Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys pelastuslaiksi. Haluan lähinnä avata rakennusalaa koskevia uusia säännöksiä, jotka kohdentuvat väestönsuojarakentamiseen.

Mielestäni nämä esitykset, jotka on tehty, ovat erittäin tarpeellisia ja näitä on odotettu kauan. Mielestäni se, että tällä vaalikaudella asia saatiin maaliin, on hyvä. Haluan tästä lausua kiitokset hallintovaliokunnalle, että kireästä aikataulusta huolimatta asia on nyt täällä lopullisessa käsittelyssä.

Rakennusalalla me tiedämme ja täällä salissa olemme käyneet varsin paljon keskustelua rakentamisen kalleudesta, rakentamisen hinnasta. Väestönsuojamääräykset ovat yksi korottava tekijä. Kun pienissä asunto-osakeyhtiöissä oli aikaisemmin 600 neliön raja, jolloin väestönsuoja oli pakollinen, on ymmärrettävää, että se nosti rakennuskustannuksia kohtuullisen paljon. Se, että nyt päästiin eteenpäin 1 200 neliöön, on hyvä avaus. Itse olisin kyllä toivonut, että vielä suurempiin neliömetrimääriin olisi tässä voitu päästä, mutta jostakin syystä siihen ei nyt päästy, vaikka tiedän, että hallituksen sisällä asiasta oli erilaisia näkökulmia.

Teollisuusrakennusten osalta 1 500 neliömetrin raja on aika vaatimaton ja pieni. Huomattavasti korkeampi raja olisi ollut merkittävästi parempi ja vienyt asiaa oikeaan suuntaan. Tässähän on taustalla turvallisuusnäkökulma, ja mielestäni, jos ja kun seuraavaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa tehdään, tulisi ihan oikeasti arvioida, missä turvallisuusympäristössä tämänkin tapaisia väestönsuojamääräyksiä tarvitaan. Missään muussa EU-maassa ei taida tällä hetkellä olla saman kaltaista menettelyä. En tiedä, onko Suomen turvallisuustilanne merkittävästi heikompi tai ovatko uhkat suuremmat kuin joissakin muissa maissa. Tämä asia kannattaisi ihan oikeasti selvittää. Kyllähän tämä on jäänne jostakin, jota en kaikilta osin voi ymmärtää.

Se, että tähän esitykseen on saatu eräitä myönnytyksiä, on hyvä asia. Jatkossahan kuntien ei tarvitse rakentaa erillisiä väestönsuojia. Se on hyvä kevennys. Mutta se, että ely-keskukset voivat jatkossa antaa näitä vapautuksia, jos hinta nousee kohtuuttomaksi, on aivan hyvä asia, ja myös tämä esitys, joka on täällä mietintökäsittelyssä, mahdollistaa sen, että jatkossa sitten voidaan antaa aikataulullisesti siirtymäaikaa, mikäli kohde toteutetaan vaiheittain. Tämä on sinänsä varsin hyvä lähtökohta.

Juha  Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Reijonen puuttui aivan oikeaan asiaan. On kuitenkin paikallaan tässäkin kohtaa vielä huomauttaa siitä, että väestönsuojelu on osa pelastustoiminnan tehtäväkokonaisuutta. Mikäli kokonaisuudessaan jossain vaiheessa maailman menoa sitten väestönsuojarakentamisesta luovuttaisiin, niin silloin pitäisi kyllä pohtia sitten hyvin tarkkaan se, millä tavoin pelastustoimelle aiheutuvat lisäkustannukset sitten katetaan. Elikkä jollain tavalla väestö on kuitenkin suojattava, joko väestönsuoja rakentamalla tai jollain muulla keskeisellä tavalla, ja pitää sitten kompensoida pelastustoimelle tavalla tai toisella tämä kokonaisuus.

Pidän edelleenkin ensiarvoisen tärkeänä, että seuraavan turvallisuus- ja puolustusselonteon yhteydessä tämä kokonaisuus arvioidaan. En pidä kokonaan luopumista missään tapauksessa sinä tapana, jolla tämä asiakokonaisuus voitaisiin ratkaista.

Antti  Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ed. Hakolan kanssa, että oli hyvä, että valiokunta kirjasi tämän vahvan kannanoton, että tämä asia tarkastetaan ja selvitetään, ja juuri silloin se pitää sisällään myös ne mahdolliset korvaavat ratkaisut tai kustannusten jaon, ja se oli myöskin valiokunnan lähtökohta.

Pidimme kyllä hyvänä, että tätä väestönsuojarakentamisvelvoitteen rajaa nostetaan 600:sta 1 200:aan asuntojen osalta ja 1 500:aan muitten rakennusten osalta, ja tätä myöskin rakentajat ovat pitäneet hyvänä ratkaisuna. Nyt, kun eduskunta ehtii käsitellä tällä kaudella, ne monet rakennushankkeet, jotka ovat odottaneet tätä päätöstä, pääsevät liikkeelle.

Tätä lakiesitystähän voi lähinnä tarkastella tämmöisenä määräaikaistarkastuksena, joka ajoittain pitää tehdä. Valiokunta kiinnitti siinä muutamiin kysymyksiin erityistä huomiota. Yksi oli tämä hoito- ja hoivalaitoksille tuleva poistumisturvallisuusselvitys, mikä siellä pitää tehdä. Jossain vaiheessa oli epäilyjä, johtaako se siihen, että paloviranomainen voi määrätä hyvinkin väljästi automaattisen sammutusjärjestelmän näihin laitoksiin. Mutta kyllä meillä syntyi se käsitys ja tiukka linjauskin, että vain välttämättömissä tapauksissa tämä automaattinen sammutusjärjestelmä luodaan tai sitä edellytetään, mikäli ei mitään muita keinoja ole turvallisuuden takaamiseksi, ja tämä oli tärkeä kannanotto.

Säännönmukaisista palotarkastuksista luovutaan näissä onnettomuuksien ehkäisykysymyksissä ja siirrytään riskien arviointiin perustuvaan valvontaan, joka on tietyllä tavalla mielekkäämpää ja perusteltua.

Sitten kiinnitettiin hyvin vahvasti huomiota myös sopimuspalokuntien asemaan. Pieni muutoksia tuli tältä osin, mutta tätä kehitystyötä pitää jatkaa, että tämä tärkeä ja vapaaehtoinen palokuntatoiminta pystytään turvaamaan.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin laaja lakikokonaisuus, joka käsittelee rakennusten paloturvallisuutta.

Tämä väestönsuoja-asia ilahduttaa, erityisesti rakentajana, koska nyt on ollut aika järjetöntä, että on ollut tämä 600 neliötä, koska se on rajoittanut rakentamista. Vaikka olisi ollut järkevämpi rakentaa ehkä 1 000 neliötä, niin on jääty 599:ään. Eli tämä on todella hyvä suunta, että nämä rajat ovat nousseet 1 200 ja 1 500 neliöön ja varmaan poikkeustapauksissa vielä tästäkin ylöspäin.

Samaten on hyvä asia, että nämä palotarkastukset järkeistetään sinne, missä on riskikohteita, eikä tehdä turhaa työtä siellä, missä riskejä ei ole.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Pidän kansalaisten kokonaisturvallisuutta tärkeänä asiana. Meillä on Puolustusvoimat, meillä on poliisi, pelastuslaitokset, meillä on rakenteellisia valmiuksia, ja meillä on ollut hyvä väestönsuojavalmius. Vaikka sanon "hyvä", niin meillä on kuitenkin väestönsuoja olemassa vain 3,5 miljoonalle ihmiselle tässä maassa, elikkä noin 2 miljoonaa ihmistä on ilman väestönsuojaturvaa.

On erittäin hyvä, että sitten viime sotien ei ole jouduttu käytännössä testaamaan, minkä verran tuota väestönsuojaturvaa tarvittaisiin, mutta on hyvä tietää, että meillä on tätä turvaa.

Nyt olen esittänyt lakialoitteellani kriittisen näkökohdan siihen, että meillä oltaisiin tätä turvaa laskemassa. Olisin toivonut, että olisi kiinnitetty vakavasti huomiota niihin näkökohtiin, joita toin esille, pohtien sitä, mitenkä kansalaisten väestönsuojaturva edelleen säilyy, mikä on mielekäs menettely. Viime sotien ajaltahan meillä on muistikuvissa monella — täällä on niin nuorta väkeä, että meistä ei varmaan kukaan muista viime sotien kokemuksia — kuinka väki riensi yleisiin väestönsuojiin.

Haluankin herätellä kysymyksen myös tässä yhteydessä siitä, mikä on meidän yleisten väestönsuojiemme tilanne. Ja jos kuntia vapautettaisiin väestönsuojavelvoitteista, niin pitäisin tätä hyvin huolestuttavana kehityksenä.

Nyt on muistettava se, että ydinaseita on maailmassa. Ydinaseet eivät ole minnekään, huolimatta hyvästä tahdosta, kadonneet. Ydinvoimaloita on entistä enemmän, niillä on oma tehtävänsä energiahuollossa, mutta kaikessa on myös ihminen, joka voi aiheuttaa riskiä. Irrationaaliset, ennalta arvaamattomat syyt voivat aivan syvän rauhan aikana aiheuttaa riskinsä.

Ydinaseita käytetään tämän päivän maailmassa myös sotilaallisen voimannäytön pelotetekijänä. Me tiedämme tämän. Vaikka nyt ei ole kovin paljon ydinaseettomasta maailmasta puhuttukaan mediassa pitkiin aikoihin, niin ydinaseet ovat todellisuutta. Jotkut ovat sanoneet, että Suomen alue saattaisi ydinasesodassa olla juuri se alue maailmassa, missä ydinräjähteitä laukeaisi poikkeuksellisen paljon, ja silloin tilanne voisi olla hyvin arvaamaton.

Elikkä minä tuon tässä esille vakavan huoleni kansalaisten turvallisuudesta silloin, jos paha päivä koittaa, ja se paha päivä saattaa tulla hyvin yllättäen. Yleensä se tulee yllättäen, ja silloin on myöhäistä käydä rakentelemaan väestönsuojia. Tilapäisiä suojautumiskeinoja voi tietysti tehdä hiekkasäkeistä ja niistä keinoista, joita toki on aivan lyhyelläkin varoitusajalla saatavissa, mutta haluaisin, että meidän kokonaisturvallisuuden, kokonaismaanpuolustuksen kannalta olisi edelleen nykyisen tasoinen väestönsuoja. Mitkä ovat sitten nämä neliömetrimäärät rakennusten osalta? Tämä on tietysti kysymys, jota voidaan selvittää. Itse lakialoitteellani, joka oli täällä joitakin kuukausia sitten lähetekeskustelussa, olisin halunnut luoda keskustelun siihen suuntaan, että olisimme nykyisen tilanteen säilyttäneet.

Korostan sitä, että onneksi emme ole joutuneet käytännössä testaamaan väestönsuojien toimivuutta, niitten tarvetta. Mutta maksammehan me palovakuutuksiakin, vaikka emme odota, että oma talo palaa. Maksamme henkivakuutuksia, vaikka emme odota, että me onnettomuudessa kuolemme. Minä näkisin, että väestönsuojelu on entistä tärkeämpi osa kansalaisturvallisuutta, ja haluan, että myös se henkilöstö, joka on valmiustehtävissä väestönsuojelua varten, olisi koulutettua, tehtäviensä tasalla. Virkamiehet ovat palkattu henkilöstö, mutta nimenomaan se normaaleista kansalaisista koostuva väestönsuojeluorganisaatio minusta meidän pitäisi hyvänä päivänä saattaa pätevälle, koulutetulle tasolle, jotta, jos sitä kerran satuttaisiin tarvitsemaan, kaikki toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan aiemmin käyttämääni puheenvuoroa, ihan lyhyesti, lähinnä erityisten turvallisuusvaatimusten osalta. Lähtökohtaisesti siis viittaan tässä tähän automaattiseen palonsammutusjärjestelmään, josta jo edustajat Rantakangas ja Reijonenkin täällä puhuivat. Kysymys tässä kokonaisuudessa on siis siitä, että pelastusviranomainen voi määrätä esimerkiksi tämmöisen automaattisen sammutuslaitteiston asennettavaksi, jos sitä on pidettävä välttämättömänä onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuksien varalta.

Hallintovaliokunnassa katsoimme, että tuo välttämättömyysperuste on arvioitava yleisesti hyväksyttävien, objektiivisten kriteerien mukaisesti, ja siitä velvoittavasta päätöksestä, joka pelastusviranomaisten toimesta annetaan, voidaan myös hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Erityisen tärkeää on lainsäädännön yhdenmukainen ja johdonmukainen soveltaminen koko maassa, ja tätä myöskin hallintovaliokunta korosti omassa mietinnössään.

On pakko kommentoida ed. Lauri Oinosen sinällään ansiokasta muisteloa. On todettava se, että ed. Oinonen on täysin oikeassa kuvatessaan kansalaisten suhtautumista väestönsuojarakentamiseen, koska tiedän pitkään pelastusalan luottamustehtävissä toimineena, että paljon kysymyksiä tulee nimenomaisesti niistä seikoista, mitkä liittyvät väestönsuojiin, lähimpiin väestönsuojiin, niitten toimintavarmuuteen ja sen kaltaisiin kysymyksiin, joten kyllä varmasti kansalaisia tämä asia monilla tavoin puhututtaa, olkoonkin niin, että mielestäni tässä nyt kuitenkin on tultu kompromissiratkaisuun, jota on syytä kaikin osin kunnioittaa.

Sitten vielä se, että olemme toivoneet ja toivon edelleenkin, että tulevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa tähän asiaan paneudutaan sitten tarkemmin.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Lauri Oinonen on täällä erittäin huolissaan, kun väestönsuojat nyt vähenevät. Mielestäni ne ovat hyötysuhteeltaan huonoja, koska ne ovat erittäin pieniä. Eli mieluummin kannattaisi rakentaa kyllä valtion toimesta ja isompia ja varmasti mieluummin maan alle kuin maan päälle.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen kuunnellut ed. Pihlajaniemen ajatuksia ja olen kyllä aivan samaa mieltä niin ensimmäisestä kuin jälkimmäisestäkin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pihlajaniemen kysymykset siitä, minkä kokoinen väestönsuoja on tarkoituksenmukainen, miten ja minne niitä pitäisi rakentaa, ovat teknisiä kysymyksiä, joita tulisi ihan asiallisesti selvittää lähtökohtana se, että meillä on kaikkialla maassa väestönsuojia tavoitettavissa.

Me tiedämme hyvin, että tilapäisesti voidaan väestönsuojia jollakin tavalla hyvinkin nopeasti rakentaa erilaisiin alikulkuihin, siltojen alle jne. Mutta ovatko ne kuinka riittäviä ja tehokkaita? Näen, että meillä ei ole harkitsemattomasti, pelkästään sen takia, että kustannustaso laskisi, syytä turvallisuustasosta laskea. Haluan, että Suomi on turvallinen maa.

Onko sitten yksityisen 600 neliön talon kivisuoja hyvin tarkoituksenmukainen? Tähän asti se on nähty tarkoituksenmukaiseksi. Onneksi ei ole tarvinnut testata. Mutta näkisin sen, että meidän pitäisi löytää ratkaisu, että nopealla varoitusajalla jokainen suomalainen voisi päästä väestönsuojaan asuinpaikkakunnallaan, työpaikallaan. Voi olla, että siellä työpaikalla ei välttämättä haluaisi ihminen pidempään väestönsuojassa olla, ehkä haluaisi mennä perheensä ja läheistensä pariin. Nämä ovat kaikki kysymyksiä, jotka tulisi tarkoin harkita.

Mutta tavoitteena pidän sitä, että meillä väestönsuojavalmius rakenteellisesti olisi jo hyvänä aikana mahdollisimman korkealla tasolla, organisaatiot riittävät ja ennen kaikkea sinne sijoitetut henkilöt koulutetut ja tietoisia tehtävistään. Nyt minä epäilen, että nämä kunnalliset väestönsuojeluorganisaatiot johtoa lukuun ottamatta ovat paperitiikereitä, joiden taso silloin, jos sitä toimintaa kysyttäisiin, ei saata olla se, mitä niitten tulisi olla.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On pakko esittää muutama kannanotto edeltäviin puheenvuoroihin.

Ensinnäkin se on nyt hyvä tehdä selväksi, että väestön suojaamisen maksuvelvoitteet ovat kunnan pelastuslaitosten tehtävät, siis kunnallinen toimija, valtio ei toistaiseksi ole tässä keskeisessä roolissa.

Ed. Lauri Oinonen, ainakin itse tiedän Helsingin pelastuslaitoksen toiminnasta: Helsingissä pelastuslaitos on toiminut sillä tavoin, että aivan varmuudella nämä eivät ole paperitiikereitä vaan väestönsuojat pystytään säädetyssä aikaikkunassa saamaan käyttöön. Ne ovat toimivia laitoksia, sen takia niitä huolletaan, ja niistä on kovat kustannukset.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, kuten ed. Hakola toi esille, että Helsingissä nämä kaikki väestönsuojat ovat toimivat. Se on hyvä. Mutta ajattelin juuri tätä organisaatiota, joka koostuu kansalaisista ja on sijoitettu kuten sotaväen reservi tehtäviinsä. Kuinka moni mahtaa siellä olla koulutettu tehtävään, tietää tehtävänsä? Tai kuinka katsotaan, että tämä väestönsuojeluorganisaatio on kykenevä tehtäviin? Elikkä minä toivon, että tämä laaja, normaaleista kansalaisista koostuva väestönsuojelureservi olisi tehtäviensä tasalla. Näkisin, että tähän tulisi panostaa erityisen paljon osana turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa.

Minä ymmärrän sen, että sisäministeriön ja puolustusministeriön alaiset hallinnonalat halutaan pitää erillään. Sillä on oma, ehkä kansainvälinenkin, tavoitteensa, mutta ihmisten turvallisuus on kuitenkin kokonaisvaltainen, ja toivon, että tähän väestönsuojelupuoleen kiinnitettäisiin huomiota ja että tarvittaessa oltaisiin valmiit katsomaan, mihinkä suuntaan tämä tilanne on menossa.