Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen kertomus vuodelta 2007 on nyt eduskunnan käsiteltävänä, ja se antaa meille mahdollisuuden käsitellä kaikkia tuon vuoden merkittäviä poliittisia tapahtumia. Hallituksen kertomushan on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään hallituksen ohjelman toimeenpanoa ja EU-politiikkaa. Toisessa osassa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota on ulkoasiainvaliokunta ed. Salolaisen johdolla valmistellut. Kolmannessa osassa käsitellään eduskunnan lausumia ja valtioneuvoston toimenpiteitä näitten valtiopäiväpäätösten johdosta.

Vuoden 2000 eduskunnan työjärjestyksessä päätettiin, millä tavalla hallituksen kertomusta eduskunnassa käsitellään. Lähtökohtana tosiaan oli, että yleisesti ottaen sitä käsittelee perustuslakivaliokunta, ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta sitä käsittelee ulkoasiainvaliokunta. Tämän lisäksi jokainen erityisvaliokunta, jolla on ministeriövastuualue, käsittelee hallituksen kertomusta ja antaa omat lausuntonsa. Hallituksen kertomuksen käsittely antaa jokaiselle valiokunnalle mahdollisuuden tarkastaa hallituksen ja vastaavan ministeriön toimintaa, antaa siitä oma arvionsa ja antaa myöskin ehdotuksia ja suosituksia siitä, millä tavalla valtioneuvoston ja ministerien pitäisi jatkossa toimia. Erityisen tärkeää on myöskin se, että jokainen erityisvaliokunta tarkastaa omalta osaltaan hyväksymänsä lausumat, valtioneuvoston toimenpiteet näitten lausumien johdosta ja sen, voidaanko nuo lausumat poistaa, jos hallitus sitä esittää, vai onko lausumat edelleen syytä pitää voimassa ja kehottaa hallitusta jatkotoimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota kolmeen seikkaan vuoden 2007 kertomuksen yhteydessä:

Ensimmäinen näistä on eduskuntavaalien suhteellisuus. Tältä osin on syytä todeta, että jo vuonna 1998 perustuslakiuudistusta valmisteltaessa eduskunta hyväksyi lausuman, jossa korostetaan suhteellisuuden toteutumista eduskuntavaaleissa. Meillähän on ongelmia siinä suhteessa, että meillä on pieniä vaalipiirejä, kuten Pohjois-Karjala, ja suuria vaalipiirejä, joissa on jo 30 edustajaa, kuten Uusimaa. Tietysti suhteellisuusperiaate toteutuu hyvin eri tavalla eri puolilla Suomea johtuen vaalipiirin koosta.

Asiaa on tuon jälkeen valmisteltu. Hallitus piti toimenpidekertomuksessaan 2002 asiaa loppuun käsiteltynä, kun hallitus oli asiasta neuvoa pitänyt. Perustuslakivaliokunta katsoi, että näin voidaan tehdä, mutta katsoi, että projektia on kuitenkin syytä jatkaa ja antaa siitä selvitys eduskunnalle.

Oikeusministeriö asetti vuonna 2004 toimikunnan selvittämään nykyistä vaalijärjestelmää ja sen toimivuutta, mutta kesäkuussa 2005 valtioneuvoston piirissä päätettiin, että ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tai ei voida tehdä ehdotuksia tuolta osin. Keväällä 2006 päätettiin, että vaaliuudistusta ei jatketa.

Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan vuonna 2007 kirjattiin selkeät tavoitteet vaaliuudistukselle siten, että vaaliuudistus tehdään nykyisen vaalipiirijärjestelmän pohjalta ja samalla vaaliliitot kielletään, mutta suhteellisuutta parannetaan. Vaalialuetoimikunta on jättänyt huhtikuussa 2008 mietintönsä tavoitteena, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, mutta eduskunnalle esitystä tuolta pohjin ei ole vielä annettu. Voidaan sanoa, että valtioneuvosto kyllä, ja erityisesti tämä hallitus, on valmis käsittelemään tätä asiaa perusteellisesti ja pyrkii etenemään asiassa. (Hälinää) Voidaan todeta, että eduskunta on omalta osaltaan tehnyt tehtävänsä ...

... mutta on tärkeätä, että hallitus edelleen jatkossa selvittää vuosittain eduskunnalle uudistuksen etenemistä siihen asti, kunnes hallituksen esitys eduskunnalle on annettu. Täytyy sanoa, että tämä uudistus, jos uudistus tehdään vaalijärjestelmästä, on erittäin merkittävä. Tietysti tässä yhteydessä henkilökohtaisesti toivon, että siinä erityistä huomiota kiinnitetään niin traditioihin, joita meillä vaalijärjestelmässä Suomessa on ollut, ja vaalijärjestelmän selkeyteen, jotta jokainen kansalainen ymmärtää, millä tavalla prosessi tapahtuu ja mikä tuon prosessin lopputulos on.

Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi perustuslakivaliokunta halusi valtioneuvostolta selvitystä kahteen asiaan:

Toinen koski vaalirahoitusilmoituksia, niitä epäselvyyksiä, miksi oli tapahtunut niin kuin oli tapahtunut. Äänestysprosessi välttämättä ei toiminut oikein, ja myöskin rahoitusilmoituksissa ilmoituksen ohjastaminen ei ollut riittävän selkeää. Tältä osin on syytä todeta, että ministeriö asetti toimikunnan valmistelemaan uudistusta. Juuri aivan äskettäin eduskunnalle on annettu esitys tältä osin, jossa pyritään niihin epäkohtiin, joita on esiintynyt vaalirahoituksen osalta, vastaamaan. Eduskunta tämän esityksen tulee pikaisesti käsittelemään.

Toinen kysymys, johonka erityisesti kiinnitettiin huomiota, oli kysymys sisäasiainministeriölle, ja se koski nimenomaan Jokelan koulusurmien johdosta aselupakäytäntöjen yhtenäistämistä. Sisäministeriö on vastauksessaan valiokunnalle hyvin kattavasti selvittänyt niitä toimenpiteitä, millä tavalla käytäntöjä on muutettu, kehitetty ja yhtenäistetty. Voidaan todeta, että se myöskin kentällä tällä hetkellä selkeästi näkyy, että aselupien myöntämisessä käytännöt ovat muuttuneet.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee erikoisvaliokuntien lausuntoon, tältä osin on syytä todeta, että perustuslakivaliokunta ei käsitellyt niitä yksityiskohtaisesti, vaan luottaa jokaisen valiokunnan erityisasiantuntemukseen vastuuministeriönsä osalta ja lähtee siitä, että valtioneuvosto ottaa jokaisen erityisvaliokunnan lausunnot tältä osin asianmukaisesti huomioon.

Kuitenkin on syytä todeta, että tarkastusvaliokunta on lausunnossaan antanut varsin seikkaperäisen ja kriittisen selvityksen lausumamenettelyn ja kertomusmenettelyn yleisestä toimivuudesta. Tällä hetkellähän eduskunnalle annetaan kaksi kertomusta: tilintarkastuskertomus ja toimintakertomus. Tältä osin on varmasti syytä miettiä, onko kaksi erillistä kertomusta tarkoituksenmukainen menettelytapa vai voitaisiinko nämä kenties yhdistää. Tarkastusvaliokunta on myöskin kritisoinut lausumamenettelyä ja katsoo, että se ei toimi tarkoituksenmukaisella tavalla, vaan pitäisi siirtyä reaaliaikaiseen seurantajärjestelmään. Tältä osin on kuitenkin ehkä syytä todeta, että valiokunnat kuitenkin voivat jatkuvasti seurata vastuuministeriönsä työtä ja myöskin arvioida lausumiensa toteutumista minä aikana vuodesta tahansa. Tässä suhteessa ne ongelmat, joita on esitetty, eivät välttämättä ole niin vakavia, jos valiokunta suhtautuu aktiivisesti ja vastuullisesti omaan työhönsä ja vastuuministeriönsä seurantaan.

Kuitenkin kysymys siitä, muutetaanko tätä menettelytapakertomusta, on periaatteellisesti erittäin merkittävä. Perustuslakivaliokunta ei halunnut yhtyä tarkastusvaliokunnan lausumiin tältä osin, vaan katsoo, että tässä suhteessa on kaikkein parasta se, että puhemiesneuvostossa arvioidaan tätä kertomusmenettelyn kehittämistä, sitä, mikä on se valiokunta, joka jatkossa kenties, jos kertomukset yhdistetään, käsittelisi näitä kertomuksia ja millä tavalla lausumamenettelyä kenties pitäisi kehittää. Voin todeta, että puhemiesneuvosto on tänään alustavasti keskustellut asiasta. Tarkoitus on, että puhemiesneuvostoa varten asiaa valmistellaan ja sitten arvioidaan, mikä kaiken kaikkiaan on tarkoituksenmukaisin tapa hallituksen toiminnan seuraamisessa.

Ehkä on syytä todeta, että aikanaan tämä tehtävä on annettu perustuslakivaliokunnalle nimenomaan perustuslakivaliokunnan juridisen kontrollin luonteen vuoksi. Tietysti silloin, jos nähdään vakavia ongelmia, on aika luonnollista, että perustuslakivaliokunta on se, joka puuttuu siinä tilanteessa valtioneuvoston toimintaan. Jos on sen sijaan poliittisesta valvonnasta, poliittisesta seurannasta kysymys, silloin mielestäni tuo tehtävä kuuluu kyllä varsin luonnollisesti nimenomaan erityisvaliokunnalle kunkin ministeriön vastuualueella.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Mielenkiinnolla olen lukenut hallituksen toimenpidekertomusta vuodelta 2007. Erityisen kiitoksen tässä yhteydessä ansaitsee tarkastusvaliokunta, jonka kriittinen lausunto sisältää merkittäviä parannusesityksiä nykyiseen lausuma- ja kertomusmenettelyyn. Tarkastusvaliokunnan lausunto vahvistaa entisestään käsitystäni siitä, että valiokuntien lausumat ovat lähinnä hurskaita toivomuksia, joilla valiokuntien kaikki jäsenet halutaan sitouttaa sellaistenkin lakiesitysten taakse, joita he periaatteessa vastustavat valiokuntakäsittelyn aikana.

Tuore esimerkki on lakivaliokunnassa paljon kiistoja herättänyt poliisin kirjoittaman sakon muuntorangaistuksesta luopuminen. Ne lakivaliokunnan jäsenet, jotka edustivat hallituspuolueita ja vastustivat kiihkeästi muutosta, kuittasivat merkittävän kriminaalipoliittisen linjan löystymisen lausumalla, joka ei näytä johtavan mihinkään. Sama menettely varmaankin toistuu sitten, kun paljon kiistoja aiheuttanut alkoholilain muutosesitys käsitellään lopulliseen muotoonsa lakivaliokunnassa. Jälleen viime perjantaina piti olla alkoholilain muutoksen yksityiskohtainen käsittely, mutta lakimuutosta päätettiin yllättäen lykätä kuukaudella eteenpäin. Ilmeisesti ajatuksena on, että aika ja tulevat lausumat saattavat ratkaista alkoholilain muutosten aiheuttamat suurimmat kiistakysymykset.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä todeta, että eduskunnan valiokuntabyrokratiaan vihkiytymätön löytää tästä taiteenlajista jatkuvasti uusia vivahteita ja niiden moninaisia tulkintoja. Olisikin erittäin hyvä, jos tarkastusvaliokunnan kaikki kannanotot lausumamenettelystä johtaisivat nykytilannetta parantaviin toimenpiteisiin. Pidän erittäin kannatettavana tarkastusvaliokunnan esitystä, jonka mukaan hallituksen toimenpidekertomus ja valtion tilinpäätöskertomus yhdistetään. Muutosesityksen toteuttaminen olisi myös aitoa byrokratian karsimista, joka säästäisi turhaa ja päällekkäistä työtä, sekä sitä kautta valtion kustannuksia, mikä pitäisi aina olla meillä päättäjillä tavoitteena.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Ihan muutama kommentti tarkastusvaliokunnan yksimielisestä lausumasta perustuslakivaliokunnalle. Ensinnä se, mitä tulee eduskunnan lausumiin, niin suomalaisen parlamentaarisen järjestelmän kannalta on hallituksen ja eduskunnan vuoropuhelun näkökulmasta tärkeää, että kun eduskunta lausuu — varsinkin jos eduskunta lausuu yksimielisesti — niin se on asia, joka parlamentaarisessa järjestelmässä hallituksen on otettava vakavasti. Selvästi olemme voineet oman selvityksemme ja tutkimuksemme perusteella todeta, että lausumien käsittely eri ministeriöissä vaihtelee erittäin paljon. Jotkut ministeriöt systemaattisesti seuraavat lausumia, ottavat ne vakavasti, niin kuin parlamentarismiin kuuluu. Sitten on ministeriöitä, jotka eivät menettele tällä tavalla.

Toinen havainto lausumista on se, että ehkä eduskuntakin omalta osaltaan voisi niin sanotusti tsempata lausumien suhteen. On tärkeää, että lausumat eivät saa inflatorisia piirteitä. Jos lausumia lausutaan liikaa, niin voi olla, että tämä parlamentaarinen vuoropuhelu ruuhkautuu, tukkeutuu. Sen takia sekä eduskunnan että myös hallituksen tulevaisuudessa on entistä vakavammin paneuduttava sisältöihin, hallituksen on otettava eduskunnan lausumat vakavammin huomioon ja eduskunnan itsensä on huolehdittava siitä, että tehdyt lausumat rekisteröidään, ne ovat helposti edustajien ja julkisuuden, ministeriöitten saatavissa ja että jokaista eduskunnan lausumaa kommentoidaan ennemmin tai myöhemmin hallituksen toimesta.

Toinen tärkeä havainto, johon perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja viittasi, on se kysymys, tulisiko tilinpäätöskertomus ja hallituksen toimenpidekertomus yhdistää tulevaisuudessa. Tämä aloite tuli ensisijaisesti ministeriöitten päästä ja erityisesti ministeriöitten korkeimpien virkamiesten toimesta. He totesivat, että kun nykyisin sekä tilinpäätöskertomus että toimenpidekertomus annetaan eduskunnalle lähes samanaikaisesti kevätistuntokaudella, toisin kuin ennen, niin näissä kahdessa kertomuksessa käsitellään paljon myös päällekkäisiä asioita, samoja asioita kahdessa eri kertomuksessa. He totesivat ja toteavat ajankäytön, työn määrän näkökulmasta, että tämä ei ehkä ole kaikkein järkevin tapa nykyisellään, vaan että olisi mietittävä, voitaisiinko nämä kertomukset yhdistää yhdeksi kertomukseksi, mikä säästäisi aikaa ja millä ehkä saisi suurempaa merkitystä näille molemmille kertomuksille ja säästäisi myös eduskunnan käsittelyaikaa tässä tärkeässä tapauksessa.

Nämä kaksi esitystä olivat tänään todellakin puhemiesneuvoston käsittelyssä, ja puhemiesneuvosto päätti näitä tarkastusvaliokunnan ehdotuksia ryhtyä viemään eteenpäin toisaalta valtioneuvoston suuntaan ja toisaalta sitten eduskuntaan niiltä osin, kun ne koskevat eduskunnan omaa päätöksentekovaltaa.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! On kaksi asiaa, joihin haluaisin puuttua.

Ensimmäinen on se, ettei tässä toimenpidekertomuksessa eikä perustuslakivaliokunnan mietinnössäkään puututa siihen, tarvitaanko näitä kaikkia lakeja, mitä hallitus tänne syytää. Tämä on monta kertaa tullut esille. Esimerkiksi tänä päivänä tuli esille se, että kaikkia asioita ei sentään tarvitse kieltää ja etenkään lailla kieltää ja vielä kriminalisoida. Elikkä minä toivoisin, että jatkossa hallituksen toimenpidekertomuksessa luodattaisiin hieman tulevaisuutta: minkälaisiin asioihin hallitus aikoo puuttua. Perustuslakivaliokunta voisi omassa mietinnössään käsitellä sitä, onko järkevää puuttua kaikkiin asioihin ja mitkä sen tyyppiset asiat ovat, joita ei tarvitse sentään lailla säätää. On kysymys siitä, että tällä tavalla, lakeja suoltamalla, kansalaisten kunnioitus lainsäädäntöön rapautuu. Jos edes kansalaiset eivät tiedä, mitä lakeja noudattavat tai mitä lakeja rikkovat, niin eihän siitä järjestelmästä silloin voi olla oikeita tuloksia kansalaisten eikä myöskään lainsäätäjän kannalta.

Toinen asia, mihin haluaisin puuttua, on tämä tarkastusvaliokunnan halu ikään kuin viedä perustuslakivaliokunnan oikeus antaa mietintö hallituksen toimenpidekertomuksesta yhdistämällä tilintarkastuskertomus ja toimenpidekertomus. Minä en kyllä kannata sitä, koska kyllä perustuslakivaliokunta valiokuntana pystyy ja sen pitää pystyä käsittelemään asioita laajemmin kuin pelkästään tilinpitoasioina. Minä en kyllä tähän tarkastusvaliokuntaan koskaan ole ollut erityisen innostunut enkä minä ole jatkossakaan innostunut.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Viimeksi kuultu mielipide ei ollut yllätys. Se on saatettu kuulla aika monta kertaa aikaisemminkin. Mutta asia on sillä tavalla, että ed. Ukkolahan siirtyy Helsingin Sanomien mukaan Euroopan parlamenttiin niin, että näitä puheenvuoroja kuullaan sitten muilta tahoilta myöhemmin.

Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä asia, että juuri nyt selvitetään näitä asioita, ja tähtäyksessähän täytyy olla tietysti se, että perustuslakivaliokunnalle vapautetaan aikaa sen varsinaisen tehtävän suorittamiseen. Jos pikkusen arvioidaan sitä tilannetta, jossa täällä Euroopassa tällä hetkellä eletään ja maapallolla ylipäätäänkin, taitaa olla niin, että finanssikriisin seurauksena joudutaan erittäin monessa tulevassa hallituksen esityksessä miettimään sitä, toteutuuko Suomen perustuslain perusoikeuspuoli näitten leikkaus-, säästö-, uudelleenjärjestely- jnp. lakien tiimoilta, jolloinka perustuslakivaliokunnan merkitys aivan erikoisesti korostuu, ja tarkastusvaliokunta ed. Ukkolan mielipiteestä huolimatta on se, joka hoitaa nimenomaan tätä tarkastustehtäväänsä juuri sillä tavalla kuin sitä asiaa on viitoitettu viime aikoina sen kannanotoissa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ahde käytti tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana mielestäni hyvän puheenvuoron, kun hän pohti lausumien noudattamista, että ministeriöt noudattaisivat eduskunnan lausumia. Nämä menettelytavat ovat siis erilaisia. Eri ministeriöt, niin kuin ed. Ahde totesi, toimivat eri tavalla. Aivan selvää on, että eduskunnan ja nyt tässä tapauksessa ehkä tarkastusvaliokunnan ja täysistunnon pitää tässä asiassa myös aktivoitua.

Ympäristöministeriön suhteen on hyvä todeta, että se ministeriö on mielestäni hyvin lausumia noudattanut, aloittanut lainsäädäntöä niiden pohjalta ja myös tuonut vaadittaessa, kun lausumassa on viitattu, asioita uudelleen valiokunnan ja eduskunnan tietoon. Tässä mielessä on positiivistakin todettavaa näiden lausumien noudattamisesta, ja tästä kyllä positiivinen viesti ympäristöministeriöön.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kyllä kai se logiikka kulkee niin päin, että toiminta ja talous käyvät käsi kädessä, ja tämä kannattaisi ottaa silloin myöskin hallintokulttuurissa huomioon. Ja jos siihen käytäntöön mennään, niin kuin täällä on todettu, säästyy sekä aikaa että rahaa, mutta ennen kaikkea esimerkiksi kansanedustajilla on mahdollisuus samanaikaisesti tutkailla toiminnan luonnetta, toimintojen sisältöä ja myöskin siihen liittyvää rahankäyttöä. Eli kannatan sitä, että toiminta ja talous olisivat täällä samanaikaisesti, olkoon kysymys milloin minkäkin eduskunnan alaisen organisaation toimin-nasta.

En näe tätä niin merkittävänä juridisena kysymyksenä, vaan esimerkiksi tarkastusvaliokunnan työ, niin kuin kaikki muukin toiminta, on alisteista perustuslaille ja sen määräyksille ja sen hengelle. Eihän tarkastusvaliokunta voi tehdä työtään ottamatta huomioon kaikkea sitä lainsäädäntöä, mikä hallintoon kytkeytyy.

Sitten ihan lopuksi lausumista. On varmasti syitä sekä sysissä että sepissä. Monta kertaa eduskunnassa haemme kompromisseja lausumien kautta tietoisina jo lausumia kirjoitettaessa, että se on vähän tuuleen huutamista, mutta päästään jostakin karikosta sitten selvemmille vesille. Tällaista menettelyä ei kannattaisi paljolti viljellä. Se turhauttaa. Sen jälki on huonoa, ja se sitten myöskin vie mennessään ihan aidot, hyvät, tosissaan tehdyt toteuttamiskelpoiset lausumat. Siinä lapsi menee helposti pesuveden mukana.

Vaikka sanotaankin, että tikulla silmään, kuka vanhoja muistelee, niin jos vielä muistellaan, mitä viimeksi eduskunta on esimerkiksi budjettilausumien kärkeen laittanut, sinne on hallituspuolueitten voimin ja toimin ladattu neljä maan kannalta tärkeintä budjettilausumaa, ja kaksi niistä koskee esimerkiksi Maatalousmuseon toimintamäärärahoja ja Metsämuseon toimintamenojen määrärahojen korotustarvetta. Niistä neljästä kolmas taisi olla 4H-yhdistyksen toimintamäärärahojen tarve. Jos Suomen murheet ovat näin pienissä asioissa, niin meillä ei kyllä sitten ole murheita ollenkaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolan lämmin ja hellä suhde kaikkeen, mikä vähänkin haiskahtaa tarkastusvaliokunnalta, on tässä vuosien varrella tullut tietoomme. Ed. Ukkola nyt kaksi vuotta harjoiteltuaan voisi kuitenkin tunnustaa, että silloin kun tarkastusvaliokunta perustettiin, se perustettiin perustuslakia muuttamalla ja perustuslakivaliokuntakin otti myönteistä kantaa asiaan, joten tarkastusvaliokunta kyllä toimii varsin perustuslailliselta pohjalta. Tässä katsannossa se, mitä toiminnan ja talouden tarkastuksen yhdistämisestä on esitetty, on kohtuullisen perusteltua.

Lausumista tarkastusvaliokunta teki tässä reilu vuosi sitten varsin perusteellisen selvityksen, siltä pohjalta otti varsin perusteellisesti ja perustellusti kantaa, ja siitä kannanotosta kehotan nyt kaikkia niitä, joita täällä tehdyt lausumat koskevat, muistamaan, että nämä lausumat, kun ne tässä salissa on lakiesitysten yhteydessä hyväksytty, ovat kuitenkin eduskunnan tahdon ilmaus.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en ollut silloin kyllä eduskunnassa, kun tarkastusvaliokunta-asian ensimmäinen käsittely täällä eduskunnassa käytiin. Sen sijaan olin muistaakseni silloin, kun se hyväksyttiin tässä eduskunnassa, kun oli toinen käsittely elikkä vaalien jälkeinen käsittely. Minä hyvin tarkasti tiedän sen, ed. Ahde, että tämä on teille perustettu valiokunta. Näin se nyt vaan on. Toimittajana jouduin seuraamaan, miten aktiivisesti tätä puolustitte, ja kaikki muut olivat lähestulkoon eri mieltä teidän kanssanne, mutta te onnistuitte kyllä lobbaamaan silloisen eduskunnan tämän valiokunnan taakse. Sillä ei minun mielestäni ole juuri paljon mitään muuta merkitystä kuin se, että se tuli korvaamaan sitä edellistä järjestelmää, joka lopetettiin tämän valiokunnan perustamisen takia. Tässä se syy on itse asiassa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon kyllä vankasti varmaan, kuten kaikki muutkin, että jos ed. Ukkola olisi ajoissa päässyt hätiin, niin ei tarkastusvaliokuntaa olisi tietysti perustettukaan. Mutta kun se on perustettu eduskunnan yksimielisellä päätöksellä, niin ehkä sitäkin voisi kunnioittaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! En ole kyllä samaa mieltä kuin ed. Ukkola, että tarkastusvaliokunnan rooli olisi jotenkin henkilöitynyt koko sen prosessin aikana, kun eduskunta mietti, löytyykö sille välttämätön yhteiskunnallinen tarve ja tuoko se lisäarvoa siihen, miten eduskunta pystyy katsomaan, miten veronmaksajien rahoja käytetään ja käytetäänkö niitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä on yksinkertaisesti tilanne.

Tarkastusvaliokunnan jäsenenä voin tämän vahvistaa, mutta olen kyllä istunut myöskin perustuslakivaliokunnassa ja käsitellyt useita kertoja näitä hallituksen toimenpidekertomuksia. Minulla on kyllä sellainen mielikuva tällä hetkellä tämän kokemuksen pohjalta, että luonteittensa puolesta nämä tarkastuskertomukset pystyttäisiin ajallisesti ja syvällisesti käsittelemään tarkastusvaliokunnassa hyvin perusteellisesti johtuen siitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto ja koko se virkamiesosaaminen olisi helposti ja hyvin käytettävissä tarkastusvaliokunnan mietintöjen perusteellisuuteen.

Minun mielestäni ei olisi kovinkaan vieras sen tyyppinenkään ajatus, että jatkossa nämä kertomukset yhtenäistettäisiin, niistä voisi tehdä tarkastusvaliokunta mietinnön, ja tarkastusvaliokunta pyytäisi perustuslakivaliokunnalta asiaa koskevan lausunnon, joka tarkastelee sitä lähinnä valtiosääntöoikeudellisesta ja juridisesta näkökulmasta. Minä luulen, että tämä lopputulos olisi varmasti meidän kansanedustajienkin mieleen. Mitään järkeä ei ole tässä menettelyssä, että tätä kertomusta niin kuin tårta på tårta -käsittelyä edelleen jatketaan.

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Tässä perustuslakivaliokunnan mietinnössä otetaan kantaa myös eduskuntavaalien suhteellisuuteen, ja pidän erittäin tärkeänä sitä, että vaalilaki saataisiin todellakin vihdoin korjattua oikeudenmukaiseksi. Kun täällä salissa nyt vielä on oikeusministeri Brax paikalla, niin vetoan teihin, ministeri, että hallitus todellakin toisi nopeasti esityksen sellaisesta vaalilaista, joka toteuttaisi tätä suhteellisuusperiaatetta.

Jos eduskunnan kokoonpano määräytyisi kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon mukaan, niin kyllä tämänkin eduskunnan kokoonpano olisi jonkin verran toisenlainen. Esimerkiksi kristillisdemokraateille olisi kuulunut oikeudenmukaisen vaalilain pohjalta kolme paikkaa enemmän kuin viime vaaleissa sitten lopulta tuli. Toivon, että mikään puolue ei ryhtyisi nyt jarruttamaan tämän lain edistymistä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen mielenkiinnolla kuunnellut näitä puheenvuoroja ja ikään kuin pienen pienenä kannanottona tai havaintona sen suhteen, missä mielessä minusta tarkastusvaliokunta on toimintamallissaan erittäin hyvin onnistunut, totean, että on kuultu asiantuntijoita laiastaan, näin voisi sanoa, ja kyetty asettumaan arvioimaan neutraalisti sitä hyvää ja huonoa ja tuomaan ne havainnot reilusti puolesta ja puolesta esille. Toivottavasti tämä koetaan itseisarvona sitten, kun poliittinen areena, tämä iso sali, ottaa asioitten tulevaisuuteen kantaa, ja siinä suhteessa ed. Ukkolan kommentoinnit ovat kuulostaneet hiukan epäoikeudenmukaisilta siihen nähden, minkälaista se työ käytännön tasolla on.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tiedä, mitä se teidän työnne on, mutta sen minä tiedän ainakin, että matkustella te kyllä osaatte. Itse asiassa olisi kiva tehdä tilasto siitä, mikä valiokunta matkustelee eniten tässä eduskunnassa. Se olisi varmaan ihan mielenkiintoinen asia. (Välihuuto) — Niinkö? Ihanko totta? Brasilian-matkako odottaa?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joo, me olemme käyneet Turussa ja Tampereella jnp. Siellähän on käynyt jopa sillä tavalla, että eräät edustajat ovat tukeneet tätä työtä matkustamalla kotiinsa ja pois samoilla junilla, kyllä se näin menee. Brysselissäkin on muuten käyty ja Luxemburgissa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kunnioitettavaa, jos tosiaan niin on, kuin ed. Pulliainen sanoi, että tämä tarkastusvaliokunta olisi puolueettomampi ja itsenäisempi ja kauniimpikin siinä mielessä kuin nämä muut valiokunnat tässä meidän yhteisössämme täällä eduskunnassa. Eli nämä virkamiesten lausunnot otettaisiin mahdollisimman tasapuolisesti sitten huomioon, jolloin voisi olettaa, että tarkastukset ja tarkistuksetkin olisivat sitten jotenkin ylemmältä tai ainakin rehellisemmältä tasolta, mikä kyllä epäilyttää tietysti, koska tämä on eduskunnan valiokunta.

Mutta toisaalta teki mieli kommentoida, kun ministeri Brax on paikalla, justiin samaan asiaan kuin ed. Räsänen toi esille, että tosiaan meillä on vaalilaki; tässä nyt kun viime vaalit oli, taisin itse mainostaa, että 125:tä vuotta täytyisi juhlistaa. 125 vuotta täyttää nytten se vaalilaki, jota täällä eduskunnassa käytetään, että sitä juhlaa olisi pitänyt ilman muuta juhlia. Ja vielä, kun vihreät ovat muuten hallituksessa, niin tosiaan voisi toivoa, että ministeri voisi pistää tässä asiassa vähän, voisiko sanoa, töppösiin lentoa.

Ei sen enempää tällä kertaa.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä ovat jo kaksi edellistä puhujaa, edustajat Räsänen ja Pertti Virtanen, viitanneet siihen, millä aikataululla on tarkoitus tuo vaalilain uudistus tuoda eduskuntaan. Se on tosiasia, että se on perustuslain vastainen tilanne, ja perustuslakivaliokunta kiinnitti tähän asiaan huomiota. On eri asia, jos 14 prosenttia tarvitsee äänistä saadakseen yhden paikan, kuin 3 prosenttia Uudellamaalla. Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa on tilanne se, että siellä vain 6 edustajaa valitaan piiristä. Tämä on minun mielestäni perustuslain näkökulmasta kohtuuton tilanne ja on myös häpeäksi koko eduskunnalle, ettei se satavuotisessa historiassa ole tällaiseen perustuslailliseen ongelmaan pystynyt puuttumaan. Tämä pitäisi olla hallituksen ensimmäisiä asioita, jotka nyt tänä vuonna korjattaisiin kuntoon.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Vaalilaki tai vaalialuelaki etenee ihan hallitusohjelman mukaisessa aikataulussa. Vielä tarkastellaan asioita, käydään hallituksen sisällä läpi eri vaihtoehtoja ja neuvotteluita, ja on tärkeää, mitä perustuslakivaliokuntakin nyt lausui. Kysymyshän on uudistuksesta, joka vaatii kaksien valtiopäivien hyväksynnän, ja joka tapauksessa aikataulu, joka on siis alkuperäinenkin, että tähdätään ensi syksynä tuotavaan hallituksen esitykseen, on yhä ihan voimassa ja sen mukaan toimitaan.