Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta on vaalikauden viimeisenä tilaustutkimuksenaan — jotka, niin kuin hyvin varmaan tunnette, aina kilpailutetaan — teettänyt arvioinnin hallintoneuvoston tämän vaalikauden yhdestä tärkeimmästä hankkeesta eli harmaan talouden torjunnasta.

Suomen historiasta ei löydy aiemmin hallitusohjelmaa, jossa niin monella tapaa on päädytty torjumaan harmaata taloutta. Tarkastusvaliokunnan tätä selvitystä varten tilaaman tutkimuksen — ja myös näette luettelossa asiantuntijaluettelon — ja suurimman osan asiantuntijoista näkemyksen mukaan hallitus on eräissä asioissa onnistunut todella mainiosti, ja on mukava tarkastaa prosessia, joka on joiltakin osin erityisesti rakennusalalla onnistunut erittäin hyvin. Mutta ei kuitenkaan ihan kaikilta osin.

Ja niinpä, arvoisa eduskunta, totean valiokunnan johtopäätöksistä, että valiokunta pitää huolestuttavana, että huolimatta mittavista panostuksista harmaan talouden torjuntaan ja lukuisista hankkeista kuluneella vaalikaudella ovat tiedossa olevat tulokset ja vaikutukset jääneet odotettua vähäisemmiksi. Näette mietinnöstä Valtiontalouden tarkastusviraston vielä kesken olevan arvion alustavia tietoja siitä, että pohjaa väittää, että tavoitettuja 300—400 miljoonan hyötyjä olisi saavutettu, ei ole toistaiseksi olemassa. Sen löydätte yksityiskohtaisemmin mietinnöstä.

Joukossa on yksittäisiä onnistumisia, kuten mainitulla rakennusalalla veronumero, käännetty arvonlisävelvollisuus. Myös Harmaan talouden selvitysyksikön työ on ollut kehuttavaa. Nämä uudistukset toteutuivat jo vuonna 2011, ja sen takia myös niiden toimintaa on aivan eri tavalla voitu nyt jo arvioida ja tässä tapauksessa hyväksi havaita. Sen sijaan suurimmassa osassa näistä hankkeista, sikäli kuin tiedämme, ei ole saavutettu taloudellisia tavoitteita eikä muitakaan tavoitteita, tai ne ovat niin tuoreita päätöksiä, että niitä ei vielä voida arvioida.

Monet kuluneen vaalikauden hankkeet ovat käynnistyneet aivan vaalikauden loppupuolella ja ovat vielä keskeneräisiä. Monet on myös jätetty toteuttamatta. Valiokunta näkee suurimpana ongelmana torjuntatyössä, että harmaan talouden torjunnasta puuttuu viranomaisten yhteinen tilannekuva ja yhteinen päämäärään sitoutuminen, mikä tekee torjunnasta hajanaista ja heikentää tuloksia. Näiden hankkeiden koordinointi ja niiden keskinäinen painotus sekä hankkeiden vaikutusten seuranta ja jälkikäteisarviointi kaipaavat parantamista.

Tämän koko touhun täytyy olla yli vaalikausittaista, ja ajatus siitä, että projektiluontoisesti vain tämä hallitus on palkannut taloussyyttäjiä, poliiseja tutkimaan talousrikoksia ja ne nyt loppuisivat, on aivan kestämätön. Tämä on hyvin vaikeaa työtä niin poliisissa, syyttäjällä, ulosotossa kuin monella muullakin paikkakunnalla myös sitten aloilla itsellään: siivousalalla, rakennusalalla, työvoimahallinnossa. Jos tämmöiseen palkataan vain pistemäisesti projekti-ihmisiä, niin se sitoutuneisuus, oppiminen, työn jatkuvuus ovat vaarassa. Siksi on tärkeätä, että tarkastusvaliokunta on päätynyt samaan havaintoon kuin samaan aikaan toisaalla parlamentaarinen työryhmä sisäisestä turvallisuudesta, joka on katsonut, että näiden resurssien, jotka tällä vaalikaudella on allokoitu harmaan talouden torjuntaan, täytyisi olla pysyviä eikä vain yhteen vaalikauteen sidottuja.

Valiokunta pitää tärkeänä, että torjuntatyötä pystytään entistä enemmän suuntaamaan piilorikollisuuden paljastamiseen ja ennen kaikkea kiinnijäämisriskin nostamiseen. Reaaliaikaisia tutkintakeinoja on maailmalla käytössä hyvin paljon, mutta ne odottavat.

Tässä sivuhuomiona sanottakoon erikoiskiitos ministeri Risikolle siitä, että nyt valtion ict-ongelmiin on puututtu. Nimittäin harmaan talouden torjunnan näkökulmasta se, että saamme viimeinkin sen palveluväylän ja online-rekisterit ja että viranomaiset pääsisivät niihin, on aivan keskeistä.

Harmaan talouden torjunnassa ei tule ottaa valiokunnan mielestä käyttöön keinoja, jotka lisäävät merkittävästi byrokratiaa, teettävät yrityksillä käsittämättömän paljon töitä, kun samaan aikaan jos Suomessa olisi hoidettu tämä ValtIT kuntoon, niin nämä asiat olisivat tehtävissä tavalla, joka ei ole kohtuutonta yrityksille, joka on itse asiassa oikein yrityksille, jotka hoitavat asiansa: että helpolla tavalla toimintansa ilmoittamalla voi toimia ja kilpailla rehdisti, ja ne kilpailijat, jotka toimivat epärehdisti, jäävät kiinni. Mutta tässä on selvä linkki tänne it-uudistusten maailmaan, ja puutteet harmaan talouden strategisessa torjunnassa ovat osittain myös puutteita it-johtamisen ongelmissa.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on tällä vaalikaudella saanut teidän tukenne yksimielisesti ponnelleen siitä, että Suomen pitäisi olla yksi niistä maista, joissa verovajetta parlamentissa arvioidaan vähintään kerran vaalikaudessa, mieluummin vuosittain. OECD-maista suurin osa parlamenteista toimii näin, ja silloin kun verovajetta arvioidaan, niin päästään paremmin strategiseen johtamiseen myös harmaan talouden torjunnassa.

Valtiovarainministeriö on tämän ponnen lukenut, mutta todennut sen toteuttamisen niin vaikeaksi — löydätte mietinnöstä kootut selitykset, miksi se on niin vaikeaa. Mutta näillä näkymin ei vielä muutamaan vuoteen päästä siihen eduskunnan vaatimaan tilanteeseen, että Suomessa niin kuin enemmistössä OECD-maista eduskunta saisi valtioneuvostolta arvion verovajeen suuruudesta ja sen sisällöstä ja tätä kautta pääsisi arvioimaan, missä kaikista suurimmat kalat harmaassa taloudessa liikkuvat. Joka tapauksessa nyt jo valtiovarainministeriönkin ilmoittamissa luvuissa me puhumme miljardiluokan asiasta, kun me puhumme verovajeesta. Eli tässä on meidän kustannus- ja kestävyysvajeenkin kannalta erittäin suurista asioista kysymys.

Me tarkistutimme myös kansainvälisen veronkierron vastaisen toiminnan. Lyhyestä virsi kaunis: Tulokset eivät ole kovinkaan kehuttavia ja kaksisia. Näyttää siltä, että kansainvälisen veronkierron osalta hallituksen ohjelmassa on pyritty ehkä enemmän ulostuloon kuin varsinaisiin toimiin, osittain johtuen tietysti myös siitä, että EU:n ja OECD:n pitäisi terävöittää toimintaansa. — Kiitoksia.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjuntaan kohdistetun lisäpanostuksen, 20 miljoonaa euroa, toivotaan tulevan takaisin 15—20-kertaisena, ja toivottavasti suhdeluku on tuota luokkaa. Se, että tuo luku on kirjattu hallitusohjelmaan, ei vielä takaa mitään. On kuitenkin selviä ongelmia harmaan talouden torjuntaohjelman aikataulutuksen, riittävien henkilöresurssien, sektorirajat ylittävän yhteistyön ja toiminnan jatkuvuuden ja ennakoitavuuden suhteen. Ja jos on sellainen tilanne, mitä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Brax kuvasi, että työ tulee katkeamaan aina hallitusten ja hallitusohjelmien välillä, niin se voi johtaa siihen, että tavoitellaan näennäistuloksia ja tulee ohilaukauksia. Tapasin juuri joku aika sitten kaksi yrittäjää, jotka ovat olleet verottajan kanssa mukana kymmenvuotisessa prosessissa ja voittaneet ne kiistat, mutta lopputulos on ollut aika lailla karmea näille yrittäjille.

Lisäksi pitää muistaa myös, mitä tehdään henkilöresurssien siirrossa. Esimerkiksi Tullin kohdalla nyt on pelko, että toimivia henkilöjärjestelyjä rukataan uudestaan ja työpaikkoja siirretään pohjoisesta etelään, kun kuitenkin ne työt ja niiden töiden painopiste ovat aivan jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

Se mitä olisin toivonut, että tässä mietinnössä ja taustapaperissa tuodaan esille, on se, että Suomessa voitaisiin aivan hyvin harkita sitä, voidaanko lain tasolla määritellä, kuinka monta alihankintatasoa urakoissa voi olla ja sitä kautta kuinka pitkä se alihankinnan ketjutus voi olla. Joissakin maissa on ehdoton raja, muistaakseni kolme tasoa, ja silloin niin verottajan, työsuojelun kuin ammattiliittojenkin valvontatoiminta olisi paljon tehokkaampaa ja jäntevämpää, kun tiedettäisiin, kuinka pitkä se alihankintaketju on.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenjohtaja Braxille hyvästä mietinnön esittelystä. Siinä tuli pääkohdittain kerrottua olennaisia asioita, mitä tarkastusvaliokunnassa olemme todenneet näiden kuukausien aikana, kun olemme tätä mietintöä valmistelleet.

Arvoisa puhemies! Olen itse työskennellyt aikoinaan Verohallinnossa muutamia vuosia, samaten tilitoimistoyrityksissä noin 10 vuotta. Jotenkin tuntuu siltä, että noista ajoista — siitä on yli 20 vuotta — ollaan menty paljon taaksepäin. Vaikuttaa siltä, että meillä on lainsäädäntöä muutettu siihen suuntaan, että viranomaiset eivät enää samalla tavalla luovuta tietoja kuin aikaisemmin. Pitää olla rikosepäilyjä, ennen kuin viranomaiset saavat tsekata tiettyjä asioita toistensa järjestelmistä, ja tämä kynnys aika harvoin voidaan ylittää. Eli tiedon vaihdossa viranomaisten kesken on selkeitä, isoja, isoja ongelmia.

Tässä meidän mietinnössämme sivulla 14 todetaankin, että selvityksessä ehdotetaan, että Verohallinto saisi oikeuden ilmoittaa korruptiohavaintonsa esitutkintaviranomaiselle. Onhan se aivan pöyristyttävää, että meidän verohallinnollamme ei ole tällä hetkellä oikeutta ilmoittaa korruptiohavainnoista esitutkintaviranomaiselle. Kuka on meille laatinut semmoista lainsäädäntöä, joka estää sen, että puututaan tehokkaasti rikolliseen toimintaan? Olen todella hämmästynyt siitä, että se on meidän järjestelmässämme nykyään mahdollista. Toivoisinkin, että seuraava hallitus tarttuisi toden teolla harmaan talouden ongelmiin ja ripeästi lähtisi toteuttamaan niitä asioita, joita tarkastusvaliokunta on tässä mietinnössä esille ottanut.

Jotenkin vaikuttaa siltä, että on haluttomuutta puuttua ongelmiin. Kenen etuja tämä haluttomuus palvelee? Palveleeko se rehellisten kansalaisten vai epärehellisten yritysten etuja? Tuntuu vain siltä, että epärehellisten asialla on ollut nyt jostakin syystä niitä, jotka ovat vaikuttaneet järjestelmään sillä tavalla, että tämä ei toimi niin, että viranomaiset voivat luovuttaa tietoja toisilleen. Sitten ylipäätänsä verotustietojen julkisuuteen liittyvät asiatkin ovat menneet heikommiksi, niin että nykyään salataan aina enemmän ja enemmän niitä tietoja, jotka selkeästi aikaisemmin olivat julkisia.

Arvoisa puhemies! Selvityksen mukaan 70 prosenttia torjuntaohjelman hankkeista on vielä toteutumatta, vaikka valtaosa niistä oli statukseltaan välittömästi tai kiireellisesti toteutettavia. Eli seuraavalta hallitukselta kyllä odotetaan oikeata tahtotilaa ja ripeyttä.

Suomessa verovajeen arvioidaan olevan 4—8 miljardia euroa eli 4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 7—9 prosenttia verokertymästä. Verovajetta aiheuttavat rekisteröinnin puutteet, ilmoittamatta jättäminen, vääränsisältöiset ilmoitukset, erehdykset ja muut tahattomat virheet, tulkinnalliset asiat, aggressiivinen verosuunnittelu, maksuviivästykset ja -puutteet sekä harmaa talous, joten voidaan todeta, että valtiontalouden kannalta verovaje on merkittävä. Useissa OECD-maissa veroviranomaiset ovat tilivelvollisia parlamentille verovajeesta. Toivottavasti Suomessakin pääsemme tähän tilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Usein pohdin sitä, että me täällä Suomessa olemme opettamassa kreikkalaisia ja monien muitten maitten kansalaisia, kuinka näitä veroja peritään tehokkaasti ja kuinka ongelmiin puututaan. Eilen katsoin Ajankohtaisen kakkosen, ja siinä kerrottiin valtionyhtiö Fortumin verosuunnittelusta ja siitä, kuinka erilaisilla kikkailuilla Belgian, Luxemburgin ja Hollannin kautta perustetaan sellaisia laatikkofirmoja ja niiden avulla sitten vältytään satojen miljoonien eurojen verojen maksusta. On hieno asia, että Fortumin vero-ongelmat on otettu esille, ja toivonkin, että meillä olisi tulevaisuudessa niin selkeää ja johdonmukaista verolainsäädäntöä, että se ei houkuttelisi suuryrityksiä — jotka pyrkivät yleensä laillisesti ja hyvin kaikki asiat hoitamaan — keplottelemaan erilaisilla tempuilla ja siten välttymään veronmaksuista.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Harmaan talouden torjunnassa pitää mielestäni keskittyä isoihin kaloihin, ja vaikka tälläkin hallituskaudella on paljon hyvääkin saatu aikaiseksi, niin esimerkiksi harmaan talouden torjunnan nimissä tehty kulukorvausten verotus eläkeläisiltä ja työttömiltä on aivan idioottia harmaan talouden torjuntaa. Se ei todellakaan johda mihinkään. Sen sijaan esimerkiksi raksoilla tapahtuva harmaan talouden torjunta on positiivista, joskaan ei sekään, esimerkiksi tämä käännetty arvonlisävero, ihan ongelmaton ole. Kyllä se aiheutti turhaa byrokratiaakin. Esimerkiksi tuossa yksi kotipitäjäni hallintekijä totesi, että muutama tuhat euroa häneltä menee ylimääräistä rahaa tämän paperisodan vuoksi tilitoimistoille ja muualle. Mutta hyvä asia, että rehelliset yrittäjät pärjäävät kilpailussa nyt sitten jatkossa paremmin.

Keskustan eilen lanseeraamaan veroehdotukseen sisältyi aggressiivisen verosuunnittelun estämistä, esimerkiksi konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoituksen kiristäminen. Myös yritykset, joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa, tulee merkitä ennakonperintärekisteriin ja velvoittaa toimittamaan ennakonpidätys tai perimään lähdevero Suomessa tehdystä työstä maksetuista palkoista. Samoin korkotulojen lähdeverotuksen tiukentaminen on juuri niitä toimenpiteitä, mitä tarkastusvaliokunta suosittaa tehtäväksi.

Kun on päätös siitä, että selvitetään muita mahdollisuuksia tiivistää veropohjaa, niin haluaisin vielä kerran nostaa tämän aggressiivisen verovälttelyn ja kotimaahan tehtävän kirjanpidon sen takia, että voidaan tehdä tällainen lista, jota voitaisiin sitten julkisissa hankinnoissa hyödyntää. Englannin parlamentissa oli ripitettävänä paikallinen toimija, joka ei maksanut verojaan Englantiin. Minusta jotain tämän tyyppistä julkisen vallan tuomiota pitäisi meillekin tehdä.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta järjesti tarjouskilpailun, joka koski harmaan talouden volyymin ja erityispiirteiden selvitystä — valitettavasti osallistujamäärä jäi yhteen — ja kyseisen voittaneen liike-idea on harmaan talouden torjunta. Kun sitten opponoija, Turun yliopiston professori Matti Wiberg, arvioi tätä tutkimustulosta, niin haritus oli kyllä merkittävän suuri: tässä tilatussa tutkimuksessa arvioitiin harmaan talouden osuudeksi Suomen bkt:sta noin 7 prosenttia, Wiberg pääsi noin prosenttiin. Kukaan ei tiedä, mikä on... (Matti Saarinen: Sekin on iso summa!) — Sekin on todella iso summa, mutta en tiedä, onko se liian pieni vai liian suuri.

Harmaalla taloudella näyttää olevan taipumusta kasaantua, ei sitä esiinny tasaisesti, ja sillä on erityispiirteitä. Täällä edustaja Kalmari puuttui näiden suurten yritysten, jotka toimivat monessa maassa, verosuunnitteluun. Sen taustalla on varmaan se, että verokohtelut eri maissa poikkeavat niin merkittävästi toisistaan, että ehkä pidemmän päälle eri valtiot joutuvat vielä pohtimaan, kannattaako korkeata verotasoa yrittää, koska seurauksena on ensi vaiheessa varmasti verosuunnittelua, mutta seuraavassa vaiheessa myös toimipaikkojen siirtymistä. Osasyynä siinä verosuunnittelussa on varmasti sekin, että Suomen teollisista työpaikoista on siirtynyt aika paljon maan rajojen ulkopuolelle.

Oma lukunsa on sitten ehkä niiden yrittäjien kohtalo, jotka ovat joutuneet konkurssiin, jonka jälkeinen elämä suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole helpoimpia ollenkaan. On menetetty aika paljon niistä luontaisista toimintaedellytyksistä, ja jos ulosottomies on jatkuvasti ahdistelemassa, niin harmaan talouden mahdollisuudet tulevat varmasti jossain vaiheessa mieleen, ja silloin kun asiakas ei vaadi kuittia, niin sekin mahdollisuus on sitten sitäkin helpommin hyödynnettävissä.

Kotitalousvähennys on varmasti vähentänyt kotitalouksien harmaata taloutta, rakennusalalla tehdyt toimenpiteet ovat vähentäneet sitä, mutta pahinta tässä kaiken kaikkiaan on ehkä se, että ne yritykset, jotka ottavat harmaan talouden kilpailukeinokseen, eivät juuri ole kiinnostuneita ylipäätänsä kirjanpidon avaamisesta, eivät sen päättämisestä, eivät tilintarkastajasta eivätkä muustakaan hallinnollisesta taakasta, joka normaaliin liiketoimintaan sisältyy. Sen johdosta asian setviminen on vaikeata. Ainoa, minkä oikeastaan uskon, on se, että sen yrityksen tai hankkeen, joka sitten saadaan kiinni harmaasta taloudesta, kassassa ei ole kyllä valtiolle tilitettävää rahaa. Ne on menneet ihan muihin tarkoituksiin ja kadonneet horisonttiin ennen kuin verottaja tai viranomainen pystyy tekemään lainvoimaisen päätöksen, jolla se perittäisiin.

Sinänsä tämä ennaltaehkäisy on ehkä kaikista tärkein asia. Niin kauan kuin Suomessa toimii laillinen, luotettava oikeusjärjestelmä ja poliisikin, niin Suomessa tämä harmaa talous on kilpailijamaihin nähden onneksi vaatimatonta. Omalta osaltani, pitkään Kreikassa matkailleena, voin sanoa, että saattoi mennä pitkän aikaa ennen kuin viranomaiseltakaan sai kuittia. Nykyään sen saa, kun pyytää tiukasti. Ennen eivät tienneet edes, mikä kuitti on. Tämä Kreikan harmaan talouden osuus on arvioitu 30, 20 tai 40 prosentin suuruiseksi bkt:stä. Jos Kreikka saisi edes puolet siitä verotettua, niin meillä olisi mahdollisuus saada omat lainamme takaisin.

Kaiken kaikkiaan asia on monimutkainen, eikä pidä laskea sen varaan, niin kuin tässä näyttää hallitusohjelmassakin olevan, että kiristämällä harmaan talouden tarkistuksia saataisiin valtion kassaan. Sanoisinko, että ehkä se ehkäisee ennakolta ja tuo sitä kautta valtion kassaan, mutta sitä, että tässä harmaan talouden oikeusprosessissa syntyisi satojen miljoonien tulovirta valtion kassaan, pidän toiveajatteluna enkä usko siihen.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Jos jotain tästä jää, niin erittäin painava perintö seuraavalle hallitukselle. Oikeastaan on pelottanut, kun harmaasta taloudesta on puhuttu jo vuosia. Toimenpiteet eivät ole olleet ihan puheiden kanssa niin keskeisiä, mutta onneksi parlamentaarinen tarkastusvaliokunta on ottanut asiaan kiinni, tuotti raportin ensimmäisenä, jolle ei voitu ummistaa silmiä, ja sen takia tämä jää vielä elämään.

En tiedä, tarvitsisiko kokonaisuutena keksiä vielä jotakin tiukempaa kuin vain harmaa talous. Ehkä käyttäisin vielä syyllistävämpää termiä, sillä meillä on selkeästi nähtävissä yhteiskunnassa moraalivajetta liittyen siihen, kuinka veroja maksetaan, kuinka liiketoimintaa harjoitetaan, ja tähän osallistuvat kaikki. Tässä ei voi vain osoittaa yhtä toimijakenttää, vaan tämä on laajempi veltostuminen meidän moraalimme kanssa.

Minun mielestäni Verohallinnon pitäisi olla yksi erityinen kohde, johonka me keskitämme katseet, sillä on surullista, että oikeusasiamies Maija Sakslinin raportin mukaan Verohallinnon jäätyä niin sanotusti housut kintuissa kiinni edellytettiin salaamista tilanteessa, missä Suomelta jäi selkeästi miljoonia saamatta ulkomaisten pankkikierrätysten kautta, tai itse asiassa ne ovat Liechtensteinissa suojassa. Hidasteltiin tarkoituksenmukaisesti — tai se on maallikon näkökulma, suotakoon se kansanedustajalle tässä vaiheessa, koska niin voimakkaasti tämä asia on tehty, että viivyttelemällä asia vanheni. Siinä mielessä uskoisin, että pelkästään nopeampi toiminta siinä olisi selkeästi antanut jo ihan oikeasti meille miljoonia tähän.

Yksi semmoinen ikävä piirre tässä harmaassa taloudessa ja sen toimeliaisuudessa on tietysti nyt sisäministeriön huomautukset siitä, kuinka krp on henkilöstöpalkkauksessaan laiminlyönyt niitä velvoitteita: 26 eläköitynyttä tarkastajan virkaa eikä yhtään palkattua tilalle. Varmaan tämä lopputulema selviää sitten ajan mittaan, mutta kuinka tämä on otettu esille liittyen harmaan talouden torjuntaan? Valitettavasti tämä antaa kansalaisten keskuudessa käsityksen, että poliisin toimet ovat olleet ennemminkin vain tarra maijan perässä. Se oli se julkinen näkyminen siitä, mitä on harmaan talouden torjunta.

Rakennusalalla ollaan edetty, ja se on hyvä. Mutta tähänkin liittyy yksi semmoinen kummallinen, en voi sanoa sitä moraalittomaksi, mutta asenteellisuus siihen, kuinka harmaata taloutta käsitellään: Hallitus ei esityksessään ollut sillä kannalla kuin nyt onneksi valiokunnan mietintöön tuli, että työn aloittamisen osalta pitää olla jo näiden lähetettyjenkin työntekijöiden tiedot tiedossa. Meidän omassa hallituksessakin on ollut toimenpiteitä, joita eivät rakennusalan yrittäjät eivätkä rakennusalan työntekijät ole toivoneet. Ristiriitaa oli käänteisen arvonlisäverojärjestelmän osalta, mutta nyt toimijat ovat tulleet johtopäätökseen, että se on hyvä. Erinomaista, nyt tätä käännettyä mallia ollaan itse asiassa jo haluttu ja eduskuntakin on ollut lakia säätämässä hallituksen esityksestä, kun romualalla itsellään on ollut tähän toiveita.

Toivon, että harmaan talouden käsitettä laajennetaan koskettamaan koko yhteiskuntaa ja siihen liittyviä toimia. Me raapaisemme pintaa tämän veronkierron osalta, mutta meidän välineistömme ei vielä anna mahdollisuuksia siihen, että meillä tämä todella iso, aggressiivinen verosuunnittelu vuotaa rahaa tästä maasta liiaksi. Toivoisin, että me huomaisimme, mitä yritykset saisivat niillä verotuloilla aikaiseksi, jotka Suomeen tulisivat. Varmasti hallituksella olisi eväitä tehdä uusia, innovatiivisia rahoitusratkaisuja yritysten Suomeen investointien hyväksi.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan lausua lämpimät kiitokset tarkastusvaliokunnalle ja erityisesti valiokunnan puheenjohtajalle tästä nelivuotiskaudesta, jonka aikana me olemme erinomaisen hyvässä yhteisymmärryksessä tehneet erittäin tärkeitä raportteja, joiden toteutuminen pitkälti jää seuraavalle hallitukselle. Mutta ne ovat olleet sellaisia pään-avauksia, että niiden pohjalta pystytään yhteiskunnassamme olevia ongelmia korjaamaan. Tulee vain mieleeni nuorten syrjäytyminen, Senaatti-kiinteistöt ja nyt tällä kertaa harmaan talouden torjuntatoimenpiteet. (Matti Saarinen: Aina yksimielisesti!) — Ja aina yksimielisesti, mikä on tietysti tarkastusvaliokunnan luonteeseenkin kuuluen arvokas asia. — Eli aikanaan kun tarkastusvaliokunnan perustamisesta keskusteltiin, niin nyt olemme nähneet, kuinka tarpeellinen se oli, vaikka silloin oli kahdenlaista ilmaa, niin kuin muistamme.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan arvioiden mukaan viranomaisyhteistyö on keskeisessä roolissa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa ja sitä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla ja tietojen vaihdolla. Tämä on yksi keskeisimpiä havaintoja, joka löytyy täältä valiokunnan mietinnöstä, ja niinpä valiokunta sitten omassa johtopäätöksessään edellyttääkin, että harmaan talouden torjunta perustuu jatkossa viranomaisten yhteiseen tilannekuvaan ja kokonaisuuteen, jota johdetaan hallituksen toimesta mietinnössä esitetyllä tavalla.

Tämä on kaikkein oleellisin asia tämän hankkeen onnistumisen kannalta jatkoa ajatellen, että sitä johdetaan hyvin ja keskitetysti ja niin, että ollaan koko ajan kartalla, missä mennään. Sitä kautta muodostuu se kokonaiskuva, joka tässä asiassa on jäänyt muodostumatta. On tehty tiettyjä hyviä toimenpiteitä, niin kuin täällä todettiin, rakennusalalla esimerkiksi. Mutta se niin sanottu kokonaiskuva tilanteesta ei ole ollut kenenkään käsissä, koska tämä on ollut hyvin sektoroitua toimintaa. Meidän valtiohallinnossa onkin nyt se ongelma, että siellä jokainen toimii omalla sektorillaan, mutta tämmöistä kokonaiskoordinaatiota sektoreiden välillä ei ole ollenkaan riittävästi.

Sitten minusta on tärkeää huomioida se, että kun tätä jatkossa tehdään, niin haetaan sellaisia keinoja, joilla me pystymme tähän todella pureutumaan, mutta samalla ne olisivat hallinnollisesti kevyitä ratkaisuja. Tämän hankkeen tarkoituksena ei ole kasvattaa lisää uutta byrokratiaa, vaan löytää niitä keinoja, joiden avulla nykyistä teknologiaa ja muuta hyödyntäen voidaan harmaan talouden torjunnassa päästä paljon pidemmälle.

Eli kaiken kaikkiaan tässä on erinomainen raportti seuraavalle hallitukselle, aivan niin kuin se meidän raporttimme siitäkin, mikä on päättymässä olevan vaalikauden hallituksen politiikan onnistuminen. Siinäkin on erittäin hyviä eväitä vaalien jälkeiselle hallitukselle.

Kaiken kaikkiaan yhdyn siihen, mitä edustaja Myllykoski sanoi täällä edellä, että meillä on tässä yhteiskunnassa moraalin rapautuminen menossa. Mutta minusta se näkyy myöskin semmoisena, että meillä on äärettömän itsekästä tämä yhteiskunnan ja ihmisten asenne. Eli ihmisillä on ajatus se, että minulle kuuluu kaikki tässä, nyt ja heti, ja semmoinen yhteisöllisyys ja kokonaisvastuu puuttuu yhteiskunnasta. Meillä on aika paljon työtä vielä myöskin asennetasolla, että me saamme ne kuntoon — joista sitten oikeista asenteista syntyy sellaista toimintaa, että ei tarvitse harmaata taloutta torjua.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin samaa mieltä edustaja Anttilan kanssa kaikista hänen sanoistaan, mitä hän tässä totesi, ja kiitän lämpimästi valiokuntamme puheenjohtajaa, joka on meitä luotsannut näissä kaikissa mietinnöissä erinomaisesti ja kaikissa tutkimushankkeissa, koska tämä taitaa olla viimeinen kerta, kun tarkastusvaliokunnan asioita tässä salissa tällä vaalikaudella käsitellään.

Mutta itse näihin harmaan talouden toimenpiteisiin. Edellinen eduskunta oli tehnyt hyvää työtä siellä tarkastusvaliokunnan toimesta, ja tällä kaudella sitten hallitus tarttui rivakasti toimeen. On varmaan hyvä todeta, niin kuin täällä on jo todettu se, että monia asioita on mennyt hyvin eteenpäin, on saatu tuloksia, mutta paljon on vasta alkutaipaleella. Se ehkä kertoo tästä kokonaisuuden vaikeudesta. Se kertoo ensinnäkin näkemyksestä siitä, kuinka paljon veronkiertoa tapahtuu ja mikä on harmaan talouden osuus verovajeessa, joka sitten taas on vielä laajempi kokonaisuus. Näistä ei ole yhtenäistä näkemystä myöskään kaikilla asiantuntijoilla, mutta myöskään meidän osaajien joukko ei ole hirveän laaja tämän tutkimustiedon ja tutkimuksen teon osalta, ja sitä olisi syytä päästä laajentamaan.

Itse koen, kun tässä puhutaan näistä toimenpiteistä, että paljon tuli asiantuntijoiden kuulemisessa esille se, että nämä talouden hyödyt tulevat toimenpiteiden yleisestävyyden kautta eli vahvasti sen kautta, että ohjauksen ja valvonnan pitäisi toimia paremmin, meillä pitäisi olla vahvasti yhtenäiset sähköiset järjestelmät, jotta myös tieto kulkisi ja tieto olisi entistä avoimempaa ja läpinäkyvämpää. Sillä me myös mielestäni vaikutamme vahvemmin siihen moraalikadon estämiseen, jota täällä peräänkuulutettiin. Eli avoimuuden, läpinäkyvyyden ja selkeiden tietojärjestelmien kautta päästään käsiksi tähän asenneongelmaan. Tämä ohjaus ja valvonta varsinkin Verohallinnon puolella on mennyt eteenpäin, ja mielestäni asiantuntijakuulemisessa tuli hyvin esille se, että paljon on kehitteillä, tekeillä, mutta se vain ottaa oman aikansa, jotta niissä päästään eteenpäin. On tosi tärkeää löytää tällaisia tehokkaita toimintatapoja, joilla sitten tämä ohjauksen ja valvonnan eri muotojen tasapaino toimii niin, että vastaavasti harmaa talous vähenee.

Toinen asia on sitten tämä piilorikollisuus ja rikostorjunta. Se on sitten ihan oma prosessinsa. Siihen hallituksen toimenpideohjelmassa on hyvin paljon resursseja panostettu, ja ne ovat olleet erittäin tarpeellisia. Mutta nyt seuraavaksi olisi enemmän mielestäni panostettava ennalta yleis-estävyyteen, ohjaukseen, valvontaan ja läpinäkyvyyteen, joiden kautta saadaan sitten verovajetta ja harmaata taloutta pienennettyä. — Kiitoksia.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu moneen kertaan siitä, että mittakaavasta on erilaisia käsityksiä, kuinka paljon harmaata taloutta on, ja se koskee aina toimia, joissa me emme voi elää rinnakkaistodellisuutta. Me emme näe sitä maailmaa, joka on toteutettu, ja sitä maailmaa, mitä olisi tapahtunut, jos tiettyjä toimia ei olisi toteutettu. Tästä johtuu varmasti myös se, että arviointi on vaikeaa. Arviointi on vaikeaa myös sen takia, että määritellään eri tavoin, mikä kuuluu harmaan talouden piiriin ja mikä ei. Mikä kuuluu verovajeeseen, kuultiin tarkastusvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa: miksi myös se arviointi on niin vaikeaa, koska verovajeeseen voidaan lukea eri asioita, esimerkiksi se, ovatko alennetut arvonlisäverokannat verovajeeseen kuuluvia vai eivät. Ja jotta pääsemme yhteiseen tilannekuvaan tässä keskenämme, on syytä tietysti muistaa nämä puitteet. Se ei poista sitä, et-teikö tästä pidä keskustella ja harmaan talouden torjumiseen pidä panostaa.

On ollut selviä onnistumisia ja epäonnistumisia. Onnistumisia on nähty rakennusalalla, missä veronumero on otettu käyttöön ja käännetty arvonlisävero on osoittanut paikkansa. Mutta ongelmaksi on nähty se, että kun vuosittain budjetoidaan lisää, ei kyetä pitkäjänteiseen toimintaan. Pitkäjänteisyys tällä alalla olisi äärettömän tärkeää, että ei tehdä vain hetkellisiä linjauksia, hetkellisiä toimia, jotka seuraavassa hetkessä ovat taas kyseenalaisia, kyetäänkö niitä jatkamaan. Tarvitaan myös viranomaisten yhteistoimintaa eikä pelkkiä yksittäisiä toimenpiteitä siihen, että tällä ehkäistään juuri tätä harmaan talouden kohtaa. Harmaan talouden torjuntaa on kaikki lainsäädäntötyö, kaikki rehellinen toiminta ylipäätään.

Meillä on iso ongelma. Alkoholintarkastus on yksi esimerkki siitä, miten me emme pääse epärehellisiin toimijoihin kiinni, kun tarkastusoikeus koskee vain niitä, joilla on anniskeluoikeus. Pitäisi päästä kiinni myös niihin, jotka käyttävät anniskeluoikeutta ilman, että heille on edes annettu lupaa. Tämäntyyppisiä pulmia meidän pitää ruveta ratkomaan, jotta me saamme oikeasti sitä tarkastusmahdollisuutta. Ennaltaehkäisevyys on kaikki kaikessa, ja täytyy muistaa, että viranomaisyhteistyötä on helpompi tehdä, kun tietojenvaihto toimii ja kaikilla on samanlainen tilannekuva.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin ensimmäisenä kiittää tarkastusvaliokuntaa, sen puheenjohtajaa, erittäin hyvästä työstä ja myös niistä havainnoista, joita tämän harmaan talouden torjuntaan liittyy, myös niistä myönteisistä asioista, joista tekin koette, että niitä tässä on kuitenkin tällä hallituskaudella saatu aikaan, mutta on myös asioita, jotka ovat vielä matkassa ja päätepistettä ei ole ollenkaan vielä saavutettu.

Halusin palauttaa mieliin, että kun tätä eduskuntakautta aloitettiin, niin edellisen vaalikauden lopuksi silloinen tarkastusvaliokunta teki erittäin kattavan raportin myös harmaan talouden torjunnasta. Itse asiassa se arvio muodosti nyt tämän istuvan hallituskauden harmaan talouden torjunnan pääviestit. Sieltä poimittiin erittäin iso määrä hallitusohjelmaan harmaan talouden torjuntaohjelmaan niitä asioita, joita silloin koettiin tärkeiksi, ja niitä on lähdetty viemään eteenpäin.

Minä toivon, että nyt käy samalla tavalla, sillä tämä matka on kesken. Harmaan talouden torjunta ei ole yhden vaalikauden asia, ei kahden vaalikauden asia. Se vaatii pitkäjänteistä yli vaalikausien ulottuvaa työtä, jota pitää sinnikkäästi tehdä. Se vaatii parempaa koordinaatiota eri ministeriöiden ja toimijoiden kesken, niin kuin tässä raportissa halutaan korostaa, ja vaatii sitä, että osataan erottaa kuitenkin isommat ja pienemmät asiat ja että nämä hankkeet eivät puuroudu.

Hallituskauden aluksihan haluttiin myös poliittista roolia korostaa ja tämän asian merkittävyyttä sillä tavalla, että perustettiin harmaan talouden ministeriryhmä, joka on istunut, tehnyt työtä aika ahkerasti, ja sen tehtävä tietysti on ollut yrittää sitä koordinaatiota tehdä, mutta yhdyn kyllä siihen arvioon, että me tarvitsemme parempaa koordinaatiota tulevaisuutta silmällä pitäen. Sen ohella laitettiin 20 miljoonaa vuositasolla tähän torjuntaan, mikä on mahdollistanut muuten yli 300 ihmisen palkkaamisen harmaan talouden torjuntaan Suomessa aikana, jolloin valtion väkeä itse asiassa on vähennetty. Tähän on lisätty. Kertoohan se myöskin jotakin siitä meidän tahtotilasta tämän harmaan talouden torjunnan suhteen.

Sitten tuloksien vaikuttavuutta on vaikea toki arvioida. 300—400 miljoonaa euroa — moni voi tietysti arvioida, onko tähän päästy, mutta sitä on hirveän vaikea mitata ja mitata ennen kaikkea sitä, mitä näiden toimenpiteitten ennakolta ehkäisevä vaikutus tulee olemaan, ja on aika lyhyt aika.

Sekin on totta, että osa näistä toimenpiteistä valmistui aika tavalla tähän hallituskauden loppupäähän. Viimeksihän me olemme viime viikolla käsitelleet muun muassa tilaajavastuulain uudistamisen viimeisiä kohtia, joihin muuten tehtiin rakennusalan osapuolia tyydyttävä korjaus täällä eduskunnassa. Näitten vaikuttavuuttahan ei pysty vielä arvioimaan, mutta minun tärkein viestini on se, että tätä työtä pitää seuraavalla hallituskaudella jatkaa vähintään samoilla panostuksilla kuin tähänkin asti on tehty, jos mahdollista, niin vielä voimakkaammin, koska kyllä tämän maan pitää olla sellainen, mikä on korruptiosta vapaa, täällä rehellinen yrittäjyys pärjää ja rehellisellä työllä pitäisi tulla toimeen.

Näistä uudistuksista, joita tässä on tehty, totta kai voi sanoa, että ne ovat olleet sekalaisia, mutta haluan nyt korostaa, että tilaajavastuulakia on uudistettu kahteen kolmeen kertaan tällä hallituskaudella, palkka pannaan pankkiin eikä kirjekuoreen, kuitinantovelvollisuus on ja verovelkarekisteri saatiin aikaan, käännetty arvonlisävero ja ennen kaikkea totta kai nyt rakennusalan veronumero tunnistinkorttiin. Tapasin eilen Rakennusliiton puheenjohtajan, ja hän sanoi, että vaikka väkeä on vähennetty, niin työtuntien määrä on alalla lisääntynyt. Minkä takia? Sen takia, että tämä veronumero tuo valkoiseen talouteen harmaasta taloudesta työtä. Tämä on hyvin mielenkiintoinen, tärkeä havainto.

Meillä jäi vähän veto kesken siinä, mitkä olisivat ne alat, joissa tämmöistä veronumeroa voisi sille alalle soveltuvalla tavalla myös kokeilla. Siellä on hotelli- ja ravintola-alaa, kiinteistöalaa, kuljetusalaa, ehkä sellaisia. Se ei ole samanlainen kuin rakennusalalla, mutta tätä työtä pitää ilman muuta jatkaa, soveltuuko se muualle.

Hankintalakia kun nyt uudistetaan, niin siellä on yksi asia, joka liittyy harmaaseen talouteen: tämmöinen poissulkemisen mahdollisuus. Jos töpeksii kaiken aikaa, ei hoida velvoitteitaan, niin pitää olla mahdollisuus, että poissuljetaan julkisista hankinnoista. Se on yksi tällainen työn alla oleva asia.

Näillä, arvoisa puhemies, sanoilla vain halusin osoittaa, että kyllä tässä on töitä tehty. Tämä on ensimmäistä kertaa, kun hallitusohjelmassa ylimalkaan on harmaan talouden toimenpideohjelma. Tätä työtä pitää vain nyt meidän jatkaa. Erittäin lämmin kiitos tarkastusvaliokunnalle. Sieltä löytyy hyviä eväitä ensi vaalikauden työlle. — Kiitoksia.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On äärettömän tärkeätä, että tarkastusvaliokunta on tehnyt päivityksen, missä ollaan nyt menossa. Tästähän käy selkeästi esille se, että rakennusala on tässä nyt tavallaan aloista mennyt kaikista pisimmälle eli siellä on ihan konkreettisia toimenpiteitä tapahtunut. Sinänsähän tämä on jonkun verran lisännyt byrokratiaa alalla, sitä ei varmaan kukaan kiellä, mutta toivottavasti tulokset ovat sitten olleet hyviä, ja näin on varmaan tunnustettava, että siellä on päästy ihan oikeasti eteenpäin.

Nyt täytyy muistaa kuitenkin se, että tässähän on taustalla myös semmoisia, jotka ovat hieman tätä vastuuta siirtäneet urakoitsijoitten kesken, koska rakennusalalla on joka tapauksessa paljon aliurakoitsijoita, mutta kun käännetty arvonlisäverojärjestelmä tuli, niin se vastuuhan siirtyi kokonaisuudessaan pääurakoitsijalle. Jos tämä oli ollut tavoite, niin ok, mutta totta kai se ainakin pienimmille alan toimijoille oli siinä alkuvaiheessa melkoinen taloudellinen haaste. Kun sanotaan ihan rehellisesti, näin se varmasti on. (Puhemies koputtaa)

Toinen iso asia on se, että kun nyt täytyy ilmoittaa nämä...

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Paljon kiitoksia ministeri Ihalaiselle hyvästä analyysistä ja myös kauniista sanoista, mutta erityisen paljon kiitoksia tästä viimeisestä — tärkeimmästä mielestäni — jättiuutisesta, että hankintalaissa tämä poissulkemisen sisällyttäminen lakiin on työn alla. Tästähän vaalikauden aikana ja kunnallisvaalien alla käytiin keskustelua ja EU-direktiivi oli liikkumassa. Mutta jotta päästäisiin siihen tilanteeseen, varsinkin kun veronmaksajien rahoilla hankitaan, niin voidaan jo lähtökohtaisesti poissulkea kilpailusta toimijat, joilla on jo huono rekordi. Tällä hetkellähän siellä on vielä myös näitä kieltoja päästä: kaupunki ei esimerkiksi pääse kaikkiin tietoihin verottajalta, että missä niitä huonoja rekordeja on. Ja jos ministeri, niin kuin uskon — itse asiassa koko vaalikauden olen uskonut — on tässä asiassa tosissaan, niin tämän poissuljentalogiikan saa vielä sinne hyvin siemeniksi, että seuraava hallitus sen toteuttaa, ja tämä on kyllä iso sulka hattuun ja merkittävä muutos tässä koko tilanteessa.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt näinä päivinä täällä eduskunnassa on vähän tuskainenkin olo välillä, kun asiat eivät mene ihan sillä tavalla kuin toivoo.

Nyt on erinomainen tilanne, että meillä on tämä tarkastusvaliokunnan mietintö ja tärkeä harmaan talouden asia, korjaavat toimenpiteet. Nyt meillä on dynaaminen ote historiallisen tärkeässä asiassa, jota pitää voida viedä eteenpäin, itse asiassa näillä ajatuksilla, joita ministeri Ihalainenkin toi esille: työtä pitää jatkaa ensi hallituskaudella.

Minullahan oli ilo toimia hallitusohjelmaneuvotteluissa harmaan talouden työryhmän puheenjohtajana. Sain merkittävän panoksen myöskin edustaja Braxilta, edustaja Kalliorinteeltä, ja me teimme 31 toimenpide-esitystä, kun edellisessä hallitusohjelmassa oli yksi pieni kappale — se oli porvarihallituksen esitykset harmaan talouden poistamiseksi.

Me olemme nyt siirtyneet aivan uudelle, historialliselle tasolle, ja sitä työtä pitää nyt sitten (Puhemies koputtaa) seuraavan hallituksen jatkaa.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tuosta edustaja Gustafssonin puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Minunkin mielestäni pitää ehdottomasti ottaa tämä nyt ensiaskeleena.

Olimme vasemmistoliitossakin todella ylpeitä siitä, että harmaan talouden torjunta niin vahvasti saatiin mukaan siihen Kataisen hallituksen ohjelmaan vuonna 2011, kun sitä tehtiin. Ikävää on sen sijaan, että ne kaikki toimenpiteet eivät ole edenneet, ja harvinaisen usein kuulee kommenttina sen, että se lisää byrokratiaa. Mutta eikö ole suurempi vahinko se, että yhteiskunta menettää valtavat euromäärät siinä, että tätä harmaata taloutta ei torjuta tehokkaasti?

Vielä on paljon tehtävää myös tämän verovajeen tai aggressiivisen verosuunnittelun — vai miten sitä kauniisti nyt kutsuisi — kitkemisessä. Ei ole oikein, että yhteiskunnassa joudutaan säästämään pienimmistä tuloista, palveluista samaan aikaan, kun suuret yritykset siirtävät veronsa veroparatiiseihin tai muilla keinoin jättävät verot maksamatta. Kyllä veronmaksu (Puhemies koputtaa) on niiden vastuulla, joilla on eniten veronmaksukykyä.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen toi hyvin esiin näitä parannuskohtia, ja muun muassa tuo verotunnistinkortti on hyvä asia.

Ainut vain, että hallituksen toimet ovat jääneet vähän avoimiksi sikäli, että nämä tarkas- tusoikeudet elikkä tarkastajien mahdollisuudet mennä sinne rakennustyömaille ovat hyvin rajatut: pitää ilmoittaa ennakolta, ei voi kävellä katsomaan iltapäivällä uudestaan, jos on aamupäivällä tarkastettu. On tullut tietoa, että muun muassa ydinvoimalatyömaallakin jopa, jonka luulisi olevan tarkasti valvottu, aliurakoitsijat ovat aamupäivällä, kun on tarkastus ollut, pitäneet siellä toisia työmiehiä ja sitten iltapäivällä ovat tulleet tilalle toiset, joilla ei ole kaikkia kortteja ollut.

Tämä valvonnan puute osoittaa jonkunnäköistä haluttomuutta tai lainsäädännön kyvyttömyyttä. Ehkä se on hallituksen kyvyttömyyttä tehdä semmoinen laki, joka mahdollistaisi tämän valvonnan ja todellisen puuttumisen siihen harmaan talouden poistamiseen. Se on hyvä, että on tuotu esille muita aloja, mihin tätä korttia voitaisiin soveltaa kanssa.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lapintie totesi, että hallitus ei ole onnistunut. Kannattaa lukea nyt huolella tuo tarkastusvaliokunnan mietintö, jossa todella avataan myös sitä, mitä kaikkea on saatu aikaiseksi ja myös mistä syistä osa asioista ei sitten ole edennyt. Suuri osa johtuu myös teknisistä, sähköisistä, kehittämisongelmista.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä asia ihmisten kannalta on lääkkeiden turvallisuus. Lääkeväärennös sisältää usein oikean vaikuttavan aineen sijasta muita aineita, tai vaikuttavaa ainetta saattaa olla jopa tappavan paljon. Väärennettyjen lääkkeiden markkinoinnissa on kyse rahojen huijaamisesta. Ostaja saattaa entisten ongelmien lisäksi saada uusia, isompia ongelmia.

Arvoisa puhemies! Kiitos tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja valiokunnan jäsenille harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden arvioinnista. Haluaisin nostaa esille myös sen, että edellisellä kaudella työ- ja tasa-arvovaliokunta teki hyvin paljon työtä sen eteen, että harmaata taloutta saadaan torjuttua, ja siltä osin on monilla työpaikoilla kyllä onnistuttukin tässä työssä. Työ on äärettömän tärkeätä, ja tässä saatiin Lauri Ihalaiselta jo hyvät merkit seuraavaa kautta varten, joilla pystytään entistä paremmin puuttumaan harmaan talouden ikeeseen.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun me haluamme kitkeä harmaata taloutta, niin olisin todellakin toivonut, että myös tällä hallituskaudella olisi puututtu kaikkein suurimpaan harmaan talouden porsaanreikään, mikä tässä maassa on. Ja se on konserniavustukset, joita maksetaan tämän maan ulkopuolelle.

Tämän toiminnan on kieltänyt jopa EU-tuomioistuin ja ilmoittanut, että konserniavustuksia ei saisi maksaa edes EU:n sisämarkkinoilla toisesta valtiosta toiseen valtioon. Meillä olisi ollut mahdollisuus puuttua tähän asiaan muuttamalla lakia, joka on vuodelta 1968 — siis ajalta ennen pääomien vapaata liikkuvuutta Euroopassa. Jos siinä olisi 3 momenttiin lisätty kolme kotimaisuutta ilmaisevaa sanaa, niin yhtään ainutta miljoonaa ei olisi virrannut veroparatiiseihin.

Täytyy vain toivoa, että seuraava hallitus katsoo näitä asioita myöskin isojen asioiden puolelta, niiden asioiden, jotka aika lailla kertaheitolla laittaisivat talouttamme kuntoon.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos myöskin ministerille erittäin hyvästä analyysistä.

Nyt olisin pohtinut yhtä asiaa tulevaisuutta ajatellen ja lähinnä olisin mielissäni, jos ministeri siihen vastaisi. Kun nimittäin tehdään lainsäädännön valmistelutyötä, niin kysymys on silloin siitä, mikä tietoperusta on siinä lainsäädännön valmistelussa mukana ja otetaanko siihen tietoperustaan jo mukaan se, että tätä lainsäädäntöä valmistellaan niin, että mietitään, ettei tästä synny mahdollisuuksia kiertää veroja ja siten lisätä harmaata taloutta. Onko tämä jatkossa mahdollista, että otettaisiin jo todella lainsäädännön vaikutusarvioinnissa, silloin kun lakeja valmistellaan, huomioon tämä, että estetään, jos se vain on mahdollista, ennalta jo lainsäädännön valmistelussa tämä harmaan talouden lisääntyminen?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy aina, kun harmaan talouden torjunnasta puhutaan, muistaa nämä kolme ulottuvuutta, minkä takia sitä pitää tehdä: niiden miljardien saamiseksi hyvinvointiyhteiskunnan jälleenrakentamiseen, kilpailun vääristymien estämiseksi, että rehelliset yrittäjät, työntekijät voivat pärjätä, ja sitten siihen, että moraali ei pääse rapautumaan, se moraali, joka on vuosisatojen aikana Suomeen syntynyt. Sen takia tätä harmaan talouden vastaista työtä, joka alkoi jo 90-luvun lopulla, on jatkettava.

Katseet kääntyvät nyt ehdottomasti sitten seuraavalle vaalikaudelle: jatkuuko seuraavalla vaalikaudella edes tällaisella dynaamisuudella tämä torjuntatyö kuin on tällä vaalikaudella tapahtunut? Kun olen saanut ensimmäisiä tietoja tuolta Borgin ja Vartiaisen tiedotustilaisuudesta, niin en ole ainakaan vielä niiden tietojen valossa löytänyt sieltä minkäänlaista mainintaa tämän toiminnan jatkamisen välttämättömyydestä jatkossa, mikä on minusta erittäin valitettavaa. Tarvitaan lisätoimenpiteitä. Paljon on tehty, mutta niin kuin olen monta kertaa todennut, tämä on kuin doping ja kilpajuoksu: koko ajan puliveivarit ja harmaan talouden yrittäjät, talousrikolliset, keksivät uusia keinoja. (Puhemies koputtaa) Meidän on pärjättävä tässä kilpajuoksussa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiistatta on edistytty, mutta on myös vesityksiä. Kuittia tarjotaan mutta tyyppihyväksyttyä kassakonetta ei oltu valmiit hyväksymään. Verovelkarekisteriä hallitus esitti 5 000:een, mutta meillä riitti täällä kantti nostaa se 10 000:een. Tätäkin veroviranomaiset olisivat vastustaneet. Hallintarekisteritoimien laajentaminen myös suomalaisiin sijoittajiin on laajenemassa. Tilintarkastajien velvollisuus ilmoittaa talousrikoksista torpattiin. Näissä on selvä särmä oikeiston ja vasemmiston näkemyksissä. Ihmettelen sitä, että esimerkiksi 6. päivä joulukuuta rinta rottingilla on joukko elinkeinoelämän johtohenkilöitä, jotka esiintyvät hyvin isänmaallisesti, mutta kun arki koittaa, niin vältellään veroja ja ohjataan varoja veroparatiiseihin. Tässä on ikävä ristiriita. Lastensuojelulain logiikkaa tulisi käyttää, että jokainen viranomainen on velvollinen puuttumaan asioihin, aivan niin kuin lastensuojelussakin on kysymys. Samaa voitaisiin soveltaa harmaassa taloudessa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On harmillista, että verotustietojen julkisuudessa on otettu takapakkia menneisiin vuosiin nähden. Julkisuuslakia tulee tulkita julkisuusmyönteisesti. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että meillä hallinnossa valtiovarainministeriössä on tehty tietoisesti sellaisia ratkaisuja niin kuin nämä kreikkalaisten pankkien ja Suomen valtion väliset sopimukset, että ne asiakirjat julistettiin salaiseksi. Tämä päätös oli selvästi julkisuuslain vastainen, kuten korkein hallinto-oikeus totesi tekemäni valituksen johdosta.

On erittäin tärkeätä, että me saamme nämä verotusasiat nykyistä läpinäkyvämmiksi ja samalla sitten lisäämme viranomaisten mahdollisuuksia puuttua siihen, kun yksittäisillä kansalaisilla on varallisuuden lisäystä, jota heidän tulonsa tai velkansa ei edellytä. Minusta on vaikuttanut tarkastusvaliokunnassa kuultujen selvitysten perusteella, että (Puhemies koputtaa) verottaja ei enää pysty puuttumaan samalla tavalla kuin menneinä vuosina siihen, että jollakin henkilöllä on huomattavasti varallisuutta (Puhemies: Jaha!) mutta ei tuloja vastaavalla tavalla.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä harmaan talouden torjunta on ilmeisesti edesmenneen Kataisen hallituksen ehkä niitä onnistuneimpia asioita, kiitos edustaja Gustafssonille myös, koska tässä on tapahtunut ihan oikeasti hyvänsuuntaisia, oikeansuuntaisia asioita. Harmaan talouden kitkeminen on koko yhteiskunnan, se on yrittäjien, se on palkansaajien, se on kaikkien yhteinen etu. Ajatellaanpa niitä nuoria esimerkiksi, jotka lähtevät sellaisiin töihin, joissa sitten maksetaan pimeästi. He myyvät oman eläketurvansa aivan huomaamatta ja ihmettelevät sitä sitten myöhemmin, kuinka käy. Hyvin usein tähän harmaan talouden ympäristöön kytkeytyy myös rikollisuus, jossa on ihmiskauppaa, huumeita ja kaikkea mahdollista, mitä rikollisuuden pariin kuuluu. Siinä mielessä yhteiskunnan tehtävä on ilman muuta torjua sitä.

Me olemme tavallaan, jos harmaata taloutta annetaan mennä eteenpäin, myös Kreikan tiellä, jossa taitaa 30 miljardia jäädä kansalaisilta sitten verojakin maksamatta, kun järjestelmä ei toimi. Tässä suhteessa kyllä Suomi on ihan hyvällä tiellä ja tätä tulee jatkaa.

Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla oli suuri kunnia olla mukana tarkastusvaliokunnan jäsenenä tätä mietintöä laatimassa, ja meillähän oli materiaalia hurjasti käytettävissä ja kuulemisia oli paljon. Täytyy yhtyä tähän edustaja Saarisen puheenvuoroon, että paljon on myös sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat myös mietityttäneet ja ihmetyttäneet, miksi ollaan tietoisesti jopa heikentämässä tätä harmaan talouden torjuntaa. Hallituksen esitykset ovat olleet ristiriidassa yhteisen tavoitteen kanssa. Kyllä täytyy nyt pikkasen moittia myös hallituksen esitystä esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden osalta ja hallintarekistereiden laajentamisen osalta. Lisäksi myös nämä tyyppihyväksytyt kassakoneet kyllä toisivat meille lisäarvoa harmaan talouden torjunnassa.

Suomi ei kestä harmaata taloutta tai verovajetta, ja meidän tulee löytää se yhteinen poliittinen tahtotila, jotta voimme sitten seuraavalla vaalikaudella tarttua niihin toimenpiteisiin, joita on jo edellinen eduskunta linjannut.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen toimet harmaan talouden torjunnassa ansaitsevat pääsääntöisesti kiitoksen. Kuitenkin tehtävää jää vielä seuraavallekin hallitukselle.

Erityisesti olen itse halunnut tuoda esiin tätä periaatetta, että harmaan talouden torjunnassa pitäisi päästä harmaan talouden alkulähteille. Tein vuonna 2013 lakialoitteen siitä, että tilintarkastuslakia muutettaisiin niin, että tilintarkastajat voisivat ilmoittaa talousrikosepäilystä. Hieman myöhemmin maan hallitus otti saman sisällön omaan esitykseensä. Nyt vasta lakiesitys, hallituksen esitys, eduskunnassa käsiteltiin, ja suureksi pettymyksekseni lakialoitteen sisin ydin vesitettiin. (Matti Saarinen: Ei kelpaa porvareille!)

Vastaava järjestelmä tilintarkastajien oikeudesta ja velvollisuudesta ilmoittaa talousrikos-epäilyt on ollut Ruotsissa jo vuodesta 1999 alkaen. Edelleen esitän lämpimän toiveen myös tulevan hallituksen edustajille, että tämä hallituksen esityksen alkuperäinen henki toteutuisi seuraavilla valtiopäivillä. Tämä rehellisten yrittä-jien toiveena.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kiitokset antaa hallitukselle siitä, että on kovasti yritetty harmaan talouden torjuntaa tehdä ja on hyviä askeleita otettu oikeaan suuntaan.

Mutta yksi tärkeä asia, mikä nyt on jäänyt huomioimatta kokonaan tällä hallituskaudella, on se, että me emme ole kiinnittäneet huomiota näihin alipalkattuihin työntekijöihin. Meillä on pelkästään rakennusalalla 70 000 ulkomaalaista työntekijää ja pelkästään Virosta, lahden toiselta puolelta, 35 000. Pääkaupunkiseudun rakennusmiehistä on jo 35 prosenttia ulkomaalaisia, puhumattakaan näistä suurista ydinvoimalahankkeista ja muista.

Nytten ymmärtääkseni verottajalla ei ole oikeutta ilmoittaa alipalkkauksesta työsuojeluviranomaisille vieläkään. Vai onko hallitus tehnyt sen eteen jotain? Alipalkkauksen kriminalisoiminen olisi siten kuitenkin helpompaa kuin tutkia sitä pelkästään työsyrjintänä. Ja toivoisin, että hallitus antaisi evästeet vielä tulevaisuuden varalle, että tehdään jotain tälle alipalkkausongelmalle, koska alipalkkaamalla loppuvat suomalaisen työmiehen työt kokonaan tästä maasta, ja meidän pitää puolustaa suomalaisia työpaikkoja ja tehdä selväksi, että täällä noudatetaan määrättyjä pelisääntöjä.

Arja  Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituskaudella myönnetty lisäresurssi, 20 miljoonaa euroa, on käytetty harmaan talouden torjunnassa henkilöresursseihin. Tutkijat ja syyttäjät ovat tehneet tiukasti töitä. Nyt tämä rahoitus on kuitenkin päättymässä, ja kuten täällä on jo moneen otteeseen puhuttu, on hyvin tärkeää, että rahoitus saa jatkoa. Kun lakivaliokunnassa käsittelimme valtion talousarviota, niin perussuomalaiset jättivät siellä eriävän mielipiteen, jossa muun muassa mainittiin tämä, että harmaan talouden torjunnan rahoituksen tulisi olla pysyvää.

On hienoa, että, ministeri, mainitsitte tuosta hankintalaista — siihenkin on usein täällä otettu kantaa — ja kuinka sillä hankintalailla voitaisiin ennalta ehkäistä muun muassa tätä harmaata taloutta mutta myös mahdollistaa se, että myös pienet toimijat pääsisivät mukaan näihin kilpailutuksiin. On hyvin tärkeää, että heillekin annetaan mahdollisuus ja myös että sen halvimman ei välttämättä tarvitse olla aina se, mikä hyväksytään. Hienoa, että on tulossa tämä, että joka ei hoida asioitaan, suljetaan pois julkisista hankinnoista.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo harmaa talous tietysti vaarantaa sen, että täällä voisivat kotimaiset yrittäjät pärjätä maksamalla työntekijöilleen Suomessa normaalia palkkaa. Siinä, että on näitä alipalkattuja työntekijöitä, joille sitten todellisuudessa maksetaan sosiaalitukia ja muita — ja EU-sääntöjen mukaan heidän perheenjäsenilleen vielä toisiin maihin lapsilisiä ja toimeentulotukia — tavallaan se yrittäjän vastuu siitä palkanmaksusta on siirretty veronmaksajan maksettavaksi. Sitä kautta olisi hyvin tärkeää, että seurantajärjestelmät saataisiin sellaisiksi, että ne, jotka saavat urakat, maksavat sille työntekijälle sen oikean palkan, jolla hän pärjää ja hänen perheensä pärjää. Samalla se yhteiskunnan ja veronmaksajan taakka siitä vähenee ja suomalaisille työntekijöille myöskin avautuu mahdollisuus tehdä sitä työtä täällä kotimaassa.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tietysti tässä aika helposti syyllistetään myös rehellisiä yrittäjiä, jotka ovat 30—40 vuotta hoitaneet asiansa kunnolla. (Matti Saarinen: Puolustetaan!) Valitettavasti näinkin vähän on, kun on kuunnellut näitä puheita, mutta toivottavasti tämä nyt tilannetta korjaa.

Minusta olisi äärettömän hyvä ollut, jos tarkastusvaliokunta olisi pystynyt hieman kartoittamaan näitä alueellisia eroja. Minä nimittäin väitän, että suurin ongelma esimerkiksi rakennusalalla on täällä pääkaupunkiseudulla. Pienissä maakunnissa, missä toimijat tuntevat kaikki toisensa, se on aika vähäinen. Tänä päivänähän järjestelmä toimii niin, että käytännössä se ei ole mahdollista: kun työmaalle tulee uusi henkilö töihin, totta kai hänet haastatellaan ja kerrotaan kaikki nämä työsuojelu- ja muut asiat, ja hänellä pitää se verotunniste olla heti, vaikka olisi aliurakoitsija.

Kaikilla isommilla työmailla on portti, ja se portti ei aukea, jos ne asiat eivät ole kunnossa. Tämä on hyvin yksinkertaista, enkä minä näe syytä, miksi lähdetään hallintoa paisuttamaan. Meidän pitää laki säätää semmoiseksi, että se toimii (Puhemies koputtaa) ilman, että sinne hallintoon niitä henkilöitä lisätään. Ja kannattaa muistaa, mistä johtuu, että meillä on paljon ulkolaisia työntekijöitä. Se on iso kysymys.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen, tässä on vielä yksi semmoinen ongelma, mitä ette huomioinut. Se on se, että vuokratyöntekijöiden veromenettely ei koske ulkomaalaisia työntekijöitä ensimmäisen 6 kuukauden aikana. Silloin kun lähetetään työntekijä vaikka Suomenlahden takaa tänne töihin, niin sitä palkkatasoa ei kukaan valvo. Verottaja ei voi siitä ilmoittaa yhtään minnekään, ja toisekseen, on hyvin paljon toteen näytetty se, että se palkkataso ei ole sitä, mitä täällä rakennusalalla pitäisi olla. Tämä suoraan vie sen leivän rakennusmiehen pöydästä, suomalaisen rakennusmiehen pöydästä, pois Viroon tai johonkin muuhun maahan. Siinä mielessä tämä tulee nyt tehdä selväksi, että seuraava eduskunta tekee järeämpiä toimenpiteitä sille, että täällä ei tätä alipalkkauskierrettä enää voida jatkaa, vaan se lopetetaan.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä raportista: Tässä on osoitus siitä, että politiikalla on väliä. SDP nosti harmaan talouden torjunnan keskeiseksi vaaliteemaksi, vei sen hallitusohjelmaan, ja nyt meillä on käsissä arviointi, ja näyttää siltä, että politiikalla on väliä.

Se, mitä tulee tähän alipalkkaukseen: Tässä edustaja Niikko puhuu asiaa. Ensimmäinen valtiopäivätoimeni oli tehdä lakiesitys alipalkkauksen kriminalisoinnista eli että se tehtäisiin rangaistavaksi. On hyvä, että Niikko tukee tätä ajatusta. Mutta jään kysymään, että kun perussuomalaisten keskeinen talous- ja työllisyysajattelija Kaj Turunen on esittänyt, että pienistä yrityksistä pitäisi poistaa yleissitovuus eli voitaisiin työntekijälle maksaa niin pientä palkkaa kuin yrittäjä haluaa, niin vaikka saataisiinkin rikoslakiin rangaistavaksi tämä alipalkan maksaminen, niin miten se voitaisiin enää todeta, jos tämän perussuomalaisten keskeisen talousajattelijan kärkiteema tulisi toteutetuksi. Miten tämä sopii tähän ajatteluun, että me pääsisimme eroon tästä alipalkan maksamisesta ja saisimme yrittäjät samalle viivalle? Voitteko vastata, Niikko, tähän?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaj Turusen puolesta en toki voi vastata, mitä meidän talousajattelijamme on nyt tällä tarkoittanut, mutta itse en missään tapauksessa ole sitä mieltä, että tämä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että silloin saadaan täysin vapaasti määritellä tämä palkkataso. Ymmärrän, tai luulen ymmärtäväni, asian niin, että siinä on jollakin tavalla kuitenkin noudatettava näitä yleisiä palkkatasoehtoja. Liittyykö tämä jollakin tavalla ammattijärjestöjen työkenttään, en tiedä. Turuselta täytyy itseltään sitä kysyä.

Mutta on hienoa kuulla, edustaja Lindtman, että olemme samaa mieltä siitä, että tälle kehitykselle täytyy laittaa piste jollakin tavalla, koska ei se voi olla niin, että pelkästään rakennusalalla kymmenettuhannet ulkomaalaiset työmiehet vievät suomalaisen työmiehen työn sillä keinolla, että he tekevät työn halvemmalla. Tälläkin hetkellä meillä on rakenteelliseen työttömyyteen liittyen yli 10 000 rakennusmiestä työttömänä Suomessa, puhumattakaan siitä, kuinka monta yrittäjää on joutunut lopettamaan tällä alalla tehtävänsä. Kiitos, että mennään samaan suuntaan.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Näin se on, arvoisa puhemies, että tätä maailmaa parannetaan askel kerrallaan, ja täällä Suomessa parlamentaarisessa järjestyksessä sitä parannetaan erityisesti hallituksesta. Jos haluaa vaikuttaa asioihin, niin täytyy olla valmis kantamaan hallitusvastuuta.

Mutta todella, mitä tulee tähän alipalkan maksamisen kriminalisointiin, niin nyt näitä esityksiä yleissitovuuden poistamiseksi on kuultu tässä koko kevät, pitkin matkaa. Viimeksi tänään on viitattu siihen, että pitäisi olla mahdollisuus sopia toisin, että ikään kuin työnantaja ottaa porstuaan työntekijöitä, kysyy, että kuka on valmis tulemaan halvimmalla tekemään. Tätä on kuultu tietysti erityisesti kokoomuksesta, myös keskustasta ja valitettavasti myös perussuomalaisista.

Mutta tämä on aivan olennainen kysymys nyt tässä, ja tämä ratkaistaan näissä vaaleissa. Pidämmekö kiinni siitä, että meillä on joku vähimmäispalkkataso, vai annammeko me työnantajan sanella? Jos me annamme sanella, niin samalla se vie pohjan pois niiltä toimilta, joita tässä on yritetty tehdä sen puolesta, että yrittäjät olisivat tasavertaisessa asemassa (Puhemies koputtaa) ja toisaalta työntekijää arvostettaisiin. Se veisi pohjan pois tältä ajatukselta tehdä alipalkkaus rangaistavaksi.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse kannatan henkilökohtaisesti paikallista sopimista silloin, kun päästään yrityksen ja työntekijöitten kanssa sellaiseen yhteiseen näkemykseen, että työntekijät haluavat pitää työpaikkansa ja yritys haluaa jatkaa toimintaansa, jos tilapäisesti, vaikka kolme vuotta, toimitaan sillä tavalla, että ei nosteta palkkoja, tehdään enemmän töitä, ja sillä tavalla voidaan säilyttää nämä työpaikat.

Kysymyshän ei ole siitä, että pidämme kiinni jonkinlaisesta vähimmäispalkkatasosta, vaan kysymys on siitä, että suomalainen ammattiyhdistysliike on toiminut sillä tavalla, että meillä on joillakin aloilla kohtuuttoman korkea palkkataso koulutukseen nähden, tuottavuuteen nähden, (Jukka Gustafsson: Millä aloilla? Voitteko kertoa?) ja sillä tavalla suomalaiset yritykset ovat menettäneet kilpailukykynsä ja ovat joutuneet sulkemaan tehtaita Suomessa, jolloin meidän työpaikat ja hyvinvointi ja toimeentulo ovat painuneet alas. Meidän pitäisi kaikin keinoin yrittää säilyttää nämä suomalaiset työpaikat täällä Suomessa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn edustaja Ruohonen-Lerneriltä: voitteko kertoa vaikkapa muutaman esimerkin niistä aloista, joilla on liian korkeat palkat teidän mielestänne?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehotan edustaja Lindtmania kääntymään näitten yrittäjäjärjestöjen puoleen, sieltä löytyy hyvin paljon tietoa näistä yksittäisistä yrityksistä, suurista yrityksistä, jotka ovat joutuneet lopettamaan toimintansa Suomessa sen takia, että meillä ei ole kilpailukykyä.

Kun emme pärjää tässä kilpailussa, hinnat ovat liian korkeat, niin sitten meidän hyvät tuotteet jäävät myymättä. Ja sitten kun yritykset joutuvat pistämään ovet kiinni (Matti Saarinen: Ennätysosinkoja kuitenkin jaetaan!) ja pistämään sitten työntekijät pihalle, niin nämä työntekijät ovat sitten niitä kymmeniätuhansia, ne ovat niitä satojatuhansia suomalaisia ammatti-ihmisiä, jotka ovat pysyvästi työttöminä eläkeikäänsä saakka. Tämä on minusta erittäin surullinen kehitys, ja siihen on omalta osaltaan ollut ammattiyhdistysliike syyllisenä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner on toiminut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana, ja olette sillä tavalla merkittävässä asemassa perussuomalaisissa. Minusta tämä parlamentti on sellainen paikka, että jos edustaja sanoo, että meillä on työntekijöitä, joille maksetaan liian korkeaa palkkaa, eikä hän kykene eikä halua siihen vastata, niin pidän sitä vähän kyseenalaisena toimintatapana.

Meillä on alimmat työehtosopimuksen palkat palvelualoilla esimerkiksi 1 500—1 600 euroa, (Pirkko Ruohonen-Lernerin välihuuto) harjoittelupalkat ovat 20 prosenttia senkin alle. Niillä on jo ylivoimaisia vaikeuksia verotuksen jälkeen hankkia asunto, tulla toimeen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomen kilpailukyky ei ole palkoista kiinni, se on kansainvälisesti erittäin hyvä. (Puhemies koputtaa) Minusta on tosi rons-kia puhetta, että pitää työntekijöitten palkkoja laskea.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellinen puheenvuoro osoittaa sen, kuinka tympeää tässä eduskunnassa on käydä keskusteluja, kun valehdellaan ja vääristellään sitä, mitä juuri on sanottu. (Jukka Gustafsson: Mitä on vääristelty?) Se on erittäin ikävää, että ei kuunnella, vaan annetaan ymmärtää, että joku on sanonut jotakin muuta kuin mitä oikeasti on sanonut.

En missään tapauksessa äsken puhunut näistä alimmista palkoista, minimipalkoista, vaan puhuin näistä teollisuuden työntekijöiden palkoista niillä aloilla, joilla Suomi on menettänyt kilpailukykynsä, kun näille työntekijöille, joilla ei ole kovin paljoa koulutusta, on maksettu suhteessa liian korkeita palkkoja verrattuna meidän kilpailijamaihimme. Tästä löytyy lukuisia esimerkkejä, ja kehottaisin edustaja Gustafssonia vähän lukemaan uutisia ja sitten myös olemaan yhteydessä näihin tahoihin, joilla on tarkat tiedot siitä, millä aloilla olemme menettäneet tämän kilpailukykyasemamme.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei täällä kukaan mitään vääristele. Minä kysyin teiltä, mitkä ovat ne alat, joilla on liian korkeat palkat. Ette vastannut, mutta nyt edellisessä puheenvuorossa vastasitte. Kerroitte, että teollisuustyöntekijöillä on liian isot palkat. Tässä salissa on ennenkin kuultu perussuomalaisten vaatimuksia palkan alennuksista — siis perussuomalaisilta vaatimuksia palkan alennuksista. Olin sen takia tyytyväinen, kun Timo Soini pari päivää sitten tässä sanoi, että duunari on palkkansa ansainnut. Se on nimenomaan se linjaus, jota me olemme ajaneet.

Mutta nyt tilanne on se, että jos vaikkapa antaa äänen Uudellamaalla perussuomalaisille, niin on mahdollista, että sen äänen turvin eduskuntaan pääsee esimerkiksi Pirkko Ruohonen-Lerner, jonka mielestä teollisuustyöntekijöillä on liian isot palkat ja joka kannattaa yleissitovuuden poistamista, joka käytännössä pudottaisi alipalkan maksamisen kriminalisoinnilta pohjan pois. Ainoa varma tapa — jos on sitä mieltä, että työntekijä on palkkansa ansainnut, alipalkan maksaminen pitää kieltää ja harmaata taloutta pitää torjua — ainoa vaihtoehto silloin Uudellamaalla on äänestää SDP:tä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että täällä on näitä kiihtyneitä nuoria edustajia, jotka pitävät palopuheita, (Jukka Gustafsson: Kiitoksia, kiitoksia! — Naurua) jotta tulevat uudestaan valituiksi tänne eduskuntaan jatkamaan tätä roskan puhumista. On todella ikävää, että vääristellään toisten puheenvuoroja.

Olen ottanut esille Saksan mallin, jossa yrityskohtaisesti on sovittu, että me kaikki säästämme, pidättäydymme kovista palkankorotuksista, säilytämme etumme ennallaan, jotta me saamme säilyttää meidän työpaikkamme vaikka seuraavat viisi vuotta eteenpäin, koska jos se vaihtoehto on se, että yritys menettää kilpailukykynsä, lopettaa tuotannon ja kaikki joutuvat työttömiksi ehkä ihan eläkeikään saakka, niin se ei palvele kenenkään etua eikä se palvele yhteiskunnan etua, koska yhteiskunta menettää valtavasti osaamista ja verotuloja, jos näitä työpaikkoja joudutaan lopettamaan, niin kuin nyt on jouduttu (Puhemies koputtaa) satojatuhansia työpaikkoja lopettamaan tässä maassa.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kirsikoiden poimiminen kakun päältä ei riitä, edustaja Ruohonen-Lerner haluaa kaapia myös kermankin siitä, ottaen tarkoitushakuisesti Saksan mallista vain ne puolet, jotka eivät koske työnantajaa eivätkä sitä, kuinka Saksassa yhteiskunta osallistuu teollisuuden mahdollisuuksiin toimia niin, että siellä teollisuus säilyy. Kun siellä on tehty näitä Saksan mallin sopimuksia, siellä työnantajat ovat sitoutuneet siihen, että yhtään työntekijää ei irtisanota. Saksan teollisuuden työpalkat ovat selkeästi korkeammat kuin Suomessa. Ei yhtään sen vertailun osalta kannata olla hermostunut siitä, että Suomessa teolliset palkat olisivat liian suuret.

Mitä tulee Uuteenmaahan, niin varmasti, jos mahdollista, käytän vielä toisen puheenvuoron siitä, mitä tämä hallitus on SDP:n toimesta tehnyt tällä rintamalla, esimerkiksi juuri debatissa olevasta aiheesta.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner saa nyt kyllä ansiotonta arvonnousua, kun näin monet vastaavat teille. Mutta kun nyt tosiaan totesitte, että meillä teollisuudessa maksetaan liian korkeita palkkoja: Teollisuudellahan nyt yleensä tarkoitetaan metalli- ja teknologiateollisuutta, kemianteollisuutta, paperiteollisuutta. Minä olen itse viime kuukausina Pirkanmaalla käynyt monilla teknologiateollisuuden ja korkeatasoisilla konepajateollisuuden työpaikoilla, jotka jotkut vievät vientiin jopa 90 prosenttia. Yksikään yritysjohtaja ei ole sanallakaan valittanut siitä, että työntekijöitten palkat olisivat korkeita tai liian korkeita. Päinvastoin heidän ongelmansa ovat ihan jossain muualla kuin siinä, (Puhemies koputtaa) etteivätkö he maksaisi mielellään niitä palkkoja työntekijöille, jotka tekevät vaativaa ammattityötä korkean teknologian yrityksissä.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän yleissitovuudesta ja sopimuksista on syytä pitää kiinni, mutta kun tässä nyt edustaja Lindtman kysyi, että millä aloilla ei ole varaa maksaa palkkoja, itse tulin silloin ajatelleeksi tätä paikallista sopimista mahdollisuutena työllistää ja parantaa työllisyyttä.

Olin aikanaan itse osakkaana ravintolayrityksessä, ja työntekijät itse halusivat monasti tulla töihin pimeästi. Emme tietenkään heitä palkanneet, mutta kun PAMin ehdot ilta-, yö- ja viikonlopputyön osalta olivat niin korkeat, ei meillä ollut varaa maksaa palkkoja. Me yrittäjät teimme silloin itse sen työn ja jätimme sitten palkkaamatta. No, se toi työttömyyttä tietenkin, mutta toinen vaihtoehto olisi ollut se, että palkataan pimeästi. Ja tämä on ihan todellisuutta näissä yhden kahden hengen firmoissa. Jos halutaan lisätä työllisyyttä tämänkaltaisilla aloilla, niin silloin meidän on voitava keskustella, mutta silloin puhutaan ihan tosissaan (Puhemies koputtaa) vain muutaman hengen yrityksistä.

Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Eerola, voisitteko kertoa, kuinka suuret palkat ovat mara-alalla? Olen Palvelualojen ammattiliiton edustajiston jäsen ja voin kyllä tässä todeta — ja en varmasti valehtele, jos sanon — että sillä alalla jos jollakin pitäisi nostaa palkkoja. Mielestäni tässä keskustelussa onkin unohtunut se, että monilla naisvaltaisilla aloilla palkat ovat auttamatta jääneet jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Esimerkiksi palvelualoilla kyllä näen, että pitäisi palkkoja pystyä nostamaan, ja uskon, että tähän näkemykseen aika moni SAK:lainen yhtyy.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on aikaa yli viisi vuotta, en muista, mikä silloin oli palkkataso ravintola-alalla, mutta sen muistan, että silloin kun sitten palkattiin joku — ja tietenkin sitoumusten mukaan palkattiin ja maksettiin aitoa palkkaa — niin se palkka, mikä tälle työntekijälle jäi käteen siitä viikonlopusta, iltatyöstä, yötyöstä, oli suurempi kuin mikä jäi minulle yrittäjänä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on siis kuultu, että Pirkko Ruohonen-Lernerin mielestä teollisuudessa on liiat korkeat palkat, Juho Eerolan mielestä ravintola-alalla on liian korkeat palkat. (Juho Eerola: En minä nyt niinkään sanonut!) Edustaja Turunen on esittänyt mikroyrityksiltä työehtosopimuksen yleissitovuuden poistamista.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen sitä mieltä, että työmies tai -nainen on palkkansa ansainnut. En usko, että Suomi lähtee nousuun palkkoja alentamalla.

Vielä palaan tähän päivän keskusteluun, harmaaseen talouteen. Jos me haluamme tehdä alipalkan maksamisen rangaistavaksi, niin silloin meillä täytyy olla lainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin pohjautuen alin palkka, jota voidaan arvioida. Ja nyt nämä esitykset, joita on kuultu perussuomalaisten keskeisiltä ajattelijoilta Ruohonen-Lerner, Turunen ja Eerola, käytännössä tekevät (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) mahdottomaksi alipalkan maksamisen kriminalisoinnin.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei aiemmin minua ole vielä kuultu, mutta nyt kuullaan.

Arvoisa puhemies! Suomessa ei makseta yhtään liian korkeita palkkoja. Duunari on palkkansa ansainnut, (Välihuutoja) se on juuri näin. Palkkakulut yrityksen kuluista ovat verrattain pieni osa, yrityksen kilpailukykyyn vaikuttavat paljon enemmän muut kuin palkkakulut. Suomi on saari, meillä on erittäin merkittävät logistiikkakustannukset. Sitten otan vielä esimerkiksi nämä ilmastopoliittiset maksut, päästömaksut, ja raaka-ainekustannukset, joista muodostuu Suomessa merkittävä osa kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Duunari on palkkansa ansainnut, ja nyt sosi-alidemokraattien Vartiaisen — ei, hänhän loikkasi nyt kokoomukseen, mutta ajatukset Vartiaisella ovat olleet silloin, kun hän on ollut sosialidemokraatti, ihan samat (Puhemies koputtaa) kuin nyt, kun hän on kokoomuslainen — Vartiaisen—Borgin linja on se, että työntekijöiltä leikataan palkat.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon, että edustaja Turunenkin ymmärtää sen eron, mikä on esimerkiksi kokoomuksen rivijäsenellä ja valtiopäiville valitulla kansanedustajalla. Ja edustaja Turunen, te olette valtiopäiville valittu kansanedustaja. Olenko oikeassa, jos sanon, että te ehdotitte tässä taannoin mikroyrityksiltä yleissitovuuden poistamista? Onko näin? Ja jos on näin, niin eikö se kiistatta tee mahdottomaksi mikroyrityksissä valvoa tai ylipäätänsä tehdä alipalkan maksaminen rangaistavaksi, kun ei ole olemassa mitään alipalkkaa? Eikö se kiistatta johtaisi palkkadumppaukseen?

Ja jos perussuomalaisten kansanedustajat ovat sitä mieltä, että palkkadumppauksella Suomi nousee, niin totean selkeästi: SDP vastustaa tätä linjaa viimeiseen mieheen ja naiseen asti. Me tarvitsemme lisää työtä ja kasvua, mutta ei duunarin selkänahasta.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanin vertaus Vartiaisen ja minun välillä on sangen imarteleva: Vartiainen on pelkkä rivijäsen kokoomuksessa, ja Turunen on sitten kansanedustaja ja talousasiantuntija perussuomalaisissa. Ei, kyllähän tämä tosiasiassa on tietenkin toisinpäin.

Minä olen tehnyt monennäköisiä aloitteita. Jos ei tehdä mitään, niin meillä Suomessa käy niin, että meillä ei ole niitä työpaikkoja, meillä on työnantajapula. Se, että minä olen kolumnissani kirjoittanut tästä, että työehtosopimusten yleissitovuudesta voidaan luopua mikroyrityksissä, on yksi sellainen avaus, jota kannattaa miettiä, kannattaa keskustella tästä, mutta puolueen, perussuomalaisten, linja on se, että työehtosopimuksien yleissitovuus on pitävä, mutta ei se voi estää sitä, ettei ajattelija Turunen voisi esittää muutamia tai useitakin erilaisia toimenpiteitä, jotka (Puhemies koputtaa) mahdollistaisivat yritystoimintaa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilman muuta keskustelua täytyy käydä, ja ilman muuta tarvitaan ajatuksia, ja ei kukaan sitä ole kiistänyt. Mutta kun tässä nyt käsitellään harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden arviointia ja vähän tulevaisuuttakin, niin kysyn nyt teiltä, edustaja Turunen: Ettekö te näe ongelmaa siinä, kun te haluatte poistaa yleissitovuuden pienistä yrityksistä, miten siinä tilanteessa voitaisiin sitten valvoa alipalkan maksamista, jos ja kun se haluttaisiin tehdä rangaistavaksi, niin kuin itse olen esittänyt, mitä Mika Niikko on tässä tukenut? Ettekö te tässä näe ristiriitaa? Se on kysymys. Nyt kun te sanotte, että keskustelua voi käydä, niin nyt käydään sitä keskustelua, ja mielelläni kuulen teidän näkemyksenne.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, minä olen esittänyt monia erilaisia toimenpiteitä. Kysymys on siitä, kuinka saadaan työpaikkoja. Jos yleissitovuus estää käytännössä mikroyrityksissä, ihan pienissä yrityksissä, työntekijän palkkaamisen, niin silloin täytyy asettaa kysymys siitä, voidaanko tämäntyyppisiä esteitä purkaa, että saadaan se ihminen töihin.

Minulla on konkreettisia esimerkkejä yrityksistä, sellaisia, jotka ovat halukkaita tekemään investoinnin, palkkaamaan lisää työntekijöitä, mutta tämmöiset hankkeet ovat kaatuneet sitten pelkoon siitä, että jos tilanne muuttuu, niin ei voi joustavasti sopeuttaa yrityksen toimintaa jatkossa.

Mutta niin kuin sanoin, perussuomalaisten linja on pitää tiukasti työehtosopimusten yleissitovuudesta kiinni. Mutta katson edelleen, että minä voin itse esittää henkilökohtaisesti (Puhemies koputtaa) sellaisia ratkaisuja, joilla voidaan parantaa työllisyyttä ja saadaan duunari töihin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, Suomi on menettänyt paperiteollisuudesta valtavan määrän työpaikkoja. Samaten kotimaisia vaatteita ei juurikaan enää kaupoista löydy sen takia, että työpaikat ovat halpamaissa Aasiassa. Sinne on menetetty kymmeniä-, satojatuhansia työpaikkoja ja pysyvästi. Ikinä emme niitä työpaikkoja saa takaisin Suomeen, ja mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että meillä nämä palkkakustannukset ja kaikki muut kustannukset ovat olleet niin korkeat ja näitten teollisuuslaitosten (Maria Tolppasen välihuuto) kannattavuus ei enää ole ollut sillä tasolla, että ne olisivat voineet jatkaa toimintaansa.

Ongelmana tässä koko harmaassa taloudessa on se, että ihmiset eivät työllisty sillä tavalla niin kuin pitäisi eli verokortilla ja laillisesti ja maksa veroja. (Puhemies koputtaa) Kun meillä on korkeat palkat ja ennen kaikkea palkkojen sivukulut ovat hyvin korkeat, niin sen takia monet siirtyvät helposti (Puhemies: Jaha!) sinne harmaan talouden puolelle, ja sitä pitäisi kaikin tavoin välttää ja ehkäistä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tähän asiaan on nyt kyllä puututtava. Nimittäin perussuomalaisten lähtökohta ei todellakaan ole se, että orjapalkalla tehtäisiin työtä tai alipalkalla tehtäisiin työtä. Yleissitovuuden poistaminen ei ole perussuomalaisten linjan mukaista. Suomessa ei ole olemassa minimipalkkalakia, ja sen takia meillä tarvitaan yleissitovat työehtosopimukset, joita on noudatettava.

Aivan kuten edustaja Lindtman ihan varsin hyvin tietää, olen muun muassa tehnyt lakiesityksen, joka koskisi työsopimuslakia siten, että se avattaisiin ja sinne lisättäisiin kohta, jossa vaaditaan työehtosopimusten noudattamista. Tämä lakiehdotus on täsmälleen samansisältöinen kuin edustaja Lindtmanin tekemä vastaava lakiehdotus rikoslain puolelle. Molemmat olemme varmasti pahoillamme siitä, että tämä hallitus ei siihen puuttunut, koska näihin asioihin on puututtava.

Mutta perussuomalaisten peruslinja on se, että ihmiselle on maksettava työstä semmoinen palkka, millä elää. Saksan malli, 5 euroa tunti, ei saa olla Suomen malli.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että tässä salissa käydään tämänkin pykälän kohdalla hyvää keskustelua harmaasta taloudesta mutta myös siihen keskeisesti liittyvästä palkanmaksusta, ja on hyvä, että tulee myös erilaisia arvoja ja ajatuksia esiin.

Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, että puolueet näin vaalien allakin kertovat todellisen karvansa. Itselleni suureksi yllätykseksi tulee, että perussuomalaiset on sitä mieltä, että sen sektorin, jonneka tällä hetkellä suurin osa uusista työpaikoista syntyy, pienien yrityksien sektorin, jonneka tämäkin hallitus yrittää lisätä työllistämisen keinoja eli pieniin mikroyrityksiin, yrityksistä poistettaisiin yleissitovuus. Tämä on kyllä hyvinkin paljon vastaan jo pelkästään periaatteita olla duunarin puolella, mutta myös periaatteita siitä, millä tavalla pystyttäisiin tosiasiallisesti valvomaan tätä sektoria, jonneka — korostan — syntyy suurin osa uusista työpaikoista tällaisena aikana, missä nyt eletään.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämäntyyppinen keskustelu ehkä sopisi vaalipaneeliin paremmin, mutta hyvä, että sitä täälläkin käydään.

Nyt kun moni puolue pyrkii työväenpuolueen statusta ottamaan ja on pyrkinyt viime vuosina ottamaan — niin myös perussuomalaiset — täytyy tietysti tehdä se ero, että tulee niin monta eri ääntä, että varmasti äänestäjien on aika vaikea hahmottaa erisuuntaisten viestien pohjalta, mikä on se perussuomalaisten viesti, mikä on se linja, jolla suomalaista työtä ja työntekijää puolustetaan.

On aivan selvää, että Suomi ei tule koskaan pärjäämään palkkoja polkemalla eikä alipalkkauksella. Suomi tulee pärjäämään osaamiseen satsaamalla, tutkimukseen satsaamalla, erikoistumalla, ja se on ongelma. Yhteisöveron alennus tehtiin erittäin suurena, odotettiin dynaamisia vaikutuksia. Ainoat vaikutukset olivat, että Helsingin pörssin mukaan viime vuodelta maksetaan Helsingin pörssin historian suurimmat osingot. Yritykset maksavat omistajilleen osinkoja, eivät investoi, eivät kehitä uusia tuotteita eivätkä hae markkinoita. Se on ongelma, ei työntekijöiden palkkataso.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tosiaan tyytyväinen, että myös edustaja Tolppanen tämän lakialoitteen teki, tosin sinne työsopimuslain puolelle, joka ei sitten anna toimivaltaa poliisille. Tässä haetaan nimenomaan sitä, että kun esimerkiksi työsuojelutarkastajat törmäävät näihin tapauksiin, on tapauksia, joissa poliisit eivät vie asiaa eteenpäin, koska he tietävät, että ei saisi rangaistusta. Sen takia se pitää saada tänne rikoslain puolelle työrikoksiin.

Mutta jos nyt unohdetaan sitten yksittäisten edustajien, Turusen ja Eerolan ja Pirkko Ruohonen-Lernerin, puheet siitä, että teollisuudessa, ravintola-alalla ja vaatealalla on heidän mielestään liian korkeat palkat (Kaj Turunen: En ole sanonut niin!) — ja tämä yleissitovuus, mikä oli tämä Turusen osuus — niin perussuomalaiset kuitenkin esittivät tässä taannoin vaihtoehtobudjetissaan tätä niin sanottua koulutussopimusmallia, Suomen Yrittäjien koulutussopimusmallia. Se tarkoittaisi sitä, että nuori työskentelisi yrityksessä ilman työsopimusta. Se tarkoittaisi sitä, että silloin ei olisi työsopimuslain mukaista suojaa, ja se tarkoittaisi sitä, että alipalkan maksamista, edes tämän edustaja Tolppasen aloitteen mukaan, ei voitaisi valvoa, koska silloin tähän työsuhteeseen ei pätisi työsopimuslain mukainen suoja, eikä jälleen kerran alipalkkausta voisi valvoa. (Puhemies koputtaa) Tämä on perussuomalaisten ryhmän esitys.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Kyllä edustaja Lindtman laittaa mutkat suoraksi tässä teemassa nyt aivan karkealla tavalla.

Ensinnäkin tästä koulutussopimuksesta: Tämä on tosiaan meidänkin näkemyksemme siitä, että meidän tulee uudistaa oppisopimuskoulutusta, ja oppisopimuskoulutus ei toimi tällä hetkellä. Sinne menee vain muutama sata nuorta, kun on kymmeniätuhansia paikkoja jaossa. Koulutussopimuksen tarkoitus nimenomaan on, edustaja Lindtman, tehdä se kouluopetustyyppisesti, elikkä ollaan koulussa kirjoilla ja sieltä käsin ollaan yrityksessä harjoittelemassa työpaikkaan. Mestari—kisälli-mallista puhutaan koulutuksen keinoin eikä työpaikasta tai työpalkan polkemisesta. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa, nämä tarkoituksella sekoitetaan keskenään.

Mutta mitä tulee perussuomalaisten linjaan, niin meidän puheenjohtajamme on selkeästi sanonut viimeksi lokakuussa, että kolme suurinta puoluetta, kokoomus, SDP ja keskusta, eivät hyväksy esimerkiksi sellaista vaihtoehtoa, että viherveroja laitettaisiin alaspäin 700 miljoonan edestä, joka on vastaava summa kuin 2 prosentin (Puhemies koputtaa) palkkojen alentaminen. Tässä suhteessa perussuomalaiset...

...on esittänyt, millä palkat säilytetään, ja perussuomalaiset ei ole milloinkaan esittänyt, että palkkoja pitää alentaa.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista keskustelua työstä, työelämästä.

Keskusta on esittänyt tukea ensimmäisen työntekijän palkkaukseen, nimenomaan näihin pieniin yrityksiin. Minun mielestäni se on oikein hyvä ehdotus, ja toivoisin, että se menisi eteenpäin.

Kyllä työnkuva on muuttunut ja työelämä muuttunut Suomessa niin rajusti, että meillä on aivan liikaa äärettömän pienillä palkoilla työtä tekeviä ihmisiä. Olen edustaja Hännisen kanssa kyllä syvästi samaa mieltä, että tämä kohdistuu monesti naisiin ja nimenomaan palvelualoilla, ja kaiken lisäksi vastentahtoinen osa-aikatyö kohdistuu myös valtaosaltaan naisiin.

Minun mielestäni meidän pitäisi paljon enemmän keskustella juuri tästä, että meillä ovat segregoituneet työmarkkinat niin, että osa pärjää hyvin ja jotkut eivät pärjää ollenkaan sillä yhdellä palkalla. Ja kaiken lisäksi meidän perusturvan tasosta on huomautettu Euroopan neuvoston sosiaalikomiteasta, että se on aivan liian alhainen. Nämä ihmiset joutuvat jostakin hakemaan sen toimeentulonsa, kun palkka ei riitä, ja tästä pitäisi keskustella myös.

Anne  Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti minunkin puheenvuoroni vielä liittyy harmaan talouden torjuntaan, mutta olen kuunnellut tätä keskustelua ja haluan huomauttaa muutaman asian.

Kaikki työehtosopimukset eivät tälläkään hetkellä ole yleissitovia, ja niilläkin aloilla pystytään määrittämään, mikä on kohtuullinen palkka. Toinen kysymys on se, että yleissitovuus tarkoittaa paljon muutakin kuin pelkkää palkan tasoa. Ja kolmas kysymys: työntekijän palkkakustannukset ovat työnantajalle puolitoistakertaiset, kun otetaan kokonaisuutena huomioon tämä asia.

Kuitenkin toisaalta työntekijä itse saa murto-osan käteensä, ja tämän vuoksi meillä on esimerkiksi välttämätöntä työntekijän verotusta pystyä keventämään, jotta työntekijä saa säällisesti palkkaa myös käteensä. Ei se riitä, että bruttopalkka on hyvä, jos käteen jäävä osa on pieni. Minä olen itse hoitanut palkanlaskentaa vuodesta 91. En ole laaja-alainen asiantuntija, mutta olen tätä konkreettisesti itse myös tehnyt ja nähnyt, mitä jää viivojen alle.

On myös erittäin paljon eroa sillä, millä alalla toimitaan. Toiset alat ovat työvaltaisia, ja siellä selvästi palkkakustannuksen merkitys on erittäin suuri. Toiset ovat aivan erityyppistä yritystoimintaa, jolloin tämä on paljon pienempi. Sen sijaan voitaisiin kysyä sitä, voitaisiinko yleissitovuuden sisältöä tarkistella: miltä osin yleissitovuutta voidaan tarkistella, esimerkiksi keventää, ja miltä osin ei. (Puhemies koputtaa) Silloin suurin kynnys on ryhtyä yksinyrittäjästä työnantajaksi. Kynnys on erittäin suuri, koska silloin myös iso määrä byrokratiaa ja velvoitteita tulee yrittäjän vastuulle. (Pirkko Ruohonen-Lerner: Erittäin hyvä puheenvuoro!)

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on sekä yleissitovia että normaalisitovia työehtosopimuksia. (Anne Holmlund: Kyllä!) Ja jonkun verran on sitten niitä aloja, joilla ei ole työehtosopimusta ollenkaan, vaan muodostunut käytäntö, jossa sitten työsopimuslaissa todetaan, että pitää maksaa kohtuullinen palkka, ja se on vähän arviointikysymys.

Mutta nyt oli kyse todella siitä, että jos jollekin yritysryhmälle annetaan mahdollisuus olla noudattamatta yleissitovaa työehtosopimusta, niin silloin siellä ei ole mitään alinta palkkaa. Ja silloin sitä, alle sen alimman palkan maksamista, ei voi tehdä rangaistavaksi. Se liittyy nimenomaan tähän.

Mutta olen iloinen siitä, että edustaja Paloniemi otti esiin tämän perusturvan. Sen takia me halusimme korottaa 100 eurolla perusturvaa, jotta ihmiset eivät lähtisi harmaan talouden piiriin. Ja mitä tulee myös sitten näihin vastentahtoisiin osa-aikaisiin, niin itse olen esimerkiksi allekirjoittanut kansalaisaloitteen nollatyösopimusten kieltämiseksi, ja SDP on myös tähän sitoutunut. Toivon, että myös keskusta tulisi tälle linjalle.

Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä erittäin kiitollinen siitä, että täällä monet ovat alipalkkausta kriminalisoimassa, koska se on osa myös harmaan talouden torjuntaa, mutta myös kieltämässä lailla nollatyösopimukset. Elikkä hyvä juttu.

Olisin kuitenkin ottanut vielä esille sen, että tämä työehtoshoppailu on sellainen asia, johon pitäisi pystyä puuttumaan. Ja lisäksi harmaan talouden torjunnassa käytettäväksi tulisi ottaa joukkokanneoikeus ammattiyhdistysliikkeelle, jotta tätä alipalkkausta voidaan lähteä oikeusteitse sitten viemään eteenpäin, että saadaan työntekijöille ne palkat maksuun.

Olen ollut tässä keskustelussa hämmästynyt siitä, että ollaan tietoisesti lähdössä yleissitovaa työehtosopimusta polkemaan nimenomaan palkkojen osalta, koska kyllähän pienyrittäjän asemaa voidaan parantaa nimenomaan tämän ensimmäisen työntekijän palkkauksen osalta (Puhemies koputtaa) ihan muilla keinoilla — ja pitääkin voida parantaa ihan muilla keinoilla, ei palkkoja alentamalla.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty mielenkiintoista keskustelua harmaan talouden torjunnasta, ja haluaisin tämän ministeriryhmän jäsenenä ja sisäministeriön ja Tullin viranomaistoiminnan näkökulmasta tuoda muutaman huomion tähän keskusteluun.

Tarkastusvaliokunta tässä mietinnössään pitää tärkeänä sitä, että tätä harmaan talouden torjuntatyötä pystytään entistä enemmän suuntaamaan piiloon jäävän rikollisuuden paljastamiseksi ja että kiinnijäämisriski on riittävän suuri, ja valiokunta pitää tehokkaana keinona reaaliaikaista piilorikollisuuteen puuttumista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa.

Tullin mukaan lisärahoituksen turvin, joka saatiin tähän viranomaisten käyttöön, on saatu selvää tehostusta talousrikosten tutkintaan. Tullin mukaan harmaan talouden torjunnan välittömästi mitattavissa oleva fiskaalinen vaikutus oli 41,6 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja vuonna 2013 yhteensä 74,4 miljoonaa euroa, ja siellähän oli muun muassa näiden talousrikosten osalta takaisin saadusta rikoshyödystä ja torjutuista veromenetyksistä kysymys.

Sisäministeriö on harmaan talouden lisärahoituksen ohjauskirjeessä silloin vuonna 2011 Poliisihallitukselle edellyttänyt, että Poliisihallitus järjestää rahoituksen osalta seurantajärjestelmän, jolla osoitetaan rahoituksen käyttäminen henkilötyövuosiin ja muihin kuluihin, ja raportoi siitä sitten ministeriön poliisiosastolle kolmen kuukauden välein.

Sisäministeriö on seurannut aktiivisesti poliisin talousrikostorjunnan tuloksia ja totesi, että vuonna 2012 ja 2013 nämä tulokset eivät vastanneet asetettuja tavoitteita, ihan tässä omassa sisäisessä tarkastuksessa, jonka sisäisen tarkastuksen yksikkö teki syyskuussa 2013. Sen vuoksi sitten sisäministeriöstä edellytettiin, että Poliisihallitus tekee näitä korjausliikkeitä ja rahoituksen seurantajärjestelmän ja raportoi poliisiosastolle kuukauden välein talousrikostorjunnan tuloksia.

Vuoden 2014 osalta harmaan talouden torjunnan rahoitus on kohdistunut täysimääräisesti talousrikostorjuntaan, ja vuoden 2014 tunnusluvut ovat myös asetettujen tavoitteiden mukaisia. Avoimien juttujen määrä on kääntynyt laskuun. Samoin päätettyjen juttujen määrä on lisääntynyt. Tutkinta-aika on laskenut. Vuonna 2013 tuo tutkinta-aika oli 331 vuorokautta ja sitten 2014 se oli 319, eli muutamalla päivällä se on joka tapauksessa laskenut. Haltuun saatu omaisuus on lisääntynyt ollen nyt lähes 50 miljoonaa euroa. Poliisilla oli vuoden 2014 lopussa käytössä harmaan talouden torjuntaan 527 virkaa, joihin sisältyi 86 tuon tehostamisrahoituksen myötä saatua virkaa.

Viime päivinä on käyty julkisuudessa keskustelua myös keskusrikospoliisin talousrikostutkijoiden panostuksista. Haluan sen vielä todeta, että tälle vuodelle Poliisihallitus on edellyttänyt keskusrikospoliisilta lukumäärältään 87 päätoimista talousrikostutkijaa ja tämä lukumäärä täyttyy. Talousrikostorjuntaa toki tekee keskusrikospoliisissakin vielä suurempi joukko, eli viime vuonna käytettiin talousrikostorjuntaan kaiken kaikkiaan keskusrikospoliisin osalta 97 henkilötyövuotta.

Keskusrikospoliisissa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta on laadultaan osin erilaista kuin esimerkiksi paikallispoliisissa. Keskusrikospoliisin tutkimat juttukokonaisuudet ovat monialaisia, ja siksi talousrikostorjuntaan osallistuu myös muiden organisaatioyksiköiden kuin erillisen talousrikostorjuntalinjan henkilöstöä, mutta kokonaispanostus koostuu sitten sekä talousrikostutkintaan että muuhun talousrikostorjuntaan käytettävien henkilötyövuosien määrästä.

Kaiken kaikkiaanhan Poliisihallituksella on viranomaisena se vastuu siitä, millä tavalla talousrikostorjunnan tehtävien resurssit poliisiorganisaatiossa jakautuvat, mutta itse olen tällä hetkellä tyytyväinen nyt siihen tilanteeseen, joka viime vuoden osalta poliisiorganisaatiossa saatiin tässä harmaan talouden torjunnassa.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille oikein hyvästä puheenvuorosta.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan harmaan talouden menetykset vuosittain ovat jopa 8 miljardia euroa tälle yhteiskunnalle. Kun valtion budjetti on reilut 50 miljardia, niin tästä tulee hyvä kuva siitä, minkä mittakaavan ongelman äärellä tässä yhteiskunnassa olemme.

SM:n hallinnonalalla on tälle kehyskaudelle annettu 20 miljoonan euron lisäraha harmaan talouden torjuntaan. Nämä rahat ovat mahdollistaneet yli 300 henkilötyövuoden käyttämisen harmaan talouden torjuntaan, ja niin kuin ministeri tässä kertoi, toimenpiteitä on myös tehty. Kuitenkin talousrikosten tutkiminen on usein hyvinkin vaikeaa. Ongelmat ja rikokset ovat hyvin monisyisiä ja ulottuvat yhteiskunnassa hyvin laajalle toimien täällä Suomen maaperällä, mutta usein lonkerot johtavat myös ulkomaille.

Seuraavan kehyskauden rahoista emme vielä tiedä. Miten ministerinä näette, pitäisikö meidän pyrkiä hyvin alkuvaiheessa, jo seuraavan hallituskauden alussa, päättämään, että nämä harmaan talouden torjunnan resurssit ovat käytössä, etteivät jo aloitetut harmaan talouden rikosvyyhtien tutkinnat vaarantuisi?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kari aikaisemmassa keskustelussa sanoi, että hallitus on tehnyt paljon mikroyritysten eteen. Itse asiassa jäin miettimään sitä, mitä hallitus on tosiasiassa tehnyt mikroyritysten eteen, ja en muista nyt kuin yhden asian, ja se kyllä liittyy harmaaseen talouteen, ja se on verovelkarekisteri, niin sanottu musta lista.

Voisin ministeriltä kysyä: Mikä tilanne tällä hetkellä on, ja onko teillä tiedossa tällä hetkellä se, kuinka tämä verovelkarekisteri on toiminut? Onko sillä ollut harmaan talouden torjunnassa niitä vaikutuksia, mitä on odotettu? Paljonko tällä hetkellä tässä rekisterissä on yrityksiä?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Niin kuin täällä on aikaisemminkin jo todettu, ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä saavutetaan parhaat hyödyt niin hinta—laatu-suhteessa kuin muutenkin.

Kiinnijäämisriskiä tulisi lisätä. Tällä hetkellä kun hämäräheikit tietävät, että viranomaisilla ei ole täysiä toimintavaltuuksia, ei oikeutta, ei velvoitetta esimerkiksi aktiiviseen puuttumiseen tai muuta vastaavaa, niin millä tavalla ministeri näkee, että esimerkiksi poliisin ja verottajan toimintaedellytyksiä voidaan edelleen parantaa? Ja mitä kitkatekijöitä ministeri itse pitää hallinnon-alallaan kaikkein vaikeimpina asioina, että suksi ei luista tämän paremmin, vaikka eteenpäin on kuitenkin menty selvästi tällä vaalikaudella? Tulokset ovat ihan eri luokkaa kuin edellisellä vaalikaudella.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kari täällä totesi nimenomaan seuraavan vaalikauden rahoituksesta. Minusta vähintään yhtä tärkeää kuin se rahoitus on se, että tämän mietinnön ponnen mukainen toiminta saadaan ensi vaalikaudella käyntiin. Eli ryhdytään toimenpiteisiin ja varmistetaan harmaan talouden torjunta niin, että se perustuu viranomaisten yhteiseen tilannekuvaan ja kokonaisuuteen ja sitä johdetaan hallituksen sisältä keskitetysti. Tämän pitää olla vähintään valmiina, ennen kuin me myönnämme yhtään uutta euroa lisää, koska tämä toimintamalli on se tärkein, jolla jotain tuloksia saadaan aikaan. Sitä rahaa tarvitaan tietysti niitten tulosten tekemiseen.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi harmaan talouden kitkemisasia, tosin aika lailla pieni, on se, että poistettaisiin näitä työn tekemisen esteitä. Nyt on niin, että jos ihmisellä on voudissa asioita tai jos hän saa muuten jostakin päiväksi, kahdeksi, ehkäpä viikoksi töitä, niin siitä jää hänelle vähemmän käteen kuin siitä, jos hän nauttii tuota rahaa kotonaan. Saattaa olla niin, että tämä asia kyllä tietysti edesauttaa harmaan talouden kitkemisessä, mutta se kaikkein eniten edesauttaisi harmaan mielialan kitkemisessä yksittäisen ihmisen kohdalla.

Mitä olette mieltä siitä, voitaisiinko meillä saada aikaiseksi tämä 1 000 euron perustulo, jonka sisällä voitaisiin sitten tehdä myöskin töitä siten, että se ei pienentäisi ihmisen peruselintasoa ja elinturvaa?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Talousrikostutkinta on todellakin vaikeaa ja aikaavievää, koska monesti näissä on todellakin laaja-alaisia ulkomaille johtavia kytkentöjä, ja sen vuoksi se ei ole mitään nopeaa tutkintaa poliisissa. Myös tähän talousrikostorjuntaan kouluttaminen on ollut hidasta, ja tämä osittain selittää sitä, minkä takia ne alkukauden luvut jäivät heikommaksi. Eli siinä vaiheessa kun rekrytoitiin henkilöitä poliisiin talousrikostorjuntaan, niin yksinkertaisesti heidän kouluttamisensa ja sisäänajamisensa vei aikaa. Nyt siellä on sitä lisähenkilöstöä, joka on koulutettu tehtäviinsä, ja sen takia pitäisin kyllä äärimmäisen tärkeänä, että nämä henkilöt, tehtäviinsä koulutetut talousrikostutkijat, voisivat myös tulevalla vaalikaudella jatkaa tehtävissään, koska heidät on nyt ajettu näihin tehtäviin sisään.

Olen tyytyväinen siitä, että tuo sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon parlamentaarinen työryhmä myös otti tähän asiaan kantaa, ja pitäisin kyllä erittäin tärkeänä, että myös tulevalla vaalikaudella tuota lisärahoitusta saataisiin, varsinkin tuon jatkuvuuden takia. Ja nyt en usko, että sellaista samanlaista kynnystä edes tulisi, koska siellä on jo todellakin sitä koulutettua lisähenkilöstöä olemassa.

Sinänsä, jos ajatellaan näitä tulevaisuuden haasteita, kyllä se on todettava sisäministeriön näkökulmasta, että kaiken kaikkiaan tarvittava rahoitus, jotta pystytään tuo nykyinen toiminnan taso säilyttämään, edellyttäisi 67 miljoonan euron lisäystä tulevalla vaalikaudella sinne vuoteen 2019 mennessä poliisin määrärahoihin, ja siitä merkittävä osa on myös tuon parlamentaarisen ryhmän yhteisessä näkemyksessä, mutta ei ehkä ihan kaikkea sitä, mitä tarvittaisiin.

Kyllä nämä ovat erittäin hankalia asioita, ja siinä mielessä yhdyn kyllä siihen huoleen, joka käy ilmi niin tästä tarkastusvaliokunnan mietinnöstä kuin täällä käydystä keskustelustakin, että tämä talousrikostorjunta on sellainen kohde, johon kannattaa panostaa. Se maksaa itse itsensä takaisin. Se menetys, joka yhteiskunnalle tulee harmaan talouden vuoksi, on todellakin miljardiluokassa, se on mittava, ja sen takia myös näiden viranomaisten osalta, niin Tullin, poliisin kuin muidenkin viranomaisten osalta, sitä panostusta kannattaa tehdä. Kannattaa muistaa se, että talousrikostorjunta on vaativa laji, se edellyttää kunnollista paneutumista työhön ja koulutusta, ja sen takia tässä ei voi tempoilla, että millä tavalla tätä hanketta viedään eteenpäin. Sen takia tietty jatkuvuus myös niissä resursseissa ja rahoituksessa tulisi olla.