Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vuosikymmeniä on käyty keskustelua vaalijärjestelmämme uudistamiseksi, suhteellisuuden parantamiseksi. Siinä mielessä tämä lakiesitys olisi ollut tervetullut, mutta ei tämänsisältöisenä.

Viime viikolla lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä useassa puheenvuorossa esitys leimattiin aivan oikein torsoksi. Ei tässä esityksessä ole mitään muuta hyvää, kuin että suhteellisuus paranisi. Sen sijaan, jos tämä toteutetaan tällä tavoin, monia asioita vaikeutetaan: Esimerkiksi historiallisia, maakunnallisia yhteistyökuvioita, ne murenisivat. Ehdokasmäärät tulisivat vähenemään esimerkiksi sen vuoksi, että kun nyt Pohjois-Savon vaalipiiristä valitaan 9, niin ehdokkaita on voinut asettaa 14, ja kun Pohjois-Karjalasta on valittu 6, niin on voitu asettaa 14 ehdokasta, mutta uudessa yhtenäisessä vaalipiirissä ehdokkaita voisi asettaa vain 15, jolloin kansalaisten, äänestäjien valinnanvara merkittävällä tavalla vähenee. Ehdokkaita ei ole myöskään silloin niin laajalta alueelta, ja erityisesti maakuntien reuna-alueet tulisivat kärsimään. Väistämättä, herra puhemies, tämä johtaa myös perustuslain avaamiseen, sillä nyt ollaan perustuslain minimissä, mikäli tämä lakiesitys hyväksyttäisiin, eli 12 vaalipiirissä.

Perustuslakivaliokunnassa perussuomalainen valiokuntaryhmä teki vastalauseen, ja vastalause 1:ssä on perustellusti esitetty syyt, joiden nojalla esitän tämän lakiesityksen hylkäämistä.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivelän tekemää hylkäysesitystä ja vielä muutamalla sanalla tuen noita ajatuksia, mitä on. Näen, että näin suuresta asiasta kuin vaalipiirien uudistusasiasta olisi käytävä keskustelu parlamentaarisessa järjestelmässä eikä näin vain, niin kuin nyt hallituksessa on tehty, että hallitus on sisäisesti tehnyt tämän esityksen.

Niin kuin Kivelä totesi, siinä on yksi positiivinen elementti meidän itäsuomalaisten osalta, nimenomaan Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, että tämä piilevä kynnys laskeutuu tässä, mutta sitten siinä on niin paljon negatiivisia asioita. On juuri tämä ehdokasasettelu, kun asetellaan, se puoliutuu, ja sitten, mitenkä on tämä tasapaino Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon osalta. Myös kampanjan hinta kasvaa huomattavasti. Tämä on keskittävää politiikkaa ja edustajien keskittämistä suuriin keskuksiin.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten jo ensimmäisessä käsittelyssä käytetyistä puheenvuoroista on käynyt ilmi, keskusta vastustaa hallituksen esitystä Itä-Suomen vaalipiirien yhdistämisestä. Olemme jättäneet asiasta perustuslakivaliokunnan käsittelyssä myös vastalauseen.

Keskeiset syyt kantaamme ovat itse prosessi ja alueellisen edustavuuden murentuminen. Yleensä vaalipiirimuutokset tehdään laajan parlamentaarisen valmistelun perusteella. Poliittisen järjestelmämme kannalta on erittäin vaarallista, jos kukin hallitus yksinkertaisella enemmistöllään lähtee muokkaamaan itselleen mieleisiksi vaalipiirejä.

Kuten edellä käydyssä aluehallintouudistusta koskevassa keskustelussa todettiin, hallituksen politiikka laidasta lukien ihannoi keskittämistä, keskushallinnon tiukkaa ohjausta ja vähät välittää maakunnan näkemyksestä. Tämäkin uudistus runnottiin läpi välittämättä niiden alueiden näkemyksestä, joita uudistus tosiasiassa koskee.

Arvoisa puhemies! Muistan mielenkiinnolla ensimmäisestä käsittelystä ne puheenvuorot, joissa perusteltiin suurempia vaalipiirejä sillä, että pienille puolueille on mahdotonta saada ehdokkaita läpi. Tähän joutuu väistämättä toteamaan, että sellaista se demokratia on — kaikki eivät voi tulla valituksi, pitää saada riittävästi ääniä. Onhan sekin nähty, että kun pieni puolue saa riittävästi ääniä, niin siitä tulee suuri puolue. Jos me haluaisimme aivan tarkkaan saada suhteellisuuden toteutumaan Suomessa eduskuntavaaleissa, meillä pitäisi olla yksi vaalipiiri. Mutta ehdottomasti meidän nykyinen järjestelmä, jossa on lukuisia vaalipiirejä, jolla turvataan eri alueiden edustajat tänne eduskuntaan, on se järjestelmä, jota keskusta kannattaa.

Nykyinen vaalipiirijärjestelmämme tasapainotteleekin sekä poliittisen suhteellisuuden toteutumisen että alueellisen edustavuuden välillä. Molemmista tulee huolehtia, eikä poliittisen suhteellisuuden parantamiseksi voi luopua nykyisistä vaalipiirijaoista.

Kaikissa tapauksissa vaalipiirien tulee olla sen kokoisia, että äänestäjät kokevat poliittisen järjestelmän itselleen läheiseksi. Tämä lisää myös äänestysvilkkautta. Näitä näkökulmia ei hallituksen esityksessä ole millään tavalla huomioitu, ja siksi esitän, että hallituksen esittämä lakiehdotus tulee hylätä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jotta en kiihtymykseltäni unohda tätä kannatuspuheenvuoroa, pyydän saada heti kannattaa edustaja Lohen tekemää hylkäysesitystä.

Herra puhemies! Elämme päivää 5.3., syntymäpäivääni.

Kiitän, herra puhemies! — Olin kuvitellut, että sen voisi viettää valoisemmissa merkeissä — no, eihän tässä mitään, eduskunnan suuressa salissa arvoisan puhemiehen ja edusta-jien edessä — mutta aihepiiri on senkaltainen, että se tekee syömmeni surulliseksi. Savolaisen laulussa sanotaan, että sen kansa kaikki kärsi. Lähetekeskustelussa taisin jopa todeta, että joskus ennen tämäntyyppisiä kokeita tehtiin koe-eläimillä, nyt tämä tehdään savolaisilla.

Herra puhemies! Vaalipiiriuudistukset ovat senkaltaisia asioita ja uudistuksia, kuten ansiokkaasti perustuslakivaliokunnan keskustan vastalauseessa on todettu, jotka tulee toteuttaa pitkän parlamentaarisen ja perustuslaillisen tarkastelun kautta. Nyt hallitus lähti siitä, missä aita oli matalin, käyttäen perustuslain sallimaa mahdollisuutta yhdistellä vaalipiirejä huomioimatta ja kuulematta Itä-Suomen asukkaiden ja ihmisten ja eri tahojen mielipiteitä. Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitus erehtyi hallitusneuvotteluissaan myös vihreiden vaatimukseen vaalipiirijaon uudistuksen toteuttamisesta, ja nyt nuo kaikki muut viisi puoluetta ovat sitten tuon hallitusohjelmansa vankeja. Kaikki kitisevät kyllä itse asiassa uudistusta vastaan, mutta kun se on hallitusohjelmassa ja yksi hallituspuolue on saanut sen aikaan, että siellä sen pitää olla ja pysyäkin, niin näin se menee vain juna eteenpäin oikein jytisten.

Herra puhemies! Tässä loukataan syvästi itäsuomalaisten ihmisten tuntoja. Erityisesti sen vuoksi, että Etelä-Savo yhdistetään Kaakkois-Suomen vaalipiiriin, kun Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri muodostuvat yhteiseksi vaalipiiriksi. Olen aivan varma, että Etelä-Savolle tämä kehitys tulee olemaan kohtalokas, koska se tarkoittaa samalla sitä, että myös muut valtionhallinnon alueelliset jaot tulevat kehittymään ja muuttumaan tuon vaalipiiriuudistuksen myötä. Etelä-Savo, Mikkeli, Savonlinnakin, Savonlinnan kaupunki, josta muuten taitaa olla SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajakin kotoisin, ottivat tiukan vastustavan kannan koko vaalipiiriuudistukseen. Kaikki nämä alueet tulevat häviämään ja jäämään Kymen takamaastoksi, eikä se voi olla Suomen etu myöskään. Savo, perinteinen alue, jossa on toteutettu erittäin pitkälle menevää yhteistyötä muun muassa Itä-Suomen neuvottelukunnan, Itä-Suomen maakuntien kesken, tullaan tätä kautta hajottamaan. Tässä toteutuu sananmukaisesti vanha hajota ja hallitse -periaate.

Vaalipiiriuudistukset tulisi todellakin valmistella parlamentaarisesti ja perustuslain — vähintäänkin — hengen mukaisesti. Jos valtakunnassa halutaan toteuttaa vaalipiiriuudistuksia — kuten nyt näyttää olevan, että tämä rulla tulee jatkumaan, arvoisat kansanedustajat, niin läsnä olevat kuin muutkin — on syytä havaita, että ei tämä uudistus näillä ajatuksilla näytä jäävän tähän, vaan se jatkuu eteenpäin. Silloin ei puhuta enää ainoastaan Itä-Suomen kokeesta, kuinka se siellä sitten toimii. Kyllähän me vaalit siellä pidämme, ei siinä mitään. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala — toteutamme yhdessä vaalit, emme me toisiamme vierasta, Ohtaansalmi ei meille ole liian vieras paikka. Kansanedustajat tulevat valituiksi, mutta haluaisin todeta samalla, mihin edustaja Kiveläkin ansiokkaasti omassa puheenvuorossaan viittasi: Ehdokkaiden määrän laskeminen käytännössä tarkoittaa sitä, että sillä kyllä kavennetaan suomalaista demokratiaa. Voi olla, että se jopa parantaa joidenkin mahdollisuuksia pärjätäkin vaaleissa, mutta ei se voi olla meidän demokratiamme lähtökohta niin, että vaalipiirien uudistus onkin sitten joidenkin puolueiden matematiikkaa siitä, kuinka he mahdollisesti pärjäisivät paremmin. Ainakin keskustan piirissä meillä on hyvä henki sen suhteen, että itse asiassa tulemme tekemään sellaisen vaalituloksen, että ne toiveet, joiden perusteella jotkut ovat vaalipiiriuudistusta suunnitelleet, eivät kyllä tule toteutumaan. Siinä on motivaatiota aika monelle: puolustaa myös paikallisuutta, puolustaa demokratiaa ja toimia siltä pohjalta, kun myös alueella on asia hyväksi nähty.

Herra puhemies! Tämä vaalipiiriuudistusasia ansaitsee ihan oikeasti kunnon haukut. Tämä on toteutettu kaikkien hyvien pelisääntöjen vastaisesti, ja siksi tätä ei voi hyväksyä. Tämä tulee jäämään tämän eduskunnan, tämän demokratian, meidän parlamentarismimme yhdeksi häpeäpilkuksi ja häpeäpaaluksi. Tätä harva meistä voi antaa Kataisen hallitukselle anteeksi. Äänestäjät tulevat sen varmasti myös ajan myötä palkitsemaan.

Herra puhemies! Lopuksi vielä haluan kannattaa edustaja Lohen tekemää perusteltua ehdotusta siitä, että kyseinen lakiehdotus hylätään.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Tämä vaalilain niin sanottu uudistus siis yhdistää Itä-Suomen kaksi vaalipiiriä yhdeksi uudeksi vaalipiiriksi. Sehän nyt yritetään toteuttaa, toteutetaankin, näitten asianomaisten maakuntien tahtoa vastaan. Merkillepantavaa oli se ja on se, että maakuntien liitot ovat kaikki ottaneet yksi yhteen kielteisen kannan tähän pakkoliittämiseen.

Tämän suunnitelman, joka on jo pitkällä, poliittinen kaavahan on meille tuttu, mutta todettakoon se vielä tässä kertaalleen: Vihreät vaativat erittäin kovilla ukaaseilla tämän läpiajamista. Kokoomus tietysti pääministeripuolueena katsoi, että sen täytyy ottaa tämä asia hoitaakseen hallituksen yhteistyöhengen nimissä, ja sitten SDP joutui tässä nielemään tämän uudistuksen, vaikka se oli ja on vastoin SDP:n perimmäistä tahtoa. SDP:n puoleltahan kuuluu tässä asiassa nurinaa vieläkin.

Mieleeni ovat jääneet perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, varatuomari Johannes Koskisen puheenvuorot ykköskäsittelyssä täällä, jossa hän useampaankin kertaan vetosi parlamentaarisen valmistelun puolesta ja sen puolesta, että tällaisia asioita pitäisi valmistella ja ratkaista aina koko maa silmien edessä, ei pelkästään tällaisena osittaisuudistuksena vaan koko maa silmien edessä. Tässä asiassa täytyy olla voimakkaasti edustaja Johannes Koskisen ajattelutavan kannalla.

Huomenna keskiviikkona hallituksen edustajien enemmistö jyrännee tämän niin sanotun uudistuksen lävitse, mutta jos oikein tarkkaan tätä asiaa ajattelemme, niin jos Itä-Suomen edustajat laidasta laitaan yli puoluekantojen pitävät tätä uudistusta huonona ja asettuvat sen kaatumisen kannalle, silloin tämä esitys kaatuu.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun on vaara, että aikaraja ylittyy, niin on pakko tulla tänne eteen puhumaan.

Tässä on hienoja, melkein sanoisin, runollisia puheita pidetty asian ympärillä. Kun edellisen puhujan kanssa olemme myöskin aikanaan aikaisemmissa elämänvaiheissa saattaneet keskustella vaaliliitoista, jotka ovat olleet tällaisia korvikkeita näille vaalipiiriasioille, niin (Seppo Kääriäinen: Myös toteuttaneet niitä!) — ja toteuttaneetkin niitä runsain mitoin ja varmaan ihan hyvällä mielellä ja hyvillä tuloksillakin — on pakko tähän asiaan sanoa pari sanaa, kun enemmän ehkä kuin kukaan muu tässä salissa olen joutunut tämän taakan kanssa painimaan. Pienelle puolueelle, joka joutuu kuitenkin kaikissa vaalipiireissä toimimaan, nämä vaalipiirikohtaiset rajat tietysti ovat hyvin hankalia.

Olen Kymenlaaksosta päin kotoisin ja hyvin ymmärrän ja kunnioitan näitä näkemyksiä, joita on tässä äsken todettu. Ongelmahan on tietysti se, että väki vähenee tietyillä alueilla. Sehän on tietysti se perusongelma. Tämä asiahan on myöskin, voidaan sanoa, kolmisenkymmentä vuotta ollut tiedossa, että jotkut vaalipiirit lähtevät meillä kasvamaan tiettyyn suuntaan, taikka tietyt vaalipiirit pienenevät tiettyyn suuntaan ja tietyt vaalipiirit kasvavat tiettyyn suuntaan, ja sanoisin näin uusmaalaisena ja vantaalaisena, että ei se niin helppoa täällä meilläkään ole. Vantaan vieressä tuossa lähellä on iso kaupunki Espoo, joka myöskin aika hyvin menestyy usein vaaleissa, koska siellä on paljon aktiivisia äänestäjiä, niin että meillä vantaalaisilla on ihan hyvä taistelu aina tähän taloon kansan tuella selvitä.

Tiedämme hyvin, mikä on tämän tänään käsittelyssä, huomenna äänestyksessä olevan lain sisältö ja historia. Edellinen hallitus teki tietyn uudistuksen. Sanottiin, että siinä oli ongelmia, mutta se olisi ollut kuitenkin ratkaisu tiettyihin asioihin. Sitä ei nyt ole olemassa, nyt mennään tällä esityksellä. Minusta tämä on kuitenkin hyvä askel eteenpäin, kun otamme sen näkökulman lisäksi huomioon, että jos parlamentaarisessa valmistelussa edetään myöskin hallitusohjelman ajatusten mukaan, että vaalipiirien minimimäärää lasketaan 12:sta alaspäin, sehän jättää sitten aidon tarkastelukulman sille, mitä ihan oikein tässä sanottiin. Tällaiset asiat pitää katsoa koko maa silmien edessä.

Ongelmiahan meille jää edelleenkin. Satakunta on suhteellisen pieni vaalipiiri: ei voitu vähentää, koska 12 tuli vastaan. Lappiakaan nyt ei voi pitää suurena muuten kuin tietysti alueeltaan ja henkisesti, mutta edustajien määrä on aika pieni. Keski-Suomikin pikkuhiljaa on ollut joiltakin osin pienenemässä taikka pienenemisen rajamailla. (Seppo Kääriäinen: Ja Uusimaa sitten!) — Ja Uusimaa sitten varmasti tulee tarkasteluun tässä jatkouudistuksessa. En yhtään epäile, etteikö siellä tule jako kahteen. Ja jos tätä korjausta kauan odotetaan, niin jaetaan vielä kolmeenkin, jos kaikki väki pakkaa tänne Uudellemaalle, mutta ehkä nyt kuitenkin seuraavassa vaiheessa joku mielekäs jako sitten tulee kahteen, mutta ei vielä tässä yhteydessä.

Sanoisin, että tässä demokratian kannalta kuitenkin mennään eteenpäin, ja sanoisin myöskin niin yksittäisenä kansanedustajana, että jatkouudistuksessa jopa tätä ehdokkaiden minimimäärääkin pitää voida tarkastella. Nythän meillä on ollut se 14 pienissä vaalipiireissä, se on levittänyt demokratian mahdollisuutta useampien ehdokkaiden kautta. Jos on vaalipiirissä se lakimääräinen 15 ehdokasta ja 15 valitaan, onhan Suomen eduskunnalla, jos poliittiset ryhmät siihen päätyvät, vara säätää, että on 20 ehdokasta minimimäärä. Näinhän on eurovaaleissakin. Minusta tämänkaltaisia asioita pitää voida pystyä aina tarkastelemaan.

Mutta ihan rehellisesti, hyvällä mielellä huomenna äänestän "kyllä" tässä kohdassa, mennään eteenpäin. 30 vuotta on ollut aikaa hoitaa asiaa. Nyt mennään tämmöinen askel eteenpäin, ja niin kuin tässä jo edustajat totesivat, ei se taida jäädä viimeiseksi askeleeksi. Toivottavasti ei tarvitse 30:tä vuotta odottaa seuraavaa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minulla on täysin päinvastainen käsitys demokratiasta. Ymmärrän, että edustaja Jääskeläinen on joutunut painimaan pienen puolueen roolissa ja vaaliliitot ovat merkanneet jotakin.

Mehän hyväksyimme vaalialuemallin Itä-Suomen maakunnissa laajalti eli olimme valmiita lähtemään siitä, että tehdään tämä niin sanottu tasoituspaikkajärjestelmä lopuksi niin, että pienimmät puolueet pystyvät sitten suhteellisessa osuudessaan saamaan sen paikan, mikä heille kuuluu. Se olisi ollut hyvä malli. Sillä ei olisi tarvinnut lähteä maakuntia hajottamaan ja näitä yhteistyökuvioita hajottamaan, mitkä eittämättä nyt muuttuvat erittäin merkittävästi.

Kokonaisuudistuksen — joka tietysti olisi pitänyt valmistella juuri niin kuin vaalipiiriuudistukset pitää tehdä, perustuslain mukaisesti ja nimenomaan kahdessa eduskunnassa säätämisjärjestyksen mukaisesti — myötä me olimme kyllä jo valmiita Itä-Suomessa harkitsemaan myös sitä, että olisi pidetty tuo Itä-Suomi ydinkoossa niin, että Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo olisivat muodostaneetkin kenties sen yhteisen vaalipiirialueen. Se olisi tukenut ja vienyt kaikkia näitä järjestelmiä siihen suuntaan, että sekä vaalipiiriuudistus olisi tukenut sitä että myös muu hallintojärjestelmä, jota siellä eittämättä tulevaisuudessakin tulee olemaan.

Tässä mielessä kyllä tämä uudistus on torso. Se on toteutettu puhtaasti vaalimatemaattisin ja ennen kaikkea puoluepoliittisin pyrkimyksin. Olen aina ennenkin sanonut sen, että silloin, kun puoluesihteerit päästetään varsinkin suunnittelemaan vaalipiiriuudistuksia tai kun ne toteutetaan Säätytalossa hallitusneuvottelujen aikana, niin kyllä siellä laskukoneet käyvät ja mietitään, kuka pystyisi ja voisi hyötyä uudistuksesta. Tämähän ei voi olla oikeaa demokratiaa, ei täällä laskukoneen kanssa voida tehdä näitä uudistuksia, ja sen takia, edustaja Jääskeläinen, olen täysin eri mieltä teidän, sekä tämän moraalisen että nyt demokraattisen, ajattelunne kanssa.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa puhemies! Arvostan edustaja Rossin mielipidettä ja arviota. Itse vain joudun toteamaan, että kuitenkin tässä uudistuksessa annetun äänen vaikutus tuleviin eduskuntapaikkoihin on oikeudenmukaisempi ja tasapainoisempi. Siinä mielessä demokratia tässä etenee tietyn askeleen, ei täydelliseksi, mutta tietyn askeleen kuitenkin positiiviseen suuntaan.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Edelleenkin pitää ihmetellä tätä vaalipiiriuudistuksen toimintatapaa. Miksi ihmeessä ei kelvannut se viime vaalikaudella sorvattu vaalialuemalli, joka olisi tiennyt juuri tätä, mitä edustaja Jääskeläinenkin täällä peräänkuulutti, sitä, että se suhteellisuus olisi toteutunut joka puolella maata samalla tavalla? Mutta se ei nyt sitten jostain syystä nykyisille hallituspuolueille kelvannut, ja ennen kaikkea se ei kelvannut vihreille. Arvoisat muut hallituspuolueet, te olitte vihreiden talutusnuorassa tässä asiassa. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Ja tämä ei ole muuten demokratiaa, ei ainakaan enemmistödemokratiaa, vaan vähemmistödemokratiaa, ja ihmettelen suuresti, miksi tällainen tehtiin.

Samalla myöskin siinä hajotetaan niitä luontaisia, vuosisataisia yhteistoiminta-alueita ja -käytänteitä, joita itäisessä Suomessa on ollut. Edunvalvonta menee sekaisin. Se on aivan erilaisessa asennossa kuin aikaisemmin, samoin aluehallintoviranomaiset, niin kuin äsken oli edellisessä asiassa puhetta. Moni asia menee huonompaan suuntaan tämän osalta, ja demokratian väheneminen tältä osin osallistumisen vilkkaudessa ja muussa, se on edessä.