Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta on keskittynyt tässä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla lähinnä kahteen pääasiaan, Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiseen kysymykseen tutkimus- ja kehitysmäärärahojen riittävyydestä sekä kansantaloudellisesti ja ympäristöpoliittisesti merkittävien energiapoliittisten ratkaisujen eteenpäinvientiin. Jaostokäsittelyssä pidettiin myös hyvin tärkeänä kysymyksiä alueellisen elinkeinotoiminnan edellytyksistä, ja siksi on kiinnitetty huomiota muun muassa yritystukien riittävyyteen.

Ensin tästä teknologiapolitiikasta, josta todellakin valiokunta kantaa päähuolta ja ennen muuta siinä mielessä, että nämä investoinnit täytyy nähdä Suomen saavuttaman hyvän kansainvälisen kilpailuaseman ylläpitäjänä myöskin tulevaisuudessa. Asiantuntijakuulemisissa tuli toistuvasti esille huoli t&k-rahoituksen osuuden kasvun pysähtymisestä. Tässä on käynyt näin, että viime vuonna ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen t&k-panostusten reaalinen taso laski. Tämä näkyy käytännössä muun muassa sillä tavoin, että kun Tekes saa vuosittain noin 6 000 hakemusta, niistä 2 200 pääsee rahoituksen piiriin ja noin 1 300 kriteerit täyttävää hanketta jää rahoittamatta. On selvää, että jos varoja olisi enemmän, niin osuudet voisivat olla myöskin suurempia, kuten muualla maailmassa, muissa maissa, on. Sen myötä myös hankkeiden määrä ja varmasti myös laatu kasvaa. Meillähän Suomen julkisen t&k-panostuksen osuus on 4 prosentin pinnassa, monissa muissa maissa huomattavastikin korkeammalla tasolla. Eli käytännössä olemme palanneet vuoden 96 tasolle.

Tästä on hyvä vielä sanoa myöskin se, että keskeisten alan toimijoiden mukaan teknologisen osaamispohjan turvaaminen edellyttää noin 50 miljoonan euron vuotuista lisäystä teknologiamäärärahoihin esimerkiksi neljän seuraavan vuoden aikana, siis seuraavan vaalikauden aikana, mistä varmasti on syytä sitten keskustella hallitusneuvotteluissa ja päästä siellä johdonmukaiseen tavoitteenasetteluun. Toisen arvion mukaan vuosittaisia määrärahoja voisi kasvattaa 5 prosentilla. Tästä lisäyksestä voitaisiin osa kanavoida Tekesin kautta ja osa ohjata suoraan yliopistoille, valikoidusti tutkimuksen ja opetuksen kehityksen turvaamiseksi varsinkin niillä aloilla, joiden kasvu- ja tuottavuusvaikutukset ovat parhaat.

Asiantuntijat osoittavat, että varsinkin pk-yritysten tuotekehityshankkeisiin tehtävät teknologiainvestoinnit maksavat itsensä takaisin valtiolle 2—3 vuodessa ja tulevat kymmenkertaisina takaisin 5—8 vuodessa. Totta kai tämä osoittaa juuri sen, millä tavoin tämä täytyy nähdä myöskin niiden edellytysten luojana, joilla sitten turvataan Suomen kansainvälinen kilpailukyky. Suomellahan on asema tällä hetkellä ollut hyvä, mutta on hyvä nähdä, että Tekesin arvioiden mukaan eräiden teollisuudenalojen tuottavuuden kehitys on pysähtynyt, uusia teollisia yrityksiä syntyy vuosittain vähemmän, korkean teknologian vientikasvu on joissakin maissa jo nopeampaa kuin Suomessa, tutkimusta ja tuotekehitystä tekevien yritysten määrän kasvu näyttää pysähtyneen, patenttihakemusten määrän kasvu näyttää epävarmalta, tietoyhteiskunnan kehitystä mittaavissa indikaattoreissa Suomi on menettänyt johtoasemansa, koko kansantalouden tuottavuus on kehittynyt vain kohtuullisesti. Eli tavattoman paljon on haasteita tulevaa hallitusohjelmaa silmälläpitäen tällä sektorilla. Kysehän on siitä, että tällä mahdollistetaan julkisen talouden pelivaraa kilpailukykyisellä veroasteella, jotta voidaan rahoittaa hyvinvointipalvelut, jotta voidaan laajentaa työvoimavaltaista palvelusektoria ja palvelukysyntää lisätä myöskin sitten vaurauden kasvaessa. Tässä on monia monia perusteita.

Suurin yksittäinen tekijähän Suomen korkeaan kilpailukykyyn ilman muuta on ollut tutkimusrahoituksen lisäysohjelma, ja samalla tavoin nyt tehtävät teknologiapoliittiset ratkaisut heijastuvat koko maan kilpailukykyyn tulevina vuosina. Valiokunta lausuukin tästä lausumaehdotuksen, jossa eduskunta edellyttää, että julkisen t&k-rahoituksen tarve arvioidaan 1990-luvulla saatujen kokemusten perusteella ja valtio sitoutuu kasvattamaan määrärahoja pitkäjänteisen, avoimen suunnitelman mukaisella tavalla.

Sitten ehkä joitakin edustajakollegoja ihmetyttää tämä matkakululeikkaus, joka on tehty tavallaan sellaisella tietyllä rakenteella, mikä on johtanut hyvin erilaisiin tuloksiin eri paikoissa. Valiokunta kantaa erityisesti huolta siitä, millä tavoin se näkyy Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen Vtt:n toiminnassa. On asiantuntijakuulemisissa selvästi nähty, että määrärahan leikkaus heikentää ratkaisevasti Vtt:n tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiä. Kyse on lähinnä ollut siitä, että tämä leikkaus on laskettu Vtt:n kokonaismatkakustannusten perusteella ja ne sisältävät kaikki maksulliseenkin tutkimukseen ja muun ulkopuolisen rahoituksen turvin tehtävään toimintaan liittyvät matkakulut. Siksi tästäkin valiokunta on laatinut lausumaehdotuksen, jossa edellytetään, että laskentaperusteen virheellisyydestä johtuva osuus Vtt:n matkakustannusten leikkauksesta korvataan siten, että Vtt:n tutkimus- ja kehitystyön edellytykset kuitenkin pyritään turvaamaan.

Vielä Tekesistä sen verran, että Tekesillähän on ollut aika paljon ongelmia siitä, että rahan käyttö on ollut tavattoman tarkkaan rajattua. Ongelma on ollut se, että esimerkiksi tarvittaessa voitaisiin muuttaa vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina, tai osa siitä, oman pääoman ehtoiseksi lainaksi, esimerkiksi silloin kun sillä voitaisiin estää vaikkapa yksittäisen yrityksen konkurssi tai muut taloudelliset ongelmat. Siksi katsotaan, että on erittäin perusteltua lisätä joustavuutta riskilainojen ja pääomalainojen väliseen jakoon, ja vielä ehdotamme, että momentin päätösosassa oleva jako vieraan ja oman pääoman ehtoisiin lainoihin siirretään selvitysosaan ja sitä samalla pidetään suunnitelmallisena, mutta ei sitovana jakona.

Julkisen rahoituksen osuuden alentuminen on johtanutkin valiokunnan saaman selvityksen mukaan muun muassa siihen, että t&k-hankkeiden aikajänne on lyhentynyt, ja riittävän pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön turvaamiseksi valiokunta katsoo, että Tekesin myöntövaltuuksien painopistettä tulee siirtää nykyistä enemmän lainoista tutkimus- ja avustusmomenteille.

Rouva puhemies! Alueellinen kuljetustuki on tuttu asia. Siitä on keskusteltu monena vuonna. Nythän sitä jatketaan ensi vuoden loppuun ja tuki vastaa määrältään, euroiltaan, vuoden 2002 tasoa. Mutta ongelmaksi on nähty edelleenkin määräytymisperuste. Sehän lasketaan maapinta-alan perusteella, ilman että siinä otettaisiin huomioon vesialueiden vaikutusta kuljetuskustannuksiin. Varsinkin Itä-Suomen pk-yrityksillehän tämä merkitsee selvää kilpailuhaittaa niihin maihin nähden tietenkin, joissa vesialueet eivät pirsto tiestöä. Siksi tähänkin liittyy lausumaehdotus, jossa edellytetään, että kuljetustuen määräytymisperusteena käytetään todellisen yhteysverkon mukaan määräytyvää kokonaispinta-alaperustetta.

Sitten, puhemies, hyvin tärkeä kysymys on yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen. Valiokunta on todellakin ollut huolissaan perinteisten yritystukien riittävyydestä, ja asiantuntijakuulemisessa kävi useaan otteeseen ilmi se, että te-keskukset joutuvat hylkäämään jatkuvasti rahoituksen myöntämisedellytykset täyttäviä, erittäinkin toteuttamiskelpoisia hankkeita, joilla olisi erittäin suuri merkitys myönnettäessä myös tähän suhdannepoliittiseen tilanteeseen. Tuen tarve on arvioitu jopa kaksinkertaiseksi olemassa oleviin määrärahoihin nähden. Valiokunta pitää tätä hyvin ongelmallisena sekä vallitsevan suhdannetilanteen kannalta että myöskin pidemmällä tähtäimellä uusien innovaatioiden esiintulon kannalta.

Tässä mainitaan sitten myöskin EU:n tavoitealueiden ulkopuolisilla, niin sanotuilla valkoisilla alueilla ja siirtymäkauden alueilla toimivien yritysten asema ja pidetään hyvin tärkeänä, että yritystukivaltuutta voidaan käyttää myöskin näiden alueiden aseman parantamiseksi. Tähän ei ollut nyt edellytyksiä lisätä määrärahoja, vaikka tarvetta selvästikin siihen olisi. Valiokunta vain toteaa, että pidetään tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan.

Kuluttaja- ja kilpailupolitiikan alueelta haluan todeta sen, että kuluttajavalituslautakunnan toimintamenoja lisättiin 100 000 eurolla, jotta pystytään uusimaan asiakashallintajärjestelmä; sen puute on tuottanut hyvinkin paljon lautakunnalle toiminnallisia pulmia.

Sitten talous- ja velkaneuvonta, joka on erittäin huolestuttavassakin tilanteessa. Kansalaisten velkaantuminen on nousussa, ja jonot velkaneuvontaan kasvavat. Velkaneuvojien on vastattava myös uudesta talousneuvonnan tehtäväkentästä varsinaisen perustyön lisäksi. Tässä tämä pulma nyt juuri onkin, että vaikka täällä selvästi on hallitus pohjassa esittänytkin lisää rahaa, kaikki uusi raha menee tavallaan tällaisen valtion ja pankkien välillä tehdyn vapaaehtoisen velkasovinto-ohjelman edellyttämän lisähenkilöstön palkkausmenoihin ja tavallaan se ei ohjaudu sitten varsinaiseen perusneuvontaan, jossa asiakasjonot ovat pitkät ja ongelmat kaikkein suurimpia. On arvioitu, että tämän piirissä on 60 000—70 000 asiakasta, joka on erittäin paljon, ja määrä edelleenkin kasvussa. Siksi on hyvin tärkeätä, että tätä kysymystä voidaan myöskin jatkossa hyvin huolella seurata ja perusneuvontaan saada ratkaisevalla tavalla lisää voimavaroja. Valiokuntahan esittää, että momentille lisätään 700 000 euroa tämän pohjan päälle.

Kansainvälistymispolitiikassa on ylipäätään kiinnitetty huomiota hyvinkin myönteisellä tavalla niihin strategisiin avauksiin, mitä Suomen vienninedistämishankkeissa on ollut Aasiassa, ja eräänä yksittäishankkeena jälleen kerran nostamme esiin puurakentamisen Puu-Eurooppa-hankkeen yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaista markkinointia tukevana hankkeena. Sen tavoitteenahan on lisätä suomalaisten puutuotteiden vientimahdollisuuksia kehittämällä puutuotteiden käyttöä Euroopassa. Toimenpiteet kohdistuvat lähinnä EU:n jäsenmaihin sekä Baltiaan ja lähialueilla Pietariin.

Valiokunta kuuli sitten hyvin perusteellisesti asiantuntijoita energiapolitiikan sektorilla ja halusi päivittää ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen ponsien tilanteen ja esittää mietinnössä johtopäätöksiä siitä. Hyvin tärkeätähän on se, että kun eduskunta edellytti, että se saa selvityksen lausumien toteutumisesta seuraavan vaalikauden aikana, niin jo tällä vaalikaudella siinä yhteydessä, kun hallitus raportoi eduskunnalle Kansallisen ilmastostrategian etenemisen jatkotoimista ensi vuoden alussa, on mahdollisuus hallituksen selvittää ja tuoda eduskunnalle raportti siitä, missä näiden ponsien toteuttamisessa mennään. Talousarviolakeihin sisältyy, kuten muistamme, noin 18 miljoonan euron verotukipaketti, jolla edistetään erityisesti kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Energiatuki-momentilla 40 saadaan ensi vuonna myöntää hieman yli 31 miljoonaa euroa. Vuodesta 2000 lähtien tämähän on kasvanut noin 50 prosenttia ja tätä, totta kai, pidetään erittäin merkittävänä ja tärkeänä, myönteisenä. Nyt esitetty valtuus alkaa lähestyä sitä ilmastostrategian tarvearviota, jossa arvioitiin, että energiatuen vuosittaiseen perusrahoitukseen tarvittaisiin 35 miljoonaa euroa vuosina 2002—2010 ja mikä tärkeintä, sen lisäksi se paljon puhuttu demohanke. Sitähän ei tässä ole. Sen takia tästä demohankkeesta me päädyimmekin sitten sellaiseen lausumaan, että eduskunta edellyttää, että hallitus sitoutuu myöntämään Kansallisessa ilmastostrategiassa tarkoitetun rahoitustuen demonstraatiohankkeelle heti, kun toteuttamiskelpoinen tukea koskeva hankehakemus jätetään kauppa- ja teollisuusministeriölle. Tämä voidaan tietenkin sitten tuoda, niin kuin meille on valiokunnassa kerrottu, lisätalousarvion myötä eduskunnan päätettäväksi.

Sitten, rouva puhemies, hyvin lyhyesti totean vielä sen, että tähän pääluokkaan liittyy kaksi vastalausetta. Jos sopii, esittelen ne erittäin tiiviisti tässä. Keskustan vastalauseessa kiinnitetään huomiota myöskin teknologiapolitiikkaan, ja siinä on lausuma, jossa edellytetään, että momentin määrärahasta suunnataan varoja alueiden teknologian ja osaamisen perustan vahvistamiseen, ja ehdotetaan lisäystä myöskin 5 miljoonaa euroa tälle teknologiamomentille. Yrittäjyys- ja pk-politiikan kohdalla ehdotetaan yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden myöntämisvaltuuden lisäämistä ja sen myötä 18 miljoonaa euroa suoraa määrärahan lisäystä.

Tähän liittyvät sitten myöskin vihreiden vastalause, joka keskittyy erityisesti energiapolitiikkaan. Täällä esitetään lisäyksiä energiatuen määrään, lisäystä myöskin uusiutuvien energialähteiden edistämiseen Kansallisen ilmasto-ohjelman linjausten mukaisella tavalla sekä myöskin 25 miljoonan euron määrärahaa käytettäväksi yhdestä kolmeen suuren demonstraatiohankkeen tukemiseen.

Näillä sanoilla, rouva puhemies, esittely kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokan alasta.

Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén

Arvoisa rouva puhemies! Kaikissa viimeaikaisissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja arvioinneissa Suomen kilpailukyky on erästä maailman korkeinta luokkaa. Olemme olleet Yhdysvaltojen kanssa viime vuosina kilpailuasemissa vuorotellen ensimmäisenä, vuorotellen toisena. Viime vuonna Suomi oli kilpailukyvyssään ensimmäisenä. Tänä vuonna tuoreimpien tutkimusten mukaan Yhdysvallat on mennyt meistä ohi, me olemme sitten toisena. Lähinnä syynä tässä kuitenkin ovat Yhdysvaltain huomattavasti Suomea suuremmat kotimarkkinat, jotka kykenevät vaikuttamaan myös tähän tilanteeseen.

Me olemme myös menestyneet eurooppalaisessa kilpailussa Euroopan unionin pyrkiessä kasvamaan ja kehittymään maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi erinomaisesti. Vaikka EU itsessään on selkeästi omista tavoitteistaan jäänyt jälkeen, Suomi on eri mittareilla mitaten menestynyt erinomaisen hyvin, ennen kaikkea informaatioteknologian osalta ja siihen liittyvien velvoitteiden täyttämisessä.

Samoin on ylpeydellä syytä todeta myös se, että Suomen menestyminen maailman vähiten korruptoituneena valtiona on jo kolme vuotta peräkkäin ollut tilanne, jota on voitu ylpeydellä esitellä myös kaikilla niillä vienninedistämismatkoilla, joita muun muassa itse olen suorittanut eri puolille maapalloa, eri puolille valtioita, joissa peruskysymys, joka yleensä itselleni tulee vastaan, on se, mikä on Suomen menestymisen tarina ja salaisuus ja miten Suomesta on voinut kehittyä niin kilpailukykyinen ja niin vauras valtio kuin se tänä päivänä onkaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriön keskeisenä vastuuna on vahvistaa suomalaista kilpailukykyä, pyrkiä toimimaan siten, että meidän markkinamme toimivat entistä paremmin, sekä myös toteuttaa yhteisesti hyväksyttyä Kansallista ilmastostrategiaa ja siihen liittyviä energiapoliittisia toimenpiteitä. Se tekee sen niillä resursseilla, joita meille nyt on allokoitu ja joita on esitetty, ja todellakin teknologiarahoitus ja teknologiapoliittiset toimenpiteet ovat yksi kaikkein keskeisimpiä välineitä ja elementtejä, jotka ovat noin puolet koko ministeriön pääluokan määrärahoista.

Teknologian rahoituksen osalta ennen kaikkea Tekesin valtuuksien osalta painopistettä ollaan nyt selkeästi siirtämässä lainoista avustuksiin, koska tällä pyritään mahdollistamaan entistä haastavammat ja myös pitkäjänteisemmät hankkeet ja tätä kautta saavuttamaan entistä suurempi vaikuttavuus. Voisi oikeastaan sanoa, että vaikuttavuus onkin yksi niistä keskeisistä päämääristä, tavoitteista tai velvoitteista, mitä teknologiapoliittisessa toiminnassa ensi vuoden osalta on olemassa. Tekesin oma vaikuttavuusarviointi on paraikaa valmistumassa, Sitran on tulossa, ja yleensä innovaatioympäristön arviointi on käynnistymässä useilla eri tahoilla. Tässä on tarkoituksena juuri pyrkiä käyttämään ne resurssit, mitä meillä on olemassa, niin tehokkaasti kuin mahdollista ja löytää ne keskeiset kohdentamiskohteet, mitä siellä on olemassa.

Noin 53 prosenttia eli reilusti yli puolet avustuksista, mitä on käytettävissä, menee jo tänä päivänä pk-sektorille, joka Suomessa ja Euroopan unionin valtioissa yleisesti on hyvin keskeisessä roolissa ja jonka muuntumiskyky ja kehittymiskyky on se, joka monelta osin mittaa juuri kansakuntien kilpailukykyä ja kehittymistä. Tämän kaltainen kehityssuuntaus on toivottavasti jatkuvaa ja edelleen kehittyvää.

Suomen tavoite edelleenkin on pitää yllä korkeaa sitoutuneisuuttaan ja korkeaa summaa, mitä tulee tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan rahoitukseen. Olemme arviolta noin 3,6 prosentin osuudessa bruttokansantuotteesta ja hyvin tiukassa kilpailussa naapurimaamme Ruotsin kanssa siitä, kumpi meistä on maailmassa eniten tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaan sijoittanut. Tämän budjettiesityksen perusteella olemme hyvin lähellä yleisesti asetettua tasoa hieman yli 1 prosentin suuruudesta investoinneista tälle sektorille. Tarkka luku taitaa olla 0,96 prosenttia ensi vuotta ajatellen.

Yrityspolitiikan osalta tässä on selkeästi tuotu esille ne keskeiset haasteet, mitä meillä on olemassa, jotka liittyvät ennen kaikkea yrittäjyyden ongelmiin ja yrittäjyyden haasteisiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallituksen keskeisenä välineenä tai sateenkaarihankkeena on ollut Yrittäjyys-hanke, jota on nyt hyvin päämäärätietoisesti toteutettu ja joka tänä päivänä kattaa jo yli 130 erilaista toimenpidettä, jotka nyt hiljattain on evaluoitu. Arvioiden perusteella on olemassa selkeä tarve ja tilaus myös jatkaa tätä Yrittäjyys-hanketta ja löytää siihen tarvittaessa myös uusia painotuksia, joissa selkeästi juuri sukupolvenvaihdos ja sukupolvenvaihdokseen liittyvät haasteet ovat kaikkein keskeisimmässä roolissa. Eri arvioiden mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä, perheyrityksistä, on kymmenen vuoden aikana saapumassa tilanteeseen, jossa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Olen varma, että seuraavan hallituksen yhtenä keskeisenä Yrittäjyys-hankkeen sisältönä tulee olemaan juuri toimenpiteiden etsiminen ja löytäminen, joilla näitä sukupolvenvaihdoksia voitaisiin tukea ja ennen kaikkea valmistaa se jopa useiden vuosien prosessi, mitä menestyksekäs tämän kaltainen toimenpide yleensä vaatii.

Sukupolvenvaihdokset ovat siinäkin suhteessa erittäin tärkeitä, että yleensä perheyritysten merkitys alueiden kehityksen ja oman toimialueensa kannalta on hyvin merkittävä, koska perheyritykset ovat sitoutuneet oman toimialueensa, kuntansa, seutukuntansa kehitykseen hyvin voimakkaasti. Samoin, jos sukupolvenvaihdos ei onnistu, meillä monessa väestöänsä menettävässä kunnassa on tilanne se, että sukupolvenvaihdoksen seurauksena voi olla se tilanne, että koko sen alueen tai tietyn tuotteen palvelukokonaisuus katoaa. Jos kylän apteekkari, optikko tai kirjakauppias ei löydä itselleen seuraajaa, meillä on selkeä vaara siitä, että koko tämä palvelumuoto voi kadota. Sen takia henkilökohtaisesti toivoisin, että me tutkisimme hyvin selkeästi niitä muitakin vaihtoehtoja, mitä Euroopan unionin jäsenvaltiot tässä asiassa ovat tehneet. Muun muassa Italiassa ja Espanjassa on tänä päivänä voimassa erillinen lainsäädäntö, jolla pyritään tukemaan perheyrityksiä ja perheyrittäjyyteen liittyviä sukupolvenvaihdoskysymyksiä.

Kuljetustuen osalta ratkaisu todellakin on se, että meillä on voimassa olevat päätökset vuoden 2003 loppuun ja uuden hallituksen yhtenä keskeisenä haasteena tulee olla miettiä sitten ne jatkotoimenpiteet, mitä liittyy kuljetustuen kehittämiseen siten, että se edelleenkin vastaa EU-lainsäädännön ja EU-jäsenyytemme velvoitteita, mutta että sitä voitaisiin kehittää muuttuvien olosuhteiden mukaisiin tarpeisiin ja myös vastata valiokunnankin mietinnössään esille tuomiin erityisiin haasteisiin.

Kuluttaja- ja kilpailupolitiikan osalta tilanne todellakin on se, että ylivelkaantuneiden osalta erityisohjelma on lähtenyt kohtuullisesti liikenteeseen. Ennakkoarvioiden mukaan yhteydenottoja on ollut hieman vähemmän kuin olettamus on ollut, ja meidän on syytä kyllä tutkia hyvin pikaisesti se, onko kyseessä informaation puute vai se, että varsinaista yhteydenottajaa ei ollut selvillä tai ei ole selvillä, kenen pitäisi lähestyä ketäkin, ja ennen kaikkea, mikä on pankkisektorin ja pankkien vastuu ja kuinka paljon pankit ovat nyt lähestyneet tämän kaltaiseen järjestelyyn sopivia henkilöitä ja ovat tarjonneet vaihtoehtoja ja ratkaisun löytämistä. Lisäresursoinnilla voidaan kuitenkin taata se, että meillä on olemassa riittävästi henkilökuntaa käytettävissä, ja valiokunnan tekemillä täsmennyksillä ja lisäyksillä voidaan huolehtia myös tämän varsinaisen velkaneuvonnan perustehtävien hoitaminen tyydyttävällä tavalla.

Kyseeseen tulevat myös selkeät sisäiset hallinnolliset muutokset ja myös oma sisäinen kehitystyö siitä, miten ja millä tavoin kunnissa velkaneuvontaa tullaan tekemään. Arvioiden mukaan kestävin ja tuottavin ratkaisu on se, että me pääsisimme tilanteeseen, että meillä olisi kokopäivätoimisia kuluttajaneuvojia, velkaneuvojia, jotka mahdollisesti voisivat toimia sitten useiden kuntien palveluksessa tai seutukunnan palveluksessa, ja pyritään ratkaisuun, jossa osa-aikaisista velkaneuvojista siirryttäisiin todellakin kokopäiväisiin toimijoihin ja myös jopa siten, että tietyn alueen neuvojat voisivat erikoistua tiettyihin erityiskysymyksiin. Mutta nämä ovat niitä sisäisiä järjestelykysymyksiä, joista muun muassa Kuluttajaviraston kanssa nyt palveluita toteuttavat kunnat ja lääninhallitukset ovat yhdessä paraikaa neuvottelemassa.

Kuluttajavalituslautakunnan ruuhkan purkamisen osalta on hyvin tärkeää ja ratkaisevaa se määrärahan lisäys, joka nyt on olemassa, joka mahdollistaa asioiden järjestelyn etenemisen sen puitteissa ja niiden aikataulujen puitteissa, jotka ovat kohtuulliset kaikkien kannalta.

Kansainvälistymispolitiikan osalta meillä on tilanne siten, että ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen on mahdollista saada pieni määrärahan lisäys, jonka keskeinen sisältö ja tavoite on se, että pyrimme valiokunnankin mietinnössään kiinnittämän havainnon mukaisesti proaktiivisuuteen eli siihen, että voimme ennakoida niitä muutoksia ja niitä haasteita, mitä meidän ympärillämme on olemassa.

Muun muassa Finpron osalta voidaan todeta, että Finpro on nyt myöskin ensimmäisen kerran kuuden vuoden aikana avaamassa uusia toimitiloja siten, että Pietariin tullaan avaamaan ja on avattukin uusi toimipiste, joka pyrkii vastaamaan niihin uusiin mahdollisuuksiin, mitä Pietarin alueen kasvava talous tulee suomalaisillekin yrityksille tarjoamaan. Samoin olemme kyenneet vastaamaan siihen erityiseen mahdollisuuteen, mitä pohjoisella Jäämerellä olevat öljy- ja kaasuesiintymät meille tarjoavat, avaamalla Finpron toimipisteen Hammerfestiin ja ylläpitämällä tämän kaltaisia toimia. Meidän on oltava jatkossakin tarkkana ja kyettävä reagoimaan niihin muutoksiin joko siten, että tarvittaessa järjestellään uudelleen Finpron toimiverkostoa siten, että uusia toimipisteitä avataan siellä, missä painopisteet selkeästi ovat olemassa, ja ennen kaikkea Aasiassa, ennen kaikkea Kiinan markkinoilla, mutta myös varmasti jatkossa Lähi-idän suunta tulee olemaan hyvin kiinnostava, Arabiemiraatit tai jopa Riadin tai Saudi-Arabian toimipisteiden vahvistaminen ja tehostaminen tältä osin.

Energiapolitiikan osalta on todettu se, että näillä määrärahoilla on lähdetty välittömästi toteuttamaan niitä velvoitteita, mitä eduskunta on tuonut. Energiatuen taso on jo hyvin lähellä Kansallisen ilmastostrategian tavoitetta, joka on ollut olemassa.

Demonstraatiotuen osalta todettakoon se, että hallituksen osalta on tehty suullinen sopimus siitä, kuten täällä todettiin, että rahoitus demonstraatioita varten tullaan järjestämään heti, kun toteuttamiskelpoisia hankkeita on olemassa. Meillä on eräiden aikaisempien hallitusten osalta tilanne ollut se, että määrärahat ovat olleet olemassa, mutta valitettavasti sen kaltaisia hanke-ehdotuksia, jotka olisivat voineet toteutua, ei ole ollut olemassa, mutta olen varma, että hyvin pikaisesti tässä päästään nyt selkeästi eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin tiiviisti hallituksen puolelta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä aloittaa, kun puhumme kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokasta, siitä että se malli, että ihminen on kuluttaja ja ihmisen keskeisin rooli on kuluttaa ja että valtioiden strategiat, yhteiskuntastrategiat, pohjautuvat kuluttamisen lisääntymiselle, ei ole kestävä tapa. Siihen on kylläkin maailmanlaajuinen yhteisö ottanut kantaa viimeksi 4. päivänä syyskuuta Johannesburgissa, jossa Johannesburgin sekä toimintaohjelma että myöskin julistus lähtee siitä, että tämä ei ole mahdollista.

Aivan toisella tavalla kuin luulisi tässä eduskunnan yleisessä keskusteluilmapiirissä Suomi on toiminut nimenomaan tällaisen uuden vaihtoehdon puolesta sekä Euroopan unionissa että myös Johannesburgissa, eli on kymmenvuotisohjelma, jossa pyritään katkaisemaan nimenomaan yhteiskunnan kehityksen ja sitten toisaalta jatkuvan saastumisen, luonnonvarojen riiston välinen yhteys. Toisin sanoen hyvinvointia voidaan kehittää sillä tavalla, että ei koko ajan syvennetä luonnonvarojen ja ympäristön tuhoamista, riistoa ja polkemista. Se on Suomen toiminnan tulosta myös omalta osaltaan, että Euroopan unioni on ottanut tämän kymmenvuotissuunnitelman omaksi asiakseen ja vienyt sitä eteenpäin, ja se todellakin Johannesburgissa tuli mukaan Johannesburgin ohjelmaan. Mielestäni sen tyyppiset implementaatiot pitäisi olla myöskin kauppa- ja teollisuusministeriön strategioissa ja myöskin sitten edelleenkin budjeteissa, ja siinä, millä tavalla se toteutuu, tarvitaan myös eduskuntaa.

Eduskunta kävi YK:n päivänä 24. lokakuuta keskustelun tästä asiasta. Se oli hyvä keskustelu, ja sen tuloksena muun muassa nimenomaan tuli esille se, että eduskunnalle pitäisi vuosittain tuoda selonteko siitä, millä tavalla Johannesburgin päämääriä viedään Suomessa eteenpäin, mitä hallitus aikoo tässä asiassa tehdä ja mitä se on tekemässä ja tekee.

Johannesburg, missä myös ministeri Vilén oli mukana, onnistui todella siinä mielessä, että se ei ollut mikään "kymmenen kuukautta Dohasta", vaan se oli "kymmenen vuotta Riosta", ja tällä tavalla se täytti ne odotukset, mitä kuitenkin maailman kansat, ympäristöliike, yleensä kansalliset liikkeet, ja miksei myös valtiot ja hallitukset, ovat sille asettaneet olosuhteet huomioiden, näin voitaneen täsmentää.

Mutta vielä, puhemies, tähän energiatukeen, mikä on tässä mietinnössä. Tässä eduskunnassahan vietiin risupaketin varjossa ja risupaketin näkösuojassa ydinvoimapäätös läpi. Siinä millä tavalla tämä risupakettiasia toteutuu, kyllä uskoisin jäävän vielä vähän hankalasti jos ei muu niin nilkka siihen pakettiin kiinni, niiden risujen väliin. Ministeri kertoi, että tässä energiatuessa ollaan lähestymässä sitä, mitä Kansallinen ilmastostrategia on esittänyt. Nyt on kaksi vuotta siis joka tapauksessa jääty siitä jälkeen ensinnäkin tämän määrärahan kohdalla.

Edelleenkin, tuon demonstraatiotuenkin yhteydessä, jonka täällä myöskin jaoston puheenjohtaja esitteli, voidaan todeta se, että jos ei tällaista demonstraatiotukea ole todella vuosiin ollut, niin on tietysti ollut aika hankala lähteä viemään eteenpäin kallista, suurta, merkittävää demonstraatiohanketta, ja palaan siihen, millä tavalla hyvinvoinnin kehittämisen yhteys ympäristön tuhoamiseen ja ylenmääräiseen raaka-aineen käyttämiseen katkaistaan: nimenomaan näillä energiatukimäärärahoilla ja myöskin demonstraatiotuella pyritään etsimään sellaisia teknologioita ja käyttötapoja, joilla tämä yhteys voidaan katkaista. — Ed. Kekkoselle totean, että ed. Kekkosen kannattaisi paneutua näihin asioihin, niin naurattaisi vähemmän. — Nimenomaan tällä tavalla pyritään etsimään ne välineet, joilla voidaan saavuttaa niitä päämääriä, mitä yhdessä on, Suomi mukana, esimerkiksi Johannesburgissa sovittu ja myöskin allekirjoitettu.

Faktori 4 ja Faktori 10 ovat muun muassa hyviä tapoja saavuttaa ne tavoitteet, eli voidaan vähentää neljäsosaan esimerkiksi raaka-aineen käyttö, ed. Kekkonen, siitä mitä se on tällä hetkellä, jotta saadaan kuitenkin saman arvoinen lopputulos eli pystytään tuottamaan yhteiskunnalle hyödyllisiä hyödykkeitä.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Kun eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen viidennestä ydinvoimalasta, se liitti päätökseen viisi pontta, ja näiden ponsien tarkoituksena oli turvata uusiutuvan energian tutkimus- ja kehitystyö siitä huolimatta, että maahan rakennettaisiin viides ydinvoimala. Valtion teknillinen tutkimuskeskus on paikka, jossa tätä kehitystyötä tehdään. Vtt pyrkii edistämään luonnonvarojen tehokasta käyttöä ja vähentämään energiankulutusta. Vuoden 2003 energiantutkimuksen painopistealueita ovat uusiutuvien energiamuotojen, erityisesti bioenergian, käytön edistäminen, energiansäästö, energian ympäristövaikutukset sekä energiantuotantoon ja -käyttöön liittyvät ilmastoasiat eli hyvin pitkälle samoja asioita, joita eduskunta on ponsillaan vaatinut. Näistä eduskunnan vaatimuksista huolimatta Vtt:n toimintamenoja on ensi vuoden talousarviossa leikattu edellisvuodesta 957 000 euroa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös energiantutkimuksen saamiin resursseihin.

Vastauksessaan talousarvioaloitteeseeni kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että Vtt:n toimintamenoihin kohdistuva leikkaus kohdistuu yleisesti tutkimuslaitoksen toimintamenoihin ja että Vtt voi itsenäisenä virastona kohdentaa leikkaukset parhaaksi katsomallaan tavalla — todella ovelaa. Kun leikkaa vain yleisesti joltakin laitokselta, ei siis ota vastuuta siitä, että leikkaus kohdentuu johonkin laitoksen toimintaan, kuten energiantutkimukseen. Vähän niin kuin leikkaisi yliopistolta ja ihmettelisi sitten perästäpäin, miksi ne vähentävät opetustunteja, eihän niistä ole käsketty säästää.

Monet laitokset ovat joutuneet valtiovarainministeriön matkakululeikkausten kohteiksi. Kun rahaa on rajoitetusti, on tämä ymmärrettävää. Vtt:n kohdalla leikkaus on kuitenkin kohtuuton tai ei vain kohtuuton, vaan myös väärin laskettu. Matkakulujen leikkaukset on Vtt:n kohdalla laskettu kokonaismatkakustannusten perusteella eli ne sisältävät myös kaiken maksullisen tutkimuksen ja muun ulkopuolisen rahoituksen turvin tehtävään toimintaan liittyvät matkakustannukset. Budjettirahoitteisen toiminnan osuus Vtt:n toiminnasta on kuitenkin vain 28 prosenttia, joten tämä leikkaus on moninkertaisesti liian suuri. Samaa laskukaavaa on noudatettu muissakin laitoksissa, mutta Vtt:n kohdalla tämä vähennys on radikaalein. Vtt:n kohdalla leikkaukset ovat todella vakavia siitäkin syystä, että eduskunta on hyvin painokkaasti ilmaissut kantansa energia-alan kehitystyön puolesta.

Jos olen kritisoinut valtiovarainministeriötä aikaisemmin, on syynä ollut yleensä poliittiset erimielisyydet. En kuitenkaan ole ajatellut, että ministeriössä tehdään tämän kaltaisia virheitä, ja kun niitä tehdään, niin kuvittelisin, että ne korjattaisiin ja myönnettäisiin tehdyt virheet, jollainen tässä on tapahtunut.

Arvoisa rouva puhemies! Vtt on katsonut valiokunnan asiantuntijakuulemisessa, että määrärahan leikkaus heikentää ratkaisevasti sen tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiä. Vtt:n pitäisi kulkea teknologisen kehityksen kärjessä, sen huipulla, mutta ilman riittäviä julkisia resursseja siitä uhkaa tulla tieteellistä toimintaa vailla oleva insinööri- ja konsulttitoimisto.

Valtiovarainvaliokunta esittää, kuten ed. Laukkanen kertoi, eduskunnan lausumaa, jota siteeraan vielä: "- - laskentaperusteen virheellisyydestä johtuva osuus Vtt:n matkakustannusten leikkauksesta korvataan siten, että Vtt:n tutkimus- ja kehitystyön edellytykset turvataan". Aivan, ihan kivaa, mutta ei se riitä. Mitä se vaikuttaa? Toteutuuko tuo lausuma? Jotta Vtt:n tieteellisen työn toimintaedellytykset voidaan turvata, tarvitaan myös rahaa, ja ihmettelen sitä, että hallitusryhmien edustajat vetivät viime vaiheessa Vtt:ltä pois rahat, jotka jaosto oli ihan loppumetreille asti suunnitellut antavansa Vtt:lle tämän virheen korjaamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2003 talousarvion momentille 32.20.22 lisäyksenä 957 000 euroa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenoihin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensiksi kommentoin kuljetustukiasiaa sen takia, että siinä minusta tämä fokus, niin kuin hienosti nykyisin sanotaan, on väärä. Sen pitäisi ehdottomasti olla suunnattuna Ruotsiin, arvoisa ministeri, jossa on kova järjestelmä, toimiva järjestelmä, jossa potentiaali käytettäväksi rahaksi on 250 miljoonaa kruunua, joka on siis paljon rahaa, kun verrataan siihen, mikä on Suomessa. Tämähän on Euroopan unionin sisämarkkinoilla kilpailunvääristymä, jota ei pidä hyväksyä, ja EU-komissio ei ole puuttunut siihen, että Ruotsilla tämmöinen järjestelmä on. Uskoisin ministerin lappilaisena kansanedustajana tämän erinomaisen hyvin tietävän. Siis toisin sanoen sinne pitää katsella.

Arvoisa puhemies! Tästä risupaketista ja sen nykytilanteesta. Minusta hallitus on ollut reilu sinä mielessä, että kun tätä ministerin markkinoimaa 18 miljoonan euron verohelpotuspakettia markkinoidaan siellä hallituksen esityksen perusteluissa, niin sanotaan reilusti, että taitaapi olla sillä tavalla, että se menee olemassa olevien laitosten pönkittämiseen. Ei nyt tietysti ihan juuri tällä tavalla sanota, että pönkittämiseen, mutta sen hyväksi, mikä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että se rahamäärä menee suoraan tulohyvitykseksi näille olemassa oleville energialaitoksille.

Oulun Energia on hyvä esimerkki siitä, mitä se on merkinnyt käytännössä. Oulun Energia sai viidettä ydinvoimalaa koskevan vaatimuksen siitä, että pitää tulla näillä ja näillä rahoilla mukaan tämän viidennen ydinvoimalan rakentamiseen, ja se raha otetaan tästä. Toisin sanoen tämä verohelpotustuki on se, mikä on sitä ylimääräistä rahaa, joka käytetään tähän tarkoitukseen, ja sillä siisti. Eikä tässä ole sen ihmeellisempää. Erittäin taitava jippo kerta kaikkiaan ohjata valtiolta vanhassa rahassa 100 miljoonaa markkaa ydinvoimalan rakentamiseen. Onneksi olkoon! Kyllä te eteviä olette.

No, mikä koskee sitten tätä muuta osaa risupakettia, niin tällä tuotettu volyymi jää niin alhaiseksi, että sillä ei ole mitään kapasiteettia lisäävää vaikutusta. Päinvastoin nyt ollaan sellaisessa ihmeellisessä tilanteessa, että ei ole luotu näitä uusiutuvien energialähteitten markkinoita lainkaan, muun muassa kuituun perustuvia markkinoita. Tällä hetkellä on järjestelmä sillä tavalla, että näissä metsähakkeissa jnp. kolme laitosta on jakanut markkinat keskenään: Pietarsaari, Joensuu ja Oulu, siinä ne. Toisin sanoen ne pitävät tällä hetkellä markkinat status quo -tilanteessa ja mitään todellista kehitystä ei tällä hetkellä tapahdu. Toisin sanoen tämä risupaketti on armoton kupla.

Se, mikä on myönteistä, on se, että nyt on keksitty, että nyt voidaan, kun se ydinvoimalaperiaatepäätös on tehty, toki hyväksyä se, että muun muassa tämä ruokohelpi voidaan hyväksyä energiakasviksi. Sehän täällä kiistettiin valiokunnassa jnp., ettei sillä ole mitään merkitystä. Nyt sentään on tuhansissa hehtaareissa tuotantoala. Nyt on huomattu, että sehän onkin ihan kannattavaa hommaa. Eli siinä suhteessa jotakin myönteistä on tapahtunut, kun se päätös tapahtui. Joka tapauksessa potentiaali on todella suuri. Se on meikäläisissä olosuhteissa niin sanotuilla joutopeltohehtaareilla noin 1 800 megawattia sähköntuotantotehoa, joka on paljonlaisesti ja jolla on toisin sanoen markkinoita luovaa merkitystä.

Sitten demolaitoksesta muutama sana: Silloin, kun käytiin keskustelua vuosi sitten tästä ydinvoimalasta, Vtt:n tutkijat kävivät esittelemässä näitä demolaitoksia ja aivan valmiita suunnitelmia, kertoivat, kuinka monta kertaa niitä on tarjottu eri yhtiöille jnp. On perusteelliset systeemit valmiina. Mutta jos on sovittu näitten muutamien harvojen sähköntuotantoyksiköitten kesken, firmojen kesken, että ei tämmöisiä hommia tehdä ja sillä siisti, ei mitään tapahdu. Tämä on siis sellainen tilanne, että on itse sovittu, että näin nyt ei vaan tapahdu ja näitä risupaketteja hoidetaan tämmöisenä lumepolitiikkana ja sillä sipuli.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Satu Hassi /vihr:

Arvoisa puhemies! Myös minä keskityn puheenvuorossani tähän energiapolitiikkaan ja niin sanottuun risupakettiin.

Tämän viikon maanantainahan jättivät esityksensä kauppa- ja teollisuusministerille ne työryhmät, joiden piti laatia tarkemmat esitykset siitä, miten eduskunnan ja myös hallituksen hyväksymät niin sanotut risupakettiponnet toteutetaan. Jos näiden risupakettiponsien toteuttaminen jää maanantaina julkistettuihin työryhmäesityksiin, niin voidaan päätellä, että risupaketti oli täyttä huijausta. Maanantaina esitellyt toimet ovat suurimmaksi osaksi erilaisia lisäselvityslistoja, joille lisäselvityksille ei aseteta edes aikataulua. Työryhmä, jonka tehtävänä oli esittää uusiutuvan energian edistämistoimet, on suorittanut tiettyjä tilastointimuutoksia ja lisäksi suuntaa tiettyjä edistämistoimia aivan muihin asioihin kuin niihin, joita eduskunta ponsillaan halusi edistää.

Tilastointimuutoksia on esimerkiksi se, että jätteenpolton lisäys nyt, toisin kuin aikaisemmin, lasketaan uusiutuvan energian lisäykseksi. Myös esitetystä lisärahasta huomattava osa suunnataan nimenomaan jätteenpolton edistämiseen.

Toiseksi, arviota uusiutuvan energian kasvusta on saatu nousemaan sillä, että on muutettu optimistisemmaksi paperiteollisuuden suhdannearviota, ja paperiteollisuushan käyttää polttoaineena puupohjaisia prosessijätteitä, jotka toki ovat uusiutuvaa energiabiomassaa.

Edelleen, toisin kuin ennen, on laskettu mukaan tavoitellut tehonkorotukset suuriin, yli 10 megawatin vesivoimaloihin. Tämä osuus maanantaisesta paketista kumoutui eilen, koska suurin osa näistä suurten vesivoimaloiden tehonkorotuksista, joita työryhmä havittelee edistävänsä, edellyttäisi Vuotoksen altaan rakentamista. Senhän eilinen korkeimman hallinto-oikeuden päätös teki mahdottomaksi.

Ne asiat, joita eduskunta ponsillaan halusi edistää, eli kotimaista puuhaketta käyttävä yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto pienissä ja keskisuurissa paikallisissa laitoksissa, peltobiomassa, tuulivoima ja maalämpöpumput, eivät saa juuri minkäänlaisia edistämistoimia sen maanantaisen työryhmän esityksen mukaan. Eduskunnan ponsissaan mainitsemat markkinapohjaiset edistämistoimet, kuten energiaveron kehittäminen ja uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön asteittain nousevan ostovelvoitteen säätäminen sähköä markkinoiville yhtiöille, joka keino on päätetty ottaa käyttöön viidessä EU-maassa, nämä molemmat jätettiin työryhmässä ainoastaan sen maininnan varaan, että tehdään joskus hamassa tulevaisuudessa, tarkemmin määrittelemättömässä tulevaisuudessa, lisäselvityksiä.

Toinen työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotuksia sähkönsäästön edistämiseksi, ei juuri sen parempia villoja saanut aikaiseksi. Kaiken huipuksi, kun työryhmässä esitettiin arvio näillä toimilla saavutettavasta lisäsäästöstä, se jäi kauas taakse hallituksessa ministeri Mönkäreen esityksestä hyväksytyn ponnen asettamasta tasosta. Kun tämä oli työryhmässä todettu, seuraavaan kokoukseen tuotiin uusi laskelmien tulos. Aivan samoista toimista oli yhtäkkiä, hokkuspokkus, saatu yli yksi terawattitunti enemmän lisäsäästöä. Mitään selitystä työryhmän jäsenille siitä, mihin tämä laskelmien tuloksen muutos perustui, ei annettu, eli toisin sanoen syntyy vaikutelma siitä, että nämä numerot on vedetty lähinnä stetsonista.

Jos nyt todella eduskunnan ponsien toteuttaminen jää näin onnettomiin toimenpiteisiin, jotka osittain kohdistuvat kerta kaikkiaan aivan eri asioihin kuin mitä eduskunta halusi ponsillaan esittää, niin minä katson, että jokaiselta semmoiselta ydinvoiman puolelle risupaketin ansiosta kääntyneeltä kansanedustajalta, joka nyt todella kuvittelee, että näillä ponsilla on jotain saatu aikaan, puuttuu joko ymmärryskykyä tai rehellisyyttä. Erityisesti ihmettelen sitä haluttomuutta, mikä Suomen hallituksessa on ottaa käyttöön markkinapohjaisia, siis valtiolle ilmaisia markkinapohjaisia, edistämistoimia uuden puhtaan energiatekniikan edistämiseksi. Suomessa suhtaudutaan äärimmäisen torjuvasti siihen, että energiaveron tasoa merkittävästi nostettaisiin, vaikka se kansallisen ilmastoselonteon valmistelun yhteydessä todettiin välttämättömäksi. Edes sitä, että energiaveron rakennetta muutettaisiin paremmin ohjaavaksi, ei ole valmisteilla, vaikka viime keväänä Kioto-ministerityöryhmälle esitetyt laskelmat osoittivat, että nykyinen energiaveron rakenne ei ole erityisen hyvin ohjaava.

Pari viikkoa sitten olin Ruotsissa maakaasuseminaarissa, jossa Ruotsin energiaministeriön valtiosihteeri selosti Ruotsissa käyttöönotettavaksi päätettyä järjestelmää, jossa sähköä myyville yhtiöille asetetaan velvoite hankkia myymästään sähköstä vuosittain kasvava osuus uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Tämä on siis Ruotsissa päätetty ottaa käyttöön ja neljässä muussakin EU-maassa. Ruotsin energiaministeriön valtiosihteeri totesi, että tämä on erinomainen tapa yhdistää markkinat ja toisaalta valtiovallan ohjaus. Olen itse hänen kanssaan aivan samaa mieltä, ja minusta on todella käsittämätöntä, että tämän valtiolle ilmaisen keinon käyttö ei Suomessa näytä kelpaavan. (Ed. Kekkonen: Mikä se keino on?) — Se keino on eduskunnan ponsissa mainittu keino, että sähköä myyville yhtiöille asetetaan velvoite hankkia uusiutuvalla energialla asteittain kasvava osuus siitä sähköstä, jonka ne kuluttajille edelleen myyvät. Tämä keino on viidessä EU-maassa päätetty ottaa käyttöön.

Myöskin viime keväänä Suomessa vieraillut Belgian energiaministeri totesi, että Belgiassa aiotaan edistää uusiutuvaa energiaa tällä tavalla. Valtio ei aio tukiaisina panna tähän asiaan pennin hyrrää. Se asettaa vain sähköä myyville yhtiöille tämän velvoitteen ja ne saavat itse markkinoilta etsiä edullisimmat ratkaisut, joilla uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön hankintavelvoite toteutetaan.

Suomen hallitus on myös käsittämättömän kielteisesti suhtautunut EU:n suorastaan tarjottimella tarjoamiin mahdollisuuksiin edistää uusiutuvaa energiaa, kuten päästökauppadirektiiviin. Niin kauan kuin vihreät olivat hallituksessa, mehän olimme hallituksessa ainoa ryhmä, joka puhui tämän päästökauppadirektiivin puolesta. Onneksi nyt tässä joulukuussa EU:n ympäristöneuvosto teki tästä direktiivistä päätöksen, ja todennäköistä on, että neuvoston ja parlamentin yhteisymmärrys tästä asiasta syntyy varsin pian ja että päästökauppa todella pääsee sitten käyntiin vuodesta 2005.

EU on tarjonnut myöskin sitä mahdollisuutta sähkömarkkinadirektiivin uusimisen yhteydessä, että sähköä myyvät yhtiöt velvoitettaisiin antamaan kuluttajille vuosittain sähkölaskun yhteydessä selko siitä, paljonko kyseisen kuluttajan ostaman sähkön tuottaminen on aiheuttanut toisaalta hiilidioksidipäästöjä, toisaalta radioaktiivista ydinjätettä. Suomen hallitus tämän sähkömarkkinadirektiivin käsittelyn yhteydessä kynsin hampain vastusti nimenomaan sitä, että sähköntuotannon yhteydessä synnytetyn ydinjätteen määrä tarvitsisi mainita. Tämäkin on minusta täysin käsittämätöntä, kun Suomi toisaalta eri yhteyksissä julistaa EU:ssa toimivansa avoimuuden puolesta. Tällainen kuluttajainformaation tarjoamisvelvoitehan olisi valtiovallalle ilmainen tapa kannustaa kuluttajia siirtymään sähkönostossaan puhtaampiin vaihtoehtoihin, kotimaiseen uusiutuvaan energiaan.

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa todella siltä, että uusiutuvan energian edistämiseen ei löydy todellista poliittista tahtoa tältä hallitukselta. Toivottavasti vaalien jälkeen maassa on sellainen hallitus, jolta tätä tahtoa löytyy.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Näin aamuyön tunteina vielä muutama sana kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokasta.

T&k-rahoja budjetissa on vähennetty ja niiden vähyys on jo pidemmän aikaa tiedostettu. Tämä on meidän kansantaloutemme kannalta varsin negatiivinen asia. Valtio vähentää rahoitustaan varmasti ajatuksella, että yritykset sitten lisäävät omia kehittämisrahojaan. Näin suuryritysten kohdalla on käynytkin, mutta sitten kun mennään uusien innovaatioasioiden puolelle, jotka synnyttäisivät uutta, uusia tuotteita ja uusia työpaikkoja, niin siihen rahoja ei osoiteta. Tänä vuonna oli jo tuossa elokuun tietämissä tilanne se, että reilut 600 eteenpäinvietävää hanketta hylättiin, koska rahat puuttuivat. Ei meillä ole varaa tällaiseen osaamisen tuhlaukseen, vaan meidän on yksinkertaisesti osoitettava riittävät rahat, jotta näistä uusista innovaatioista voidaan seuloa näitä todellisia menestystekijöitä.

Sitten tähän energiapolitiikkaan, jota täällä vihreät varsin voimakkaasti ovat ruotineet, nimenomaan kotimaisen energian tukea. Kyllä hallituksen esityksessä kotimaiselle energialle on kuitenkin tukea ainakin niihin hankkeisiin, joita tällä hetkellä on vireillä. Erityisen positiivinen asia on tämä mietinnössä oleva toteamus, että kun demonstraatiolaitokselle hakemus tulee, ja todennäköisesti tulee jo kevään aikana, sille osoitetaan rahat. Meidän on helppo tietenkin kysyä, miksi kotimaisesta puusta, turpeesta ja muusta ei sähköä tule tähän tilanteeseen enempää kuin tällä hetkellä tulee. Mutta nämä investoinnit ovat pitkien päätösten takana ja tässä on kuitenkin jo monta monituista vuotta rakennettu laitoksia. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa tällä hetkellä on polttoaineesta selkeä puute. Hallituksen toivoisi hyväksyvän tämän KTM:n työryhmän esityksen, että investointitukia tultaisiin myöntämään jatkossa myös näille korjuuketjuille. Se on äärettömän tärkeä asia, koska korjuuketjut ovat kalliita ja edellyttää jo paljon siviilirohkeutta lähteä liikkeelle, siihen vääjäämättä tarvitaan tukitoimenpiteitä. Tämä Suomen surullinen sähkötase osoittaa varmasti talven aikana ydinvoimaratkaisun tarpeellisuuden.

Mielestäni meidän pitäisi pyrkiä ja meidän on pyrittävä sähköntuotannossa mahdollisimman lähelle omavaraisuutta, ja vaikka nyt tämä ydinvoimalaitos sitten kymmenen vuoden päästä tai vuoteen 2010 mennessä tuleekin rakennettua, niin meillä on kyllä vielä toisen ydinvoimalaitoksen verran tarvetta kehittää kotimaisen energian hyötykäyttöä, ja siihen on kansantaloudellisesti perustellut lähtökohdat.

On pakko kysyä edustajien Ojansuun ja Hassin puheenvuorojen johdosta, mitkä ovat ne vihreiden vaihtoehdot tuottaa sähköä tähän yhteiskuntaan, meidän kansantalouteemme, riittävästi. On iloittu, on eilinen iltapäivä juotu kuohujuomaa sen vuoksi, että Vuotoksen altaasta tuli kielteinen päätös. Nyt ilakoidaan, että risupaketissa ei ole riittävästi rahaa. Minulle ei ainakaan riitä se toteamus, että sähköä tulee töpselistä. Se on nähty tässä aika ajoin, että sitä sähköä ei sieltä tule, ja ensi talvi saattaa olla meillä todella tiukkaa aikaa. Energiapolitiikassa tarvitaan yksituumaisuutta senkin vuoksi, että meidän teollisuudellemme tulee näistä ilmastoratkaisuista, hiilidioksidipäästöasioista, aika kovat uudet haasteet.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä ihan lopuksi, kun KTM hallitsee hyvin laajasti myös valtionyhtiöitä: Valtion omistuksen kehittäminen on erittäin tärkeää. Mielestäni nyt meillä uudessa tilanteessa, kun Euroopan unioni laajenee ja tähän lähialueelle tulee entistä suurempaa kilpailua, myös valtionyhtiöiden on katsottava investointeja nimenomaan kotimaahan ja mahdollisesti myös uusille alueille, joissa syntyy aitoja työpaikkoja. Me olemme seuraavaksi selkeästi haastettuja, ja meidän täytyy kyetä vastaamaan siihen haasteeseen niin, että me kykenemme luomaan uusia työpaikkoja, ja siinä on myös valtionyhtiöiden oltava mukana.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaoston puheenjohtaja ed. Laukkanen esitteli mielestäni erinomaisella tavalla valiokunnan mietintöehdotuksen KTM:n osalta. On todettava, että jaoston työskentely oli erinomaisen hyvää huolimatta siitä, että tähän mietintöön jätettiin muutama eriävä mielipide. Toinen tuli keskustan suunnalta ja toinen vihreitten.

Ihan muutamiin asioihin haluaisin myöskin ottaa tässä yhteydessä tämän pääluokan osalta kantaa. Täällä jaoston puheenjohtaja, samaten kuin ministeri, puhui teknologiapolitiikan osalta. Niin kuin me tuolla asiantuntijakuulemisessa totesimme, meillä päähuoli oli KTM:n pääluokassa se, että ollaan menettämässä erittäin hyvää kansainvälistä kilpailuasemaa tulevaisuudessa, jos ei pystytä lisää satsauksia tekemään. Ministeri kuvasi erinomaisella tavalla sitä, mikä meidän asema maailmalla on ollut, mutta jotta se pystyttäisiin pitämään, tarvitaan lisää satsauksia. Tämä ponsi, mikä tähän mietintöön on liitetty tältä osin, on hyvin perusteltu. Minä jaksan kyllä uskoa siihen, että tämä ponsi tulee hyvin vakavasti otetuksi, kun asioita valmistellaan ja ehdotuksia eduskunnalle tehdään.

Sitten tähän yrityspolitiikkaan ja alueelliseen kuljetustukeen. Tämä on asia, mikä on puhututtanut meitä hyvin pitkään. Nyt sikäli tilanne oli erinomaisen hyvä, että hallitus piti siitä sopimuksesta kiinni, mikä tässä joku aika sitten tehtiin siitä, että kuljetustuki edelleen tulee, kun tässä muutamana vuotena peräkkäin esitettiin, että kuljetustuki lakkautettaisiin ja laki kumottaisiin. Määräytymisperuste, niin kuin jaoston puheenjohtaja totesi, on sen kaltainen, että toivon, että ministeri Vilén tätä kysymystä sitten EU:n kanssa selvittää. Pyrittäisiin siihen tavoitteeseen, mitä tässä ponnessa lausutaan. Ponsi on nyt sitten toistamiseen jaoston ja valiokunnan ehdotuksena.

Kuluttaja- ja kilpailupolitiikan osalta meillä oli haluja lisätä määrärahoja esitettyä enemmänkin, mutta sitten hallituspuolueiden välisissä neuvotteluissa päädyttiin siihen, että esitetään 100 000 euroa nimenomaan tämän asian hallintajärjestelmän hankintaan ja sen kehittämiseen.

Talous- ja velkaneuvonnan osalta tiedetään ne ongelmat, mitä sillä alueella on. Määrärahaesitys lähti jaostosta vähän korkeampitasoisena kuin mihin se sitten neuvotteluissa päätyi. Toki tässä on muistettava, että jo hallituksen esityksessä esitettiin 1,55:tä miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän rahaa. Nyt sitten valiokunta ehdottaa, että sinne lisätään vielä 700 000 euroa, mutta tarve on huomattavasti suurempi.

Kansainvälistymispolitiikan osalta Finpro, kuten ministeri totesi, on avaamassa uusia toimipisteitä. Minusta on erinomainen asia myös se, että Pietarin suuntaan ja ylipäätään Venäjälle toimintaa ollaan tehostamassa. Itse olen Keski-Suomessa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykesin toiminnassa mukana, sen hallituksen puheenjohtaja, ja meillä on Pietarissa toimisto ollut seitsemän vuoden ajan ja kokemukset ovat erinomaisen hyvät. Me olemme pystyneet sillä tavalla kyllä saattamaan monta suomalaista yritystä yhteistoimintaan venäläisten yritysten ja venäläisten kanssa samalla, kun tietenkin olemme avanneet ovia heidän tulla tänne Suomeen. Se on ollut erittäin positiivista ja merkittävää.

Yksi asia, mikä Finpron toiminnassa tulisi mielestäni harkittavaksi, on se, että kun nyt yhä enemmän puhutaan alueellisesta toiminnasta, seututoiminnasta, maakunnallisesta toiminnasta, niin kyllä mielestäni tulisi antaa Finprolle mahdollisuus vahvistaa myös alueellista toimintaa niin, että Finpro voisi ankkuroitua alueelle voimakkaammin. Tiedän sen, että tästä asiasta on keskusteltu ja Finpron johto on omissa tavoiteohjelmissaan tämän suuntaisia tavoitteita asettanut. Se merkitsisi sitä, että silloin Finpro voisi siellä alueella merkittävästi vahvistaa alueiden yritysten kansainvälistymistä.

Energiapolitiikan osalta, niin kuin jaoston puheenjohtaja totesi, tarkoitus oli päivittää nuo ponnet. Minusta on halveksittavaa puhua risupaketista. Me teimme tässä eduskunnassa merkittävän, todella historiallisen energiapoliittisen ratkaisun, niin kattavan ratkaisun, että ikinä ei tämä eduskunta ole vastaavaa tehnyt, ja sen takana pystyy hyvinkin olemaan.

Täällä on puhuttu demohankkeesta ja todettu, että kaiken maailman esityksiä on tehty, mutta ei vaan lähde liikkeelle. Me tiedämme sen, että nyt on kauppa- ja teollisuusministeriöön tulossa hakemus nimenomaan Martinlaakson hankkeen osalta, jossa on Vantaan Energia, Pohjolan Voima, Vapo yhteistyössä mukana. Tiedämme sen, että kun se hakemus sinne tulee, kauppa- ja teollisuusministeriö tekee sen osalta myönteisen päätöksen.

Kaiken kaikkiaan satsaukset ovat hyvin hyvin merkittävät, mitä nyt sitten sen energiaratkaisun jälkeen tullaan tekemään, ja uskon niin, että tehostetusti nyt sitten uusiutuvien energialähteiden kehittämistä voidaan edistää.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Laitisen puheenvuoro pani nyt ajatukseni uusiksi siitä, mitä olin ajatellut sanoa. Oli kovasti mukava kuunnella, että keskisuomalainen yritysajatus on saanut aikaan paljon Pietarissa, mutta kyllä kaakkoissuomalaisena on pakko sanoa myöskin se, että toivon todella, että me emme eläisi enää siinä illuusiossa, jossa valtiollinen tai yhteiskunnallinen järjestelmä tekisi yhteistyötä valtiollisen tai yhteiskunnallisen järjestelmän kanssa siellä, koska siitä ei tule kyllä yhtään mitään. Tämä on yritysten välistä toimintaa, yksittäiset yritykset ovat ne, jotka tällä hetkellä pärjäävät, jos ovat pärjätäkseen Venäjän puolella. Minusta tämä on erinomaisen syvä ja suuri kulttuurimuutos, joka kannattaa iskostaa kaikkien niiden päähän, jotka tätä toimintaa suhteessa itään harjoittavat.

Ed. Laitinen tässä hiukan pohdiskeli seikkaa sitä, että nimitykseen "risupaketti" liittyisi halventava vivahde. Minä olen hänen kanssaan sataprosenttisesti samaa mieltä. Siihen ratkaisuun, joka täällä tehtiin aikoinaan, muutama kuukausi sitten, ydinvoiman suhteen, liittyi tämä paketti, joka sai vähän tämmöisen leikkisän sivujuonteen tällä risupaketilla. Minusta se on toteutettu tai pantu käyntiin ne prosessit, jotka liittyivät siihen. Tässä suhteessa minusta ed. Hassin puheenvuoro oli suorastaan kummallinen, kun hän kuitenkin oli valmistelemassa hallituksessa tätä kyseistä ohjelmaa. Hän antoi kovin kovin kepeän kuvan (Puhemies koputtaa) siitä, mitä tämä risupaketti, joka nimenä on perin huono, piti sisällään. (Puhemies koputtaa)

Rouva puhemies! Tiedän, että minun pitäisi nyt tulla puhujakorokkeelle, eikä minulla ei ole syytä sinne tulla, sanon vain sen, että minusta tämä risupaketin vähättely ei ole enää tästä maailmasta. Se oli osa kokonaisuutta, jota pannaan toimeen kaiken aikaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salolle vastauksena muutama näkökohta.

Ensinnäkin: Meillä ei ole tällä hetkellä bioenergiamarkkinoita, ei todellakaan ole, ja se tarkoittaa, että meillä ei ole myöskään logistiikkaa, joka on siinä aivan välttämätön. Meillä pitää olla markkinat, että se logistiikka syntyy. Tiedätte hyvin, kun itse toimitte tämmöisellä alalla, jossa teillä on kuljetuskalustoa, millä ehdoilla tämä homma toimii. Tällä hetkellä tilannetta todella pahasti sotkee se, että meiltä viedään hirmuinen määrä sähköä Ruotsiin hirmuisen korkeaan hintaan, mikä sotkee tämän suomalaisen kuvan ihan täydellisesti.

Edelleen: Teille on toimitettu paperiversionakin Uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotannon vaihtoehto KIO-X -asiakirja, joka on ollut yleisessä arvioinnissa eikä vääräksi osoitettu, eli meillä on todellinen vaihtoehto ja on ollut jo pitkään.

Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén

Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä ed. Tiusasen kanssa siitä, että Johannesburgin kokous oli menestys. Jos maailman kansojen johtajat kokoontuvat kerran kymmenessä vuodessa pohtimaan yhdessä maapallomme yhteistä tulevaisuutta ja siihen liittyviä velvoitteita, jo pelkästään tämän kaltaisen sitoumuksen toteuttaminen on jo suuri saavutus. Suomen osalta voi olla erityisen tyytyväinen siitä, että todellakin kestäviin kulutustapoihin liittyvät periaatteet saatiin hyväksyttyä siellä kokouksessa.

Voin ilokseni kertoa, että myös ministeriön taholla tätä ollaan kansallisesti käynnistämässä ja etsimässä käytännön toimia, miten myös Suomi omalta osaltaan kotimaassa tulee vastaamaan siihen velvoitteeseen, jonka olemme saaneet nyt myös muille maailman kansoille. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja ympäristöministeriö ovat juuri muodostaneet yhteisen työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii tohtori Risto Ranki, joka on etsimässä nyt niitä käytännön sovellutuksia ja muokkaamassa käytännön strategiaa Suomessa tapahtuvalle toiminnalle ja näille seurantatehtäville ja velvoitteille, mikä meillä on olemassa.

Olen myös samaa mieltä edustajien Kekkosen ja Laitisen kanssa siitä, että kun historiantutkijat aikanaan analysoivat ja arvioivat vaalikausien tapahtumia, tämän eduskunnan tekemä päätös ydinvoiman rakentamisesta tulee varmaan olemaan se poliittisesti kaikkein kauaskantoisin ja merkittävin yksittäinen päätös, mitä on saatu aikaiseksi, päätös, jonka keskeinen sisältö on turvata kilpailukykyinen energia Suomessa, turvata sen luotettava saanti ja vastata myös kansainvälisiin velvoitteisiin, mitä meillä on olemassa. Tämä päätös, jota pohjusti perusteellinen keskustelu eri elementteineen, eri mielipiteineen, ja johon liittyivät myös ne energiapoliittiset ratkaisut, mitä nyt tässä valtion budjetissa on esitelty, on kokonaisuus ja kestävä kokonaisuus, joka mahdollistaa mielestämme ne keskeiset tavoitteet kilpailukyvyn turvaamisesta mutta myös kuluttajan edun turvaamisesta tilanteessa, jossa luonnonolosuhteet aina tulevat olemaan huomattavasti paljon haastavammat kuin jossakin toisessa maassa, niin kuin viimeaikaiset tapahtumat ovat jälleen kerran meille Suomessa todistaneet.

Haluaisin vain muistuttaa energiatuen myöntämisvaltuuksien osalta siitä, että mehän esitämme nyt 31,2:ta miljoonaa euroa, joka on tähän vuoteen nähden 6 miljoonaa euroa enemmän, ja verrattuna vuoteen 2000 kasvu on kokonaista 50 prosenttia. Mielestäni nämä ovat merkittäviä lukuja, merkittäviä sitoumuksia, mitä on tehty, varsinkin kun tähän liittyvät myös energiatukea koskevat muut linjaukset siten, että kaikki uuteen teknologiaan perustuvat uusiutuvien energianlähteiden hankkeet ja energiansäästöhankkeet voivat saada maksimissaan 40 prosentin tuen, kun aiemmin kyse oli vain tuulivoimahankkeista. Uskon, että nämä ratkaisut ovat sen kaltaisia, jotka auttavat mahdollistamaan meidän muidenkin kansainvälisten velvoitteidemme toteuttamisen.

Myös päästökaupan osalta meillä on olemassa nyt ratkaisu, joka on neuvoteltu rakentavasti ja hyvin eri osapuolten kanssa, niin suomalaisten yritysten, teollisuuden kuin muiden intressiryhmien kanssa, ja joka nyt on saavuttanut sitten ratkaisunsa myös Brysselissä ja on saatu direktiivimuotoon. Nyt meidän haasteenamme on, miten kansallinen toteutuminen tulee tapahtumaan. Ei ole kenenkään intressi se, että päästökauppadirektiivistä voisi tulla sellainen, joka muodostuu yritystoimintaa estäväksi tai sitä rajoittavaksi ja tiettyjä rajoja ja raameja asettavaksi, vaan me joudumme etsimään nyt kansallisesti joustavia tapoja. Ministeri Backman omalta osaltaan on, jos nyt katsoo kelloa, toissa päivänä Virossa tehnyt tiettyjä keskeisiä sopimuksia Suomen ja Viron välisestä yhteistyöstä tähän kysymykseen liittyen.

Kuljetustuen osalta haluan todeta vain lyhyesti sen, että kuljetustukijärjestelmä on suunnilleen saman muotoisesti käytössä niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassa. Sen volyymi vaihtelee hieman, ennen kaikkea Ruotsissa se on kaikkein korkeimmillaan, mutta kaikissa näissä maissa tätä tukijärjestelmää on uudistettu ja muovattu ja muokattu. Oikeastaan Ruotsissa sitä on myös supistettu viime aikoina. Keskeistähän tietysti on se, että uudella hallituksella on nyt mahdollisuus arvioida ja analysoida omalta osaltaan se, miten tätä järjestelmää voitaisiin kehittää, miten se voitaisiin saada entistä paremmin logistisia yhteyksiä palvelevaksi ja rakenteita tukevaksi siten, että kilpailuedellytykset eri puolilla Suomea olisivat mahdollisimman tasavertaiset ja tasa-arvoiset kaikille eri toimijoille.

Olen varma, että valiokunnan esille nostamat uudet perusteet eivät ole sen kaltaisia, että EU:n komissio muodostuisi niille esteeksi. Olen varma, että ne ovat asioita, joita voidaan pyrkiä neuvottelemaan komission kanssa, kun mahdollisesti uutta kokonaisratkaisua sitten tullaan etsimään.

Mikä liittyy tähän investointikysymyksiin ja pääomien saamiseen Suomesta, kiinnitin huomiota yhteen seikkaan, jota valiokunnan mietinnössä sinällään en löytänyt ja joka koskee myös sitä tarvetta, mitä meillä Suomessa selkeästi myös omalta osaltamme on muun muassa ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi ja saamiseksi Suomeen. Suomesta lähtee noin 9,4 miljardia euroa investointeja vuodessa, ja Suomeen saapuu noin 4 miljardia euroa investointeja. Yksi, mikä tähän liittyy, ja kysymys, joka on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla oleva asia, koskee myös valtion kautta tapahtuvaa aktiviteettia houkutella investointeja. Meillä on olemassa Invest in Finland -toimisto, jonka resurssit nyt ovat sen sisältöiset, että se kykenee tarttumaan ehkä kahteen kolmeen yksittäiseen maahan, josta se etsii kiinnostavia investointeja. Toivon, että tämä voisi olla sen kaltainen kokonaisuus, jota ainakin omassa toiminnassani olen pyrkinyt kytkemään osaksi meidän vienninedistämismatkojamme, mutta samalla myös pääomien hankkimismatkoja Suomeen päin.

Ilokseni voin kertoa, vaikka läsnä ei olekaan tamperelaisia tällä hetkellä, että Tampereen kaupungin ja Tampereen alueen seutukuntien hyvän yhteistyön ansiosta ensimmäinen intialainen ohjelmistotalo on nyt saapunut Suomeen, mikä on hyvin voimakkaasti alueen omien toimijoiden ja Invest in Finland -toimiston yhteisten ponnistelujen tulosta, ja mikä mielenkiintoisinta, ja mielelläni kyllä jaan tämän tiedon, ne perusteet, minkä takia tämä yritys päätti sijoittaa Euroopan keskeiset toiminnot Suomeen, johtuu siitä kokonaisuudesta, mitä Suomi voi tarjota. Suomi ei voi tarjota kaikkein alinta verotasoa Euroopassa, mutta se voi tarjota korkeasti koulutetun työväestön, toimivan infrastruktuurin, ja mikä kiinnostavinta tietoa, myös sen yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden, mikä tälle yritykselle oli keskeinen tekijä sijoittua tänne Suomeen.

Rouva puhemies! Näillä kommenteilla kiitän tästä keskustelusta omalta osaltani.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Vilénin puheenvuoron alkuosa oli erittäin hyvä, tuo Johannesburgiin liittyvä kommentointi. Kun täällä käytiin YK-päivänä se mainittu keskustelu, niin nimenomaan siinä saman suuntaisesti otettiin kantaa, ja myöskin presidentti Halonen on vienyt tiiminä tätä joukkoa, joka oli silloin Johannesburgissa, eteenpäin, jotenka Johannesburgin aktiviteettia, mikä siellä oli, ei ole unohdettu. Kestävän kehityksen toimikunta lienee sellainen oikea foorumi, jolla voidaan viedä asiaa eteenpäin, ja tästä käytiin täällä myös keskustelua. Myöskin Risto Ranki oli mukana Johannesburgissa ja varmasti on oikea mies tässä. Asia vielä poikkeuksellisesti sai kyllä julkisuudessakin aika tavalla huomiota, se keskustelu.

Tuo loppu oli erittäin hyvä, ministeri, missä summasitte tämän korkean verotason toisaalta, mutta palvelut ja turvallisuuden, eli siinä se on.