Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta ei ratkaise olemassa olevia ongelmia tai johda merkittäviin säästöihin. Sen sijaan siitä aiheutuu hallaa suomalaiselle opiskelijalle ja elinikäinen oppiminen kärsii sekä työelämän muuttuviin haasteisiin vastaaminen lisäkoulutuksen avulla vaikeutuu.

Esityksellä rajoitetaan opintotuen myöntämistä korkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden kohdalla. Opintotukea ei voisi saada alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen, jos on jo suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon, eikä ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen, jos on jo suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Tässä ei ole järkeä. Esitystä perustellaan muun muassa työmarkkinoille siirtymisen nopeuttamisella, ilman korkeakoulupaikkaa jäävien aseman parantamisella sekä taloudellisilla säästöillä. Esitys ei ratko edellä mainittuja ongelmia, ja säästöt ovat niin vähäiset, ettei niiden takia ole perusteltua lisätä suomalaisten opiskelijoiden ahdinkoa.

Esityksen toteutumisen myötä merkittävää harmia koituisi opiskelijalle, jos ensimmäinen suoritettu tutkinto osoittautuu suorittajansa kannalta vääräksi tai se ei tarjoakaan riittäviä työllistymismahdollisuuksia. Hyvinkin perusteltu alanvaihto muodostuisi ongelmalliseksi opintojen kustantamisen seurauksena.

Lisäksi työelämä kehittyy jatkuvasti ja syntyy uusia aloja, jotka edellyttävät uudentyyppistä tai entistä laaja-alaisempaa osaamista, minkä hankkiminen edellyttäisi uuden tutkinnon suorittamista. Tarve lisäkouluttamiselle kasvaa jatkuvasti. Esitys ei vastaa tältä osin tulevaisuuden haasteisiin, koska se rajoittaa työelämän kannalta olennaista opiskelua.

Heikko toimeentulo on yksi keskeinen syy opintojen viivästymiseen. Haluammeko todella kiristää opiskelijoiden toimeentuloa, jos tavoite on nopeuttaa opintojen suorittamista?

Lisäksi perustuslakivaliokunnan vuonna 2012 sivistysvaliokunnalle antamassa lausunnossa korostetaan, että toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen sekä opiskelualan vaihtamisen tulee olla myös jatkossa mahdollista. Ehdotettu opintotuen rajoittaminen ei palvele näiden tavoitteiden toteutumista.

Arvoisa puhemies! Lisäksi esityksessä ehdotetaan ulkomaille myönnettävän opintotuen myöntämisperusteiden keventämistä. Nykyisiä säännöksiä opintotuen myöntämiseksi ulkomailla harjoitettaviin opintoihin ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne eivät perustuisi enää yhtä vahvasti henkilön asuinpaikkaan vaan tukea voitaisiin myöntää myös silloin, jos henkilöllä voidaan katsoa olevan muuten elinolosuhteidensa perusteella kiinteät siteet Suomeen.

Kun halutaan säästää, rokotetaan Suomessa asuvien opiskelijoiden toimeentuloa ja samanaikaisesti syydetään löysemmin ehdoin rahaa ulkomaille. Haluammeko tukea esimerkiksi Suomessa työskentelevän EU-työntekijän perheenjäsenen opintoja vaikkapa Italiassa, Espanjassa, Kreikassa? Mitä tämä kiinteiden siteiden määrittely esityksessä tosiasiassa tarkoittaakaan? Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalausunnossa korostettiin määritelmän tulkinnanvaraisuutta, josta seuraisi käytännön ongelmia. On aiheellista kysyä: voidaanko ulkomailla asuvien opintoja rahoittaa tinkimällä Suomessa asuvien opiskelijoiden toimeentulosta?

Tämä hallituksen esitys ei tue esimerkiksi elinikäistä oppimista lainkaan. Me perussuomalaiset jätimme perustellusti asiasta vastalauseen sivistysvaliokunnan mietintöön.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Äsken kuultiin puheenvuoro, jonka alkuosaan kyllä on helppo yhtyä. Mutta ehkä tuo viimeinen osa, jossa oli kaatosade, rakeita ja heinäsirkkaparvikin jo sen puoleen, kuinka rahaa syydetään ulkomaille, että opiskelua voidaan edistää, menee jo ehkä sen verran ison loikan kauemmaksi omista näkemyksistäni, etten aivan pysty sitä allekirjoittamaan.

Minä olen erittäin mielissäni, että suomalaisen opiskelijan, joka kansainvälisesti suuntautuu vaikkapa kaupan alalle tai kaivosalalle, on mahdollista käydä hakemassa sitä kokemuspohjaa, mitä ei välttämättä täällä meillä yliopistoissa pystytä antamaan. Siinä mielessä niitten edellytysten lisäämistä, että Suomesta oleva opiskelija pystyy edelleen omaa kokemuspohjaansa kasvattamaan, pitää katsoa myönteisesti.

Mutta harmillista tässä on se, että juuri tässä taloustilanteessa hallitus esittää jotain juuri tämänkaltaista. Minä uskon jopa, että pääministeripuolueessa on pohdiskeltu, että tämähän ampuu juuri erityisesti ehkä sitä omaa äänestäjäkuntaa nilkkaan: ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä, joita nyt on 40 000. Toivottavasti tämä signaali menee perille asti siinä, että tällä heikennetään juuri nyt todella paljon ammattikorkeakoulutasoisten opiskelijoitten tilannetta työsuhteiden loppuessa ja tämä ei mahdollista heille täysipainoista opiskelua toiseen tutkintoon. Juuri tämänkaltaisia polkuja työstä työhön pitäisi mahdollistaa. Hämmästyttääkin sosialidemokraattien mukanaolo, jotka ovat kuitenkin ammattiyhdistysliikkeessä olleet rakentamassa nimenomaan polkuja työstä työhön.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tuo edustaja Elomaan puhe kuvasi aika hyvin tätä lakiesitystä. Nykyisin tietysti, kun akateeminen työttömyyskin lisääntyy ja ammattikorkeakou-luista valmistuneita insinöörejä on hirveästi työttömänä, olisi melko todennäköistä, että moni nuori vaihtaisi vielä sen työttömyyden mielellään siihen, että lähtisi opiskelemaan toista tutkintoa. Mahdollisesti ala, jolle suuntautuisi, olisi semmoinen, joka takaisi työllisyyden paremmin kuin se suoritettu insinöörintutkinto esimerkiksi elektroniikan tai tietoliikenteen alalta, joka ei lähiaikoina johda mihinkään, kun on tuhansia työttömiä. Siinä mielessä tämä lakiesitys tuntuu varsin mielivaltaiselta ja nurjalta näitä ihmisiä kohtaan. Sikäli täytyy yhtyä edustaja Elomaan esittämään, että perussuomalaiset vastustavat tätä esitystä.