Inkeri Kerola /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys koskee erityisesti vpk-toiminnassa olevia ihmisiä ympäri maata ja on siksi tärkeä kaikille heille mutta tietysti myös meille, jotka olemme nähneet tulipaloja ympäri maakuntaa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan työttömyysetuuden sovittelussa otettaisiin käyttöön suojaosa, joka koskisi pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön, sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön ... (Hälinää)

... jäsenten pelastustoimintaan osallistumisesta saamaa tuloa. Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön taikka sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön henkilöstön jäsenet voisivat ansaita pelastustoimeen osallistumisesta enintään 300 euroa sovittelujakson aikana, ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuden määrään. Muutoksen tavoitteena on edistää vapaaehtoiseen pelastustoimintaan osallistumista.

Suurimmassa osassa Suomen kuntien alueista pelastustoiminnan kiireelliset palvelut tuotetaan muun kuin päätoimisen henkilöstön toimesta. Sivutoimisina tai vapaaehtoisina pelastustoimessa toimii noin 20 000 hälytyskelpoista henkilöä. Pelastuslaitoksilta palkkaa vuonna 2010 saaneista noin 8 000 sopimushenkilöstä 362 henkilöä oli jossain vaiheessa työttömänä kyseisen vuoden aikana.

Perustuslakivaliokunta, jolta odotimme lausuntoa viime tinkaan saakka, toteaa, että työttömyysturvajärjestelmää koskevat muutokset tulisi pääsääntöisesti toteuttaa niin, ettei työttömiä aseteta eri asemaan sillä perusteella, millaisesta toiminnasta heidän ansaitsemansa tulo on peräisin. Valiokunta huomauttaa, että ilmeisesti on olemassa muitakin vapaaehtoistyön tehtäviä, jotka ovat vastaavalla tavalla yhteiskunnan perustoimintojen turvaamisen kannalta tärkeitä. Tässä yhteydessä keskusteltiin esimerkiksi monista sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä henkilöistä, joten eduskunta varmasti tulevina vuosina palannee tähän aiheeseen. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettu sääntely mahtuu lainsäätäjälle kuuluvan harkintavallan piiriin. Valiokunta tukee sisäministeriön lausunnossaan esittämää näkemystä, että työttömyysturvajärjestelmässä aiemmin käytössä ollut yleinen suojaosa olisi syytä palauttaa, jolloin sovittelu koskisi suojaosan ylittäviä tuloja.

Arvoisa puhemies! Pelastustoiminnasta saatu tulo on kuitenkin uudistuksen voimaantulon jälkeenkin selvitettävä työttömyysetuutta haettaessa samalla tavoin kuin muutkin ansiotulot.

Erityisesti harvaan asutuilla alueilla pelastustointa ei ole mahdollista rakentaa pelkästään päätoimisten henkilöiden varaan. Lisäksi sivutoiminen ja vapaaehtoinen henkilöstö muodostaa välttämättömän osan poikkeusolojen pelastustoimen henkilöstöstä.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä asian jatkovalmistelussa varmistaa, että ehdotettua järjestelmää sovelletaan myös Ahvenanmaan maakunnassa toimiviin laissa tarkoitettuihin henkilöihin. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa soveltamista koskevan maininnan lisäämistä pykälään.

Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön sisältyy kolme vastalausetta, jotka todennäköisesti esitellään tässä puheenvuoroni jälkeen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on todella pieni muutos työttömyysturvalakiin, ja sillä siis, kuten puheenjohtajamme mainitsi, noin 20 000 vapaapalokuntalaista, jos heistä joku joutuu työttömäksi, voi saada tällaisen suojaosan, joka olisi tämän lain mukaan 300 euroa sovittelujakson aikana. Tämä on ihan välttämätön laki Suomessa, koska suurin osa Suomesta on näitten vapaapalokuntalaisten toiminnan piirissä. Työttömänä heitä oli niin vähän, että tätä suojaosaa olisi viime vuonna käyttänyt vain 362 palokuntalaista. Se on kustannuksiltaan vähäinen.

Olimme täysin tietoisia siitä, että jos olisimme saaneet vapaasti käyttää rahaa, kuten oppositiossa esitetään, olisimme ehdottaneet tätä suojaosaa kaikille työttömille, mutta nyt kd siis ehdottaa 200 euron suojarahaa kaikille, se maksaisi 30 miljoonaa, SDP ehdottaa 300 euron suojaosaa, se maksaa 45 miljoonaa, ja vasemmistoliitto tietenkin ennen vaaleja panee parhaaksi ja ehdottaa 400 euron suojaosaa, se maksaa 60 miljoonaa. Tätä ei nyt ollut kuitenkaan käytettävissä, joten tämä on varsin pieni kustannus valtiolle.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ed. Kerola käytti erinomaisen ansiokkaan puheenvuoron esitellessään valiokunnan mietintöä, joka valtaosaltaan onkin mitä mainioin. Siinä perusteellisesti osoitetaan, kuinka tarpeellista olisi laajentaa tätä suojaosaa, jota nyt ollaan osoittamassa vapaapalokunnassa työskenteleville palomiehille, kaikille työttömille. Jostain kummallisesta syystä valiokunnan hallituspuolueitten edustajien ymmärrys loppui kuitenkin ratkaisevalla hetkellä eli siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt säätää siitä, että suojaosaa laajennetaan.

Työttömyysturvajärjestelmän suojaosan puuttumisen ja ylipäätäänkin työttömyysturvajärjestelmän monimutkaisuuden ongelma ikään kuin kulminoituu tässä asiassa. Nythän on tilanne se, että jos tätä lakia ei säädettäisi, erityisesti tuolla maaseudulla, Suomen keskustankin valta-alueilla, talot palaisivat siksi, että suomalainen työttömyysturva on näin monimutkaista. Siksihän tämä laki säädetään, että vapaapalokuntalaiset edelleen toimisivat vapaapalokuntalaisen tehtävässä: sammuttaisivat tulipaloja, jotka syntyvät niillä alueilla, joissa ei ole vakinaisia palokuntia. Siihen tätä todellakin tarvitaan, että ne palokuntalaiset saadaan tekemään sitä työtä ja saamaan se korvaus, jonka he ehdottomasti tietenkin ansaitsevat, mutta koska he ovat tähän saakka menettäneet sen, on hyvä, että tämä säädetään näin.

Mutta aivan samanlaisia ongelmia, kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, on myöskin monilla muilla aloilla. Ennen kaikkea tämä suojaosan puuttuminen aiheuttaa sen, että ihmiset eivät työllisty. Tulee tilanteita, että jos on tarjolla lyhytaikaista työtä, työttömyysturvan menettäminen johtaa siihen, että sitten ei oteta työtä vastaan. Kun ed. Asko-Seljavaara ansiokkaasti luetteli näitä kustannuksia, jotka ovat selkeästi liioiteltuja, hän kyllä unohti sen — voi olla, että ne ovat bruttokustannuksia — kun katsotaan, kuinka paljon lisää verotuloja, kuinka paljon vähemmän byrokratiaa, kuinka paljon kaikenlaisia muita ongelmia, joihin valiokunta on tässä mietinnössään viitannut, voitaisiin välttää, jos säädettäisiin suojaosa kaikille. En voi ymmärtää, ettei sitä voitu tehdä sitten tässä samassa yhteydessä.

Tämä osoittaa sen, että tämä kehysajattelu, joka tässä tietenkin on taustalla, johtaa siihen, että tarkastellaan vain niitä kustannuksia. Ei tarkastella niitä hyötyjä, joita tästä seuraisi ja joista nyt otetaan huomioon vain tämä yksi hyöty eli tulipalojen sammuttaminen. Mutta niitä haittoja, joita suojaosaa säätämällä voitaisiin poistaa, on laajasti, ja niillä kaikilla, kun ne haitat jäävät edelleen, on selkeitä yhteiskunnallisia kustannuksia.

Siksi, arvoisa puhemies, tämä suojaosa pitäisi poistaa. Tästä syystä tulen, kuten ed. Asko-Seljavaara ystävällisesti jo kertoi, yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään, että suojaosa säädettäisiin kaikille 400 euron suuruisena. Sillä tavalla suomalaisen työttömyysturvajärjestelmän selkiytyminen pääsisi hyvään alkuun, jota toivottavasti tuleva ja parempi hallitus jatkaa omalta osaltaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minun mielestäni nämä 60 miljoonaa voitaisiin käyttää johonkin muuhun paljon hyödyllisemmin, kuten esimerkiksi yksinhuoltajien lapsilisiin tai esimerkiksi omaishoitajille, jolloinka saisimme todella, niin kuin kaikki haluamme, siirtää omaishoidon tuen Kelan maksettavaksi, ja se on todella kiinni rahasta. Ei tämä ole semmoinen kynnyskysymys, jolla ihmiset todella työllistyvät.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara voisi kyllä selvittää sen, mistä hän saisi tämän 60 miljoonan euron lisälaskun, mikä syntyisi, jos vasemmistoliiton esitys toteutuisi. Siinä ei todellakaan ole otettu huomioon niitä työmarkkinapoliittisia vaikutuksia, sitä, kuinka paljon pimeästä työstä tulisi veronalaiseksi silloin, kun ei pitäisi aina miettiä joka ikisen pienen työpaikan kohdalla sitä, mitä siitä rapataan. Näitä kustannuksia tuossa ed. Asko-Seljavaaran esittämässä laskelmassa ei ole huomioitu millään lailla, ja kaiken kaikkiaan, jos ajatellaan, mikä se pienituloisten työttömyysturvalla elävien tilanne on, joka ikinen työpätkä on tärkeä sen vuoksi, että he pysyvät ylipäätään työmarkkinoitten käytettävissä, pääsevät edes lyhyeksi aikaa näyttämään osaamistaan työnantajille. Tällainen rankaisumenettely, että nostetaan yksi ryhmä muiden ohi, ei kerta kaikkiaan ole työmarkkinoitten kannalta millään lailla perusteltu.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva työttömyysturvalain muutosesitys on erittäin hyvä ja tarpeellinen. Oli hienoa, että ministeri Rehula toi tämän lakiesityksen nopeasti hallituksen käsittelyyn ja hallituksesta saatiin esitys eduskunnalle ja nyt meillä on tilaisuus ja mahdollisuus päättää vielä näillä valtiopäivillä.

Täällä on jo todettu, että sopimuspalokunnilla on ratkaiseva merkitys Suomen pelastustoimialan kannalta. Sillä sektorilla työskentelee noin 15 000 sopimuspalokuntalaista, ja maantieteellisesti tämä toiminta kattaa yli 90 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Monilla alueilla on ilmennyt haasteita ja myöskin ongelmia saada uusia vapaaehtoisia palokuntalaisia sen takia, että väestö ikääntyy, ja sitten on ollut näitä esteitä kuten tämä työttömyysturvalain epäkohta, joka nyt ollaan korjaamassa. Uskon, että tällä on myönteinen vaikutus. Se on periaatteellisesti tärkeä, mutta sillä on myöskin myönteinen vaikutus käytännön elämään ja näitten palokuntalaisten saamiseen.

Tämä sopimuspalokuntatoiminta on erittäin kustannustehokasta yhteiskunnan kannalta. Viime viikolla julkaistiin Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tekemä selvityshanke, jossa selvitettiin näitten 22 pelastuslaitoksen kanssa tehtyjen sopimusten kustannuksia ja sitä toimintaa, ja siinä osoittautui selvästi, että tämä toiminta säästää yhteiskunnan varoja noin 80 miljoonaa euroa, kun toimitaan tällä nykyisellä järjestelmällä. Sen takia on aivan välttämätöntä, että kaikin tavoin edistetään vapaaehtoisen palokuntatoiminnan edellytyksiä, ja nyt on käsittelyssä yksi konkreettinen ehdotus, joka näitä toimintaedellytyksiä parantaa. Tässä mielessä oli erinomaisen hieno asia saada tämä päätökseen vielä näitten valtiopäivien aikana.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan todeta jo sen ilmapiirin, joka valiokunnan keskustelun yhteydessä oli. Se oli se, että valiokunta suhtautui tähän lakiin erittäin kriittisesti ja tiedosti ne ongelmat, mitkä täällä on tänään kyllä käyty läpi. Mutta meidän sosialidemokraattien mielestä tämä ansiokas mietintö ja se näkemys, mikä valiokunnassa oli, ei kuitenkaan tullut riittävän selkeästi esille, minkä takia jätimme sitten oman vastalauseemme. Se perustui nimenomaan siihen, että meillä työttömät tullaan asettamaan eriarvoiseen asemaan tämän lainsäädännön myötä.

On ensinnäkin erittäin tärkeää, että paloturvallisuus maassamme on korkealla tasolla ja että palo- ja pelastushenkilöstön saatavuus on turvattu. Se ei ole varmaan meille kellekään epäselvä asia, vaan olemme kaikki siitä yhtä mieltä.

Emme kuitenkaan hyväksy sitä nyt käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä, jossa työttömyysetuuden sovittelussa käyttöön otettava suojaosa koskisi ainoastaan pelastustoiminnassa sivutoimena saatua tuloa. Hallituksen ehdottamalla lainmuutoksella työttömät asetettaisiin eriarvoiseen asemaan. Kaikkiin sovitellun päivärahan saajiin sovellettava yleinen suojaosa sivutoimisen tulojen huomioimisessa olisi lähempänä työttömyysturvajärjestelmän päämääriä ja kannustaisi kuitenkin työn vastaanottamiseen. Hallitus on kuitenkin pitänyt tätä vaihtoehtoa liian kalliina.

Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti tähän asiaan huomiota ja näki esityksessä sen tuovan lisää työttömien välistä epätasa-arvoa. Perustuslakivaliokunnan lausunnossakin todetaan, että työttömyysturvajärjestelmään tehtävät muutokset tulisi toteuttaa niin, että työttömiä ei aseteta eri asemaan riippuen siitä, millaisesta toiminnasta heidän ansaitsemansa tulo on peräisin. Pelastustoimen lisäksi on olemassa muitakin vapaaehtoistöitä, jotka ovat vastaavalla tavalla esimerkiksi yhteiskunnan perustoimintojen kannalta tärkeitä. Tämä on otettu perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

Tässä yhteydessä voisi todeta esimerkkinä sen, että meillä on erilaisia lyhytaikaisia keikkatöitä esimerkiksi vanhustenhuollossa, josta olemme keskustelleet paljon tämän kauden aikana. Olisi äärettömän tärkeää, että meidän nuoret pääsisivät kokemaan lyhytaikaisia keikkatöitä ja saisivat sieltä työelämäkokemuksia ja vahvistaisivat omia työelämävalmiuksiaan, jolloin myös, jos tämä laajennettaisiin koskemaan kaikkia työttömiä, se mahdollistaisi entistä jouhevammin ja joustavammin myös näiden nuorten työllistymisen ja työelämävalmiuksien vahvistamisen.

Valiokunnassa asiantuntijat totesivat myös, että esitys monimutkaistaisi työttömyysturvajärjestelmää entisestään. Järjestelmää tulee pikemminkin selkeyttää. Tämä on ollut sekä Sata-komitean että eduskunnan yhteinen tahto.

Työn vastaanottamisen helpottaminen on nähtävä investointina, joka pidemmällä aikavälillä maksaa itsensä takaisin pienentyneinä sosiaali- ja terveysmenoina ja lisääntyvinä verotuloina.

Asiantuntijat valiokunnassa totesivat myös, että "sovitellun työttömyysetuuden laskentatapa on tiukka, ja pienikin lisätulo johtaa työttömyyspäivärahan pienentymiseen ja sen uudelleen määrittelemiseen. Usein päivärahan määrittely uudelleen myös viivyttää kohtuuttomasti päivärahan maksamista työttömälle. Nykykäytäntö ei ole työntekoon kannustava vaan vaikuttaa siten, ettei työttömän kannata ottaa vastaan lyhytkestoista työtä siitäkään huolimatta, että hänellä olisi mahdollisuus soviteltuun päivärahaan. Työttömän työllistymisen kannalta on parempi, että lyhytaikaisenkin työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa. Tästä syystä kaikkien työttömien soviteltuun päivärahaan tulee määritellä yleinen 300 euron suojaosuus, jota pienempiä kuukausittaisia lisätuloja ei oteta työttömyyspäivärahassa huomioon."

Arvoisa puhemies! Totean myös sen, että sisäministeriö omassa lausunnossaan toi vahvasti tukea tälle ajatukselle. Siellä muun muassa todetaan se, että lainsäädäntöön olisi sisäasiainministeriön mielestä syytä palauttaa siitä vuoden 1997 alussa poistettu suojaosuus, jolloin sovittelu koskisi vain tätä ylittävää palkkatulon määrää. Suojaosuuden suuruusluokan olisi syytä olla noin 300 euroa kuukaudessa, jolloin se kattaisi suurimman osan näistä työttömyyspäivärahan menoista.

Toivoisin, että koska sisäasiainministeriökin on ottanut tähän asiaan myönteistä kantaa, niin tulevaisuudessa suhtauduttaisiin tämmöisen suojaosuuden kehittämiseen ja seuraavalla hallituskaudella tähän asiaan tultaisiin palaamaan vielä uudelleen.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Esitys on kannatettava mutta jättää kysymyksen, miksi samaa kannustetta ei käytetä työttömien lisätienestiin muissa tehtävissä. Perustuslakivaliokuntakinhan lausunnossaan viittaa siihen, että työttömyysturvajärjestelmään tehtävät muutokset tulisi pääsääntöisesti toteuttaa niin, että työttömiä ei aseteta eri asemaan sillä perusteella, millaisesta toiminnasta heidän ansaitsemansa tulo on peräisin.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä teki aivan vaalikauden alussa vuonna 2007 ryhmäaloitteen, jossa esitetään 200 euron suojaosuutta työttömän soviteltuun päivärahaan, eli sitä pienempiä lisätuloja ei otettaisi huomioon työttömyyspäivärahassa, ja tämän toimenpiteen kustannukset olisivat arviolta 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Ajattelen, että kyllä panostus kaikkien työttömien työhön kannustamiseen on kannattavaa, toisin kuin ed. Asko-Seljavaara tuossa hiukan vähätteli. Ohutkin side työelämään voi estää syrjäytymistä ja avata sitten polkuja täysipäiväiseen työhön. Eli uskon, että se kyllä hyödyttäisi koko yhteiskuntaa, jos tällainen suojaosuus saataisiin.

Muistutan vielä siitä, että meillähän oli olemassa lainsäädännössä tämä suojaosuus muistaakseni vuoteen 1997 saakka. Lipposen ensimmäinen hallitus, jossa siis mukana olivat kokoomus, sosialidemokraatit, vasemmistoliitto, Rkp ja vihreät, poistivat tämän suojaosuuden, ja silloinhan me keskustan kanssa sitä puolustimme, että tämä suojaosuus voisi säilyä. Toivon, että tulevalla vaalikaudella nyt vihdoin saataisiin tämä aikaan.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Erkki Virtanen totesi, että maaseudulla talot palavat, jos ei kepu saa tätä tahtoa läpi. Minä ihmettelen moista kannanottoa. Vpk-aate on ihmisissä niin vahva, että he varmasti menevät palopaikalle, kun se vaan on mahdollista. Mutta tässä nyt käsiteltävänä olevassa laissa erityisesti otetaan huomioon työttömän palopelastustoimessa olevan henkilön korvausmahdollisuus, ja tätä 300 euron ylittävää tuloa leikataan, mutta se 300 on suojaosana, ja se jää sitten tälle toimintaan osallistuvalle.

Kaiken kaikkiaan varmasti tässä, kun mietitään myöskin tätä asiaa muilla sektoreilla harmaan talouden näkökulmasta, on perusteltua pohtia tätä asiaa laajemminkin niin, että ihmisille, jotka ovat työttömyysturvan varassa, mahdollistettaisiin laillinen osallistuminen yhteiskunnassa nimenomaan työntekoon, ja siltä osin tätä asiaa pitää jatkossa jalostaa. Mutta tämä ministeri Rehulan nyt valmisteluttama ja valiokunnan käsittelemä lakiehdotus ja tämä on muoto on tähän tilanteeseen tyydyttävä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun täällä moneen kertaan palokunnat tai sopimuspalokunnat mainitaan, niin en voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, kun viimeksi olin 1990-luvun lopulla täällä, että vieläkään ei palomiesten eläkeikään ole uskallettu kajota. Ymmärrän toki, että siinä on sitä jälkeenjäänyttä työelämän solidaarisuutta mukamas. Silti tulevaisuusvaliokunnan jäseninä meillä on ennen kaikkea pyritty näyttämään, että tulevaisuudessa ja hyvin lähiaikoina ja nyt jo pitäisi olla joustavuutta, innovatiivisuutta siinä, kuinka eri eläkkeitä maksetaan.

Esimerkiksi tänä päivänäkin, vaikka kokoomus ja keskustapuolue ovat yrittäjien puolueita, kokonaan he ovat unohtaneet aivan pienyrittäjät. Suomessa on 130 000 yksinyrittäjää ja vastaavaa, ja vasta nyt on perustettu ryhmittymä ajamaan heidän asiaansa, koska näillä fraaseilla on sivuutettu tämä eriarvoisuus ja töitten laadullinen eriarvoisuus myös.

Minä uskon, että monet hyväksyisivät sen, että palomiesten eläkeikää alennettaisiin. En toki epäile sitä, että palomiesten työmoraali, kun on vielä semmoisia ammatteja, joissa ollaan ihan kutsumusammatissa, tästä olisi kärsinyt, että heidät on sivuutettu. Mutta uskon, että työelämässä yleensä ja ihmisiltä löytyisi solidaarisuutta nähdä, kuinka vaativaa työtä palomiehet tekevät ja että heillä on ihan oikeuskin ja meidän turvallisuuden takiakin kohtuus jäädä aikaisemmin eläkkeelle, koska kyllä nuoria miehiä löytyy — työttömiäkin on niin paljon — varmasti näihin ammatteihin hoitamaan näitä asioita vielä uudella innolla. Eli toivoisin tähänkin asiaan tässä yhteydessä, seuraavaan kertaan ainakin ja seuraavan hallituksen suhteen, parannusta.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Sinänsähän tämä lakiesitys ratkaisee ongelman palomiesten osalta, ja sinänsä se on ihan hyvä, mutta ongelma on monella muullakin vapaaehtoisryhmällä, ja ongelma on oikeastaan kaikilla työttömillä. Siinä mielessä on väärin ratkaista asia tällä tavalla. Perustuslakivaliokuntahan on katsonut, että tämä ei loukkaa perustuslain yhdenmukaisuussäännöksiä. Sitäkin voi kritisoida, mutta tietysti perustuslakivaliokunnalla on se viimeinen sana, ja ei siitä sen enempää. Tosiasiassahan tämä asettaa eri työntekijäryhmät eri asemaan.

Ihmettelen tätä keskustelua, mitä ed. Asko-Seljavaara täällä kävi, sehän oli hyvin kamreerimaista keskustelua. Suurin ongelmahan koko tässä nykylainsäädännössä on se, että työttömän ei kannata missään tapauksessa ottaa tilapäistä työtä, jos hän joutuu tähän sovitteluun. Eivätkä he otakaan, he tekevät pimeästi tai ovat laiskana. Ja se vahinkohan, mikä siitä tekemättömästä työstä tulee, tulee kansantaloudelle. Se, mitä valtio menettää verotuloja tai joutuu maksamaan työttömyyskorvauksia, on pienempi summa. Eli kaikkihan tämä meidän kansantalous, ja verotkin, peritään siitä todellisesta työn tulosta, ja sehän jää tässä systeemissä tekemättä.

Ihmiset eivät mene töihin sen takia, että sitten se työttömyysraha viivästyy monta viikkoa, eikä ole varaa elää ilman rahaa. Eli ihmiset ovat tosiasiassa pakkotilanteessa, että näitä tilapäisiä töitä ei voi ottaa vastaan. Minulla on monia esimerkkejä siitä, miten ihmiset ovat hädissään, kun eivät voi tehdä. Eivät tietysti monetkaan työttömät varmasti mitään pimeitä töitäkään tee, mutta varmasti joku niitäkin. Siinä mielessä tämä on yhteiskunnan kannalta ja kansantalouden kannalta ja valtiontalouden kannalta täysin järjetöntä, ettei sitä sovelleta kaikkiin työttömiin.

Sitten vielä jos katsotaan pidemmän päälle, niin jos pitkäaikaistyötön — miettikää, jokainen meistä varmaan tietää, miten paljon tulee kuluja yhteiskunnalle — menisi töihin siihen tilapäiseen työhön, niin voisi olla, että sitten hän sitä kautta työllistyisikin ja tämä työttömyys katkeaisi. Kyllähän nyt on selvä, että jos ihminen on pari vuotta ollut työttömänä, niin voi melkein sanoa, että lähes sataprosenttisesti on loppuelämänsäkin. Eli siinä mielessä yhteiskunta säästäisi hyvin paljon, vaikka tällä lainmuutoksella ei saataisi kuin muutama kymmenen tai muutama sata työtöntä takaisin työelämään.

Täällä on esitetty hurskaita toivomuksia, että hallitus, varmasti seuraava hallitus, korjaisi tämän, ja niihin samoihin hurskaisiin toivomuksiin voi kyllä todella yhtyä. Minusta tämä ei ole missään mielessä poliittinen kysymys. Tämä olisi valtiontaloudellisesti edullista, ja ennen kaikkea olisi kansantaloudellisesti edullista tehdä nopeasti tämä muutos.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys ei suinkaan lähde siitä työttömän tilanteesta tai työmarkkinoista, vaan se lähtee siitä, että tietty osa turvallisuuspalvelutehtävistä on hyvin pitkälti kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön kontolla. Itse asiassa jos sitä työtä ei olisi, niin monessa osassa maata, isossa osassa maata, ihan tämmöiset henkeä turvaavat, terveyttä turvaavat palvelut jäisivät tuottamatta kokonaan.

Mutta sillä, että tämä suojaosa ulotettaisiin koskemaan kaikkia, olisi todella merkitystä siinä harmaan talouden torjunnassa, turhan byrokratian karsimisessa. Varsinkin nuorilla, myöskin pitkäaikaistyöttömillä, olisi tosiasiallinen mahdollisuus edes lyhyen aikaa käydä töissä ja näyttää omaa osaamistaan, saisivat jalkansa oven rakoon työmarkkinoille pääsemiseksi. Kaiken kaikkiaan pienituloisilla olisi jonkunlainen mahdollisuus hallita paremmin omaa talouttaan.

Kiistatta tämä hallituksen esitys monimutkaistaa entisestään työttömyysturvajärjestelmää, kun se viidakko on jo iso ongelma ennestään. Muistutan ihan tuoreesta päätöksestä: Kun otettiin uusi lomautusajan korvausjärjestelmä käyttöön, niin eivät siinä eduskunnan naiset nostaneet profiiliaan kyllä silloin, kun piti ottaa semmoinen käytäntö, joka rankaisee palvelualojen pienipalkkaisia naistyöntekijöitä. Tämä vanhempi suojaosuushan oli parempi niille, jotka markka-aikaan tienasivat alle 2 500 markkaa kuukaudessa, ja tämä uusi prosenttiperusteinen siitä yli meneville tuloille.

Vasemmistoliitto tulee lain kakkoskäsittelyssä esittämään lausumaa, että tämä suojaosa ulotetaan koskemaan kaikkia työttömiä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ajatus siitä, että suojaosa ulotettaisiin koskemaan kaikkia työttömiä, on aivan erinomainen. Toivon, että seuraava hallitus sen toteuttaa.

Meillähän sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli tosiaan se ongelma, että kun sellaista esitystä meille valiokuntaan ei tuotu, että olisi nimenomaisesti tätä esitetty, niin meillä tietenkään ei ollut siihen rahojakaan pistää. Sata-komiteahan tutki asiaa, mitä se maksaisi, jos kaikille työttömille suotaisiin mahdollisuus ansaita esimerkiksi 200 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työmarkkinatukeen. Ja se tosiaan olisi maksanut noin 30 miljoonaa euroa vuositasolla.

Toisaalta täytyy ottaa huomioon — en ole ihan varma, sisältyykö tähän laskelmaan se, kuinka paljon toimeentulotukimenoja jne. sitten palautuu valtiolle. (Ed. Kuisma: Ei sisälly!) — Ei sisälly. — Mutta joka tapauksessa hintalappu ei ole kovin iso, jos ottaa tosiaan huomioon sen, että tämän tyyppinen uudistus kuitenkin toisi mahdollisuuden työttömille päästä ulos siitä työttömyydestä ja ulos köyhyydestä ja parantaa omaa elämänlaatuaan ja elintasoaan ja mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla sillä tavalla, että voisi edes osa-aikaisesti tehdä työtä ja sitten sillä tavalla pitää yllä työkykyään.

Kuten täällä on tuotu esille, olisi erittäin suotavaa, jos tätä lakia, joka koskee nyt vaan näitä vapaaehtoisia palomiehiä ja pelastustehtäviin osallistuvia, voitaisiin sitten katsella ikään kuin tämmöisenä pilottina ja todeta, että tämän tyyppinen lainsäädäntö kannattaa, että se aktivoi ihmisiä osallistumaan yhteiskuntaan. Ja sitten laajennettaisiin se koskemaan vaikka nyt ensivaiheessa kaikkia vapaaehtoistyötä tekeviä mutta kaikkein mieluiten tietysti kaikkia työttömiä. Se, mikä tässä vähän loukkaa tämmöistä oikeustajua, on nimenomaan se, että työttömyysturvalain kautta pyritään ratkaisemaan sitä ongelmaa, että kaikkialla maassa ei ole riittävästi vapaaehtoisia osallistumaan palo- ja pelastustehtäviin.

Itse näen kuitenkin semmoisia positiivisia piirteitä tässä laissa, että sen voi todella nähdä pilottina, ja toivon todella, että tulevat päättäjät täällä sitten katsovat tämän lain seurauksia ja vetävät niistä sitten sen johtopäätöksen, että se kannattaa antaa mahdollisuutena kaikille työttömille.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jo ansiokkaasti alussa esittelivät, mistä tässä lakimuutoksessa on kyse. Totta kai tämäkin taas meni keskusteluksi juupas—eipäs ja miksi kaikkea ei kerralla pelasteta, mutta vielä muistutan, että tässä lakimuutoksessa haluttiin reagoida mahdollisimman nopeasti tilanteeseen, jossa esimerkiksi synnyinkaupungissani Juankoskella Strömsdal, iso paperitehdas, kaatui, meni konkurssiin, ja siinä tilanteessa huomattiin, että iso osa sopimuspalokuntalaisista on noita tehtaan työntekijöitä ja tässä uudessa tilanteessa, työttömyydessä, heillä ei ollut mahdollisuutta osallistua erittäin rakkaaseen ja hyvään ja yhteiskuntaa tukevaan harrastukseen elikkä palokuntalaisena toimimiseen. Tämä asetti vaikeaan tilanteeseen Juankosken palokunnan toiminnan, ja sitä myöten näitä hätähuutoja eri puolilta Suomea sitten meille kansanedustajille kantautui.

Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö lähti tätä lakiehdotusta muokkaamaan, ja erittäin hienoa, että se tänne saatiin. Mutta totta kai tämä tilanne, varsinkin ennen vaaleja, menee tähän, että oppositio sanoo, että nyt olisi tämä maailma pitänyt kerralla pelastaa. Työ jäi kesken, mutta hirvittävän hyvä asia, että tämä tähän tilanteeseen saatiin, ja kiitos siitä sosiaali- ja terveysministeriön ripeälle työlle, ja kiitos siitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tämän meille vielä näillä valtiopäivällä toi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Se on hyvä, jotta tämä esitys on tullut tänne eduskuntaan. Sen voisi todeta, että tietysti tässä olisi voinut korjata kertaheitolla kaikki jutut.

Sen verran käyn läpi tässä historiaa, jotta olen tehnyt tästä lukemattomia aloitteita tämän neljän kauden aikana. Yksi hyvä esimerkki on Rääkkylästä, kun, tästä voi olla kahdeksan vuotta suurin piirtein aikaa, oli vaalikampanja menossa ja palopillit kävivät soimaan. Se oli onneksi virhehälytys, jotta siinä ei ollut tulipaloa, kirkossa oli joku jäätynyt, ja tämä sprinklaus hälytti, ja vpk lähti liikenteeseen. Siinä torilla oli yksi työtön kaveri, joka kuului vpk:hon, ja hän lähti kävelemään ihan toiseen suuntaan. Minä kysyin, miksi sinä lähdit, ja hän sanoi, että hän ei viitsi lähteä tuohon mukaan, koska hänen päivärahansa katkeaa tässä, ja tulee tämä sovittelu kaiken lisäksi, ja hän saa siitä hälytyksestä, oliko se, joku kolmekymppiä, markka-aikaa vielä taisi silloin olla, mutta kuitenkin jonkun älyttömän pienen korvauksen, oliko se joku alle 5 euroa, joku tämmöinen. Sitä ennen tämä oli tiedossa. Onneksi edes nyt korjautuu tämä ongelma ja tulee suojaosuus.

Mutta tämä suojaosuuskysymys on hirveän iso ongelma koko ajan. Silloin kun se poistettiin aikanaan 1990-luvun puolenvälin jälkeen, olin itse eduskunnassa, ja onneksi tässäkään asiassa ei ole tarvinnut kääntää takkiaan. Sehän oli niin järjetön muutos silloin, jotta vastustin sitä tiukkaan. Silloinhan oli semmoinen järjestelmä olemassa, jotta suojaosuus oli 750 markkaa ja yli menevä osuus leikkautui sitten, kun tienasi, 80-prosenttisesti. Siinä jonkun semmoisen 2 500 markan rajan jälkeen tämä uusi järjestelmä oli edullisempi, mutta kun oli pienempi tulo, niin tämä, missä nyt ollaan, oli paljon huonompi.

Sehän teki myös sen silloin, jotta se muutos maksoi veronmaksajille enemmän, se maksoi suoraan työttömyysturvamenoina enemmän, koska sitten tuli tämä 50—50-leikkuri. Elikkä ei suojaosuutta ollenkaan, jos euron tienasi, siitä 50 senttiä leikkautui kuukauden ajalta, meni sovitteluun, elikkä leikattiin työttömyysturvaa, mutta työttömyysturvamenot kasvoivat siinä tilanteessa. Tarkkaa summaa en muista, mutta se oli silloin markka-aikana yli 100 miljoonaa.

Sen lisäksi siinähän kävi sillä tavalla, jotta osa näistä pienistä töistä meni sillan alle, pimeisiin töihin, koska jos on lyhyt, joku muutaman päivän remppa, niin sitä ei tullut kirjoihin eikä kansiin, koska se teki kaksi asiaa. Se teki sen, jotta ensinnäkin työttömyysturvamaksu keskeytyi ja sitten toisaalta se hyöty jäi paljon vähäisemmäksi pienissä töissä, koska se aikaisempi suojaosuus teki sen, jotta voi tehdä myös verokirjalle näkyviin työtä.

Sen takia, jos nämä lasketaan yhteen, kyllä minä väitän, jotta meillä olisi paljon enemmän näitä pieniä pätkiä näkyvissä verollisena työnä, ja olisi odottanut, jotta tässä saumassa, kun tämä laki avattiin, olisi ollut hyvä tehdä se korjaus. Olisihan se muuten ollut hallituspuolueille tosi hieno temppu, kun olisitte menneet vaalikentille ja repäisseet takin auki ja sanoneet, että hei, myö tehtiin tämmöinen juttu kuulkaa, ollaan työttömien ystäviä. Mutta näköjään sitä rohkeutta ei tullut. Se arviolaskelma olisi varmasti voitu tehdä sillä tavalla, jotta ei varmaan olisi maksanut yhtään mitään, olisi voinut mennä jopa plussan puolelle.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys tuo käyttöön suojaosan pelastuslaitoksen sivutoimisille henkilöille ja sopimuspalokuntalaisille työttömyysturvaa laskettaessa, eli tämän jälkeen esimerkiksi pienet vpk-korvaukset jäävät sen vpk:laisen käteen työttömyysturvan ohella silloin, kun vpk-toimintaa työttömänä harjoitetaan, eli 300 euroon saakka nyt sitten tuo sovittelujakson aikainen palokuntakorvaus saadaan sen työttömyysturvan ohella.

Tämä on hyvä uudistus. Täytyy antaa kiitokset ministeri Rehulalle, että hän tämän toi eduskuntaan. Rehula oli ollut ministerinä ehkä viikon päivät, kun kysyin häneltä, pidätkö nyt huolen, että tämä vpk-asia tulee kaudellasi korjattua. Ministeri Rehula vastasi, että kyllä, se on tarkoitus. Niinpä tämä vain tuli viime syksynä ihan niinä viimeisinä lakiesityksinä, mitä eduskuntaan annettiin. Hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tämän ehti käsitellä, ja hyvä, että perustuslakivaliokunta ehti antaa tästä tarpeellisen lausunnon. (Ed. Zyskowicz: Mutta sittenhän kiitos kuuluu Tiilikaiselle eikä Rehulalle!)

Tässä keskustelussa on kuitenkin ihmeellisesti lähdetty puhumaan lähinnä työttömyysturvasta ja siitä, asetetaanko nyt työttömiä eriarvoiseen asemaan. (Vasemmalta: No asetetaan tietysti!) Tämän lain lähtökohta on nimenomaan turvata vapaaehtoinen pelastustoimi. Ne, jotka todella tuntevat vpk-toimintaa, tietävät, että se on aatteellista vapaaehtoistyötä ja kyse on muustakin kuin siitä, että käydään ne palot sammuttamassa. Se on jatkuvaa sammutusosaamisen ja -kyvyn ylläpitoa, harjoituksia, vapaaehtoistoimintaa, jotta sitten, kun se tosipaikka on, homma hoituu. (Ed. Lahtela: Työttömyys ei ole vapaaehtoista!)

Valiokunnan mietinnössä todetaan, että on noin parikymmentätuhatta henkeä, joita tämä koskee, ja näistä 362 olisi ollut työttömänä ja hyötynyt tästä ehdotuksesta. Itse asiassa tämä koskettaa huomattavasti suurempaa joukkoa sillä tavalla, että on monia tapauksia, on varmaan kymmeniä, ellei jopa muutamia satoja niitä henkilöitä, jotka ovat työttömyyden tai lomautuksen kohdatessa luopuneet vpk-toiminnasta sen takia, että tietävät, että se vpk-korvaus menee. Tältä osin tämä ongelma poistuu, mutta ei tästä hommasta vielä ihan täydellistä tullut. Nimittäin tämän lakimuutoksen jälkeenkin pelastustoiminnasta saatu tulo on selvitettävä työttömyysetuutta haettaessa. Sen takia, koska asian käsittelyyn ei tule muutosta, se ei myöskään nopeudu eli se tavoite, mikä esityksessä oli, että työttömyysturva tulisi yhtä nopeasti, ettei niitä viiveitä tule, tässä ei nyt kuitenkaan toteudu. Sen takia olisikin ollut parempi, että alle 300 euron suojaosan jääviä korvauksia ei olisi tarvinnut edes ilmoittaa ja selvittää työttömyysetuutta haettaessa, jolloin ei olisi tullut katkeamia työttömyysturvaan. Nyt edelleen työttömyyskorvauksen saanti saattaa viivästyä, ja se voi olla jopa suurempi ongelma kuin se hyöty, että saa sitten ne palokuntakorvaukset työttömyysturvan ohella.

Työttömien eriarvoisesta asemasta. Ymmärrän sen teoreettisena kysymyksenä. (Ed. Mustajärvi: Kyllä se on hyvin käytännöllinen!) mutta epäilen, että tuskin kovin moni työtön nyt sen takia lähtee vpk-toimintaan hakeutumaan, että sieltä saadut korvaukset olisivat jotenkin eriarvoisessa ja paremmassa asemassa kuin muut. Sen sijaan toivon, että nyt vapaapalokunnat ympäri Suomen tiedottavat niille vpk-toiminnasta viime vuosina luopuneille ihmisille, että tämä lakimuutos on tehty ja tervetuloa takaisin vpk-toimintaan, jos olette siitä sen takia pois lähteneet, että työttömyysturvan ja palokuntakorvausten yhteensovitus on epäoikeudenmukaiselta tuntunut.

Tämä on siis ehdottomasti askel parempaan suuntaan ja turvaa vapaaehtoista pelastustoimea siellä, missä pelastustoimi vpk-toiminnan nojalla on. Mutta edelleen parannettavaa jää siltä osin, että työttömyysetuuden nopeampi käsittely ei nyt täysin tässä toteudu.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! On ihan väärin kuvitella, että tämä olisi ollut helppo asia, helppo lakiesitys perustuslakivaliokunnalle, joka tätä käsitteli. On ilman muuta selvä asia, että työttömät asetetaan tällä lailla eriarvoiseen asemaan. Siitä ei päästä mihinkään. Siinä oli punnittavana se, saadaanko sitten ihmisten turvallisuus taatuksi sillä, että annetaan erioikeus vapaapalokuntalaisille.

On muistettava, että tässä yhteiskunnassa on muitakin tällaisia eriarvoisuuksia, joissa työttömät ovat eriarvoisessa asemassa. Kysymys on siitä, että esimerkiksi opiskelijat elävät meidän kaikkien rahoilla mutta heillä on oikeus työhön. Tietyn määrän työtä he saavat tehdä. Miksi työttömillä, jotka myös elävät meidän yhteisillä kerätyillä varoillamme, ei ole samanlaista oikeutta kuin opiskelijoilla? Tämä ei oikein minun oikeudentajuuni istu sen takia, että jos työtön saisi jonkin verran tienata, niin ehkä hän jatkossa saisi itselleen työpaikan ja pääsisi takaisin työelämään. Nyt hänen ei joissakin tapauksissa, hyvin useissa tapauksissa, kannata mennä töihin, koska hän menettää silloin kaikki. Jos tulee hätä, niin ainahan on tämä kunnallinen tuki, jonka saa, mutta työ olisi parasta sosiaaliturvaa. Näinhän me sanomme kokoomuksessa, ja nyt tämä ei kyllä nykyisellä järjestelmällä toteudu.

Minä olen hyvin pahoillani siitä, että Sata-komitea epäonnistui päätavoitteessaan: työn tulee aina kannattaa. Työn tulee aina kannattaa, eikä voi elää pelkästään sosiaalituilla ja -turvalla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola viittasi tähän epätasa-arvoon, ja perustuslakivaliokuntahan on myös hyvin kriittisesti omassa lausunnossaan suhtautunut tähän työttömien asettamiseen kahteen eri asemaan, mutta tietysti tämä turvallisuustekijä on keskeinen. Vpk:iden asemahan on tullut vielä tärkeämmäksi, kun monet tehdaspalokunnat ovat lopettaneet toimintansa, ja näillä vpk:illa on aito tehtävä. Tässä mielessä tietysti tämä palojen sammuttamisen turvaaminen on tietysti perusteltua. Mutta miksi ei samalla sitten sammutettaisi suurempaa paloa, joka on nimenomaan tämä työttömien epäasiallinen kohtelu? Eli pienikin tulo vähentää heti sitten työttömyysturvaa, tämä 50—50-malli, mistä täällä ed. Mustajärvikin jo puhui.

Tässä mielessä nämä vastalauseet ovat tietysti hyvinkin perusteltuja, ja taloudellisesti ei olisi ollut mistään isosta asiasta kysymys, kun vastavuoroisesti kuitenkin muita menoja yhteiskunnalta säästyisi, jos tällainen turvalauseke olisi, esimerkiksi tämä ed. Erkki Virtasen esittämä 400 euroa kuukaudessa, joka olisi sitten tämä suojaosuus.

Arvoisa puhemies! Olisi hallitus voinut tehdä paremman esityksen. Mutta sitten tämä eduskunnan valiokunnan työskentelyvapaus. Onko pakko pysyä huonossa esityksessä? Eikö pystytä edistämään esitystä valiokuntakäsittelyssä? Onko tässä ministeri sitten, ministeri Rehula, ollut vahvasti poikittain tämän asian parantamisessa?

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin tullut esille se, että tämä on aika pieni muutos tähän työttömyysturvalakiin, jolla ei ole hirveästi taloudellista merkitystä, mutta tällä on kuitenkin merkitystä Suomelle turvallisuutta ajatellen. Itse sanoisin, että tämä on rikkana rokassa tässä ongelmassa, minkä ikääntyminen meille on tuonut palo- ja pelastusalalla.

Vpk-toiminnasta vapaaehtoisia sammutusmiehiä on lähtenyt noin 10 000 varsin lyhyellä aikavälillä, ja nyt nämä ongelmat sitten tulevat rekrytoinnin kautta. Niin kuin tässä on todettu, tämä koskettaa vuositasolla ehkä muutamaa sataa vpk:laista, ja haluaisin tässä kyllä muistuttaa, että tämä ei poista niitä oikeita rekrytoinnin ongelmia siellä. Tämä kyllä kuin näyttää sormella, että meillä on tämmöinen ongelma, ja ehkä tämän lakiesityksen suurin asia, mihin se vaikuttaa, on se, että nyt ensimmäistä kertaa oikeastaan myönnetään se, että palo- ja pelastusalalla on ikääntymisestä johtuva ongelma ja siihen täytyy ruveta keksimään jonkinnäköisiä lakimuutoksia.

Mehän tiedämme, että tässä ed. Pertti Virtanen otti esille tämän palomiesten eläkeiän, josta täällä aina vaihtelevalla menestyksellä keskustellaan. Me emme ehkä pääse siihen keskusteluun, että päästäisiin muuttamaan lakia, ja silloin me joudumme tekemään näitä tämmöisiä, jotka pyörivät siellä ongelman ulkokaarella, ja yritämme sillä peitellä tätä meidän todellista ongelmaamme.

Ed. Anneli Kiljunen sanoi täällä, että Suomessa pitää olla palo- ja pelastusala tosi korkealla suoritustasolla, ja tätä minäkin toivon, mutta ihan tällä lakiesityksellä sitä ei korjata.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua 300 euron korvauksesta vpk:laisille palo- ja pelastustoimessa, kun he ovat hälytystehtävissä. Täällä on ed. Erkki Virtanen epäillyt, että jos ei tämä astu voimaan, niin talot palavat. Näinhän ei todellakaan käy. Myös ed. Tiusanen sanoi, että tämä on huono lakiesitys. Mielestäni tämä on erittäin hyvä esitys, ja siitä kiitos ministeri Rehulalle.

Suomen pinta-alasta noin 90 prosenttia on vpk:laisten hoidossa, kun kysytään turvallisuusasiaa palo- ja pelastustoimen asialla. Noin 15 000 vpk:laista osallistuu vapaaehtoiseen palokuntatyöhön, ja tämä on kustannustehokas järjestelmä, niin kuin täällä on moneen kertaan todettu.

Valiokunta omassa käsittelyssään oli varsin kriittinen, ja varsinkin oppositiosta tuli monta kertaa maininta, että he eivät hyväksy tämmöistä, että vpk:lainen saa tämmöisen hälytyskorvauksen ja se vaikuttaa heidän työttömyyskorvaukseensa ja he menettävät sen näin. He katsovat, että tämä on työttömiä kohtaan eriarvoistava asia. Noin laajasti ottaen asian voi näin tulkitakin, mutta kyseessähän on nimenomaan vapaaehtoinen työ. Kun lähdetään hälytystehtävään, vpk:lainen saa hälytyskorvauksen, kun pilli soi. Ei hän saa siitä hälytyskorvausta, että hän viettää omaa vapaa-aikaansa ja harjoittelee ja treenaa asioita meidän kaikkien turvallisuutemme hyväksi. Vain siitä saa korvauksen, kun lähtee hälytykseen. Tämä on ollut epäoikeudenmukainen asia, kun työtön on ollut vpk-toiminnassa mukana ja hän on menettänyt työttömyyskorvauksen, jos lähtee, niin kuin täällä ed. Lahtela sanoi, noin 30 markan korvausta hakemaan. Tänä päivänä lienee jotain muutaman euron luokkaa tämä hälytyskorvaus vpk:laisille. Tällä asialla ei ole mitään tekemistä palomiesten eläkeiän kanssa, koska tässä kyse on nimenomaan vapaaehtoisesta palokuntalaisesta ja hänen hälytyskorvauksestaan.

Ed. Heikkinen käytti hyvän puheenvuoron ottamalla esimerkkinä juankoskelaisen toiminnan. Tämmöistä vpk-toimintaa Suomessa harrastetaan joka puolella, ja vpk on, niin kuin täällä on moneen kertaan sanottu, vahvasti aatteellista, vapaaehtoista toimintaa meidän kaikkien turvallisuutemme kannalta ja hyväksi. Tässä mielessä tämä on erittäin hyvä lakiesitys tästä pienestä hälytyskorvauksesta, jonka vpk:lainen saa lähtiessään sammuttamaan paloa, liikenneonnettomuuteen tai muuhun pelastustehtävään, jossa hänen ammattitaitonsa tulee esille. Pidän tätä esitystä hyvänä, ja tämä mahdollistaa monen työttömän osallistumisen vpk-toimintaan ympäri Suomea, ja näin ollen kannatan tämän lakiesityksen läpimenoa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pakkanen puhui ihan asiaa, mutta ihan alussa hän oli asiallisesti siinä mielessä hiukan aiheen ulkopuolella, kun hän sanoi, että pidän tätä esitystä huonona. Totesin niin, että vpk:n merkitys on kasvamassa. On tärkeätä, että se pystyy toimimaan ja sammuttamaan tulipaloja, sen merkitys todella on kasvussa, ja tässä mielessä tämä on ihan oikeaa lainsäädäntöä. Mutta totesin, että tämä jäi kesken ja valiokunta olisi voinut laajentaa sitä yleisesti työttömyysturvaan suojalausekkeena tasa-arvoisesti kaikkia työttömiä kohtaan, ja se ei olisi myöskään taloudellisesti ollut ylivoimaista.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suurimmassa osassa Suomen kuntien alueista pelastustoimen kiireelliset palvelut tuotetaan vapaaehtoishenkilöstön toimesta. Tällä alueella asuu lähes puolet Suomen asukkaista. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimuspalokuntatoiminta ja sivutoimisen sopimushenkilöstön käyttö on näin ollen välttämätöntä tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiseksi. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla pelastustointa ei taloudellisistakaan syistä ole mahdollista rakentaa pelkän päätoimisen henkilöstön varaan. Taajaan asutuilla alueilla sopimuspalokunnat muodostavat päätoimista henkilöstöä tukevan reservin. Vapaaehtoinen ja sivutoiminen henkilöstö muodostaa myös tärkeän osan poikkeustoimien pelastustoimen henkilöstöstä.

Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä tuli esille se, että on olemassa muitakin vapaaehtoistyön tehtäviä, jotka ovat vastaavalla tavalla yhteiskunnan perustoimintojen turvaamisen kannalta tärkeitä. Jatkossa on toivottavaa ja yhdenvertaisuuden vuoksi tärkeää, että nekin pääsisivät suojaosan piiriin.

Sata-komiteassakin tätä asiaa on käsitelty siten, että sovitellussa päivärahassa etuoikeutettaisiin osa ansiotuloista, esimerkiksi 150—200 euroa, jolloin etuoikeutettu tulo kannustaisi ottamaan vastaan työtä, mikä on todella kannatettava asia. Meillä on aikaisemmin ollut suojaosa käytössä, ja nykyiset laskelmat osoittavat, että 200 euron suuruinen etuoikeutettu ansiotulo työttömyysturvaan toisi noin 30 miljoonan euron nettokustannukset julkiselle taloudelle. Mielestäni se on varsin kohtuullinen summa, joka kannustaisi todella ottamaan vastaan työtä jatkossa.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä lakiesitys. Nämä vapaapalokuntalaiset ovat todella kullanarvoisia. Esimerkiksi omassa kotikunnassani Kristiinankaupungissa on erittäin arvokas puutalokeskusta ja taitaa olla kaksi virkaa. Jos ei näitä vapaapalokuntalaisia ole, niin täytyy kyllä sanoa, että tulipalon sattuessa asukkaat ovat todella helisemässä, eli on tosi hyvä, että panostetaan tähän ja ajatellaan vapaapalokuntalaisten työtä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kysymys siitä, että vapaapalokuntaan osallistuvat henkilöt eivät menettäisi työttömyyskorvaustaan, kun saavat näitä starttirahoja. Tämähän on ollut sopimuspalokuntien henkilöstön osalta suuri ongelma, ja oikaisua on monta vuotta vaadittu, ja nyt tämä oikaistaan, ja se on erittäin erittäin hyvä asia. Täällä hämärretään tätä ja puhutaan, että sen tulisi ulottua kaikkiin työttömiin. Tämä ulottuu kaikkiin niihin työttömiin, jotka tulevat vapaaehtoisesti palokuntiin töihin, ja tämä on hyvä siellä noteerata.

Toisaalta tämä byrokratia, joka tähän vähän jää, että on tämä selvittämisvelvollisuus: Olisi ollut hyvä, että olisi ollut nopea käsittely. Se olisi voinut perustua vaikka vapaapalokuntien listoihin tai ilmoituksiin siitä, että jos tuo summa ylittyy, sen jälkeen pitäisi näitä selityksiä tehdä eikä niin kuin nyt.

Mutta kaiken kaikkiaan tämmöisen suojarajan asettaminen työttömille yleensä on aivan toinen ja eri juttu kuin tämä pelastustoimen, vapaaehtoispalokuntien henkilöiden työhön osallistuminen ja työttömyyskorvaus. Tässä mielessä pidän tärkeänä, että viesti menee perille. Hallitus on korjannut tämän ongelman, ja täytyy toivoa, että oppositio ymmärtää, mikä merkitys tällä on tavalliselle pelastustyöntekijälle ja toisaalta paloturvallisuudelle.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä muutamissa edellisissä puheenvuoroissa on jo ansiokkaasti selvennetty ja tähdennetty juuri sitä, että tämän lakiesityksen tarkoituksena on tähän akuuttiin asiaan vastata, kun varsinkin useilla äkillisen rakennemuutoksen statuksen saaneilla paikkakunnilla, usein teollisuuspaikkakunnilla, on huomattu, että vapaapalokuntalaisuus, sopimuspalokuntalaisuus, on vaarassa, kun tehtaan työntekijät ovat työttöminä ja sitä kautta tämä vapaapalokuntalaisen toiminta tulipalon sattuessa, hälytyksen sattuessa, on uhannut heidän työttömyysturvaansa.

Ikään kuin vastauksena ed. Ukkolalle ja muulle oppositiolle, (Naurua) todellakin voi näin myös ajatella, että tämä asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan. Mutta tässä ei olekaan lähtökohtaisesti lähdetty kehittämään työttömyysturvalakia vaan on yritetty reagoida mahdollisimman pian tähän havaittuun ongelmaan, turvallisuusongelmaan, ja ajateltu ehkä enemmänkin kansalaisten turvallisuutta ja tässä tapauksessa vapaapalokuntien toimintaa.

Opposition on helppoa ja lähes välttämätöntä ennen vaaleja sanoa, että ei olisi isoista rahoista kiinni, jos nyt samalla tuosta vaan hoidettaisiin koko työttömyysturvaa eteenpäin. Totta kai olemme sydämessämme samaa mieltä, mutta näinhän se on, että eihän mitään asiaa tässä yhteiskunnassa pystyttäisi kehittämään, jos jostakin ei voisi aloittaa. Näin se vaan on, ettei yhdessä päivässä eikä näköjään yksillä valtiopäivilläkään eikä vaalikaudella koko maailmaa valmiiksi saada, mutta hyvä on, että jostakin on aloitettu. Tästä on hyvä jatkaa.

Seppo Särkiniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuulin vähän aikaa sitten radio-ohjelman, jossa lappilaiselta palopäälliköltä kysyttiin, miten tämän toimen harjoittaminen siellä onnistuu. Hän sanoi, että välimatkat ovat pitkiä ja miehiä vähän, joten se tahtoo olla enempi semmoista kivijalkojen viruttelua se heidän toimintansa. Mutta jotta tähän asiaan voitaisiin puuttua, on säädetty nyt tämmöinen laki.

Ed. Anneli Kiljunen sanoi täällä, että se asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan. Minusta ed. Kaltiokumpu vastasi ihan oikein, että emme me ratkaise tässä nyt tämmöistä suurta eriarvoisuuden periaatetta vaan korjaamme epäkohdan, jolla voidaan varmistaa tärkeän pelastustehtävän hoitaminen.

Mutta se minua tässä hiukan ihmetyttää, että täällä monet ovat kiinnittäneet huomiota tähän suojaosaan, sellaisetkin edustajat, jotka toisessa yhteydessä olisivat voineet varmistaa, että meillä nyt sellainen on. Nimittäin ed. Kuisma viisaasti sanoi, että olisi todella yhteiskunnallisesti merkittävää, jos työttömät voisivat jonkin verran ansaita, jos ja kun tekevät töitä. Mutta tätä Sata-komitea esitti, ja siihen tuli vielä selkeä lukukin, ja sitten kävi niin, että ammattiyhdistysliikkeet kaatoivat tämän hankkeen.

Minä toivoisin, että tästä salista niillä vasemmistopuolueiden kansanedustajilla, jotka ovat selvästi viisaasti perusturvamiehiä ja -naisia, olisi menestystä sitten, (Ed. Mustajärvi: Erikseen suojaosa!) kun ammattiyhdistysliikkeen keskeisin johto- ja luottamustehtäviin valitaan luottamushenkilöitä. Se helpottaisi suomalaisten elämää monella tavalla.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on todella hyvä ja tulee nopeasti toteuttaa, koska sillä pelastetaan jopa ihmishenkiä. Aivan samanlaisessa asemassa ovat esimerkiksi meripelastajat, mutta heillä ei ole mitään korvausta. Heillä on ainoastaan kulukorvaus, ja sen takia he eivät ole tämän lain piirissä.

Mutta se, että me nyt ulottaisimme tämän lain käsittelyn yhteydessä tämän työttömyysturvakäsittelyn kaikkiin työttömiin, ei ole ollut kyllä ollenkaan ministeri Rehulan tarkoitus, koska suomalainen työttömyysturvahan on eurooppalaista keskitasoa ja sen parantamiseen voidaan löytää muitakin keinoja kuin tämän suojaosan palauttaminen.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Larikka täällä puhui kyllä hyvin perustellusti palo- ja pelastustoimen perimmäisestä ongelmasta, ja kun tietää hänen ammattitaustansa, niin niitä puheita on syytä kyllä kuunnella, ja se ongelma tulee kyllä vastaan hyvinkin nopeasti.

On kyllä pakko kysyä etenkin keskustalaisilta ja kokoomuslaisilta — silloin kun on puhuttu työttömyysturvasta, te olette puhuneet siitä, että sen pitää olla kannustava — mihinkä tässä ratkaisussa se kannustavuus nyt sitten unohtui. Hyvätuloisia te kannustatte sillä lailla, että te annatte ylisuuret veronhuojennukset niille, jotka paljon ansaitsevat, ja te olitte valmiit luopumaan tosissaan ökyrikkaiden varallisuusverosta kokonaan. Tämä oli sitä heidän kannustamistaan. Mutta pienituloista työtöntä te kannustatte niin, (Ed. Asko-Seljavaara: Emme me olleet siinä hallituksessa!) että jokainen tienattu euro vähentää 50 senttiä maksettavaa työttömyysturvaa. Jos tälle työttömyysturvajärjestelmälle halutaan tehdä jotain, niin se aika olisi ollut juuri nyt. Sata-komiteasta ja sen työn jälkeen olisi ollut helppo tehdä esitys siitä, että otetaan kaikkien työttömien kohdalla suojaosuus käyttöön.

Silloin kun taattiin ylikorkeat korot islantilaiseen pankkiin tehdyistä sijoituksista tai kun päätettiin tukea Kreikkaa niin, että osa siitä tuesta ei enää palaudu koskaan suomalaisille takaisin — se on päivänselvä asia, että Kreikan tukea ei makseta kokonaisuudessaan takaisin meillekään — niin se ei ollut hallitukselle mikään ongelma. Sitä rahaa ja taloudellista liikkumavaraa tuntui kyllä olevan. Mutta kun työttömiä olisi pitänyt alkaa kohdella tasa-arvoisesti, niin se olikin se isoin ongelma.

Vuonna 1997, kun tämä suojaosa poistettiin ja otettiin tämä prosenttiperusteinen soviteltu päiväraha käyttöön, minä vastustin sitä jo kiivaasti silloin. Ja nimenomaan kävi niin, että paitsi että luovuttiin tästä suojaosasta, joka aikaisemmin oli 750 markkaa kuukaudessa, niin se kohteli työttömiäkin hankalasti sen mukaan, että ainoastaan niille tuloille, jotka kuukaudessa olivat yli 2 500 markkaa, tämä uusi soviteltu järjestelmä oli edullisempi, mutta vanha järjestelmä olisi ollut niille parempi, jotka tienasivat alle 2 500 markkaa kuukaudessa.

Nimenomaan tässä olisi ollut nyt mahdollisuus selkeyttää ja kirkastaa työttömyysturvajärjestelmää, mutta haluttiin mennä siihen suuntaan, että poimitaan jälleen yksi erityisryhmä esille ja ratkotaan sinällään tärkeää asiaa, joka kuitenkin on koko järjestelmän kannalta hyvin marginaalinen kysymys. Muistutan siitä metalli- ja teknologiateollisuuden tekemästä ratkaisusta, jossa Metalliliitto ja Teknologiateollisuus hallituksen tukemana sopivat siitä, että naisvaltaisia palvelualoja rangaistaan uudella lomautusajan korvausjärjestelmällä. On ihan oikein, että Metalliliitto ajaa jäsentensä asiaa ja valvoo heidän etujaan, mutta sitä ei tarvitse tehdä niin, että naisvaltaiset alat laitetaan maksajiksi. Siinä olisi ollut äärimmäisen helppo toimia niin, että työtön olisi saanut valita lomautusaikanaan, ottaako käyttöön uuden vai vanhan järjestelmän. Se olisi ollut äärimmäisen helppo ratkaisu tähän ongelmaan.

Kun puhutaan vielä tästä, mikä tämänkin ratkaisun vaikutus on muihin työttömiin, niin kyllähän meillä tälläkin hetkellä on porrastettu työttömyysturvajärjestelmä, vaikka te sanotte, että sellainen pitäisi ottaa käyttöön. Meillä on työmarkkinatuki, joka on tarveharkintainen monen eri tekijän suhteen, ja sitä tarveharkintaisuuttakaan ei ole poistettu. Meillä on lähtökohdiltaan samansuuruinen peruspäiväraha, joka ei ole tarveharkintainen. Ja kolmantena on sitten ansiosidonnainen turva. Puhe siitä, että peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen turvan kytkös pitäisi poistaa, on aika kauheaa puhetta niiden kannalta, joiden ansiosidonnainen työttömyysturva määräytyy esimerkiksi osa-aikatöitten tai pätkätöitten perusteella, vajaitten työviikkojen perusteella. Heidän ansiosidonnainen turvansa on hyvin pieni. Te ette näiden työttömyysturvaa halua parantaa laisinkaan.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on todella hyvä näille sopimuspalomiehille. Mutta meillä on vielä yhteiskunnassa aukkoja, ja yksi on tämmöinen, että jos on kiinnostunut yhteiskunnallisista harrastuksista ja on vaikkapa lautakunnassa tai valtuustossa ja hallituksessa ja on toimeentulotuella, niin se leikkaa toimeentulotukea. Elikkä täällä on näitä kompastuskiviä vielä sillä tavalla, ja tässä pitäisi päästä tähän yhdenvertaisuuteen myös tällä yhteiskunnallisen vaikuttamisen puolella.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluaisin erityisesti edelleen painottaa, että tässähän on kysymys sivutoimisen henkilöstön, sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön henkilöstön, jäsenen pelastustoimintaan osallistumisesta. Kyse sinällänsä on tärkeästä työstä. Täällä on monta kertaa rinnastettu vanhustenhuolto, että se olisi saman tyyppistä työtä. Se on erittäin tärkeää työtä sekin, mutta tässä vpk-toiminnassa on yksi sellainen eroavaisuus kaikkeen muuhun lautakuntatyöskentelyyn: tuolla kun pilli soi, niin silloin vpk:lainen lähtee, on se sitten jouluaatto tai juhannusyö tai -päivä, ja tämän pienen korvauksen takia, minkä ne vapaaehtoiset tästä työstä saavat, on minusta täysin perusteltua, että tällainen erityisryhmä otetaan erilleen tästä asiasta ja hoidetaan heidän asiansa kuntoon.

Sinällänsä kaikki nämä vapaaehtoistyöt ja työttömyysturvalain uudistukset ovat isoja kysymyksiä, joihin on syytä varmaan palata ensi hallituskaudella. Mutta pidän erittäin tärkeänä, että tämä erityisryhmä huomioidaan nyt tällä lakiesityksellä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen toiminut aiemmin muutaman vuoden Pohjois-Savon Pelastusliiton puheenjohtajana ja tässä yhteydessä päässyt tutustumaan palokuntatoimintaan ja niihin ongelmiin, mitä siellä on. Tässä tapauksessa nyt tämän lain käsittelyn myötä täytyy kyllä todeta, että astutaan askel parempaan. Hallitus on tuonut hyvän esityksen, ja eduskunta tämän ilman muuta myös hyväksyy.

Kuten ed. Heikkinen aiemmassa puheenvuorossaan totesi, tämä lakihan on saanut tavallaan lähtönsä Juankoskella toimineen Stromsdalin lopetettua toimintansa. Koko henkilöstön jäätyä työttömäksi oli koko palokuntakin halvaantunut. No, näitä vastaavia esimerkkejä varmasti löytyy muualtakin.

Aiemmin on viitattu myös tähän vpk-aatteeseen. Toki nämä palomiehet ovat lähteneet liikkeelle, mutta he ovat kokeneet sen rangaistuksena. Kun tarvitaan tämän kaltaiseen todella tärkeään työhön tekijöitä, niin näin ollen sitä työtä pitää pystyä myös tekemään eikä miettiä sitä, meneekö siitä toimeentulosta jotakin. Tässä mielessä tämä vääryys kyllä korjaantuu, ja se on ihan paikallaan.

Puheenvuoroissa on arvosteltu sitä, miksi kohdistetaan yhteen ryhmään tällainen toimenpide. Minusta se on kyllä paljon parempi, että edes yhteen ryhmään kohdistetaan, kuin se, että todetaan, että ei voida tehdä mitään, kun kerran pitäisi ottaa kaikki sellaiset ryhmät mukaan, joissa tavallaan ongelmia esiintyy.

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä: Ed. Pertti Virtanen tuossa aiemmin totesi palomiesten eläkeiästä, joka ei liity tähän asiaan ollenkaan. Mutta silloin 1990-luvun alussahan oli tilanne, jossa työmarkkinajärjestöt vaativat nimenomaan, että kaikkien järjestöjen ja ammattiryhmien täytyy olla mukana. Silloin päädyttiin sitten siihen tilanteeseen, että palomiesten eläkeikä nousi kohtuuttomaksi ja on edelleenkin sitä. Siinä on uudelle vaalikaudelle tavoitetta sen alentamiseksi.