samalla kun tuottoisten alueiden postimaksut valuvat firmojen taskuun ja mahdollisesti jopa ulkomaille. Kyse on peräti 150 miljoonan euron summasta verorahaa. Rahoituksesta ja sen perusteista olisikin pitänyt säätää yhtäaikaisesti tämän lain kanssa.

Muitakin heikkouksia laki sisältää. Ykköskirjeen asemasta näyttää olevan erilaisia käsityksiä, laki ei ota työntekijän oikeuksia huomioon eikä asiamiespostien aitoja toimintamahdollisuuksia, ja lisäksi lain seurauksena on arvioitu tulevan paikallislehtien kuolemia jakelukustannusten erittäin mittavan kohoamisen seurauksena.

En ymmärrä, miksi hallituksen on juntattava Suomeen sopimaton laki läpi eduskunnan. Eikö olisi ollut vastuullista ja Suomen etujen mukaista tehdä mahdollisimman hyvää kansallista lainsäädäntöä direktiivin rajojen puitteissa? Näin tehdään muissa maissa. Ongelmien kuvaaminen mietinnössä tai hurskaat ponnet mietinnön lopussa eivät tässä riitä, asioiden on oltava lakitekstissä.

Arvoisa puhemies! Edellä mainituista syistä esitän, että asia tulee arvioida ja valmistella uudelleen ottaen huomioon vastalauseessa esiin tuodut näkökohdat ja että vastalauseen mukaisesti 1. ja 2. lakiehdotus hylätään ja että eduskunta ei hyväksy hallituksen esityksessä tarkoitettua yleissopimusta. Eli esitän, että kaikki nämä lait hylätään.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kannattaa ed. Karhun tekemää hylkäysesitystä, ja muutama sana, että miksi.

Ed. Sasi käytti tuossa kaivoslain käsittelyn yhteydessä puheenvuoron, jossa hän sanoi, että pitää puolustaa ihmistä ja pitää puolustaa ennen kaikkea pientä kansalaista. Näin minäkin koen tämän asian, ja jos tätä vähän laajempiin sfääreihin vetää, jos tällainen sanonta sallitaan, niin pitäisi puolustaa myös pientä kansakuntaa. Me olemme kumminkin tekemisissä sellaisen lainsäädännön kanssa tässä asiassa, joka koskettaa jokaista ihmistä, joka täällä Suomessa asuu.

Ministeri Lindén, niin kuin tuossa ed. Mustajärvi sanoi, lähetekeskustelun aikana totesi pari merkittävää asiaa. Ensimmäinen merkittävä minun mielestäni oli se, johon ed. Mustajärvikin viittasi, että ei viitsitty aikanaan EU-käsittelyn yhteydessä puolustaa kansan ja kansakunnan ja kansalaisten etua. Se on itse asiassa melko kummallinen mutta ei ehkä niinkään poikkeuksellinen näkökulma. Ministeri rehellisesti sanoi sen, mikä meidän hallintoon näyttää pesiytyneen, että me annamme nyt kaikessa jälkeen ja olemme hyväksymässä jokaisen ikävänkin asian aivan, voi sanoa, osin vapaaehtoisesti. Muut kansakunnat, isot ja pienet, siellä EU-käsittelyssä puolustavat itseään ja omia kansalaisiaan ja omaa kansallista etua. Siinä mielessä siellä pitää olla itsekäs. Ei siellä kukaan muu tule sanomaan, että me pidämme teidän puolia.

Toinen, minkä hän myös sanoi siinä esittelypuheenvuoron yhteydessä käydyssä debatissa tai keskustelun aikana, on se, että tämä laki tulee sallimaan kermankuorinnan, ja näin tässä tulee nyt tapahtumaan. Ne kermat tulee joku kuorimaan, ja joku sen laskun maksaa. Ilmaista kermaa ei ole, ja joku sen laskun joutuu sitten maksamaan. Kuka sen laskun maksajana tässäkin tapauksessa on? Se on se kuuluisa veronmaksaja, joka alkaa maksaa, mutta kun siinä on riskinä myös se, että palvelut heikkenevät kaikella todennäköisyydellä vähän pitemmällä aikajänteellä, jos nyt ei ensi tai seuraavan viikon aikana.

Tässä ovat ne, jotka olisi pitänyt tämän lain käsittelyn yhteydessä ottaa kiinni, koska kermankuorinta olisi voitu estää. Direktiivi olisi sen sallinut, ja se olisi ollut helppo teknisesti toteuttaa. Ei mitään ongelmaa, jos me olisimme lain tasolle nostaneet toimilupaehtoja, niin kuin muissa maissa ilmeisestikin ollaan tekemässä. Esimerkiksi Belgiassa, joka on aivan jo olosuhteiltaan, väestörakenteeltaan, alueellisesti helpompi maa kuin Suomi, ollaan tekemässä tämänkaltaisia ehtoja. Asiantuntijakuulemisessa kun käytiin läpi, niin tämä olisi ollut mahdollista, että näitä toimilupaehtoja olisi myös meillä lain tasolle nostettu.

Toinen, joka olisi voitu ja olisi pitänyt nostaa lain tasolle, nimenomaan tarkkoina määräyksinä lain sisällä olevina, on nämä rahoitusehdot siihen, että jos tarvitaan kansallista tukea, miten se kansallinen tuki sitten hoidetaan ja mitä välineitä me voimme siihen käyttää. Kyse on kumminkin arviolta 150 miljoonan euron summasta, joka on todella merkittävä summa. Jos sellainen joudutaan jostakin raapimaan kasaan, niin lain tasolla olevat määräykset ja ohjeet ja laki sinänsä olisi jo tämän asian käsittelyn yhteydessäkin helpottanut siihen suhtautumista, mutta näin ei haluttu tehdä.

Ikäväkseni on sanottava se, että kun EU:n tasolla ei viitsitty itse asiassa huolehtia kansallisista eduistamme, niin valiokuntakäsittelyn yhteydessä kyllä huolehdittiin, että me emme sielläkään saaneet niitä parannuksia, mitä tähän lakiin olisi voitu kirjoittaa, esille. Siellä kyllä ministeriö tormakkaasti torjui kaikki ne tiukemmat ehtojen asettamiset, mitä hallituksen perusesityksessä alun perin oli. Minusta tässä on ne perusteet lyhyesti, millä ja mistä syystä tämä laki ehdottomasti pitäisi hylätä tämän toisen käsittelyn yh- teydessä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Erityisen pettynyt olen, kun tätä lakia on nyt käsitelty salissa. Viittaan lakiesityksen ensimmäiseen käsittelyyn ja nyt tähän toiseen. Ensimmäisen käsittelyn aikana täällä salissa oli kolme keskustalaista, vain yksi tavallaan lähes koko ajan, ja nyt yksi keskustalainen kansanedustaja.

Kyllä te keskustan puolella voimakkaasti olette puolustamassa automarketteja, niin kuin tänään on kuultu, mutta ette postipalvelujen tasapuolista saatavuutta haja-asutusalueella. Ne eurot tosiaan menevät niihin automarketteihin ja ovat lähikaupasta poissa, mutta olisin odottanut, että keskustalle tämä laki, ja todella kunnollinen laki, olisi ollut tärkeä.

Niin kuin näissä puheenvuoroissa on tullut esille, tätä liikkumavaraa direktiivin osalta ei ole käytetty, ja mitä tulee yleispalvelun tarjoajaan, tähän mahdolliseen rahoitustarpeeseen, niin jatkossakin sitä toki on yritettävä markkinaehtoisesti sieltä haalia. Mutta tämmöisten summien, mahdollinen 150 miljoonaa, saaminen ei ole todennäköistä, kun siellä on näitä kermankuorijoita, ja täällä on tullut puheissa myös esille se, että toimilupaehtoja ei ollut mahdollista edes lakiin kirjoittaa ollenkaan.

Arvoisa puhemies! Todella tilanne on jo tällä hetkellä se, että siellä esimerkiksi jakelupaikkoja on häviämässä ja esityöt siirretään suuriin asutuskeskuksiin, ja sitä kautta myös työllisyys ja työpaikat ovat vähenemässä Itellan puolella. Todella pidän tilannetta ja tätä tulevaisuutta tosi huonona, ja toki kannatan tietenkin tämän lain hylkäämistä.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä täällä nyt maalataan melkoisia uhkakuvia suomalaisen postin jakelulle.

Ensinnäkin totean sen, että ei tämä laki ole nyt uhka postinjakelulle, vaan kyllä se on meidän kansalaisten ja postin lähettäjien ja saajien nykytavat käyttää postia. Me viestitämme tänä päivänä erittäin paljon sähköisesti, mihin myös kansalaisia kannustetaan, muun muassa sähköisen laskutuksen kautta. Se on viestintäteknologia, joka tässä se suurin haaste on.

Valiokunta tiukensi hallituksen esitystä nostamalla toimilupien myöntämisen uusille postialan yrityksille valtioneuvoston tasolle, pois liikenne- ja viestintäministeriön tasolta. Sanoisin, että postilainsäädännön ydinasiana on turvata postin peruspalvelut koko maassa, niin kaupungeissa kuin maaseudulla, ja tällä lailla säädetään viisipäiväinen jakelu tasapuolisesti kaikkialle maahan. Sen tämä laki tekee.

Lailla luodaan myös edellytykset sille, että jatkossa yleispalvelua voidaan tarjota entistä kustannustehokkaammin. Toimipistesääntelyä uudistettiin sillä tavalla, että kohtuullisen asiointimatkan päähän luodaan toimipisteitä. Valiokunta kiristi sitä sillä, että yksi toimipiste per kunta tuli tähän lisäksi. Ja pitää muistaa se, että tällä lailla mahdollistetaan myös palveluiden meneminen asiakkaiden luokse, elikkä mobiilit, liikkuvat palvelut, ja tämä luo myös työpaikkoja. Ei nyt voida nähdä joka asiaa niin valtavan synkkänä. Luukkujakelu säilyy, laatikkojakelu kohtuullisen matkan päähän säilyy niin kuin ennenkin.

Sitten sen verran tästä ikään kuin epäluottamuksesta näitä mahdollisia tulevia yrityksiä kohtaan. Kaikkien näiden alalle tulevien yritysten on noudatettava postilakia ja kaikkea sitä relevanttia lainsäädäntöä, mikä sitä koskee, ja minusta se on erittäin tärkeätä. Ei sitä pidä unohtaa. Tämän toimialan kehittämisen lähtökohtana ei voi olla tämmöisen epäluuloisuuden luominen ja tämmöisen uhkakuvan luominen näiden yrityksien ylle. Se on minusta aivan merkillistä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Harkimo, ei kaikkien alalle tulijoiden tarvitse noudattaa postilakia tässä muodossa kuin se on. Yleispalveluvelvoitetta ei ole kuin Itellalla. Se on se iso ratkaiseva ero.

Toinen asia. Kun te sanoitte, että valiokunta paransi esimerkiksi jakelupisteiden osalta kohtaa, että jokaisessa kunnassa pitää olla sellainen — no, paransi hallituksen esitykseen nähden, mutta nykyisessä postilaissa on jo tämä. Siihen tuli uutena määräyksenä "kohtuullinen välimatka", itse asiassa, kun hallitus oli poistanut sieltä, että jokaisessa kunnassa pitää olla posti. Nyt me panimme sinne sen postin.

Sitten te sanoitte, että tämä ei aseta mitään uhkakuvia. Jokainen asiantuntija pystyi kertomaan sen, että tämä aiheuttaa valtavia uhkakuvia nimenomaan perusrahoituksen osalta, aiheuttaa uhkakuvia esimerkiksi maakuntalehtien jakelukustannuksien jyrkästä noususta, ja kun sieltä poistuu joka tapauksessa niitä postitoimipaikkoja, niin kyllä tästä hirveän vaikea on repiä positiivista näkökulmaa.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tässä mitään turhia epäluuloja tunneta. Ed. Harkimo istui aivan samat asiantuntijakuulemiset kuin me muutkin, ja nämä asiat, jotka tässä on opposition puolelta otettu esiin, tulivat näissä asiantuntijakuulemisissa aivan relevantteina toteutumina, jos tämä postilaki tällä tavalla menee läpi kuin hallitus sitä esittää.

Totesitte esimerkiksi tästä yleispalvelusta, mutta siellä ei ole yleispalveluvelvoitetta kenelläkään muulla kuin Itellalla, koska te ette sitä tahtoneet sinne missään muodossa. Ja toinen asia: Totesitte, että nyt tehdään yleispalvelua kustannustehokkaammin. Haluaisin kysyä, miten se tapahtuu ja mistä rahoitus tähän kaikkeen. Jos kerrotte sen tässä, ed. Harkimo, niin se avaa tätä keskustelua hyvin paljon lisää.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Harkimolle: Täällä mietinnössä ovat nämä lausumat. Sinänsä sisältö on hyvä, ollaan huolissaan yleispalvelun rahoituksesta ja sitten seurataan postipalvelujen laatua ja saatavuutta jne. Mutta näitten vuosien aikana, kun puhuja on saanut täällä talossa olla, on nähty, mikä näitten lausumien merkitys on. Eli viittaan esimerkiksi Tielaitokseen, kun sitä lakia aikoinaan käsiteltiin.

Sitten sanomalehtien jakelusta. Mietinnössä todetaan huoli siitä, mitkä jakeluhinnat ovat, mutta todetaan vaan, että se on muulla tavalla järjestettävä. Ei niissä puheissa, kun ensimmäinen käsittely oli, tai muissakaan ole mitään keinoja tullut esille. Eli Itella on tavallaan sisällä siirtänyt rahaa kaiken kaikkiaan jakeluun haja-asutusalueitten puolella ja sillä tavalla hinnat on pystytty pitämään kohtuullisina.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin postipalvelut pyritään saamaan kohtuullisen asiointimatkan päähän muiden palvelujen yhteyteen, yksi per kunta. Juuri näin. Puheenjohtaja on aivan oikeassa. Kyllä se minusta on parannusta siihen esitykseen, ja näin valiokunta tekikin. Palvelut tuodaan sinne, missä ihmiset asioivat muutenkin, ja minun mielestäni tämä liikkuva palvelu ei ole ollenkaan hullu. Se on erittäin todennäköistä, että näin palvelut viedään asiakkaan lähelle.

On aivan totta, että varmasti kustannusasia on meidän edessämme jonakin päivänä, mutta niin kuin sanoin, ihmisten tavat ovat muuttuneet, tekniikka kehittyy. Siinä mielessä se on iso haaste postinjakelulle. Tämä viisipäiväisen jakelun velvoite ...

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vastauspuheenvuoron osalta.

Ensiksikin täällä on liikenne- ja viestintävaliokunnan jäseniä, jotka aivan hyvin tietävät, että yleispalveluvelvoitteen voi asettaa vain yhdelle toimijalle. Suomessa periaatteessa voi olla useita yleispalvelun tarjoajia, mutta päällekkäisyyksiä ei voi olla. Tällä hetkellä, kun Itella yksin monopoliasemassa tarjoaa yleispalvelua, on ihan selvä, että muita yleispalvelun tarjoajia ei ole näkyvissä. Siltä osin laki ja direktiivi ovat hyvin yksiselitteiset.

Toisaalta tässä laissa ja valiokunnan mietinnössä aivan selvästi todetaan, että toimilupaehtoja asetetaan. Valiokunta erinomaisesti kuvailee mietinnön perusteluissa, minkä tyyppisiä toimilupaehtoja voidaan asettaa. Siinä vaiheessa kun joku postitoimilupaa hakee, valtioneuvosto arvioi hakemuksen luonteen ja myös sen, miten palvelujen laatu ja saatavuus turvataan ja minkä tyyppisiä toimilupaehtoja nämä tarvitsevat. Nämä on aivan yksiselitteisesti laissa kirjoitettu.

Ed. Korhoselle, valiokunnan puheenjohtajalle, vielä haluaisin todeta, että itse asiassa tässä laissa eräällä tavalla voisi kuvata, että Itellan kermankuorinta jatkuu, koska kaupunkialueilla alalle tulijoilla on kohtuullisen vaikeaa tai, voisi sanoa, joissain tilanteissa mahdotontakin saada aikaiseksi jakeluverkostoa kerrostaloasuinalueilla, jolloin Itella on ainoa, joka pystyy tätä kirjepalvelua siellä tarjoamaan.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Alkaa näyttää siltä, että kansalaisten arki on erittäin kaukana tämän eduskunnan ratkaisuista, ja se on kaukana sen vuoksi, että me elämme pitkien välimatkojen Suomessa. On ihan eri asia puhua palvelusta Tampereella, Helsingissä, Kuopiossa kuin puhua siitä Pohjois-Suomessa todella pitkillä välimatkoilla.

Melkein rupesi itkettämään, kun edustajakollega Harkimo puhui tästä, että yksi palvelupiste kunnassa. Kyllä se naurattaa, että kun välimatkat ovat 100 kilometriä ja toistasataa kilometriä sinne palvelupisteeseen, niin se on tasavertaista, yhdenvertaista palvelua kaikelle kansalle. Surullisinta tässä on se, että me olemme aina EU-lainsäädännön tai -direktiivien edessä kontallaan. Meillä ei ole voimaa eikä valtaa tehdä omaa kansallista kotiinpäinvetoa, niin kuin muut maat tekevät. Veronmaksajan taskulla ollaan aina erittäin ahkerasti, ja ennen kaikkea unohdetaan se perustuslain turvaama oikeus kansalaisille valita asuinpaikkansa ja myös turvatut palvelut asuinpaikasta riippumatta.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Laki uudeksi postilaiksi on harvinaisen kehno. Se vaarantaa postitoiminnan rahoituksen, haja-asutusalueiden postipalvelut ja henkilöstön työpaikat.

Tänä päivänä valtion omistama Itella hoitaa menestyksekkäästi ja kansalaisten kannalta tasa-arvoisesti postipalvelut Suomessa. Valtion budjettivaroja ei postin toiminnan paikkaamiseen ole tarvinnut käyttää, kun Itella on voittoa tuottavana yrityksenä voinut sisällään tasapainottaa tiheiden asutuskeskusten postitusten hyvät tuotot haja-asutusalueiden miinusmerkkiseen tulokseen.

Viestintäministeri Lindénin lakiluomus johtaa Itellan markkina-aseman ja rahoituksen pettämiseen. Lisäksi esityksessä on suoraan todettu 5 000 työntekijän vähentämistarve. Postinjakelussa on Lapissa tänä päivänä vielä 650 työntekijää, mutta silläkin suunnalla saneeraus on ollut kovaa, ja viime vuosina 50 työntekijää on jouduttu irtisanomaan. Mikä mahtaa ollakaan tilanne jatkossa, kun uusi postilaki tulee voimaan? Myös määräaikaisuuksilla roikottaminen jäytää työntekijöitä oikeutetusti yötyökysymyksen, muutosturvan ja muiden asioiden lisäksi. Haja-asutusalueiden tulevat postipalvelut jäävät Lindénin paperissa epämääräisiksi. Postitoiminnan rahoitus jätetään laissa käytännössä täysin auki. Näköpiirissä olevat vain etelän suurten keskusten kannattavinta massoille jakelua haikailevat posti-alan kermankuorijat tulevat saamaan lokoisat oltavat.

Sinivihreän hallituksen postilaki jatkaa tuttua oikeistolinjaa. Alan työllisyys on suorastaan lainlaatijan toimin rapautumassa, samoin palvelut, ja kaiken päälle veronmaksajat pääsevät raskaalla kädellä maksumiehiksi. On arvioitu, että postimarkkinoiden kermankuorijoiden ja Itellan tulevan ahdingon myötä sanoma- ja aikakauslehtien tilauskustannukset nousevat jopa kymmenillä prosenteilla syrjäisempien kylien asukkaille. Muista oletettavista kustannusten kohoamisista ei ole taidettu uskaltaa puhua lainkaan.

Me sosialidemokraatit lähdemme siitä, että postilain uudistuksessa palvelut pitää taata kohtuuhintaisesti koko maassa. Yleispalveluvelvoitteista ja sen rahoitusmallista tulee saada varmuus. Kaikkien toimiluvan saavien postiyritysten tulee osallistua yleispalvelun rahoittamiseen. Tässä prosessissa myös Itellan työntekijöitä on kuultava nykyistä paremmin.

Olen tämän lakiesityksen hylkäyksen kannalla.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys postilaiksi sekä Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta: tämä lakiehdotus on keskusteluttanut paljon eduskuntaryhmiä, ja erilaisten asiantuntijoiden kuulemisen myötä on varmasti edelleen kuitenkin jäänyt asioita, jotka askarruttavat edustajia kautta ryhmien.

EU-direktiivi tulee määräämään meille kaapin paikan, ja niin kuin täällä on todettu, voidaan kysyä, oliko tämä kansallinen edunvalvonta loppuun asti riittävä. Toisaalta tietenkin senkin asian ymmärtää, että tyystin yksin jääminenkään ei ole kivaa, mutta toisaalta näin kansallisessa päätöksenteossa kun ollaan, niin siinä kohdin tietenkin aina toivotaan ja uskotaan, että asioiden kohdalla myöskin viimeiseen asti taistellaan omien etujen puolesta.

Postipalvelulakia edellisen kerran säädettäessä oli vielä positiivinen asia se, että silloisella Postilla oli noin 500 miljoonaa markkaa vuotuinen tuotto. Täällä esitettiin erilaisia väittämiä silloin myöskin siitä, kuinka ne palvelut voidaan turvata, ja oli kysymys myöskin Postin voitonjaosta. Silloinen valtiovarainministeri Niinistö totesi sen 500 miljoonan osalta, että jos muuta ei ole tehtävissä, niin käyttäkää vaikka se kaikki, mutta hoitakaa ne palvelut, ja se oli sen ajan viesti. Tänä päivänä puhutaan siitä, että ei enää riitä nykyinen tulotaso Itellalla postipalveluiden tuottamiseen, vaan tulevaisuudessa pohditaan jopa 150 miljoonan euron elikkä noin 900 miljoonan markan valtionapua. Tässä ollaan aika lailla erilaisessa haarukassa.

Tämä postipalveluvelvoite on välttämätön. Haja-asutusalueella on ihmisiä, joiden on oltava samanarvoisessa asemassa kuin taajamassa olevien. Tässä kohdin tulee myöskin mietittäväksi se, kuinka meillä sanomalehtien varhaisjakelu tulee tulevaisuudessa toimimaan. On väläytelty sitä, että siirrytään yhteen jakeluun. Saattaa teknisesti onnistuakin, mutta voi olla onnistumattakin, koska eri lehdillä on erilaiset kuljetuskanavat ja niiden virtojen yhteensaattaminen voi olla hyvinkin työlästä lähtien ihan kirjapainojen ja lehtitalojen painatusaikatauluista, kuinka lehtiä saadaan liikkeelle. Esimerkiksi meillä Somerolla aamulla tulee Somero-lehti, Salon Seudun Sanomat, Forssan Lehti, Turun Sanomat, Helsingin Sanomat. Päivällä tulee Kauppalehti ja tietenkin Suomenmaa. Kaikkia niitä sen päivän lehtiä haluaa lukea. Ei minua kiinnosta enää kotiin mennessä lukea vanhaa Helsingin Sanomaa tai vanhaa Salon Seudun Sanomaa. Niiden pitää olla aamulla, silloin kun on aamukahvin aika, ja uskon, että näin on monessa muussa taloudessa.

Tämä Itellan yleispalveluvelvoite on sinänsä hyvä. Suuret kaupungit, tai kaikkikin, voidaan avata kilpailulle, mutta erityisesti suurten kaupunkien osalta nämä yksittäiset toimijat ovat ilmoittaneet, että heitä eivät kiinnosta kuin ainoastaan volyymit ja sitä kautta tuloksenteko. Elikkä kyllä tässä haasteita riittää, ja toivottavasti tätä lakia mahdollisimman nopeasti korjataan. Tämä ei saa kansalaisten taholta lämmintä vastaanottoa, vaan kyllä meillä aamukahvikeskusteluissa sain viestin, että ei saisi olla huonoa lakia hyväksymässä.

Mutta nyt on kuitenkin tilanne se, että tämä on hallituksen esitys ja tämä sellaisenaan menee läpi.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Äskeisessä puheenvuorossani totesin olevani pettynyt erityisesti keskustapuolueen hampaattomuuteen ja toimettomuuteen tämän postilain kohdalla. Toisaalta kun tarkemmin ajattelee, niin tämä keskustapuolueen ja keskustalaisten edustajien menettelyn ymmärtää, kun muistaa kihlakuntauudistuksen, joka tällä vaalikaudella oli, samoin haja-asutusalueitten joukkoliikenteen alasajon jne. Tätä listaa voisin jatkaa.

Ed. Mauri Salolle: teillä on mahdollisuus huomenna, ja toivoisin, että koko keskustapuolue sitten torppaisi tämän lain etenemisen.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, tässä lainaan erään keskustan kansanedustajan puheenvuoroa ensimmäisessä käsittelyssä. Siellä sanotaan, että ei saa tällä postilailla vaarantaa paikallislehtien jakelua, ja todetaan, että valiokunta on ottanut erittäin hyvin esille tämän paikallislehtien tilanteen. En minä ainakaan sieltä löydä mitään konkretiaa tähän paikallislehtien todella uhkaavaan tilanteeseen, kun jakelukustannukset ovat kallistumassa kymmeniä prosentteja ja sitä kautta osa paikallislehdistä joutuu sitten tämmöisten isompien lehtiyhtiöitten syliin ja tätä kautta tämmöinen moniarvoinen tiedonvälitys on vaarantumassa. Eli minusta täysin sanahelinää on ollut se, mitä siellä hallituspuolueet sallivat tähän mietintöön kirjata.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan vaan nyt otetaan kertauksen vuoksi se ihan perusasia, että mikä tässä meidän postinjakelussa tai postijärjestelmässä tällä hetkellä on ollut vikana. Jos nyt joku kertoisi ensiksi sen, mikä tässä nykyisessä järjestelmässä nyt niin hirveästi mättää, että meidän pitää lähteä sitä korjaamaan. Kukaan ei ole sanonut, ei yksikään asiantuntija ole sanonut, ei yksikään kansalainen, ei yksikään yritys ole minulle sanonut, että tämä on huono järjestelmä, joka meillä tällä hetkellä on. Päinvastoin on koettu, että se on yhteisvastuun mukainen järjestelmä.

Siinä olen kyllä täysin eri mieltä, mitä ministeri antoi ymmärtää, että tämä kermankuorinta on ollut Itellalla ja Postilla aiemmin. Se on ollut yhteisvastuujärjestelmä, jossa suomalainen yhteiskunta on hoitanut postin niin, että jokainen on saanut postinsa, jokaiselle se on kulkenut, jokaiseen savuun. Sinne ovat tulleet lehdet ja sinne ovat tulleet laskut jne., ja se ei minusta ole ollut huono se järjestelmä.

Nyt kai on ollut näin, että direktiivin kautta meille on tuotu velvoite se yhteensovittaa Suomessa ja ottaa käytäntöön. Mutta nythän me tulemme siihen juttuun, että se direktiivi antaa mahdollisuuden tehdä tätä kotimaista säännöspohjaa, jolla itse asiassa yhteensovitetaan sitä. Tässähän on totuus totta kai se, minkä ministeri sanoi, että yleispalveluvelvoite on yhdellä, näinhän se on, ja yhdelle se on asetettu, viitenä päivänä viikossa jakelu jne. Mutta kun me olisimme myös niille muille voineet asettaa jakeluvelvoitteita esimerkiksi kolmena päivänä viikossa — niin kuin Belgiassa ilmeisesti ollaan ottamassa käyttöön järjestelmä, jossa on maantieteellisesti otettu 80 prosenttia jossakin vaiheessa pinta-alasta käyttöön jne. — niin nythän me aukaisemme tämän pelin niin, että se kermankuorinta sallitaan massajakelun ja muiden vastaavien kautta, niin kuin ministeri itse totesi lähetekeskustelun aikana. Ja kuka pannaan maksamaan se? Veronmaksajahan se pannaan sitten maksamaan. Eihän siinä ole mitään eroa.

Jos nyt tulee se tilanne vielä, että Suomessa säilytetään tämä taso, niin se vaatii sitten jossakin vaiheessa 150 miljoonaa euroa rahaa, joka on paljon, johon minun mielestäni ei olisi ollut mitään järkeä lähteä, kun me olisimme kansallisella lailla pystyneet tämä estämään jakeluvelvoitteiden kautta. Se olisi toiminut, ei mitään ongelmaa. Direktiivit eivät sitä estä eivätkä sitä kiellä.

Minusta tämä on käsittämätöntä, että itse asiassa lähdemme itse hyvän, toimivan järjestelmän tuhoamaan itseltämme. Tämä on varsinaista nimenomaan itsensä nilkkaan potkimista.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Vastaavaa velvoitetta kuin Itellalla on, ei toki oltaisi voitu sinne asettaa, mutta ehtoja olisi voitu kyllä laittaa. Valiokunta olisi laittanut 9 §:ään lisäyksen, jonka mukaan toimilupaehdot olisivat voineet koskea välttämättömiä viikoittaisen keräilyn ja jakelun tiheyttä tai palvelun alueellista saatavuutta tai näihin verrattavia ehtoja. Ja valiokunta piti tärkeänä myös sitä, että säännöksen täsmentäminen lisäisi myös ennakoitavuutta ja toimilupaehtojen läpinäkyvyyttä. Mutta nämä asiat ministeri tai ainakin ministerin oma ryhmä halusi täältä poistettavan, eli ne vedettiin punakynällä pykälästä ja perusteluista yli. Eli se siitä, ettei mitään ehtoja olisi voitu asettaa.

Sitten mitä ministeri sanoi Itellan kermankuorinnasta, niin se on taannut tämän yleispalvelun toteutumisen, postipalvelun koko tähän maahan niin kuin suomalaiset haluavat, niin kuin kuulitte tässä ed. Salon puheenvuoron hetki sitten. Ja nyt sitten ollaan tilanteessa, että rahoitus on auki, valtiovarainministeriön virkamies, asiantuntija valiokunnassa, toteaa meille, että ei euroakaan veronmaksajien rahaa sinne. Mutta mistä se raha otetaan, ei se tyhjästä sinne tule?

Ja ed. Mauri Salolle haluan todeta, kun totesitte, että lakia korjataan mahdollisimman pian, niin kyllä tilanne on se, että tämä laki pitää yksinkertaisesti hylätä ja panna uuteen valmisteluun. Tässä ei ole otettu Suomen kansallista etua, Suomen postijärjestelmää huomioon. Enkä ymmärrä, mikä tässä eduskunnassa on, että kun tehdään huonoja lakeja, ne viedään väkisin läpi. Aiemmissa eduskunnissa niitä on korjattu, yhteistyössä ministerin kanssa, mutta nyt lyödään päätä seinään. Ja esimerkiksi tässä tämä lehtien osuus: on puhuttu jopa 30 prosentin jakelukustannusten noususta. Jos lukijat suostuvat sen maksamaan, niin varmasti lehti jää henkiin, mutta uskallan epäillä. Jossain kohtaa tulee kynnys vastaan ihan tavallisella tilaajalla, ja se tarkoittaa paikallislehden kuolemaa.

Tässä kun mainitsitte, ed. Salo, että mennään taistelu loppuun asti, niin kyllä ministeri Lindénillä on ollut antautumisen valkoinen lippu ylhäällä ennen kuin taistelutorven ensimmäinen ääni on kalahtanut.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Täällä useissa puheenvuoroissa on nostettu esiin väite, että tämä laki heikentäisi haja-asutusalueen postipalvelujakelua. Tämä ei pidä paikkaansa.

Juuri tällä lailla huolehditaan siitä, että kaikkialla tässä maassa, niin pohjoisessa kuin etelässä, idässä ja lännessä, kotitalouksilla on samat oikeudet: viitenä päivänä viikossa jaetaan postia kotiin. Nykyisen lain mukaisesti vain 300 kotitaloutta voi olla tämän viisipäiväisen jakelun ulkopuolella, jos maantieteelliset olosuhteet ovat kohtuuttomat. Eli jos esimerkiksi saaristoon ei mene lautta kuin kolmena päivänä viikossa, niin postia voidaan silloin jakaa kolmena päivänä viikossa. Tämä laki juuri turvaa haja-asutusalueen postinjakelun. Eli en voi ymmärtää näitä väitteitä, joita ed. Mauri Salokin omassa puheenvuorossaan toi esille, että tämä jollakin tavalla heikentäisi haja-asutusalueen postipalveluja.

Toisaalta tämä laki parantaa postipalveluja haja-asutusalueilla juuri sillä, että jatkossa se postitoimipaikka pitää löytyä kohtuullisen asiointimatkan päästä. (Ed. Martti Korhonen: No, mikä se on?) Nykyinen laki lähtee siitä, että yksi per kunta riittää. Eli aivan varmasti se, että edellytetään kohtuullisen matkan päässä olevaa asiointipistettä, (Ed. Martti Korhonen: Ministerikö määrittelee sen kohtuullisen matkan?) on parannus nykyiseen tilanteeseen. Tuleva laki mahdollistaa myös mobiilin postipalvelun, jolloin, niin kuin ed. Harkimo toi esille, tämä postipalvelu voidaan tuoda sinne kotipihaan saakka.

Viestintävirasto tulee myöhemmin määrittelemään sen kohtuullisuuden, ja se tulee asiakaskohtaisesti. Se katsotaan, niin kuin lain perusteluissa on sanottu, että kyseisen asiakkaan näkökulmasta se pitää olla asiointi normaalin asiointimatkan varrella. Näin ollen se on aivan varmasti parempi tilanne kuin se, minkä nykyinen laki mahdollistaisi, että esimerkiksi Pudasjärvellä riittäisi yksi toimipiste. Siis laki turvaa juuri haja-asutusalueen postipalvelut.

Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Korhonen varmasti vallan hyvin tietää sen, miksi tämä laki on täällä käsittelyssä tänään. Ensinnäkin meillä on komission huomautus voimassa olevasta rahoituslaista, joka on ollut esteenä postipalvelumarkkinoitten avaamiselle. Se on ollut lain tarkoitus vuonna 1994, silloin kun se on säädetty. Me olisimme joutuneet tämän lain joka tapauksessa muuttamaan, ja jos postilakia muilta osin ei olisi muutettu, se olisi olennaisesti heikentänyt Itellan mahdollisuuksia hoitaa tätä yleispalveluvelvoitetta. Tässä laissa yleispalveluvelvoitetta kavennetaan, mikä antaa Itellalle paremman mahdollisuuden juuri haja-asutusalueella pärjätä ja ylläpitää tätä verkostoa.

Täällä useissa puheenvuoroissa, myös edellisessä keskustelussa ed. Kähkönen nosti esille tämän sanomalehtien jakelun. Sanomalehdet yksiselitteisesti ovat itse halunneet jäädä tämän lain ulkopuolelle, ja suurin uhka sanomalehtien jakelukustannusten nousulle on sähköinen asiointi. Jos me kaikki lähetämme jatkossa entistä enemmän sähköpostia emmekä lähetä kirjeitä, vas- taanotamme laskut sähköisesti, se väistämättä vähentää volyymia juuri siellä haja-asutusalueilla, mikä kohdistuu sen verkon kustannuspaineisiin. Mutta myös sen olen täällä salissa monta kertaa sanonut, että meillä on olemassa yksi työkalupakki — jos seuraavilla hallituksilla tahtotilaa löytyy ja myös valtion budjetissa resursseja — millä haja-asutusalueen sanomalehtien jakelusta voidaan huolehtia.

Ed. Salolle haluaisin todeta myös sen, että tällä hetkellä suurissa asutuskeskuksissa suoritetaan kaksi jakelua mutta haja-asutusalueilla vain yksi jakelu. Ja näin ollen, riippuen tietysti käyttääkö Itellan palvelua, niin silloin kun Itella sen ainoan jakelun tekee, niin se lehti tulee silloin. Monilla haja-asutusalueilla käytetään muita palvelumuotoja kuin Itellan palvelua sanomalehtien jaossa.

Tällä lailla juuri on tarkoitus turvata haja-asutusalueen postipalvelut. Rahoituksen osalta työryhmä valmistelee verolakia, joka tulee seuraavalle eduskunnalle päätettäväksi, jossa pannaan toteen se yksiselitteinen lausuma tai pykälä laissa tässä hallituksen esityksessä, jossa todetaan, että yleispalvelusta syntyvät kohtuuttomat tappiot korvataan yleispalvelutoimijalle. Sen korvauksen suorittavat muut alalla toimijat. Ja juuri tätä varten työryhmä istuu ja valmistelee verolakia, jonka sitten valtiovarainministeri tähän saliin tuo päätettäväksi. Mutta on ihan selvää, että postialalla voi olla monenlaisia toimijoita, voi olla isoja yrityksiä, voi olla pieniä yrityksiä. Voi olla myös se tilanne, että tämä yleispalvelun tappiollisuus syntyy johtuen vain sähköisen asioinnin lisääntymisestä, ja silloin tietysti pitää tässä verolaissa myös arvioida, miten tässä tapauksessa tämä korvaus Itellalle tai sille taholla, joka yleispalveluvelvoitetta suorittaa, korvataan.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Uuden postilain säätämisen tarve johtuu siitä, että Suomi joutuu sorvaamaan, aivan kuten salissa on kerrottua, EU:n postidirektiivin kansalliseen lainsäädäntöön. Postidirektiivin pääperiaate on avata 27 jäsenmaan ja yli 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinoiden postitoiminta kilpailulle. Suomen kaltaisessa harvaanasutussa ja pitkien etäisyyksien maassa toteutus ei tule olemaan helppo. Kotiseutuni Koillismaa on hyvä kokeilupaikka uudelle laille.

Hallituksen esitys, johon liikenne- ja viestintävaliokunta on tehnyt tärkeitä korjauksia, lähtee siitä, että jatkossakin pystymme turvaamaan peruspalveluihin kuuluvat postipalvelut viitenä päivänä viikossa asuinpaikasta riippumatta. Toinen kansalaisia kiinnostava seikka on palvelujen saatavuuden lisäksi hinnoittelu ja se, saavatko kansalaiset uuden lain myötä palvelut tasahintajärjestelmällä postinumerosta riippumatta, kuten tähän asti on saatu. Asiantuntijat vastaavat, että kyllä tämä toteutuu.

Näihin seikkoihin, aivan kuten postipalveluiden laatuvaatimuksiinkin, valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota. Uusi laki on näiltä osin kohtuullinen. Ongelma tässä laissa liittyy ensimmäisen luokan kirjeen sisällyttämiseen lakiin. Valiokunta on kirjannut ensimmäisen luokan kirjettä koskevan lisäyksen sanasta sanaan juuri sillä tavalla kuin ministeriöstä on esitetty, joten valiokunnan osalta tilanne lienee yksiselitteinen.

Toimilupaehtojen määrittelyn ja yleispalveluvelvoitteen kustannusten kattamisen osalta valiokunnan tekemät tarkennukset ovat ihan hyviä. Uudessa laissa mahdolliset uudet postitoimintaan tulevat yritykset on velvoitettu osallistumaan yleispalvelukustannusten kattamiseen. Laissa myös määritellään, miten se tulee tehdä. Tähän liittyviä maksuja tai veroja selvitetään tällä hetkellä työryhmässä. Valiokunta on edellyttänyt, että selvitys on käytössä heti tulevalla vaalikaudella.

Valiokunta on täsmentänyt myös uusien markkinoille tulevien postiyritysten toimilupaehtojen käsittelyä. Hallituksen esityksen toimilupaehtoja "voidaan asettaa" on muutettu valiokunnassa kovemmaksi: toimilupaehtoja "tulee asettaa". Tämä takaa kilpailevien postiyritysten laatuvaatimusten sisällyttämisen toimilupaehtoihin.

Toinen merkittävä täsmennys koskee toimilupien myöntäjää. Valiokunta on katsonut, että oikea taho myöntäjäksi ja kansallisten intressien puntaroijaksi on valtioneuvosto, ei ministeriö. Myös toimipaikkaverkostoa koskevaa esitystä on täsmennetty muotoon: jokaisessa kunnassa ja kohtuullisen etäisyyden päässä tulee olla postitoimipaikka.

Arvoisa puhemies! Tämä laki tulee säätämisen jälkeen testattavaksi. Tuolla sivistysvaliokunnassa viime vaalikaudella taidettiin yliopistolakia käsitellä kolme tai neljä kertaa. Luotan kyllä siihen, että jos tähän lakiin selviä epäkohtia jää, niin ne korjataan ja saadaan laki toimivaksi.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä postilaissa otetaan nyt huomioon EU:n postidirektiivin mukainen yleispalvelun tarjoaminen, ja sitten nämä Maailman postiliiton sopimusmuutokset, viimeisimmät niistä, tuodaan tähän postilakiin.

Mutta suurempi vaikutus ja suurempi huoli, joka tähän postilakiin vaikuttaa, on tämä viestintäalan murros. Kaikki tiedämme sen, miten paljon sähköinen viestintä on viime vuosina lisääntynyt, ja se on selvä, että kirjepostin määrä sitten vähenee huimasti aikaisemmasta. Kuinkahan moni meistäkään on kirjekirjeen tai postikortin lähettänyt tässä vaikkapa viime vuoden aikana? Eli tuo määrä vähenee jatkuvasti.

Tällä postilailla on selkeä välillinen vaikutus myös lehtijakeluun, vaikka tämä postilaki ei säätelekään lehtijakelua. Valiokunnassa kannettiin huolta paikallis- ja maakuntalehtien jakelun mahdollistamisesta ja mitä vaikutuksia tällä siihen on. Itse kannan huolta haja-asutusalueiden postipalveluista. Tässä laissa kuitenkin turvataan viiden päivän postinjakelu, se säilyy. Postitoimipaikoista sanotaan, että yksi per kunta ja kohtuullisen matkan päässä. Se on hyvä. Myös postilaatikon etäisyys kotiovelta silloin, kun postinsaaja on liikuntaesteinen tai 75-vuotias, otetaan huomioon. Eli kaiken kaikkiaan tämä postialan murros on suuri haaste, ja tässä laissa koe-tetaan siihen mukautua ja vastata siihen. Hiukan nyt sitten omituiselta kuulostavat nämä monet kommentit täällä, ja huomaakin selvästi, että tuo vaalien aika alkaa olla lähellä, kun haetaan koko ajan erilaisia näkökulmia näihin asioihin, joita tuolla valiokunnassakin on hyvin perinpohjaisesti kuitenkin käsitelty.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että tämä laki turvaa — turvaa — sanoitte useamman kerran, haja-asutusalueiden postipalvelut, ja piditte tätä jopa parempana kuin tätä nykyistä järjestelmää. Siitä huolimatta täällä on monissa puheenvuoroissa kerrattu niitä hyviä asioita, joita nykyisestä järjestelmästä säilyy tässä laissa, säilyy. Elikkä toisin sanoen pelkoja on. Me kuuntelimme aika montaa, laskin tuossa äkkiseltään 34:ää, asiantuntijaa. Tämmöistä luottamusta tähän lakiin kuin teillä, ministeri, ei kyllä siellä kovinkaan monella ollut, jos kellään, ja jopa valiokunta ensimmäisessä ponnessaan kantaa huolta siitä, kuinkas tässä nyt postipalveluiden käykään ja että pitää ryhtyä kiireisiin toimenpiteisiin, jos menee mönkään. Eli kyllä tässä aika pitkälle nähtäväksi jää, toteutuuko tämä teidän optimisminne, ja jos sitten käy niin, että tämä Lex Lindén tuhoaa Suomen postipalvelut, niin sitten nämä teidän puheenne jäävät tuonne aikakirjoihin.

Olisin halunnut teiltä vielä kysyä, hyvä ministeri, sitä, miksi ette tuoneet samaan aikaan esitystä rahoituksesta. Viestintäministeriön puolelta on ollut hyvin vähän lakiesityksiä; aikaa olisi ollut.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Näin maalaiskunnassa, ja sielläkin haja-asutusalueella, asuvana tulee vaan mieleen näiden subjektiivisten oikeuksien toteutuminen. Koen niin, että postipalvelut ovat myöskin maaseudulla tietynlainen subjektiivinen oikeus, joka on saavutettu, ja siksi siitä periksi antaminen ei tunnu kovin hyvältä. Minä arvostan suuresti sitä ministerin näkemystä ja uskoa, että nämä palvelut tulevat jatkossakin siellä toimimaan, mutta edelleen kuitenkin kysyn arvoisalta ministeriltä:

Kun meillä tänä päivänä aamulla tulee postilaatikkoon lehdet Itellan jakamana kello 6, ja sitten toinen päiväkanto tulee siinä kello 12:n tietämiin, niin onko se niin, että se tulee jatkossakin näin, vai onko kuitenkin pelättävissä, että se ainoa kanto, joka mahdollisesti tulee, tulee kello 9 tai kello 10, jolloin tämä perinteinen palvelu romuttuu totaalisesti?

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kai tietenkin saattaa olla, ettei tästä hirveästi kannata enää keskustelua käydä, mutta lopputulemahan nyt tulee olemaan kumminkin se — tai kiistääkö ministeri sen, mitä kaikki asiantuntijat ovat sanoneet omissa asiantuntijalausunnoissaan — että tulopohjasta Itellalla häipyy noin 150 miljoonaa euroa, arvio, suuruusluokka 150 miljoonaa euroa. Siltä kermankuorijaporukaltako se 150 miljoonaa euroa sitten kerätään, vai miten se rahoitetaan? Kyllä siinä todennäköisesti joudutaan budjettirahaa sitten käyttämään siihen. Mikä johdonmukaisuus ja logiikka siihen liittyy, että tämmöinen kuvio pitää tehdä? Mikä on itse asiassa se pointti, jota siinä haetaan? Minä en vieläkään ole ymmärtänyt sitä, että mahdollistetaan, niin kuin te itse sanoitte lähetekeskustelussa, kermankuorinta. Onhan tämä vähän kummallinen käsittelyjärjestys.

Sitten kun tässä nyt todistetaan näitä eri asioita, niin olisi nyt mielenkiintoista tietenkin kuulla, mitä ymmärretään kohtuullisella välimatkalla — eihän se riitä, että lain käsittelyn yhteydessä sanotaan, että joku säätää joskus sitten, mikä on kohtuullinen — tai mikä on kohtuuton tappio. Osakeyhtiölle sanotaan, että tehkää nyt kohtuuton tappio, me korvaamme tai emme korvaa sitä. Eihän se nyt näin voi mennä, osakeyhtiölaki jo yksinomaan kieltää sen. Kyllä tässä nyt vaan näitä kysymysmerkkejä jäi.

Jos minä nyt oikein muistan — minulla ei tässä se laki ole edessä — niin perusteluissa tai sitten jossain asiantuntijakuulemisessa todettiin, että noin 250 postitoimipaikkaa lakkaa. Kyllä tässä nyt jää väkisellä kysymään, missä se kansallinen etu on, kun me olisimme voineet asettaa näitä yleispalveluvelvoitteen kaltaisia ehtoja, ei yleispalveluvelvoitetta, kuten esimerkiksi kolmipäiväinen jakelu- ja keräilyvelvoite maantieteellisiin asemiin, jolla tämä kermankuorinta kerta kaikkiaan olisi pystytty estämään, jotta me emme joudu sitä verojen kautta tulevaa rahoitusta käyttämään.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! On kovin vaikea käydä tätä keskustelua esimerkiksi valiokunnan puheenjohtaja Korhosen kanssa juuri siitä syystä, että ei haluta hyväksyä tosiasioita, tätä toimialan muutosta, jota myös hallituksen lakiesitystä valmisteleva postityöryhmä omassa työssään yli puolitoista vuotta mietti ja yritti ennustaa tulevaisuutta ja arvioida sitä, millaiseksi postitoimintakenttä muuttuu. Ei tämä 150 miljoonaa, joka on eräänlainen arvio siitä, mikä vaikutus tulevaisuudessa, kun postinjakeluvolyymit pienenevät, tällä jakelumäärän pienenemisellä on yleensä postitoimialan volyymiin ...

Kyllä tässä keskustelussa pitäisi yhtä tasavertaisesti ottaa huomioon tämä sähköisen toimintaympäristön muutos kuin se, kun koko ajan sanotaan, että tämä muutos johtuu siitä, että tulee muita postinjakelijoita. Jos yksityisten toimijoitten kanssa keskustelee, niin ei sieltä ole kovin montaa ilmoittautunut tähänkään päivään mennessä eikä ole ilmoittautumassa todennäköisesti jatkossakaan, juuri sen vuoksi, että tämän postitoimintajakeluverkon aikaansaaminen, sen luominen, on äärimmäisen haasteellista. Lähinnä oletusarvo on, että näitä liiketoimintamalleja löytyy juuri haja-asutusalueilla, joilla lähilogistiikkapalveluja voidaan yhdistää postinjakeluun.

Mutta ilmeisesti ei haluta keskustella siitä kokonaisuudesta elikkä katsoa, miten tämä sähköinen asiointi muuttaa maailmaa, ja myös arvioida sitä, onko olemassa tilanteita, jolloin markkinoille tulee muitakin toimijoita, ja mitä se tarkoittaa. Ruotsissa on kahdeksan vuotta kilpailu toiminut. Siellä 90 prosenttia postinjakelusta hoitaa valtion omistama posti ja 10 prosenttia on pieniä toimijoita ympäri laajaa maata. Todennäköisesti arvio on Suomessa myös samansuuntainen.

Kyllä kysymys on ihan yhtä selvä myös tämän kohtuullisuuden osalta, joka tässä laissa on nyt tämän postitoimipaikan sijainnin suhteen. Yleispalvelutuotteissa puhutaan kohtuullisuudesta, ja se arvioidaan sen asiakkaan mukaan. Me olemme juuri nähneet, miten 1 megan laajakaistassa on Viestintävirasto arvioinut, että kohtuuhintaisuus pyörii 30—40 euron haarukassa kuukausimaksun suhteen. Ihan samalla tavalla se kohtuullinen matka voi olla saaristossa asuvalle ilmatietä pitkin 1 kilometri, kun se on 25 kilometriä haja-asutusalueella asuvalle asiakkaalle. Eli nämä ovat asiakaskohtaisia, joita sitten se toimija elikkä Viestintävirasto jatkossa tulee arvioimaan.

Ed. Salolle haluan vastata siltä osin, että viime kädessä postin jakelija tietysti päättää sen, mihin aikaan päivästä postia jakaa, ja jos volyymia riittää, niin varmasti kaksi jakelua päivässä on. Mutta tällä hetkellä hyvin monilla haja-asutusalueilla jaetaan vain kerran päivässä postia, eikä sitä nykyinenkään laki estä. Eli se on ihan sen mukaan, minkä verran sitä postijaettavaa on.

Aivan varmasti valiokunnan jäsenille on esitelty samoja kalvoja Itellan taholta kuin on myös meille ministeriössä siltä osin, että 500 miljoonasta laskusta tällä hetkellä 20 miljoonaa lähetetään sähköisesti ja 480 miljoonaa jaetaan perinteiseen tyyliin, mutta viiden vuoden kuluttua suhde voi olla jopa toisinpäin, siten että saman verran jaetaan tulevaisuudessa sähköisesti kuin tällä hetkellä fyysisesti. Eli kyllä tämä sähköinen asiointi on se kaikista suurin muutostekijä. Postityöryhmä puolitoista vuotta istui, yritti yhteensovittaa palveluntarjoajien ja asiakkaitten tarpeita ottaen huomioon sanomalehtien tulevaisuuden. Sen vuoksi tämä asia on ollut erittäin haasteellinen ja monimuotoinen. Mutta näissä olosuhteissa uskon, että tämä on paras mahdollinen esitys, jonka ovat voineet hyväksyä sekä palveluntarjoa-jat että palvelua ostavat tahot.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minä nyt haluan kyllä huomauttaa ministerille siitä, että kyllä tässä ymmärryshalua on ollut kohtuullisen paljon. Tämä taitaa nyt neljän vuoden aikana olla kolmas vastalause, joka sinne on jätetty, jotakin sitä suuruusluokkaa, kolmas tai neljäs, näitten asioitten käsittelyn osalta.

Mutta kyllä tätä on äärettömän vaikea ymmärtää, kun te perustelette tätä sähköisellä asioinnilla. No niin, ihan yksinkertainen asia: Jos ensiksi vaikeutetaan tätä perinteistä postinkulkua, tehdään todella vaikeaksi postin — tai Itellan tässä tapauksessa — toiminta ja viedään rahoituspohja pois, mahdollistetaan sinne tuleminen, kermankuoriminen, ja sitten sanotaan, että ymmärtäkää nyt, että sähköinen asiointi muuttaa tätä toimintaympäristöä. Sähköinen asiointi toisin sanoen tuo lisäongelman sinne. Tämähän tässä on ymmärretty, että sähköinen asiointi on se haaste, johon pitää pystyä vastaamaan, mutta silloinhan ei pidä resursseja leikata pois perinteiseltä puolelta. Ei täällä voi nyt yhtäläisyysviivaa joka paikkaan vetää. Kyllä tässä asiassa joku johdonmukaisuus ja tolkku pitää olla. Jos sähköinen asiointi lisää rasitetta, tuo uusia haasteita, niin silloin tällä perinteisellä puolella, kun se direktiivi olisi antanut mahdollisuuden, olisi pitänyt toimintaedellytyksiä pystyä säilyttämään, jotta se haaste voidaan ottaa vastaan. En minä nyt tiedä, kuinka monimutkaista ajattelua tähän tarvitaan.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä ministeri tuossa edellisessä puheenvuorossaan meni juuri näihin ytimiin, eli tämä maailma muuttuu, Eskoseni, se vaan on niin. Elikkä se sähköinen asiointi tulee entisestään lisääntymään, ja meidän tulee mukautua siihen. Tämä keskustelu on pikkasen mennyt niille raiteille, että se on vähän niin kuin kyläkoulukeskustelu, että koulu pitäisi olla, vaikkei ole oppilaitakaan. Tässä ollaan nyt siinä, että Kustin pitää polkea, vaikka repussa ei ole mitään vietävää, mitään muuta ei piisaa kuin kettinkiä, että sitä pyörittää. Eihän se näin voi olla, vaan meidän pitää mukauttaa tämä postitoimintakin siihen, mikä se tarve on ja miten suuren siivun tämä sähköinen asiointi tulee tässä ottamaan.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Ihan tähän lopuksi vielä haluan muistuttaa, että laissa aivan selvästi todetaan, että toimilupaehtoja asetetaan. Nämä toimilupaehdot tulee sitten valtioneuvosto arvioimaan sen mukaan, että se, joka postitoimilupaa hakee, määrittelee omassa hakemuksessaan, minne postitoimintaa haluaa lähteä harjoittamaan. Silloin arvioidaan palvelun laadun ja saatavuuden näkökulmasta, millaisia toimilupaehtoja pitää asettaa, ja ne aivan varmasti tullaan asettamaan. Mielestäni laki on aivan yksiselitteinen sen suhteen.

Laki on myös yksiselitteinen sen suhteen, että yleispalveluvelvoitteella toimivalle yritykselle, tällä hetkellä Itellalle, tullaan korvaamaan tappiollinen toiminta. (Ed. Mustajärvi: Kuinka?) Se tullaan tässä rahoituslaissa määrittelemään. Se on ihan selvä. Lain perusteluissa myös todetaan se, että postialalla olevat muut toimijat tämän tappion maksavat. Olen yrittänyt monta kertaa sanoa, että jos tilanne on se, että ei ole ketään muuta kuin Itella alalla, niin se on myös tämän rahoitustyöryhmän pohdittava, millä tavoin siinä tapauksessa tätä tappiollista toimintaa hoidetaan.

Mutta toivotaan, että vaikka itse omasta puolestani kovasti kannustan sähköiseen asiointiin, niin jatkossa edelleenkin kortteja ja kirjeitä lähetetään, sanomalehtiä tilataan, jotta jaettavaa niin Itellalla kuin muillakin toimijoilla riittää.