Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusoikeuslakia siten, että vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoa kevennetään ja että lainkäyttöasioissa ei kaikissa tapauksissa päätöstä tehtäisi muodollisessa istunnossa. Lakihankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat oikeusturvan takaaminen, prosessin avoimuuden lisääminen ja viivytyksettömän käsittelyn turvaaminen.

Perussuomalaiset lakivaliokunnan jäsenet näkevät, että ehdotettuun lakiin sisältyy valiokunnan muutosehdotusten jälkeenkin eräitä ongelmia. Eräs keskeinen yleisesti esitykseen sisältyvä ongelmatekijä on se, että tuomioistuimien riippumattomuus sen myötä vaarantuisi. Tämä on ihmisten perusoikeuksien ja oikeusturvan kannalta asia, jota valiokuntaryhmämme ei voi hyväksyä. Perimmältään kysymys on mielivaltaisen ja ennustamattoman lainkäytön estämisestä.

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisenä asiana on erityisesti suhtauduttava kriittisesti ehdotuksiin ratkaisukokoonpanon supistamisesta. Ongelmana tässä on varsinkin se, että vakuutusoikeudessa asioita ratkaistaessa ja siellä tehtävässä päätöksenteossa tarvitaan harkintaa lain soveltamisessa. Kun kokoonpano on suppeampi, kasvaa ainakin näennäisesti virheellisten tulkintojen mahdollisuus.

Toisena ongelmakysymyksenä valiokuntaryhmämme näkee sen, että suullisista istunnoista aiotaan osittain luopua. Muodollisista istunnoista luopuminen tarkoittaa lainsäädäntöön otettavia säännöksiä vakuutusoikeudessa käytössä olevista menettelytavoista. Valiokuntaryhmämme mielestä tämä vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käymisen sekä kulun. Muutoksella olisi kielteinen vaikutus myös tuomioistuimiin kohdistuvaan luottamukseen.

Lopuksi valiokuntaryhmämme haluaa erityisesti kiinnittää huomiota myös siihen, että vakuutuslääkärijärjestelmästä puhuttaessa olisi äärimmäisen tärkeää se, että hoitavan lääkärin tai hoitavien lääkärien lausunto olisi ensiarvoisen tärkeässä asemassa, kun esimerkiksi työkykyä arvioidaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä sekä lakivaliokuntaryhmämme katsoo kuitenkin, että tällöinkin hoitosuhteen on tullut olla riittävän pitkä, jolloin hoitava lääkäri tuntee potilaan parhaiten. Tällaisessa tilanteessa hoitavan lääkärin intressissä on huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla potilaansa terveydestä ja hyvinvoinnista. Hoitava lääkäri on yleensäkin asiantuntija potilaansa terveydentilan suhteen.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on yksi asia, josta kansanedustaja saa paljon postia. Ihmiset, joita vakuutusasiat ja vakuutusoikeudenkäynnit koskevat, ottavat yhteyttä ja kertovat niistä tunteista ja tilanteista, millaista on odottaa pitkään päätöstä vaikkapa eläkkeelle pääsystä. Tämä on hallituksen esityksenä sellainen, että meidän mielestämme vaarana on oikeusturvan heikkeneminen, ja siinä, mitä erityisesti kyllä haetaan — luottamuksen paranemista tähän vakuutusoikeudenkäyntijärjestelmään — voi käydä päinvastoin niin, että kansalaisten luottamus siihen heikkenee juuri näiden perustelujeni takia. Tästä syystä esitänkin, että tämä lakiehdotus hylätään.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien keskuudessa on herättänyt paljon keskustelua tämä vakuutuslääkäreiden voimakas tulkinta, joka on monesti ristiriidassa potilaan oman lääkärin tulkinnan kanssa siitä, onko potilas kelvollinen pääsemään sairauseläkkeelle vai ei. Siinä mielessä hallituksen esitys ei tätä tilannetta ainakaan paranna, päinvastoin.

On tärkeää luoda semmoista lainsäädäntöä, joka antaa jokaiselle oikeuden tulla kuulluksi myös oikeudessa eikä heikennä kustannuksiin vedoten istuntojen osallistumisoikeutta. Toki ymmärrän sen, että se veto-oikeus on vielä olemassa, että voidaan päästä istuntoon, mutta jos se linja pääsääntöisesti ohjataan siihen suuntaan, että oikeudenkäynnin istuntoihin ei välttämättä tarvitse mennä, ne voidaan tehdä ilman läsnäoloa, niin se voi kyllä heikentää tällaisen henkilön oikeusturvaa.

Edustaja Juvosen hylkäysesitys on kannatettava, ja kannatan hylkäysesitystä.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset esitteli eilen oman vaaliohjelmansa, ja yhtenä teemana siellä oli isolla otsikolla "Ei saa kiusaa". Se ei ole kirjoitusvirhe, vaan se on ihan tarkoituksella näin kirjoitettu. Se on entisen kansanedustajan, edesmenneen Tony Halmeen käyttämä slogan. Se tarkoittaa sitä, että ihmisiä ei saisi kiusata, ja yksi kiusaamisen muoto on tämä vakuutusoikeusjärjestelmä, jota on puitu vuosikymmenet. Sen ongelmat on tiedostettu, aina on perustettu uusia työryhmiä ja tavallaan ongelma haudattu sitten maton alle.

Enää ei tarvita yhtään työryhmää. Ongelmat ovat täysin tiedossa, puuttuu vain tahto korjata ne asiat. Asia ei korjaannu millään muulla kuin sillä, että se saadaan seuraavaan hallituksen hallitusohjelmaan. Siinä on paljon sellaisia asioita, jotka nämä vakuutetut itse ovat muun muassa allekirjoittaneelle kertoneet. Minulla ei ole sitä asiantuntemusta, mutta heillä on, ja heillä on näkemys siitä, miten tätä järjestelmää pitäisi saada ensinnäkin läpinäkyvämmäksi ja sellaiseksi, että ihmiset voivat luottaa oikeusjärjestelmään. Yksi iso ongelma on se, että todistamisen taakka on potilaalla itsellään, ja se on semmoinen juttu, että eihän ihmisellä ole voimia tapella tätä järjestelmää vastaan. He murtuvat sen alla. Moni ei jaksa ja luovuttaa.

Tämä vakuutusoikeusjärjestelmä on korjattava oikeudenmukaisempaan suuntaan. Se on yksi seuraavan hallituksen isoista teemoista.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tosiaan, niin kun täällä on todettukin, muutetaan sitä kokoonpanoa, jolla asioita vakuutusoikeudessa käsitellään. Pitkän eduskuntaurani ajalta voin sanoa, että vakuutusoikeuden päätöksistä ja yleensä toiminnasta tulee kentältä sen takia erittäin paljon palautetta, että siellä päätökset perustuvat siihen näyttöön, joka syntyy lääkärintodistusten kautta. Ihmiset kokevat, että kun päätöksiä tehdään useimmiten heidän työkyvystään, niin siinä pitäisi olla aina pohjana sen lääkärin lausunto, joka tämän hakijan parhaiten tuntee. Yhdyn siihen, että meidän pitää jatkossa miettiä, toimiiko vakuutusoikeuden päätöksentekojärjestelmä, jossa pelkästään papereihin turvautuen tehdään päätöksiä, oikealla tavalla, koska aika moni ihmisistä kokee, että oikeutta ei saa.

Tosin tiedän, viime viikollakin sain yhden viestin, että pitkän taistelun jälkeen vakuutusoikeus oli se taho, joka sitten kuitenkin hänen eläketurvansa ja päätöksen kykeni tekemään, eli myönteistä ja kielteistä palautetta tulee. Mutta näitä pitää arvioida ennakkoluulottomasti ja katsoa, toimiiko tämä jatkossa nyt, kun varsinkin tässä tämä päätöksentekojoukkue pienenee, kun yksittäisen tuomarinkin toimesta voidaan päätöksiä tehdä. Se on paikka, jota pitää ainakin sitten seurata, toimiiko se ihmisten oikeusturvan näkökulmasta, koska osalla ihmisistä on aika kriittisiä mielipiteitä yleensäkin suomalaisen työkyvyttömyysvakuutusjärjestelmän oikaisumahdollisuuksista.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa ja joustavoittaa asioiden käsittelyä vakuutusoikeudessa, lisätä toiminnan avoimuutta ja varmistaa oikeusvarmuuden säilyminen korkealla tasolla, sanotaan lain esityksessä. Just niin kuin edellä edustaja Anttila totesi, tämäntyyppisiä asioita tulee hyvin paljon esille ihmisten kanssa, kun käydään keskustelua, että ei ole saanut oikeutta. On joku vamma, tapaturma tai tämäntyyppinen tai sairaus, on sitten ollut pitkäaikainenkin sairaus ja ihminen on hakenut oikeutta, mutta sitä ei saa. On erittäin tärkeä asia, että tämän hoitavan lääkärin, joka varmasti tuntee erittäin hyvin henkilön, lausunnon perusteella päätös tehdään.

No sitten tuntuu siltä, että tämmöinen henkilö, joka katsoo vain lääkärintodistusten ja muun aineiston perusteella ja tekee sitten päätöksen, tekee vakuutuslaitosten hyväksi tavallaan tätä työtä. Se ei ole kyllä oikeudenmukaista. Pitäisi katsoa tämä kansalainen ja hänen oikeusturvansa turvata. Tässä on pieni epäilys tai ainakin minulle herää epäilys, että tällä joustavoitetaan kyllä, mutta tuleeko tämä oikeudenmukaisemmaksi, se jää kyllä arvoitukseksi. Voi yhtyä noihin sanoihin, mitä täällä on todettu, että tätä on seuraavallakin kaudella vietävä eteenpäin ja kansalaisten edun mukaisemmaksi järjestelmäksi kehitettävä.