Täysistunnon pöytäkirja 170/2010 vp

PTK 170/2010 vp

170. PERJANTAINA 11. MAALISKUUTA 2011 kello 13.03

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta

 

Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietintö näistä eräistä koululaeista — Sora-laeiksihan näitä yleisesti kutsutaan — valmistui sittenkin. Jossain vaiheessa olimme jo lähes varmoja, ettei perustuslakivaliokunta ehdi antaa tästä asiasta lausuntoa. Viime metreille se meni, mutta saimme lausunnon, ja sivistysvaliokunnan selkeän enemmistön voimin mietintö lopulta valmistui. Tärkeimmät äänestykset yksityiskohtaisessa käsittelyssä ratkaistiin äänin 12—4. Lakiehdotusten tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen keinovalikoimaa opiskelijoita koskevissa soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksissä.

Valiokunta pitää lainsäädäntöä tarpeellisena, koska valintaprosessista ja soveltuvuuskokeista huolimatta koulutukseen voi tulla valituiksi opiskelijoita, jotka henkilön käytöksen tai sairastumiseen liittyvien tekijöiden vuoksi voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa. Lakiehdotusten sääntelemä opiskeluoikeuden peruuttaminen voi tulla kysymykseen, jos opiskelija toistuvasti käyttäytyy niin, että hän voi aiheuttaa vakavan vaaran toisen henkilön, tai joissain tapauksissa opiskelijan itsensä, turvallisuudelle. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että erityisesti alaikäisten henkilöiden suojaamiseen liittyvät painavat perusteet puoltavat melko pitkällekin meneviä rajoituksia opiskeluoikeuteen.

Sääntelyn oikeasuhtaisuutta arvioitaessa on toisaalta otettava huomioon, että opiskeluoikeuden peruuttaminen merkitsee opiskelijan kannalta voimakasta puuttumista hänen oikeuksiinsa. Tästä näkökulmasta on tärkeää, että opiskeluoikeuden peruuttaminen on kytketty jo tapahtuneeseen toimintaan ja toisten ihmisten terveyden tai turvallisuuden vaarantamisen toistuvuuteen tai vakavuuteen. Korostamme mietinnössä, että tässä on kyseessä lainsäädäntö, jota opiskeluoikeuden peruuttamista koskevilta osin tullaan soveltamaan todennäköisesti harvoissa tapauksissa ja joka koskee lisäksi vain harvoja koulutuksia.

Ensisijaisena valiokunta pitää sitä, että yhdessä opiskelijan kanssa pohditaan ne keinot, joilla häntä voitaisiin auttaa. Usein tämä varmaan tapahtuu niin sanotusti moniammatillisesti. Edellytys onnistumiselle on, että eri osa-alueet ovat toimivasti järjestettyjä ja kunnolla resursoituja. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausumaa siitä, että kaikilla koulutusasteilla huolehditaan opiskelijoiden mahdollisuuksista saada riittävästi opinto-ohjausta sekä opiskelijahuollon palveluja ja muita ennalta ehkäiseviä tukitoimia, sekä siitä, että kehitetään opiskeluterveydenhuoltoa.

Sivistysvaliokunta on tehnyt hallituksen esitykseen lukuisia pykälämuutoksia, jotka perustuvat pääosin perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Säätämisjärjestystä koskevat edellytykset on otettu huomioon, pykäliä on muutettu perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.

Opiskelijaksi ottamista koskevia edellytyksiä on täsmennetty niin, ettei terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka voi olla esteenä koulutukseen osallistumiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Opiskeluoikeutta voidaan rajoittaa vain, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja terveydentila tai muu henkilöön liittyvä seikka objektiivisesti arvioiden estää opinnot. Tämä on kyllä hallituksenkin tarkoitus, mutta itse pykäläteksti oli epäonnistunut. Valiokunta korostaa, että vaikka henkilön terveydentila tai vammaisuus voi sinänsä estää osallistumisen esimerkiksi joihinkin opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin, ei tämä välttämättä merkitse sitä, että henkilö olisi sopimaton opiskelemaan kyseistä alaa. Tämä seikka tulee ottaa huomioon myös tulkittaessa ja sovellettaessa opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevia säännöksiä.

Valiokunta on täsmentänyt merkittävästi oikeutta saada opiskelijaa koskevia salassapidettäviä tietoja rajaamalla tietoihin oikeutettujen piiriä ja täsmentämällä muun muassa ne tehtävät tai tilanteet, joissa tietoja saa antaa. Kyse on aina tietoihin oikeutetun henkilön tehtävän kannalta välttämättömistä tiedoista. Oikeus tietojensaantiin on kytketty erityisesti opiskelijan oman terveyden ja turvallisuuden sekä oppilaitoksessa opiskelun yhteisen turvallisuuden varmistamiseen.

Valiokunta on tarkkaan selvittänyt ehdotusta rikoksesta epäillyn opiskeluoikeuden pidättämisestä esitutkinnan ja syytteen käsittelyn ajaksi. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa hallituksen ehdotuksen on arvioitu olevan perustuslaissa turvatun, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin kuuluvan syyttömyysolettaman vastainen. Lausunnon mukaan ehdotus tulisi joko poistaa tai sitten sitä tulisi tarkentaa lausunnossa esitetyllä tavalla. Sivistysvaliokunta on päätynyt ehdotuksen poistamiseen.

Yksi keskeinen muutos hallituksen esitykseen verrattuna on, että opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevat valitukset käsiteltäisiin yhdessä nimenomaan tätä tarkoitusta varten perustetussa, asiantuntijoista koostuvassa opiskelijoiden oikeusturvalautakunnassa. Tarkoituksena on taata opiskelijan oikeusturva ja yhtenäisen käytännön muodostuminen opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevissa päätöksissä. Valiokunta keskusteli siitä, mikä olisi oikea keino tämän tarkoituksen saavuttamiseksi, ja valitsi sen, että päätökset tehdään paikallistasolla ja ensimmäinen muutoksenhakuelin olisi valtakunnallinen. Toinen vaihtoehto olisi ollut valtakunnallinen päätöksentekoelin, mutta siinä mallissa ilmeni ongelmia, olisiko päätöksenteko riittävän nopeaa, ja esiin nousi myös kysymys perustuslainmukaisuudesta.

Valiokunta ehdottaa lausumaa myös siitä, että hallitus seuraa lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Erityisesti tulee seurata, muodostuuko säädetyn oikeusturvalautakunnan avulla yhtenäinen käytäntö lainsäädännön soveltamisessa eri oppilaitoksissa ja korkeakouluissa siten, että opiskelijoiden yhdenvertaisuus toteutuu.

Mietintöön sisältyy vastalause, jossa esitetään lakiehdotusten hylkäämistä.

Arvoisa puhemies! Tämän asian käsittely viimeisen viikon aikana valiokunnassa oli kovin monivaiheinen, mutta sitä varmaan valiokunnan jäsenet voivat omalta kannaltaan myöskin valottaa myöhemmin tässä keskustelussa.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Siis käsittelyssä olevassa laissa esitetään säännöksiä, joiden perusteella opiskelijalta voidaan tietyssä tilanteessa peruuttaa opiskeluoikeus opinnoissaan. Erityisesti halutaan tarkentaa alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Peruuttamisedellytykseksi esitetään opiskelijan ilmeistä soveltumattomuutta toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai opiskelijan terveyden ja toimintakyvyn kelvottomuutta täyttää opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä.

Opinto-oikeus esitetään peruttavaksi, jos opiskelija on rikoksesta epäiltynä. Häneltä voitaisiin esitutkinnan ja syytteen käsittelyn ajaksi pidättää oikeus opiskeluun. Nämä säädökset koskisivat ammatillista koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi säännökset opiskelijan huumausainetestauksista. Lakeihin ehdotetaan myös lisättäviksi säännökset opiskelijaoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen ja kurinpitoon liittyvästä menettelystä, arkaluonteisten tietojen käsittelystä, tietojensaantioikeudesta ja muutoksenhausta.

Sivistysvaliokunta käsitteli lakiesitystä sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaiset muutosesitykset saatiin. Työ ei ollut helppoa, varsinkin kun hallitusryhmät painostivat lain eteenpäin saamista mielettömällä vauhdilla, jotta se ennätettäisiin tällä vaalikaudella käsitellä.

Sosialidemokraatit haluavat tässäkin kuten muissakin esityksissä tehdä hyvää ja hyvin valmisteltua lainsäädäntöä. Mielestämme tämän lain alkuperäisesitys oli lähtökohdaltaan ja perusasennoltaan jo huono. Sen takia laki olisi mielestämme tullut saattaa uudelleen valmisteluun antaen näin tärkeälle asialle, jossa puututaan hyvin vakavasti opiskelijan perusoikeuksiin, kunnollinen ja riittävä valmisteluaika. Nyt lakiesitys niin sanotusti huidottiin läpi väkisin.

Arvoisa rouva puhemies! Meidän mielestämme alaikäisten lasten ja potilaiden suojelun sekä liikenteen ja asiakaspalvelun turvallisuuden varmistaminen ovat tärkeitä ja ehdottomasti kuntoon hoidettavia asioita. Lain valmistelu on kuitenkin lähtenyt väärästä painopisteestä. Kun olisi pitänyt keskittyä opintojen jatkamisen mahdollistamiseen, onkin haluttu luoda opiskeluvalintaan opinto-oikeuden peruuttamisen mahdollistavia elementtejä. SDP valmisteli jo alkuvaiheessa oman rinnakkaisen lakialoitteen, jossa pääpaino on tehostetulla tuella ja opinto-ohjauksella heti opintoihin haettaessa. Esitimme lakialoitteessamme selkeitä pykälämuutoksia, joista myös sivistysvaliokunnassa äänestimme.

Halusimme muun muassa tuoda avuksi kuuden kuukauden koeajan, jolloin mahdollinen soveltumattomuus käytännön työn kannalta voitaisiin huomioida ja tarvittavat muutokset opintojen osalta suorittaa. Esitimme, että koeaikana opiskelijalle olisi tarjottava tehostettua opintojen ohjausta. Esitimme myös, että jos koeajan päätyttyä olisi ilmeistä, ettei opiskelija sovellu toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa, voitaisiin opinto-oikeus peruuttaa. Kuitenkin ennen opinto-oikeuden peruuttamista olisi koulutuksen järjestäjän selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Näin hyviä ja merkittäviä muutoksia esitimme. Siksi oli peräti kummallista, etteivät valiokunnan hallitusryhmät nähneet tätä koeajan merkitystä ja huolellisten tukitoimien siivittämän opinto-ohjauksen tärkeyttä.

Meidän sosialidemokraattien mielestä jokainen voi opiskella alaa, vaikkei sille soveltuisikaan kaikilta osin. En näe mitenkään perusteltuna sitä, etteikö joku voisi jotakin alaa opiskella, vaikkei olisi siihen käytännössä kykenevä tai vaikka omaisi rikosrekisterin.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten jo aiemmin totesin, lakiesitys sai perustuslakivaliokunnalta suuret muutosvaatimukset. Valiokunnalle annettu ministeriön selvitys ei vakuuttanut näiden vaatimusten osalta. Sivistysvaliokunnan käsittelyssä on tullut joitakin parannettuja pykälämuutoksia. Yksi näistä oli rikosepäilyn perusteella opinto-oikeuden menettämisen poistaminen, joka oli aivan ehdoton syyttömyysolettaman takia. Tätä mekin rinnakkaisaloitteessa jo esitimme. Ei ketään voi epäilyn perusteella jo etukäteen tuomita, ei edes opinto-oikeuden menettämisellä. Onneksi tähän löytyi järki jopa hallitusryhmistä valiokunnissa viime kädessä.

Toinen muutettu asia oli oikeusturvalautakunnan asettamista koskevat lisäysesitykset. Samoin tehtiin tarkennuksia tietojensaantioikeuteen luettelemalla niitä ammattiryhmiä, jotka arkaluonteisia tietoja saavat vaihtaa. Tietojensaannin osalta mielestämme edelleen tuo joukko on kovin suuri. Miten tämä vaikuttaa siihen, että opiskelijat yleensä enää tulevat esimerkiksi mielenterveysongelmissa hakemaan apua, jää nähtäväksi.

Kaiken kaikkiaan laki jää edelleen torsoksi ja vaillinaiseksi esitykseksi ja lähtökohdiltaan väärän suuntaiseksi. Lakiesityksen uudelleen valmistelussa olisi voitu pohtia perustelutkin kunnolla uusiksi sekä todellakin harkita koeajan asettamista, mikä kaikki olisi ollut opiskelijan perusturvan parantamista.

Esitimme valiokunnassa, kuten sanoin, lukuisia pykälämuutoksia, joista eräs oli: "Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijan kykenevyyttä opintojen vaatimiin tehtäviin tai työssäoppimiseen turvallisuusvaatimusten osalta tulee arvioida erikseen." Samoin halusimme myös sen, että opinto-oikeuden palauttaminen ei perustuisi opiskelijan näyttövelvollisuuteen, vaan opinto-oikeus palautettaisiin, jos opinto-oikeuden peruuttamisen syitä ei enää olisi. Tiedonsaantia koski eräs pykälämuutoksemme jne. Muutostenkin jälkeen meidän mielestämme näitä tietoja ei edelleenkään riittävästi ole rajoitettu.

Näistä luettelemistani puutteista johtuen sosialidemokraatit eivät voi olla tyytyväisiä lakiesityksen nykytilaan, vaan esitämme, että hallituksen esitys 164 palautetaan uudelleen valmisteluun ja tuodaan käsittelyyn seuraavalla vaalikaudella. Lakiesityksen kunnollinen valmistelu tarvitsee paljon enemmän aikaa kuin mitä vaalikaudesta on jäljellä, eivätkä paranteluun riitä edes pykälämuutokset. Tarvitaan perusteellinen parantelu. Kyseessä on hyvin merkittävä yksilön oikeuksiin puuttuminen. Edellä olevan perusteella tulemme toisessa käsittelyssä esittämään lain hylkäämistä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten tuossa edellä ed. Peltonen toi esille, me olemme käsittelemässä nyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitystä, josta valiokuntakäsittelyn aikana moneen kertaan totesimme, että siinä on sellaisia asioita, että olisi pitänyt pysähtyä ja muokata niitä. Oli nimenomaan se ajatus, että siinä on niin paljon sellaisia kohtia, sekä pykäläkohtia että lähtökohtia, joita olisi tullut kirjata toisella tavalla. Näin ollen tämä käsittely oli aika monipolvinen, mutta itse suhtauduin hyvinkin kriittisesti tähän hallituksen esitykseen alkuvaiheessa, varsinkin kun sitten asiantuntijakuulemisessakin nostettiin erilaisia asioita, jotka toivat esiin sen, että tässä hallituksen esityksessä on korjattavaa.

Sitten tietenkin perustuslakivaliokunta teki muutosesityksiä, teki todella hyvän lausunnon, ja pidin erittäin tärkeänä, että valiokunta otti näitä perustuslakivaliokunnan esittämiä ehdotuksia mukaan mietintöön ja korjasi hallituksen esitystä, teki pykälämuutoksia. Olen toisin sanoen samaa mieltä kuin opiskelijajärjestöt Syl ja Samok ovat tästä hallituksen esityksen tästä vaiheesta, kun mietintö on meillä käsittelyssä ja mietinnössä olevat pykälämuutokset. Opiskelijajärjestöt Syl ja Samokhan ovat todenneet, että tämä Sora-laki, niin kuin tätä nimeä käytetään, herättää varovaista toiveikkuutta. Eli siinä on omat heikot kohdat, mutta tämän kanssa voidaan lähteä eteenpäin. Näin tulkitsen myös opiskelijajärjestöjen näkemystä. Asiantuntijakuulemisissa tuli myös erityisesti oppilaitosyksiköitten taholta se näkemys, että tämmöiseen lakiin on tarvetta. Niin kuin hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, näiden säännösten tarkoitus on antaa välineitä, joilla voidaan puuttua sellaiseen tilanteeseen, jossa tulee esille se, että opiskelija on ilmeisen soveltumaton toimimaan opintoihinsa liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai harjoittelussa, ja se näkyy sellaisena, että opiskelija vaarantaa opinnoissaan toistuvasti ja vakavasti toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden tai että opiskelija ei terveydeltään tai toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä.

Tässä on nimenomaan sanoja, jotka liittyvät sopimattomuuteen tai toimintaan, joka vaarantaa paitsi itseä myös nimenomaan toista, eli jos on esimerkiksi hoitoalalla, vanhuksia ja sairaita jne. Pidän tätä semmoisena erittäin tärkeänä lähtökohtana, että me annamme oppilaitosyksiköille välineitä, joilla turvataan hyvä hoito, hyvä opetus, hyvä lastenhoito, päivähoito jne. — ne kaikki paikat, missä voidaan ajatella, että valmistuttuaan opiskelija vastaa toiminnallaan toisesta ihmisestä, toisen ihmisen hyvinvoinnista.

Itse kun olen hoitoalalla terveydenhuollon opettajia kouluttanut ja ollut opettajanakin, yksi kysymys on ollut se, että ei ole välineitä, kun vakavia ongelmia löytyy, lähteä sellaiseen prosessiin, jossa edes hetkeksikään erotetaan opiskelija. Uskon, että meillä ammattihenkilöt kuitenkin haluavat tehdä sen täysin oikein ja oikeudenmukaisesti myös opiskelijaa kohtaan, jos joudutaan tämmöiseen vaikeaan tilanteeseen, että siinä myös opiskelijaa kunnioittaen se tehdään. Silloin minun mielestäni on hyvä, että meillä on lainsäädännöllä turvattu selkeä näkemys siitä, miten toimitaan näissä tilanteissa, joissa on vakavasta, toistuvasta asiasta kyse. Ei ole kysymys siis siitä, että ihminen on sairas yleisesti tai vammainen, se ei minun mielestäni tule tämän lain yhteydessä korostuneesti esille. Se on tämän mietinnön sisällössä, että sinänsä sairaus tai vammaisuus ei estä opiskelua ja opinnoissa valmistumista, ei missään tapauksessa. Sellaista yhdenvertaisuuttahan me tavoittelemme, että kaikilla pitää olla samat mahdollisuudet opiskella ja suorittaa tutkinto, mutta ne ongelmakohdat, missä se vaara on olemassa, poistettaisiin.

Mutta sitten tietysti tässä haluan nostaa sen, mitä opiskelijajärjestötkin ovat nostaneet, että nyt sitten nämä lakipykälät tietysti ovat tulkinnanvaraisia. Se on minusta aina se ongelma, jos edelleen jää varsin tulkinnanvaraisia lakipykäliä. Vaikka perustelutekstissä, erityisesti nyt esimerkiksi valiokunnan kannanotoissa, perusteluissa, on ihan selkeitä tarkennuksia, (Puhemies: 6 minuuttia!) ja kun ne eivät nyt sitten näy näissä, niin tulevaisuudessa on erittäin tärkeätä, että tätä seurataan, ja sen vuoksi on todella tärkeää, että nämä valiokunnan esittämät lausumaehdotukset toteutuvat.

Erityisesti nyt kun tuo aika alkaa täyttyä, sanon, että se, mikä tässä on ennalta ehkäisevää, on tuo valiokunnan 1. lausumaesitys, joka koskettaa nimenomaan sitä, että tehdään kaikki mahdollinen ennen kuin tällaiseen edes joudutaan, että ollaan erottamassa ja tekemässä näitä toimenpiteitä, mihin sitten laki antaa mahdollisuuden. Huolehditaan niistä resursseista, opiskelijoiden mahdollisuudesta saada riittävästi opinto-ohjausta ja opiskelijahuollon palveluja, ja nimenomaan siitä, että oppilaitoksessa on opettajia ja näitä resursseja, opinto-ohjaajia ja sosiaalikuraattoreita jne., tukena opiskelijalle.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tiedämme, tässä lainsäädännössä taustalla ovat varsin surulliset, traagiset tapahtumat. Siinä mielessä on selvää, että toimiin tällaisten tilanteitten jälkeen on ryhdyttävä. Se, voidaanko niitä lainsäädännöllä estää tai voidaanko niitä estää lainsäädännön kautta erottamista helpottamalla tai siihen lainsäädäntö luomalla, onkin sitten kokonaan toinen kysymys. Mielestäni siinä prioriteetin täytyy olla myöskin tulevaisuudessa selkeä. Sen täytyy lähteä ennalta ehkäisevästä työstä, mihin tässä jo moni onkin aivan oikein viitannut.

Tässähän ollaan oikeastaan myöskin semmoisen moraalisen tai filosofisen kysymyksen edessä, missä määrin puututaan yksilön ja enemmistön vapauteen ja oikeuteen pienen — onneksi pienen — ryhmän vuoksi. On myöskin käynyt selville, kun taustojakin olen yrittänyt selvittää, että näitä tapauksia onneksi vuosien saatossa on ollut varsin vähän, missä tällaiseen erottamismenettelyyn on jouduttu menemään. Toivotaan, että tulevaisuudessa tuo määrä ei lainkaan tule kasvamaan.

Nyt kuitenkin valiokuntakäsittelyssä tehdyt muutokset ja selkeät parannukset, mitä esitykseen tehtiin — pidän niitä erittäin merkittävinä — mahdollistavat sen, että lakia on mahdollista viedä eteenpäin: jo mainitut tietojensaantiryhmät ja niiden rajaus, se, että rikosepäily ei enää ole mikään peruste erottamiselle, ja toisaalta se, että on luotu valtakunnallinen käytäntö monen muun maan esimerkin innoittamana oikeusturvalautakunnasta.

Mielestäni esitys on eteenpäin vietävissä ja sen toteutumista täytyy ilman muuta erittäin tarkkaan seurata.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! En ihan nyt ymmärrä tätä demareiden antamaa vastalausetta tähän asiaan, koska kun tätä vastalausetta lukee oikein tarkkaan, niin eihän tähän jää mitään, mistä olisi voinut vastalausetta tehdä.

Ensimmäisenä ajatuksena tässä on, että valmistelu on lähtenyt väärästä painopisteestä, pitäisi olla ennalta ehkäisevä. Niinhän se onkin. Ennalta ehkäisevä työ on se ensimmäinen painopiste, mikä on tämä juttu. Tämä laki on vain se viimesijainen keino, kun ei mikään muu konsti enää auta, ja niitä harvoja, kahta kolmea mahdollista tapausta varten vuodessa tämä on juuri tehty. Kun nykyisellään ei ole sellaista lainsäädäntöä — on tällaisia vaarallisia ihmisiä opiskelemassa alaa, joka ei heille sovellu, tai sitten on vaaraksi asiakkaille — niin tämä täyttää sen aukon. Näin ollen lähtökohta on tässä hyvä, ja sen ovat todenneet kaikki muut asiantuntijat, STM, Valvira, OKM ja opiskelijajärjestöt Sakkia lukuun ottamatta, Sakki oli ainut, kaikki muut olivat toista mieltä.

Toiseksi tässä puhutaan siitä, että pitäisi aina mahdollistaa opintojen jatkaminen. Sitä en oikeasti ymmärrä, mitä järkeä on siinä, että opiskellaan alaa, johon ei kerta kaikkiaan ole edellytyksiä. Sehän on opiskelijan kannalta tosi huono juttu. Opiskelijan pitäisi nopeasti päästä sille oikealle alalle, mikä hänelle sopii.

Kolmanneksi puhutaan siitä, että tässä on tämmöisiä valtiosääntöoikeudellisia näkökohtia, joihin olisi pitänyt puuttua. No, mehän puutuimme niihin ja korjasimme, mitä perustuslakivaliokunta edellytti.

Sitten täällä puhutaan koeajasta. En ihan ymmärrä tätä koeaikaa, koska eihän se tavallaan tähän liity. Täällä vastalauseessa sanotaan myöskin, että kuitenkin opinto-oikeus voitaisiin peruuttaa harkinnan mukaan ilman koeaikaa, jos opiskelija on tuomittu rangaistuksiin, ja sitten luetellaan ne rangaistukset. Mutta niinhän tämä hallituksen esitys juuri tekeekin, näin juuri.

Sitten täällä puhutaan opinto-oikeuden palauttamisesta. Vastalauseessa sanotaan, että opinto-oikeus palautettaisiin, jos opinto-oikeuden peruuttamisen aiheutuneita syitä ei enää ole. No niin, tietenkin se silloin palautetaan, kun ei niitä syitä enää ole.

Kurinpidosta sanotaan, että opiskeluoikeuden pidättäminen ei saa olla automaattinen seuraus rikosepäilystä. Ei olekaan. Me muutimme sen niin, että näin ei ole.

Sitten julkisuudesta ja tietojensaantioikeudesta, mikä on seuraava kohta, täällä lukee, että annettavia tietoja ei ole edelleenkään riittävästi rajoitettu, joten sanamuodon mukaan opiskelijaterveydenhuollosta vastaavat voisivat antaa salassapitosäännösten estämättä tietoja runsaalle joukolle henkilöstöä. Mutta me myöskin rajasimme tosi tiukasti sen, kenelle voidaan antaa, ja sen tiukemmin ei voi enää sanoa kuin sanottiin.

Sitten vastalauseessa vaaditaan, että pitää perustaa valtakunnallinen oikeusturvalautakunta. No, niinhän me perustimme.

Tähän ei kerta kaikkiaan jää enää yhtään mitään jäljelle. Minkä takia tämä vastalause tehtiin ja minkä takia tässä vaaditaan hylkyä, koska näyttää siltä, että me olemme kyllä ihan yksimielisiä tässä jutussa?

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Aivan kuin valiokunnan puheenjohtaja nosti esille näitä muutoksia, myös ainakin itselläni muutti näkökantaani tähän kriittisyyteen se, että tässä valiokunnan käsittelyn aikana tehtiin muutoksia ja mielestäni aika vahvojakin muutoksia. Niin kuin myös ed. Puumala sanoi, eihän tällä lailla varmaankaan estetä niitä vakavia kokonaan, mutta tämä oikeastaan samalla tuo ihan selkeästi sen, jos ajatellaan valiokunnan kannanottoa, kun valiokunta nosti esimerkiksi juuri nämä ensisijaiset ennakolliset toimenpiteet eli korosti sitä, että todella pitää opiskelijan kanssa keskustella, neuvotella ja tuoda moniammatilliset keinot opiskelijan lähelle ja keskustella vielä opiskelijan kanssa yhdessä siitä, mitkä häntä auttaisivat. Se ei ole mitään tämmöstä pakkoa vaan sellaista, että siinä yhdessä ammatillisesti neuvotellaan siitä, mikä olisi opiskelijan kohdalla sekä terveydenhoitopalveluina että myös opiskeluohjauksellisesti paras mahdollinen. Mielestäni oli tärkeää, että tätä valiokunnassa korostettiin ja tuli valiokuntalausuma näistä erilaisista keinoista, että vahvistetaan opinto-ohjausta ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja. Se todella on tärkeä asia.

Toinen tärkeä asia, mikä mielestäni on hyvä tässä mainita, on se, että valiokunta nosti esiin tämän valintaprosessin kehittämisen, että jo siinä valintaprosessin aikana näitä soveltuvuuskokeita on mutta vielä laajemmin ja syvemmin kehitetään sitä, että opiskelijat nimenomaan löytäisivät ja saisivat sen alan ja pääsisivät itselleen sopivalle koulutusalalle ja opiskelualalle ja siinä pystyttäisiin jo sitten mahdollisesti ennakolta ohjaamaan ei-soveltuvaa hakijaa hakemaan soveltuvammalle uralle, että opiskelijanäkökulma (Puhemies: 2 minuuttia!) olisi ainakin näissä kohdin mukana.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa puhemies! Hieman ed. Vahasalon tapaan ihmettelin tuota vastalausetta siinä mielessä, että siinä todella olivat jääneet poistamatta ne asiat, jotka me jo valiokunnassa muutimme. Aika monta niistä asioista oli listattu tuohon. (Ed. Vahasalo: Ei jää mitään enää jäljelle!) Siihen ei todella kovin merkittävästi enää sen jälkeen tosiaan jäljelle jää.

Painottaisin tästä huolimatta nyt kuitenkin vielä sitä, että siitähän vasta alkaa se matka, jonka pitäisi päättyä toivottavasti mahdollisimman hyvin, kun joku yhteisöstä joudutaan monen eri syyn ja monen eri ehdon toteutuessa poistamaan. Silloin sitä tukea, apua ja kaikkea mahdollista myös yhteiskunnalta erittäin paljon tarvitaan. Eli tällä lainsäädännöllä ei sitä puolta tietenkään pystytä kattamaan. Kyllä tässä tiivis seuranta ja yhteistyö eri tahojen ja myös eri ministeriöitten välillä ovat aivan välttämättömiä. Mutta uskon, että — kun tänäänkin opiskelijajärjestöjen kanssa olen aiheesta keskustellut — tästä päästään eteenpäin. Niissä on tämä esitys nyt ainakin ihan kohtuudella otettu vastaan niiden hyvien ja todella tärkeiden muutosten jälkeen, joita valiokunta teki.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Totta kai on niin, että kaikessa pykälistä tai laeista ja erilaisista asioista, kun niitä käytetään väärin — niin kuin lainsäädäntömuutoksistakin tai suosituksista jne. — voi seurata sitä, mitä ei ole tarkoitettu. Kyllä tämän lain yhteydessä tietysti on ollut pelko, koska nämä asiat ovat niin vakavia, että luodaanko siinä sitten näille ihmisille, opiskelijoille, juuri semmoinen syrjäytymispolku, että heidän elämänsä sen jälkeen ikään kuin vaikeutuu. Näen, että näillä esityksillä, mitä tässä on korjattu, halutaan nyt nimenomaan, että tämä ei ainakaan lisäisi syrjäytymistä vaan päinvastoin, että nuorisolain ja erilaisten muiden lakien myötä käytettäisiin erilaisia apumuotoja opiskelijoiden ja nuorten tukemiseksi kaiken kaikkiaan.

Mutta tietysti tässä oli yhtenä kohtana tämä tietojen luovuttaminen, tietojensaannin mahdollisuus. Kun on kysymys arkaluontoisista tiedoista, niin se jos mikä vaatii eettistä ja moraalista toimintaa niiltä, joille tieto luovutetaan, jotka ovat ne tahot, joille tämän lain mukaan nyt luovutetaan tietoja näistä tapahtumista. Se erityisesti on mielestäni erittäin tärkeää, kuinka niitä tietoja käytetään ja kuinka siinä suojataan opiskelijoita, ettei tule turhaa sellaista, joka vaikeuttaa. Tämä on silloin se seurannan paikka ja koulutuksen paikka. Tämä on nimenomaan koulutuksellinen paikka, että ammattihenkilöitä koulutetaan tämäntyyppisiin asioihin. Ei tietysti minun mielestäni pidä pelätä sitä, että nämä tapaukset lisääntyvät, vaan me päinvastoin pystymme poistamaan niitä ongelmia, mitä meillä terveydenhuolto-oppilaitoksissa ja muissa oppilaitoksissa on ollut, opiskelijoiden opintojen ja sen turvaamiseksi, että he ovat oikealla alalla.

Yleiskeskustelu päättyi.