Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tässä kohdassa on todettava, että meillä ei ole tällä vaalikaudella puututtu todelliseen harmaaseen talouteen eli konserniavustuksiin. Se on hälyttävää, ja se kertoo maan arvoista sekä moraalista. Konserniavustukset ovat kuitenkin sen kaltainen asia, että kun niihin puututtaisiin, niillä saataisiin nopeasti maahan lisää euroja.

Suomesta maksetaan konserniavustuksia sekä tytär- että emoyhtiöille, jotka on rekisteröity veroparatiiseihin. Tätä väylää pitkin yritysten voittoja virtaa vuosittain satojen miljoonien arvosta suomalaisen verottajan ulottumattomiin ja pois suomalaisesta hyvinvoinnista. Asiaan olisi voitu puuttua tälläkin vaalikaudella muuttamalla konserniavustusten verottamista koskevaa lakia, joka muuten on ajalta ennen pääomien vapaata liikkuvuutta Euroopassa. Laki on vuodelta 1968. Tosin jo tässäkin laissa, sen 3 §:n kahdessa ensimmäisessä momentissa, edellytetään, että molemmat osapuolet, konserniavustuksen maksaja ja saaja, ovat kotimaisia yhtiöitä. 3 momentissa kotimaisuuden korostaminen on jäänyt pois. Porsaanreikä olisi voitu tukkia, jos tähän momenttiin olisi lisätty kotimaisuuden vaatimus. Silloin ei veroparatiiseihin voitaisi maksaa yhtään konserniavustusta. Tätä porsaanreikää ei ole tällä hallituskaudella tukittu, pikemminkin sitä on suurennettu.

Arvoisa puhemies! Jos tähän lakiin olisi lisätty, kuten asiasta tekemässäni lakialoitteessa esitin, kolme kotimaisuutta ilmaisevaa sanaa, laki olisi linjassa muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösten kanssa. Lisäksi se huomioisi EU-tuomioistuimen päätöksiä, jotka edellyttävät, että konserniavustusten antaja ja maksaja ovat kotimaisia yhtiöitä. EU-tuomioistuin ei hyväksy konserniavustuksien maksamista edes EU:n sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, saatikka sitten veroparatiiseihin rekisteröidyille yhtiöille. Tässä kohdassa voisimme hyvin olla se kiltti lettipäinen tyttö, joka tekee kaiken juuri niin kuin EU:sta sanellaan. Toivottavasti seuraava hallitus tarttuu tähän asiaan, vaikka se kirpaiseekin Nallen kaltaisia suursijoittajia ja -omistajia.

Arvoisa puhemies! Lisäämällä konserniavustusten verottamista koskevaan lakiin kolme kotimaisuutta ilmaisevaa sanaa porsaanreikä olisi jo tukittu ja olisimme EU:n kanssa samoilla linjoilla. Tällä hallituskaudella tämä on torpedoitu valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen suulla sanomalla ja myös kirjallisesti antamalla lausunnolla, että konserniavustukset ovat Suomessa maan tapa ja että meillä vastoin EU-linjauksia riittää, että konserniavustuksien saajalla on toimipiste Suomessa, siis pysyvä nakkikioski tai yksiö Kontulassa. Kotipaikka voi sitten olla vaikkapa Caymansaarilla. Mutta näin ei harmaata taloutta taiteta. Jos harmaan talouden miljoonat jäisivät kotimaahan, meillä olisi varaa mummojen vaippoihin, lapsilisiin ja opintososiaalisiin menoihin.

Arvoisa puhemies! Täällä on tänä päivänä puhuttu muun muassa siitä, miten yleissitovuuden poistaminen työelämästä kitkisi harmaata taloutta: jos yleissitovuus muutettaisiin siten, että sovittaisiinkin paikallisesti, niin silloin harmaa talous kitkeytyisi pois. Tämä ei pidä paikkaansa, päinvastoin. Jos TESit, työehtosopimukset, poistetaan tästä maasta, tarkoittaa se sitä, että laki on lonkalla. Sen jälkeen työnantajat voivat omavaltaisesti määritellä palkkion tai palkan siitä, mitä he työstä maksavat, ja sen jälkeen, kun työstä ei saa enää sellaista palkkaa, millä elää, entistä useampi joutuu tekemään kuutamokeikkaa saadakseen lapsillensa leipää ja maitoa. Nimittäin jos palkkoja tätä kautta leikataan ja alennetaan, se ei tarkoita sitä, että maidon hinta tai leivän hinta alenisi.

Myöskään Saksan malli ei sovellu meille. Se ei poista harmaata taloutta, jos ensin puolitetaan palkka, sen jälkeen puolitetaan työ ja sen jälkeen vielä puolitetaan palkka. Sillä ei yksinkertaisesti elä.

Perussuomalaisten linjaan tämä ei kuulu. Perussuomalaiset ovat sitä mieltä edelleenkin, että työmies on palkkansa ansainnut ja työehtosopimuksista, yleissitovista ja normaalisitovista, on edelleenkin pidettävä kiinni.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin lausun iloni äsken kuulemani edustaja Tolppasen puheenvuoron johdosta, erityisesti sen loppuosa oli hyvin vaikuttava ja kannatettava.

Harmaasta taloudesta kun puhumme, niin siihen on vuosi vuodelta tullut ensinnäkin lisää volyymia, mutta ilmiöön liittyy myös se, että se on äärettömän nopeasti kansainvälistynyt. Peli kovenee. Liikkeellä ovat eri maiden mafiat ja muu järjestäytynyt rikollisuus. Tässä mielessä järjestäytyneen yhteiskunnan täytyy olla hereillä, täytyy olla aktiivinen, koettaa jotenkin pysyä tässä pelissä mukana.

Nyt olemme ilmeisesti aika paljon takamatkalla. Julkisella sektorilla on tässä kirimisen varaa ja tarvetta, koska kyseessä ovat miljardisummat. Arviot siitä, minkä mittainen harmaa talous on Suomessa, vaihtelevat vähän asiantuntijasta riippuen miljardista 15—16 miljardiin per vuosi. Olkoon sitten kumpi tahansa ääripää todellisuutta, niin summat ovat huikean suuria.

Mitä voidaan tehdä? Julkisen vallan toimin voidaan, jos ja kun niin halutaan, lisätä talouden läpinäkyvyyttä. Julkisuus toimii, ensinnäkin se toimii halvalla, se on myöskin ennalta ehkäisevää, ja tässä mielessä se ei loukkaa ketään. Jos ja kun on rehellisiä tuloja, niin ne kestävät aina päivänvalon.

Viranomaisyhteistyö on toinen. On ihan pöy-ristyttävää, että meillä on edelleen sellaisia normeja, jotka suorastaan estävät sen, ettei viranomainen saa ilmoittaa tekemistään havainnoista. Tämä ei ole nykypäivää. Olen käyttänyt esimerkkinä, mitenkä päivitetään lastensuojelulakia, että jokainen viranomainen, joka saa jotakin tietoonsa koskien sitä, että lasta huonosti, kaltoin kohdellaan, on velvollinen reagoimaan ja ilmoittamaan eteenpäin. Samalla logiikalla tulisi toimia harmaan talouden ympyröissä. Jokainen viranomainen, joka huomaa jotakin outoa, olisi velvollinen kertomaan siitä eteenpäin tai selvittämään sen asian, mistä siinä on kysymys.

Toivoisin, että kuultaisiin enemmän Verohallinnon ja poliisiviranomaisten ääntä. Eri lakiesitysten yhteydessä heillä on ollut omat kantansa, ja valitettavan usein niitä ei ole noteerattu. Yhtenä pienenä esimerkkinä sanon vain esimerkiksi tämän verovelkarekisterin, jossa eduskunnan päätöksellä, valitettavasti mielestäni, korotettiin rekisteriin ilmoitettavia verovelkoja 5 000:sta 10 000 euroon. Eli voi olla 10 000 euroa verovelkaa, ja vasta sen jälkeen joutuu siihen rekisteriin, jos sitä on 10 000 tai enemmän. Näissä asioissa niin verottaja kuin poliisikin olivat toista mieltä, ja on monia muita asioita, joissa poliisi ja verottaja ovat toista mieltä.

Meillä on paine nyt tällä hetkellä, että tätä hallintarekisterijärjestelmää tulisi soveltaa siten, että myös suomalaiset voisivat anonyymisti, siis nimettömänä, sijoittaa rahojaan. Poliisi ja Verohallinto vastustavat tätäkin. Meidän pitäisi ottaa vakavasti nämä asiantuntijatahot, joiden arkityöhön kuuluu näiden asioitten kanssa toimiminen, meidän pitäisi ottaa vakavasti heidän mielipiteensä ja turvata heidän toimintaedellytyksensä. Ennaltaehkäisy on se avainsana, ja kun kiinni jäämisen riski kasvaa ja sitä lisätään, niin se toimii ennalta ehkäisevästi, ja tässä mielessä sitä on kannattaminen.

Veronumero on täällä mainittu. Se on erittäin hyvä asia. Käydessäni eräällä koulutyömaalla tuolla Karkkilassa, missä oli yli 50 työntekijää, vastaava mestari sanoi, että siinä on sekin hyvä puoli, että nyt he tietävät, keitä alihankkijoita heillä on ja minkä verran ne tekevät töitä, koska heillä on kontrolli siinä. Aikaisemmin heiltä on voitu vähän laskuttaa ehkä yli.

Viittaan myös tähän valiokunnan hyvään ponteen, missä edellytetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja varmistaa, että harmaan talouden torjunta perustuu jatkossa viranomaisten yhteiseen tilannekuvaan ja kokonaisuuteen, jota johdetaan hallituksen toimesta mietinnössä esitetyllä tavalla.

Herra puhemies! Olen tänään saanut puhua sekä Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisen tarpeesta että harmaan talouden kitkemisen tarpeesta, ja kun en ole enää kilvoittelemassa jatkossa eduskuntapaikasta, niin kiitän kaikkia kollegoja, kiitän erinomaista virkamieskuntaa eduskunnassa ja ennen kaikkea suuret kiitokset niille äänestäjille, jotka ovat tukensa minuun kohdistaneet ja äänensä antaneet. Se on tuottanut hyvän tuloksen kuusissa vaaleissa. 24 vuotta kansanedustajana tässä talossa on arvokas tehtävä, ja henkilökohtaisesti arvostan sitä todella paljon. Olen siitä ikuisesti kiitollinen kaikille, jotka ovat siihen myötävaikuttaneet. Toivon onnea ja menestystä koko eduskuntainstituutiolle.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! On ollut hyvin mielenkiintoista osallistua tällä kaudella eduskunnan tarkastusvaliokunnassa harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden arviointiin ja tutustua tutkimukseen, joka tästä aiheesta tehtiin, ja kuulla lukuisia asiantuntijoita. Näissä asiantuntijakuulemisissa nostettiin esille niitä keskeisiä ongelmia, mitä meillä on liittyen harmaan talouden torjuntaan.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta arvioi näitä ongelmia, näitä esteitä torjuntatyössä, ja siinä keskeiseen rooliin nousi viranomaisyhteistyö. Sitä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla, samoin tietojenvaihdolla. Mutta tämä yhteistyö edellyttää tietojenvaihtosäännösten olemassaoloa ja niiden käyttämistä. Esimerkiksi korruption torjunnassa on hallinnon-alojen välinen viranomaisyhteistyö tapauskohtaista ja vailla koordinaatiota. Korruptiorikoksia tulee poliisin tietoon äärimmäisen harvoin, ja piilorikollisuus siinä on oletettavasti yleisempää kuin muussa talousrikollisuudessa. Korruption seuraukset ovat kauaskantoisia. Sen pesiytyminen julkisiin hankintoihin ja paikalliseen päätöksentekoon rasittaa verovaroin kustannettavia palveluita, ja se vääristää tervettä kilpailua elinkeinotoiminnassa sekä heikentää kansalaisten luottamusta päätöksentekijöihin. Tarkastusvaliokunnan teettämässä selvityksessä ehdotetaankin, että Verohallinto saisi oikeuden ilmoittaa korruptiohavaintonsa esitutkintaviranomaiselle.

Arvoisa puhemies! On todella hämmästyttävää, että meillä nämä tietojenvaihtoasiat ovat lapsenkengissä. Luulisi, että on itsestäänselvyys se, että viranomaiset oma-aloitteisesti voisivat luovuttaa tietoja toisilleen silloin, kun tutkitaan yhteiskunnalle erittäin haitallista talousrikollisuutta ja harmaata taloutta.

Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmin aamupäivällä keskusteltiin siitä, että hankintalakia tulisi muuttaa siten, että rikolliset toimijat voitaisiin sulkea pois julkisista hankinnoista. Eli ne, joilla on huonot rekordit, suljettaisiin pois julkisista hankinnoista. Ilmeisesti jonkinlaisia selvityksiä tältä osin on työn alla, mutta mitään konkreettisia parannustoimenpiteitä tai aikatauluja ei ainakaan vielä ole tiedossa.

Otan itse esimerkiksi omassa kotikaupungissani toimivia tahoja. Meillä on rakennusalan toimijoita. Eräskin oli tehnyt konkurssin, joutunut liiketoimintakieltoon, mutta ei se estänyt hänen yritystään osallistumasta jatkuvasti kaupungin rakennusurakoihin. Ja kun hän oli vielä kuntapäättäjä, hän sai etukäteen tiedon erilaisista hankkeista ja niiden aikatauluista, joten hän osasi aina varautua myös siihen, että on työvoimaa vapaana silloin, kun tulee isompia tarjouspyyntöjä kaupungin taholta.

Olen odottavainen ja myös optimistinen sen suhteen, että seuraavalla kaudella näihin ongelmiin pureudutaan perusteellisemmin ja ennen kaikkea tehdään kaikki ne mahdolliset toimenpiteet, joilla rikolliset yritykset saadaan pois julkisista hankinnoista.

Väittäisin, että monen koulun, päiväkodin, hallintorakennuksen ja kulttuuritilan huono rakentamisen laatu johtuu siitä, että on epäasiallisia suhteita rakennusvalvonnan ja rakennusalan yrittäjien kesken, jolloin laadunvalvonta ontuu ja rakennusurakoiden valvojat katsovat läpi sormien selkeitä laiminlyöntejä ja virheitä, mitä rakennusprosessin aikana syntyy. Sen tähden meillä on lukuisia julkisia rakennuksia, joissa on kosteus- ja homeongelmia, ja niiden korjaaminen aiheuttaa valtavat kustannukset julkiselle sektorille.

Tällaiseen toimintaan on puututtava, ja se on estettävä tulevaisuudessa.