Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto on 25.5.2011 antanut eduskunnalle 40-sivuisen erilliskertomuksen valtion tilipäätöksen ja tilinpäätöskertomuksen tarkastuksesta vuodelta 2010. Puheenvuoroni perustuu edellä mainittujen asiakirjojen tarkastuksen referointiin tulevia käsittelyjä silmällä pitäen. Otan kantaa eräisiin tarkastuksessa havaittuihin epäkohtiin.

Arvoisa puhemies! Tarkastuksessa on todettu useita valtion talousarviosta annetun lain 3 a §:n vastaisia menettelyjä kirjattaessa tuloja bruttobudjetoiduille momenteille. Virheelliset kirjaukset vaihtelevat 100 000:sta pariin miljoonaan euroon. Myös valtion talousarviosta annetun asetuksen 5 a §:n vastaisesti on vuonna 2010 tuloutettu muille varainhoitovuosille kuuluvia tuloja yli 126 miljoonaa euroa. Virheellinen tuloutus liittyy yliopistojen toimintamenoihin.

Kirjanpitoyksiköiden tarkastuksessa on todettu, että vakinaiseen virkaan nimettyjen henkilöiden palkkamenot on usein maksettu talousarvion vastaisesti muista kuin tähän tarkoitukseen varatuista määrärahoista. Valtion tilinpäätöksen liitteen n:o 12 tietoihin koskien muun muassa valtion takauksia ja takuita sisältyy kertomusten mukaan useita virheitä ja virheriskejä. Liite ei anna oikeita ja riittäviä tietoja kaikista 17,2 miljardin kokonaisvastuista. Lisäksi takauksien käyttö vaatii uusissa takauksissa aina eduskunnan erillispäätöksen.

Valtion tilinpäätöskertomuksen raportoinnissa on todettu merkittäviä puutteita. Hyvä huono esimerkki on valtioneuvoston kanslian raportointi valtionyhtiöiden toiminnasta. Pörssiyhtiöistä raportoidaan hyvin, mutta niin sanotut listaamattomat yhtiöt jäävät lapsipuolen asemaan raportoinnin suhteen. Kyse on paljolti myös viitseliäisyydestä.

Valtiontalouden tarkastusviraston suorittamassa tarkastuksessa on todettu: "Euroalueen valtioiden julkistalouksien velkakriisi aiheuttaa valtiontalouden toimintaympäristöön epävakautta. EU:n vakautusjärjestelyistä johtuvat sitoumukset lisäävät Suomen valtion vastuita ja riskejä." Olen samaa mieltä tarkastusviraston kanssa.

Esimerkiksi Portugalin tämän vuoden talousarvio on 80,8 miljardia euroa, kun valtiolla on velkaa ulkomaisille pankeille yli kaksi kertaa enemmän eli 171 miljardia euroa. Tästä määrästä on Espanjan, Saksan ja Ranskan pankkien osuus lähes 73 prosenttia eli yli 124 miljardia euroa. Kun istuva eduskunta päätti selkeällä enemmistöllä perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta tukea Portugalia, kärräämme myönnetyt eurot Espanjan, Saksan ja Ranskan pankkiholveihin.

Avustus olisi voitu hoitaa ilman Suomeakin Euroopan rahoitusvakausmekanismin ERVM:n välityksellä ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuella. Mukana olisivat voineet olla tarvittaessa myös muut EU-maat taloudellisen kantokykynsä mukaisesti kahdenkeskisillä sopimuksilla. Suomen eduskunta päätti kuitenkin mennä mukaan Portugalin tuhlaajapoikien bisnekseen. Seuraukset selviävät itse kullekin viimeistään parin tulevan vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Totean vielä, että tarkastava viranomainen on kiinnittänyt huomiota myös valtion ja valtion omistamien yhtiöiden ja liikelaitosten välisten taloudellisten suhteiden läpinäkyvyyteen. Vuonna 2010 esiintyi useita tapauksia, joissa valtion taseeseen kuuluvia investointeja oli rahoitettu valtion omistamien yhtiöiden toimesta. Menettely ei ole hyvän kirjanpitotavan mukaista ja vääristää rahoittavan yhtiön taloudellista tulosta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt mittavan työn tarkastaessaan varainhoitovuodelta 2010 saadut tilintarkastuskertomukset 61 kirjanpitoyksiköstä ja 26 muusta virastosta ja laitoksesta. Entisenä kunnallisena reviisorina ja sisäisenä tarkastajana olen tyytyväinen tilintarkastajien toimintaan. Vaikka tarkastuskertomus saattaa olla monen edustajan mielestä "kuivaa luettavaa", on kertomuksen sisältöön syytä perehtyä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, edustan näkemystä, että tutustumalla tarkastusviraston tekemiin havaintoihin ja huomautuksiin vältämme jatkossa tahattomia virheitä niin valiokuntakäsittelyssä kuin erilaisissa jaostoissakin. Palaan asiaan vielä vuoden 2010 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksessa on sivulta 16 alkaen kiinnitetty huomiota yhteyteen, joka talouden raportoinnin laadulla on siihen, miten talousarvion tavoitteet on asetettu. Tämä näkökohta on hyvin oleellinen. On myös merkille pantavaa, että ministeriöiden välillä tässä suhteessa on selviä eroja. Tarkastusvirasto toteaa aiheellisesti, ettei tavoiteasetanta voi olla onnistunut, jos asian merkitys paljastuu vasta raportointivaiheessa. Samoin kertomuksessa todetaan, että tilinpäätöskertomuksen vaikuttavuustietojen esittämisen ongelmat ovat pysyneet samoina kuin edellisinä vuosina. Ei ole millään lailla tyydyttävää sekään, että negatiivisen kehityksen tai huonosti toteutuneiden tavoitteiden osalta ei raportoida mitään. Virasto toteaa vielä, että yhteinen ongelma koko tilinpäätöskertomuksen raportoinnille on edelleen se, että määrärahojen käyttöä tai määrää ei yhdistetä tavoitteiden saavuttamisesta raportointiin.

Asiaan on siis kiinnitetty huomiota jo aikaisemminkin, mutta korjausta ei ole tapahtunut. Valtiontalouden hoidon ja toiminnan ohjaamisen ja kehittämisen kannalta raportointi on äärimmäisen kriittinen kohta. Sanotaanhan, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Mutta miten voidaan tunnustaa, ellei ole tietoa näistä tosiasioista? Ei riitä, että mitataan, on myös verrattava mitattua tavoitteisiin. Tämä on takaisin kytketyn säädön perusta. Jos emme tiedä, miten toimenpiteissä on onnistuttu, kuinka voidaan arvioida, mihin suuntaan toimintaa pitäisi kehittää. Tähän tarkastusviraston esille ottamaan puutteeseen on suhtauduttava erittäin vakavasti ja ryhdyttävä toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi varsinkin niissä ministeriöissä, joita asia erityisesti koskee.