Päivi Räsänen  /skl:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia, joiden tarkoituksena on ennen muuta parantaa vangin oikeusturvaa hänen saadessaan kurinpitorikkomuksista rangaistuksen ja samalla yhdenmukaistetaan vankiloiden ja avolaitosten kurinpitojärjestelmiä. Totean aluksi, että mielestäni on erittäin kannatettavaa, että myös vankien oikeus-turva saadaan kaikissa olosuhteissa perusoikeuksien mukaiseksi. Varmasti on välttämätöntä, että vangilla on mahdollisuus hakea muutosta hänelle määrättyyn kurinpitorangaistukseen.

Vankien oikeusturvan tehostamisen lisäksi olisi kuitenkin tärkeää ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotta näiden kurinpitorikkomusten määrä saataisiin laskuun. Esityksen perusteluissa huomio kiinnittyy siihen, että niin suljetun laitoksen kuin avolaitosten kurinpitorikkomukset näyttävät keskittyvän juuri päihde- ja huumausainerikoksiin. Esimerkiksi luvattomia avolaitospoistumisia käsiteltiin oikeusministeriön istunnossa vuonna 99 yhteensä 65 tapausta ja päihderikkomuksia peräti 184.

Vankilaviranomaisten mukaan peräti 60 tai jopa 80 prosenttia vangeista kärsii pahasta päihdeongelmasta. Tämä arvio on järkyttävä, ja sen tulisi johtaa tehokkaisiin toimenpiteisiin, varsinkin kun samalla on arvioitu, että valtaosa vangeista haluaisi päästä eroon päihteistä. Tämä on kuitenkin vaikeaa, koska päihteitä on vankiloissa koko ajan runsaasti tarjolla. Vankiloista valitettavasti näyttää tulleen huumekaupan ja huumerikollisuuden keskuksia, mikä lisää ongelmia ja huumetarjontaa myös muurien ulkopuolella etenkin vankilapaikkakunnilla. Tämän olen joutunut esimerkiksi omalla kotipaikkakunnallani Riihimäellä toteamaan, missä on keskusvankila.

Päihdevalvonnan tehostamiseksi on tämän kuun alusta otettu vankiloissa käyttöön syljestä tehtävät huumetestit, alkuun muutamissa vankiloissa kokeiluluonteisesti. Mielestäni vankiloissa pitäisikin valvonnan tehostamisen avulla ottaa tavoitteeksi nollatoleranssi, päihteettömyys. Mutta samalla pitäisi huolehtia myös riittävästä huumevieroituksesta ja -kuntoutuksesta vankeusrangaistuksen yhteydessä ja myös vapautumisen jälkeen jatkohoidosta.

Tässä esityksessä ehdotetaan myös, että kurinpitorangaistuksesta päättäisi vankilan johtaja yksin ja samalla vankiloiden johtokunnat lakkautettaisiin. Vankilan johtokuntaanhan on kuulunut johtajien lisäksi myös esimerkiksi lääkäri, sosiaalipäällikkö ja sosiaalityöntekijä. Johtokunnan päätöstä on tarvittu pidempien rangaistusten kohdalla, jos vankia on rangaistu oikeuksien menetyksellä yli 14 vuorokaudeksi tai yksinäisyydellä yli 7 vuorokaudeksi. Tämä esitys vahvistaa siis vankilan johtajan asemaa ja pudottaa muun virkamiesjohdon vaikutusmahdollisuudet pois. Korostan sitä, että ajattelen, että se saattaa olla hyvinkin perusteltua tässä yhteydessä, kun vangille tulee nyt kuitenkin valitusoikeus näihin kurinpitorangaistuksiin.

Toivon, että valiokunta kuitenkin selvittäisi, mikä merkitys on sillä, että esimerkiksi vankilalääkärin tai sosiaalityöntekijän vaikutusmahdollisuus tässä yhteydessä vähenee. Olisiko esimerkiksi paikallaan, että lääkäri myös osallistuisi harkintaan, jos vankia rangaistaan pitkällä yksinäisyydellä? Toivon kuitenkin, että esityksen vaikutus olisi peräti myönteinen, koska jos lääkärin ei tarvitse osallistua kurinpitorangaistuksesta päättämiseen, hän voi keskittyä ehkä paremmin ammattietiikkansa mukaiseen potilaitten hoitamiseen. Kuitenkin pitäisin hyvänä, että valiokunta kuulisi johtokunnan jäsenenä toiminutta lääkäriä tai sosiaalityöntekijää esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten ehdotettu muutos heidän mielestään vaikuttaisi näiden työntekijöiden asemaan ja heidän mielipiteittensä painoarvoon vankilan työyhteisön sisällä.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Räsänen otti esille lähinnä päihteiden ja huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat maassamme. Haluan tässä yhteydessä todeta, että huumekysymykset ovat erittäin ongelmallisia tänä päivänä, koska idästä on tullut paljon sellaisia henkilöitä, jotka välittävät huumeita. Kun sitten myös rangaistukset tulevat käytäntöön, niin monet suomalaiset eivät uskalla kertoa viranomaisille niitä lähdetietoja, millä voitaisiin estää kyseinen toiminta.

Tämän johdosta minä toivoisinkin, että ministerit ryhtyisivät toimenpiteisiin, että vankilaan saataisiin turva-asuntoja eli että ne vangit, jotka sitten ovat sen verran rohkeita, että saavat paljastettua tämmöiset ongelmat, voisivat myöskin huolehtia turvallisuudestaan tietäen, että heidän henkensä ei ole uhattuna.

Oikeusministeri   Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on valmisteltu laajapohjaisessa vankeusrangaistuskomiteassa, niin sanotussa rtl-komiteassa, joka tekee ehdotuksensa koko vankeusrangaistusta koskevan säännöstön uusimisesta vielä tämän vuoden aikana. Mutta kun laillisuusvalvojat, sekä kansalliset että kansainväliset, olivat kiinnittäneet huomiota Suomessa vankien tai rangaistustaan suorittavien puutteellisiin mahdollisuuksiin valittaa rangaistuksensa pituuteen vaikuttavista kurinpidollisista rangaistuksista, tähän haettiin pikaisempaa oikaisua.

Viime kesänä annoin tehtäväksi rtl-komitealle rakentaa mallin, jolla mahdollisimman kevyellä organisaatiolla mahdollistettaisiin vangin muutoksenhaku tosiasialliseen vankeusrangaistuksen pituuteen vaikuttavista kurinpidollisista päätöksistä. Tämän ikään kuin minimitehtävän tämä ehdotus täyttää. Toivottavasti se käsitellään aika pikaisesti, jotta tällainen puutteellinen tilanne saadaan parempaan kuntoon.

Ed. Räsänen viittasi ongelmiin vankiloiden huumetilanteessa. Nyt parina vuonna, oman ministerikauteni aikana, tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. On pystytty lisäämään testausta, pystytty lisäämään päihteettömien osastoja, niiden valvontaa, vankiloissa, mutta kovasti paljon on vielä tehtävää. Ihan pahimmat ilmenemismuodot, joihin ed. Räsänen viittasi, että vankilat toimisivat huumekeskuksina suorastaan, on ainakin tällä hetkellä saatu kuriin, niin että tällaista rikollisuutta ei laajemmassa mitassa ilmene. Myös vankiloissa kiinnijäännit ja huumetakavarikot ovat vähentyneet. Todennäköisesti myös koko luvaton liikenne vankilan muurien yli ja lävitse on vähentynyt, mutta kaiken aikaa täytyy varotoimia lisätä.

Syksyn huumepaketissa lisättiin vankiloiden päihdevalvontaan resursseja. Niin kuin keskustelussa jo viitattiin, myös sylkytestien käyttöönotto parantaa tilannetta. Puolisentoista vuotta ovat olleet voimassa laajennetut toimivaltuudet vankilahenkilökunnalla tehdä tarkastuksia sekä vankien että vankilassa kävijöiden osalta. Kaikki nämä ovat olleet vaikuttamassa siihen, että tilanne on pikkuhiljaa paranemaan päin. Mutta niin kuin tuoreessa selvityksessä siitä, miten paljon vankiloissa esiintyy hepatiitteja ja hiv:tä, näkyy, ruiskuhuumeiden käyttö sekä ennen vankeusrangaistuksia että osalla vangeista myös rangaistusten aikana on huolestuttavan laajaa, ja sitä pitää edelleen pystyä nopeasti vähentämään.

Tämä ehdotus antaisi selkeämmän vastuun vankilan johtajalle kurin säilyttämisestä. Tähän liittyy myös johtokunnan roolin supistuminen tai poistuminen, mihin ed. Räsänen viittasi. Mutta toki tulee arvioida kokonaisuutena, tarvitaanko ja missä muodossa tällaista lisäasiantuntemusta vankilan johdossa koskien juuri sekä laitoksessa tapahtuvaa elämää että varsinkin laitoksista vapautumista ja sitä, miten mahdollisimman hyvin sopeutetaan normaaliin lainkuuliaiseen elämään rangaistuksen suorittaneita ja ehdonalaiseen vapauteen pääseviä.

Tämä kokonaisuudistus vankeusrangaistusta koskien on siis tekeillä, ja siinä yhteydessä tätä nyt pikaisesti ehdotettavaa sääntelyä voidaan tarpeen mukaan vielä edelleen kehittää. Toivon tosiaan, että tämä saisi lakivaliokunnassa ripeän käsittelyn osakseen.

Juha Karpio /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Niin oikeusministeri kuin ed. Räsänenkin painottivat jo vangitulle henkilölle kuuluvan oikeusturvan tarvetta. Tällä hetkellä on koettu ongelmalliseksi myös se, ettei kurinpitorangaistuksiin, jotka vankilan johtaja tai johtokunta ovat antaneet, vangilla ole oikeutta hakea muutosta. Tällaisia tapauksia tämän hallituksen esityksen mukaan vuosittain on noin 300, joista noin 100 tapausta, kun tämä laki tulevaisuudessa toteutuu, tullaan viemään vielä alioikeuden ratkaistaviksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että vangilla on oikeus saada myöskin lainopillinen avustaja. Sitten arvellaan, että oikeudenkäyntikulut tältä osin tulevat olemaan noin 200 000—300 000 markan luokkaa. Pidän aivan selvänä, että ne tulevat olemaan kymmenkertaiset siihen verrattuna, mitä tässä hallitus esittää. Siitä huolimatta, vaikka oikeudenkäyntikulut hallituksen esityksessä eivät olekaan oikeita, pidän esitystä kuitenkin periaatteiltaan aivan oikeana.

Oikeusministeri   Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tätä toimenpidettä taksoitettaessa, oikeudenkäyntiavustajan palkkiota asetustasolla määriteltäessä, on tarkoitus todella tiukasti rajata nuo markat siten, että oltaisiin todella lähellä hallituksen esityksen arviota eikä kymmenkertaisissa luvuissa, niin kuin ed. Karpio viittasi.