Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Yhteismetsät ovat yksi merkittävä metsien omistamistapa. Yhteismetsiä on Suomessa tätä nykyä noin 500 000 hehtaaria ja osakkaita niissä noin 18 000 henkilöä. Yhteismetsät mielletään yleensä mallikelpoisiksi harjoittamansa metsätalouden suhteen. Niiden metsätalous on aktiivista, kestävyyteen perustuvaa ja aluetaloudellisestikin tärkeää.

Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa on juuri valmistunut selvitys metsäsektorin merkityksestä aluetaloudessa. Sattumalta selvityksen tekijänä on poikani Marko Mäki-Hakola. Selvityksen mukaan metsäsektori kasvoi vahvasti 1990-luvun puolestavälistä 2000-luvun alkuun lähes koko Suomessa. Metsäsektorin tuottama nimellinen arvonlisäys kasvoi peräti 23 prosenttia. Pellervossa tehdyn selvityksen mukaan monessa maakunnassa metsätalous ja metsäteollisuus ovat tärkeimpiä yksityisen sektorin toimialoja kattaen lähes viidenneksen tai kolmanneksen maakunnan arvonlisäyksestä ja yli 10 prosenttia työllisyydestä. Täten ei ole turhaa se, että maa- ja metsätalousvaliokunta mietinnössään painottaa metsän, ja tässä tapauksessa yhteismetsän, aluetaloudellisia vaikutuksia.

Mietinnössä todetaan: "Yhteismetsät tarjoavat sijaintialueidensa metsureille, koneyrittäjille ja kuljetuksenantajille työtä ja siten osaltaan ylläpitävät maaseudun elinvoimaa." Yhteismetsien osakkaiden määrä ei ole juurikaan enää viime vuosina kasvanut. Kun ottaa huomioon yhteismetsien metsänhoidon tason ja sen, että yhteismetsät ovat maapohjiltaan karumpia kuin yksityismetsät keskimäärin ja siitä huolimatta niiden puustojen keskitilavuudet ja kasvu ovat suunnilleen samalla tasolla kuin yksityismetsissä yleensä, on se osoitus onnistuneesta kestävästä metsätaloudesta. Tästä syystä on tärkeää, että yhteismetsien toimintaedellytykset turvataan ja niiden edelleen kehittäminen on joustavaa. Tässä mielessä on positiivista, että hallituksen lakiesityksellä pyritään helpottamaan yhteismetsien toimintaa ja edistämään uusien yhteismetsien perustamista ja uusien osakkaiden liittymistä yhteismetsiin.

Kun ottaa huomioon sen, että yhteiskunta on merkittävästi muuttunut siitä ajasta, kun yhteismetsät aikanaan perustettiin, eli aikanaan tavoitteena oli luoda lähinnä pienten maatilojen tueksi suunnitelmallista ja hyvää metsänhoitoa harjoittavia pysyviä yksityismetsiä, on tullut aika tarkistaa myös yhteismetsien säädöksiä nykyajan tasolle.

Nykyinen yhteismetsälaki, kuten hallituksen esityksessä todetaan, lähtökohtaisesti estää luovuttamasta yhteismetsäosuutta kiinteistöstä erillään. Tämä onkin ollut välttämätöntä tukimetsäajatuksen toteutumisen varmistamiseksi ottaen huomioon, että yhteismetsät on muodostettu viranomaistoimenpitein ja julkisella rahoituksella. Maatilojen toimintaedellytysten turvaaminen ja muutkaan yhteiskuntapoliittiset syyt eivät enää edellytä alkuperäisen maatilan ja yhteismetsäosuuden kiinteätä yhteenkuuluvuutta. Päinvastoin sidonnaisuudesta näyttäisi aiheutuvan haittaa osakaskiinteistöjen omistajalle ja yhteismetsien toiminnan kehittämiselle yleisemminkin. Osakas ei saa vapaasti määrätä omaisuudestaan niin kuin muut maanomistajat.

Osuuksien luovutuslupamenettely on yhteismetsien kannalta kankea ja työläs ja aiheuttaa tarpeettomaksi koettua työtä työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Yhteismetsän alueen luovutusrajoituksille ei voida katsoa enää olevan yhteiskuntapoliittisia perusteita, minkä vuoksi ne ehdotetaan kumottavaksi. Osakaskunta voisi luovuttaa maata omalla päätöksellään nykyiseen tapaan. Päätös olisi tehtävä osakaskunnan kokouksessa kahden kolmasosan määräenemmistöllä.

Ongelmalliseksi muodostuivat hallituksen esityksen valmistelussa ja vielä lakiesityksen antovaiheessakin verotukselliset epäselvyydet eli se, tulisiko sopimus yhteismetsien perustamisesta, yhteismetsien yhdistämisestä tai alueen liittämisestä yhteismetsään rinnastaa verotuksessa luovutukseen. Kuten Eteläisen Suomen Yhteismetsät ry:n asiantuntijakuulemisessa ilmeni, valtioneuvosto poisti lakityöryhmän valmisteleman ja maa- ja metsätalousministeriön esittämän yhden lakipykälän, joka koski suhdetta luovutukseen. Voimassa olevan yhteismetsälain mukaan jo olemassa olevaan yhteismetsään voisi liittyä uusia osakkaita luovuttamalla maansa yhteismetsän osakaskunnalle yhteismetsäosuuksia vastaan. Hän olisi näin ollen edelleen metsänomistaja, mutta monet metsänhoitoon ja -käyttöön liittyvät huolet ja murheet siirtyisivät metsäammatilliseen osaamiseen.

Yhteismetsälaki ei ole ollut näiltä osin toimiva, koska yhtään vapaaehtoista liittymistä ei ole tapahtunut. Syynä siihen ovat olleet mahdolliset luovutusvoiton ja varainsiirtoveron seuraamukset. On luonnollista, ettei kukaan halua maksaa kohtuuttomia veroja, kun mitään varsinaista luovutusta ei ole tapahtunut. Eteläisen Suomen Yhteismetsät ry:n lausunnon mukaan tämä rajoittaa myöskin uusien yhteismetsien perustamista ja nykyisten yhteismetsien yhdistymistä. Uusien yhteismetsien perustaminen vaihtomaana luonnonsuojelutarkoituksiin luovutetuilla alueilla voisi myös edetä nopeammin. Yhteismetsien toiminnan kehittämisen kannalta nähdään tärkeänä, että saadaan verotukselliseen epäkohtaan vastaus. Eteläisen Suomen Yhteismetsät ry:n mukaan tämä pitäisi hoitaa vielä tämän eduskunnan aikana tämän lain käsittelyn yhteydessä.

Kuten valiokunnan mietinnöstä ilmenee, korkeimmalta hallinto-oikeudelta onneksi tuli valiokuntakäsittelyn aikana vuosikirjapäätös, joka kuuluu seuraavasti:

"Yhteismetsälain 1 §:n 2 momentin mukaan yhteismetsä on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi. Yhteismetsälain 2 §:n 1 momentin mukaan yhteismetsän osakas on se, jonka omistamaan kiinteistöön kuuluu osuus yhteismetsään. Lain 7 §:n mukaan kiinteistön tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämisestä yhteismetsään kiinteistölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan säädetään kiinteistönmuodostamislain 10 luvussa. Kiinteistönmuodostamislain 10 luvun 99 §:n mukaan ennestään olevaan yhteismetsään voidaan liittää uusia tiluksia antamalla tilusten luovuttajalle niitä vastaava osuus yhteismetsään, jos tilusten omistaja ja yhteismetsän osakaskunta siitä sopivat.

Kiinteistöjaotuksellisesti yhteismetsä on kiinteistöjen yhteinen alue. Se kuuluu murto-osina niihin kiinteistöihin, joilla on osuus yhteismetsään. Yhteismetsä ei omista yhteismetsään kuuluvaa aluetta, vaan ainoastaan hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta. Liityttäessä yhteismetsään ei kiinteistöoikeudellinen ulottuvuus muutu eikä tapahdu omistajanvaihdosta. Kiinteistön osuutta yhteismetsään ei saa erikseen luovuttaa tai siirtää eikä pidättää, ellei yhteismetsälain 10 §:ssä toisin säädetä. Merkitystä asian ratkaisemisessa ei ole sillä, että yhteismetsä on tuloverolain mukaan erillinen verovelvollinen. Kiinteistön liittämistä yhteismetsään ei ole pidettävä kiinteistön luovutuksena."

Tämä päätös hyvin selkeällä tavalla selkiinnyttää tämän ongelman, joka on todettu suureksi esteeksi yhteismetsien kehittämisen osalta. Verotuksellinen epäselvyys tätä myötä poistuu päiväjärjestyksestä. Valiokunta toteaa, että "yhteismetsien perustaminen ja yhdistäminen sekä kiinteistön tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittäminen yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan ovat toimenpiteinä samanlaisia. Siten korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta seuraa jo ilman asiaa koskevaa suoranaista lainsäännöstä, ettei mainittuihin toimenpiteisiin voida tulo- eikä varainsiirtoverotuksessa soveltaa kiinteistön luovutusta koskevia säännöksiä".

Valiokunta haluaa myös korostaa voimassa olevan metsäsuunnitelman merkitystä yhteismetsän tarkoituksenmukaisen hoidon ja käytön pohjana ja on tästä syystä lähtenyt siitä, että metsäsuunnitelma tulee laatia kaikkiin yhteismetsiin. Valiokunta katsoo, että voimassa oleva metsäsuunnitelma tuo varmuutta ja ennustettavuutta yhteismetsän toimintaan. Mielestäni metsäsuunnitelma tarjoaa myös yhteismetsien toimintaa valvovalle Metsäkeskukselle selkeän työkalun valvonnan käytännön toteuttamisessa, joka muuten saattaisi olla hiukan hankalaa.

Arvoisa puhemies! Mielestäni nyt käsittelyssä oleva yhteismetsälaki parantaa monin tavoin yhteismetsien toiminta- ja kehittämismahdollisuuksia. Uskon, että yhteismetsät ovat tyytyväisiä uuteen yhteismetsälakiin.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen Pohjois-Savosta alueelta, jolla yhteismetsätoiminnalla on hyvin pitkät perinteet. Meillä on useitakin yhteismetsäalueita, pienempiä ja suurempia. Meillähän metsätalouden yksi ongelma on metsien pirstoutuminen, ja yksi merkittävä tekijä siinä on, että meillä on metsäomaisuutta paljon perikuntien omistuksessa. Kun perikunnat eivät pääse sopimukseen siitä, kuka ryhtyisi metsiä hoitamaan ja ostaisi perikuntien osuudet, niin monesti käy niin, että perikunnille jää pieniä metsätilkkuja ja sitten ne eivät ole aktiivisessa talousmetsäkäytössä.

Meillä on tullut myös yhteismetsien rinnalle toinen merkittävä, tai todennäköisesti tulee hyvin merkittävä, metsienomistusmuoto. Siitä esimerkkinä on Stora Enson metsien nykyinen omistusmuoto, jossa Stora Enso myi perustamalleen Tornator-yhtiölle metsänsä. Metsäosakeyhtiö Tornator voi sitten myös olla aktiivinen metsämaan ostaja, elikkä tällainen yritys tulee olemaan sitten yksi kilpailija yksityisten metsänomistajien kanssa ja myös sitten näitten yhteismetsien toimijoiden kanssa metsämaan hankinnassa.

Minusta yhteismetsälakiesitys on kokonaisuudessaan hyvä, ja on hyvä, että hallitus on sen antanut ja se on tullut eduskuntakäsittelyyn. Tällä on saatu hyvin merkittäviä korjauksia nykyiseen yhteismetsälakiin. Tämän esityksen tarkoituksena on kehittää yhteismetsien toimintaedellytyksiä kestävän metsätalouden harjoittamismuotona, parantaa edellytyksiä metsän liittämiseen osaksi yhteismetsää yhteismetsäosuutta vastaan, lieventää yhteismetsäosuuksien vaihdannan rajoituksia ja poistaa yhteismetsään kuuluvan alueen luovuttamista koskevat rajoitukset, ehkäistä yhteismetsäosuuksien pirstoutumista ja luoda mahdollisuuksia yhteismetsien olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaiselle hallintomallille. Tämä laki on ollut, voisi sanoa, hyvässä valmistelussa, ja tässä on myös kuultu yhteismetsäosakkaiden näkemyksiä hyvin tarkkaan. Varmaan siitä johtuen tämä lakiesitys on lähtökohtaisesti ollut varsin hyvä.

Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys perustuu nykyisin lähinnä niiden harjoittamaan aktiiviseen ja kestävyyteen perustuvaan metsätalouteen ja sen aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Haluan korostaa tätä aluetaloudellista vaikutusta. Se on todella merkittävä ennen kaikkea sellaisilla alueilla, missä metsien osuus kuntien pinta-alasta on merkittävä ja näin tällaisella metsien aktiivisella käytöllä on myös kuntien verotulojen kannalta merkitystä ja, totta kai, sen aluetalouden kannalta hyvinkin suuri merkitys. "Yhteismetsien harjoittama metsätalous on ollut mallikelpoista ja sopii esimerkiksi onnistuneesta metsien yhteisomistuksesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteismetsien toimintaedellytykset ja niiden kehittäminen jatkossakin turvataan." Näin on kirjattu valiokunnan kannanottoihin. Tällä esityksellä pyritään helpottamaan yhteismetsien toimintaedellytyksiä vähentämällä sääntelyä sekä edistämään uusien yhteismetsien perustamista ja uusien osakkaiden liittymistä yhteismetsään, niin kuin lain perusteluissakin oli.

Arvoisa puhemies! Ihan tähän lopuksi kaksi tärkeää asiaa, joihin valiokunta kiinnitti huomiota. Ensinnäkin metsäsuunnitelmavelvollisuus, jota tässä hallituksen esityksessä ei ollut. Valiokunta katsoi, että tällaisen metsäsuunnitelmavelvollisuuden tulee sisältyä myös tähän yhteismetsälakiin, ja se muutos tänne yksimielisesti hyväksyttiin.

Sitten toinen asia: On vallinnut epätietoisuutta siitä, tulisiko sopimus yhteismetsien yhdistämisestä, uusien yhteismetsien perustamisesta tai alueen liittämisestä yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan rinnastaa verotuksessa luovutukseen. Nyt korkein hallinto-oikeus on kuitenkin 27.11.2002 antanut vuosikirjapäätöksen asiassa, jossa oli kysymys verotuksesta yhteismetsään liityttäessä, ja päätöksestähän ilmenee, että liitettäessä metsätila yhteismetsälain mukaisesti yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan kysymyksessä ei ole tuloverolain mukainen omaisuuden luovutus. Tämä päätöshän tuli sen jälkeen, kun hallituksen esitys oli tänne eduskuntaan tullut. Tämä on mietintöön kirjattu ja varmasti tämän mukaisesti myös sitten tullaan toimimaan. Tämä on erittäin tärkeä päätös siitä, että näitä alueita sitten voi liittyä yhteismetsään mukaan ilman, että siinä olisi tätä veroseuraamusta.

Toivon, että kokonaisuudessaan tämä vie yhteismetsäasiaa vahvasti eteenpäin. Olen hieman huolestunut, kun tulee tämmöisiä aktiivisia metsätoimijoita — viittaan Tornatoriin — ja toivon, että yhteismetsälain myötä myös nämä yhteismetsät olisivat kilpailukykyisempiä markkinoilla, kun yhteismetsämaata sitten hankitaan. Kokonaisuudessaan tämä varmasti vie hyvin eteenpäin omalta osaltaan kestävää metsätaloutta.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On tosiaan hyvä, että tämä yhteismetsälaki tuli. Siitä on monenlaisia kyselyitä omankin ensimmäisen eduskuntakauteni aikana ollut, että jotain pitäisi tehdä tämän asian suhteen. Kiinnostusta yhteismetsien perustamiseen tuntuu taas olevan. Tosiaan voi kiittää valiokuntaa siitä hyvästä yhteistyöstä, mitä tehtiin tämän lain puitteissa. Saatiin sinne kyllä niitä teknisiäkin muutoksia, joita lainvalmistelussa oli jäänyt huomaamatta, mutta myös sitten yksimielisesti tämä metsäsuunnitelma-asia. Tosiaan vierailimme Mustialan yhteismetsässä jo ennen tämän lain tuloa eduskuntaan ja saimme sieltä hyvän tietopaketin jo tästä aihepiiristä ja ongelmista.

Tosiaan, kun käsittelyaikana tuli KHO:n päätös koskien luovutuksen verotusta, kun esimerkiksi alue liitetään yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan, ministeriön asiantuntijoitten mukaan tämä oli riittävä tae siitä, että jatkossa näin tapahtuessa ei kyseessä ole tuloverolain mukainen omaisuuden luovutus, eli tämä este yhteismetsien syntymiselle poistuisi. Heidän mukaansa tästä ei tarvita mitään erillistä pykälää tähän tai verolainsäädäntöön. Itse vähän ajattelin, että tietysti selvä pykälä olisi ollut varmin tae siitä, että ainakaan lähitulevaisuudessa tätä ei uudella tavalla tulkita oikeuskäytännössä kenties joistakin muuttuneista syistä, mutta uskon ministeriön asiantuntijoita, jotka sanovat, että tämä asia on nyt selvä ja siihen ei erillistä pykälää tarvita.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä tätä mietintöä ja sen syntyhistoriaa on jo pariin kertaan tullut varsin hyvin esitellyksi. Haluaisin muistuttaa vaan siitä, että tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta 15:n viime vuoden aikana, kun eduskunta käy yhteismetsäkeskustelua. Harri Holkerin hallituksen aikana silloinen maa- ja metsätalousministeri käynnisti aika tavalla perusteellisen selvittelyn siitä, millaisia metsänomistuksen ja -hoidon muotoja olisi syytä kehittää. Silloin jo, siis 15 vuotta sitten, oltiin täsmälleen siitä samasta asiasta huolestuneita, kuin täällä kaksi ensimmäistä puhujaa ovat olleet, elikkä metsäomistuksen pirstoutumisesta. Muistan erinomaisen hyvin, kuinka silloin järjestettiin oikein keskusteluja aiheesta. Muun muassa yksi oli niin persoonallisessa paikassa kuin valtiosalissa. Liekö asia niin merkittävä koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta, kun keskustelutilaisuus todella oli valtiosalissa. Silloin muistan jonkinlaisen työryhmänkin selvitelleen näitä asioita.

Silloin oli tietysti yhteismetsä yhtenä vaihtoehtona tämän pirstoutumisen estämis-, vastatoimenpiteenä, mutta sen lisäksi tutkittiin siellä jonkinlaista, jos nyt aivan oikein muistan, brittiläistä trustimallia ja sen käyttökelpoisuutta tässä yhteydessä. Sitten aivan erikoisesti silloinen ministeri oli kiinnostunut osakeyhtiömallista. Hän toi sen hyvin tarkoin esille ja katsoi eräässäkin puheessaan mahdolliseksi, että säädettäisiin aivan oma lakinsa metsäosakeyhtiöistä tai metsänomistusosakeyhtiöistä. No, ne jäivät sitten eräällä tavalla keskustelussa taka-alalle, ja kuitenkin päädyttiin yhteismetsälain kehittämiseen, joka silloinkaan ei ollut ongelmaton. Olikohan se vuoden 91 eduskunnassa, kun se vaihe käytiin läpi. Silloinkin oli aivan samoja ongelmia kuin nyt. Ne pystyttiin silloisessa ajassa ratkaisemaan ja silloin oikeastaan esitettiin jatkolle toivomus, että pelisääntöjä kehitettäisiin merkittävällä tavalla ja luotaisiin tästä yhteismetsäomistuksesta, osakaskuntapohjaisesta mallista, houkutteleva malli tulevaisuudelle, niin että tulevaisuudessa tämä pirstoutuminen metsänomistuksessa voitaisiin tällä tavalla estää ja ainakin sitä merkittävästi rajoittaa.

Tässä katsannossa juuri se muutospaketti, joka nyt hyväksytään varmaankin aivan yksimielisesti, on nyt juuri sitä, mitä vuoden 91 eduskunnassa toivottiin aikaansaatavaksi. Tämä kattaa myöskin silloin kirjanpitolain, tilintarkastusjärjestelmän ja tämmöisten huomioon ottamisen tässä yhteydessä, elikkä hyvin hoiti maa- ja metsätalousvaliokunta tämän asian tällä kertaa. Toivottavasti se johtaa kestävän metsätalouden kehittämiseen myöskin sillä tavalla, että se on todella suunnitelmallista talousmetsien hoitoa, koska silloin voidaan todella isoja alueita parhaassa tapauksessa suunnitelmallisesti hoitaa hyvin.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Omassa maakunnassani yhteismetsät ovat vielä aika harvinaisia, mutta voin todeta, että tämä on hyvin tervetullut uudistus. Uskon, että kun metsänomistajista yhä enemmän asuu kaupungeissa, tällä omistusmuodolla nämä metsät voisivat tulla hyvän hoidon piiriin. Esityksessä on aivan hyviä parannuksia, jotka poistavat esteitä liittyen yhteismetsään. Erittäin hyvä on myös tämä uusi verotustulkinta. Se on tähän asti ollut ehkä kaikkein suurin este yhteismetsään liittymiselle.

Mielestäni valiokunnan lisäys metsätaloussuunnitelmavelvollisuudesta on aivan hyvä ja kannatettava asia. Uskoisin, että siellä metsätalousalueen hallinnossakin paremmin säilyy sopu hakkuutöistä ja muista hoitotöistä, kun voidaan edetä tämän ammattimiesten tekemän suunnitelman mukaisesti. Aivan hyvä uudistus!

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Näin sattumalta ei ole omasta asiasta kysymys, mutta metsätalousyrittäjänä, kun olen metsätalouden harjoittaja omilla maillani sekä myöskin yhteismetsän osakas, niin täytyy sanoa, että tämä näyttää erinomaisen hyvältä.

Ed. Pulliaisen puheenvuoroon viitaten: Ed. Pulliainen totesi, että Holkerin hallituksen aikana ryhdyttiin neuvottelemaan ja selvittelemään. Tämä taitaakin olla ehkä niitä ainoita asioita, missä Holkerin hallitus on vienyt tätä yhteiskuntaa ja tätä Suomen tasavaltaa eteenpäin, sinänsä myönteistä tässä yhteydessä todeta.

Ed. Ranta-Muotio sanoi metsätaloussuunnitelmavelvollisuudesta ja muusta, ja käsittääkseni se on sivistyksen puutetta, jos sitä velvollisuutta ei nähdä eikä ymmärretä tarpeelliseksi, ja siinä mielessä erinomaisen hyvä asia. Asia kokonaisuutena on aivan erinomainen, että se on saatu tähän mietintövaiheeseen ja tulee hyväksyttyä täällä, mutta toivon, että tämä myöskin edistää sellaista järjestelmää, missä näitä yhteismetsäalueita muodostuu ja rakentuu ja estää tämän pirstoutumisen ja luo mahdollisuuden myöskin perikuntien kautta muodostaa sellaista yhteistoimintaa, mikä on eduksi koko yhteiskunnalle ajatellen puuntuotantoa, kestävää kehitystä jne.

Luulen, että tähän jää jotain tarkastamisen varaa myöhempinäkin vuosina, mutta seuraavat hallitukset varmaan hoitavat tämän hyvään järjestykseen, että ei kannata nyt ryhtyä miettimään eikä mörköjä tulevaisuutta varten maalaamaan. Tämä on hyvä asia, ja maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt hyvän mietinnön. Tästä on helppo jatkaa ja mennä eteenpäin tuleville vuosikymmenille.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Edellisen puhujan jälkeen on hyvä jatkaa. Ed. Seppo Lahtela suurena metsänomistajana kyllä tietää nämä metsäasiat, ja minun on pakko uskoa hänen ammattitaitoonsa tässä. Itse valiokunnassa olin, ja löydettiin tähän ihan käyttökelpoinen ratkaisu.

Mutta tähän liittyen sen verran näkökulmaa kuitenkin vähän toivomusluontoisesti sillä tavalla, jotta toivottavasti suomalaiset ihmiset ja metsänomistajat ymmärtävät sen, jotta ei lähdettäisi myymään ulkolaisille toimijoille. Tästä Stora Enson tapauksesta joku taisi edellä puhua jo. Siinähän alun perin oli semmoinen ajattelu, jotta myytäisiin mahdollisesti amerikkalaisille pääomasijoittajille, mutta onneksi meidän eläkeyhtiömme tajusivat, jotta kuitenkin metsä on hyvä sijoituskohde. Joskus reilu vuosi sitten puhuttiin, että se on niin huonotuottoinen, että ei suomalaisten kannata sijoittaa siihen, mutta amerikkalaiset tajusivat sen jutun, mutta kun pörssissä mentiin alaspäin, niin yllättäen huomattiinkin, että sehän on mahdottoman hyvä ja turvallinen juttu. Se tuottaa 6—8 prosenttia, se on hyvä tuotto pitkässä pelissä, eikä tule sellaisia romahduksia, tietysti jos ei panna pakettiin ja suojella kaikkia metsiä, jotta niitä ei pystytä sitten hyödyntämään.

Tähän liittyy sellainen toinen toive, joka nyt menee tässä pöytäkirjoihin: Toivoisi, jotta se höpötys ja ajattelu siitä, jotta metsät vielä pannaan kiinteistöveron piiriin, minusta pitää kokonaan unohtaa, koska puu on semmoinen merkittävä vara, joka kuitenkin antaa suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle toimintaedellytyksiä, ja se on semmoinen jalostusarvo, joka tulee aina pysymään ja uusiutuu. Sen takia sitä ei pidä vaarantaa missään muodossa eikä tätä nykyistä omistajuutta vaarantaa, että se jotenkin valuisi muualle. Minusta kiinteistöveron ulottaminen metsiin voi johtaa siihen, jotta pienmetsänomistus jo saattaa vaarantua siinä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä mietintö pitää sisällään minusta neljä asiaa.

Ensinnä, tässä helpotetaan yhteismetsien toimintaedellytyksiä vähentämällä säännöstelyä ja samalla helpottamalla uusien osakkaiden liittymistä yhteismetsiin. Luovutusrajat poistuvat. Niin kuin ed. Pulliainen totesi, viimeisen kymmenen vuoden aikana luovutusrajoja ja osuuksien siirtoja on käsitelty ainakin neljään otteeseen, ja oikeastaan tämä on se viimeinen rajojen poistuminen, johonka kuitenkin liittyy perälauta, että osakkailla tai osakaskunnalla on mahdollisuus etuosto-oikeutta hyväksi käyttäen lunastaa samaan hintaan, jota jo nyt jonkin verran on käytetty. Tämä luovutusrajojen poistuminen nostaa jonkin verran osakkeiden tai osuuksien hintoja ja lisää tietenkin kiinnostusta ja avaa mahdollisuuksia muillekin kuin nykyisille osakkaille, ja tätä kautta jonkin verran arvot tulevat nousemaan.

Sitten tämä metsäsuunnitelma-asia. Valiokunta päätyi siihen, että se tuo varmuutta ja ennustettavuutta osakaskunnan toimintaan. Jo tällä hetkellä tietääkseni kaikissa yhteismetsissä on suunnitelmat, ja taas ministeriön ehdotus lähti siitä, että kun yksittäisilläkään metsänomistajilla ei ole suunnitelmavelvollisuutta, niin sama logiikka olisi koskenut myöskin yhteismetsiä. Haluan tässä todeta, että tämä ei tuo dramatiikkaa eikä kovin merkittävää uudistusta, koska näin tällä hetkelläkin käytännössä on olemassa.

Sitten on tämä toteamus, joka johtuu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, että jos haluaa luovuttaa oman metsänsä osaksi yhteismetsää, se ei ole tuloverolain mukainen omaisuuden luovutus. Se varmaan lisää kiinnostusta niitten ihmisten osalta, jotka välttämättä itse eivät halua omistaa eivätkä hoitaa metsiään, mutta kuitenkaan eivät voi jostakin syystä myydä sitä naapurille vaan näkevät mielekkäämpänä myydä sen jollekin suuremmalle ja laajemmalle kokonaisuudelle. Tämä luo tämän kaltaiselle tilanteelle hyvän ja oivan mahdollisuuden.

Yhdyn kaikkiin niihin puhujiin, jotka ovat todenneet, että tämä lisää yhteismetsien mahdollisuutta tulla jatkossa yhdeksi merkittäväksi kokonaisuudeksi metsätalouteen ja saattaa luoda mahdollisuuden, jolla metsien pirstoutumista voidaan jonkin verran hillitä ja estää. Sen tähden tämä esitys on positiivisesti otettava vastaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, kuten ed. Kalli sanoi, tämä hallituksen esitys yhteismetsälaiksi on hyvä esitys. Tällä estetään tilojen pirstoutumista, helpotetaan sukujen perintömaitten uudelleenjärjestelyä tämänkin lainsäädännön puitteissa, ja yhteismetsän perustamisen helpottaminen on hyvä asia. Aivan kuten täällä viitattiin, tämä metsätaloussuunnitelma tuo hyvää metsien hoitoa. Tämä on kaikkien etu. Tämän lainsäädännön kautta yhteismetsät tulevat saamaan oman osuutensa maan metsänhoidossa ja puuhuollon turvaamisessa, ja nimenomaan tällä edesautetaan sitä, että metsät ovat aktiivikäytössä.

Yhdyn siihen, mitä ed. Esa Lahtela muun muassa sanoi, että metsän kiinteistöveroa ei tule ajatellakaan, vaan metsän verotuksen tulee olla metsien hoitoa kannustavaa.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan ed. Esa Lahtelan puheenvuoroon — hän on nyt tuolla oven takana eikä ole täällä kuuntelemassa, mutta voin tietysti hänelle kertoa tuolla käytävällä tämän asian uudelleen: Hän sanoi, että meillä metsien tuotto on noin 6—8 prosenttia. Tämähän ei pidä paikkaansa. Eli haluan tämän oikaista. Ehkä tämä käsitys on tullut siitä, kun Stora Enso perusti tämän Tornator-yhtiön ja siellä tuotiin esille, että päästään tämmöiseen 7 prosentin tuottoon, joka tietysti pohjautuu aivan muihin asioihin kuin sen metsän todelliseen tuottoon.

Haluan tässä korostaa sitä, että kun meillä nyt keskimääräinen tuotto on ehkä 4 prosentin paikkeilla, niin on kyllä erittäin tärkeää se, että meillä metsätalous on riittävän tuottavaa, että meillä on kannattavaa metsätaloutta myös jatkossa. Hyvin keskeinen elementti on se, että toiminta on kannattavaa, että metsien omistaminen on mielekästä ja työn tekeminen metsissä on mielekästä. Kyllä se perustuu paljon siihen, että sille työlle ja omistamiselle on saatava riittävä tuotto.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täydentävä puheenvuoroni on myöskin aiheutunut ed. Esa Lahtelan äsken käyttämästä puheenvuorosta. Hän varsin valistuneesti totesi, että ei metsämaille pidä kiinteistöveroa asettaa. Mutta kun hänellä on erinomaisen hyvät suhteet SAK:n piiriin, jonne hän varmaan soittaa juuri parhaillaankin tuolta lasioven takaa, niin hänen kannattaisi puhelintaan käyttää ja todella soittaa SAK:hon, jos ei se puhelu ole parhaillaan menossa, ja kertoa sinne, että tuo järjestö ei jatkuvasti pitäisi tätä metsämaan kiinteistöverohanketta esillä. Koska jos se järjestö ei sitä keskustelua pitäisi yllä, niin me olisimme sen kaikki jo siunanneet ikuiseen hautaan.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomi elää metsästä ja aivan erityisesti Itä-Suomi elää metsästä. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että valiokunta on tehnyt perusteellista työtä ja nimenomaan haluaa kirjauttaa aikakirjoihin oman tahtonsa siitä, että metsätaloutta tulisi harjoittaa nykyistä kiinnostavampana ja taloudellisempana toimintamuotona. Näin estettäisiin sitten metsien omistuksen pirstoutuminen ja kiinteistörakenne paranisi.

Yhteiskunnallinen merkitys yhteismetsillä on myöskin suuri. Se perustuu tietysti niiden harjoittamaan, niin kuin tässä mietinnössä sanotaan, aktiiviseen ja kestävään metsätalouteen ja sen alueellisiin vaikutuksiin. Alueelliset vaikutukset ovat aivan erityisen merkittäviä. Ne vaihtelevat eri alueilla Suomessa runsaasti ollen suurin piirtein vähän alle 10 prosentin luokkaa arvonlisäyksestä, mutta esimerkiksi Etelä-Savossa tuo arvonlisäys metsistä on, niin kuin ed. Mäki-Hakola jo totesi, parinkymmenen prosentin luokkaa. Näin ollen tällä on erittäin suuri merkitys. Myös se mallikelpoisuus, jolla yhteismetsiä suurimmalta osalta on hoidettu, on täällä huomioitu.

Toivon, että tämä lakiuudistus nyt antaa näille hyville asioille potkua ja tuo uusia innostuneita metsänomistajia tähän joukkoon, jolloin pystymme myöskin yhdessä ja laajemmalla rintamalla huolehtimaan niistä huolista, joita metsätalouteen on tullut kiinteistöveron ja muun muodossa. Nämä pitää päättäväisesti torjua ja pitää huolta kannattavasta metsätaloudesta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa hiljattain käytiin metsäverokeskustelua. Minusta vihreiden ed. Soininvaara nosti sieltä nukkuvan karhun ylös. Ed. Pulliainen ilmeisesti äsken sillä aikaa, kun olin puhelimessa, oli puhunut siitä, jotta SAK on kovasti vaatinut tämmöistä. Kyllähän se menee vihreiden piikkiin. Sitä karhua ei olisi pitänyt herättää. Minusta SAK teki sen virheen, jotta otti sen onkeensa ja ajatteli, että vihreät tulevat tukemaan sitä. Ed. Soininvaara sanoi, että höpö höpö, eihän semmoista tarkoitusta ollutkaan.

Toivon mukaan SAK:kin tulee järkiinsä siinä hommassa, koska se on joka tapauksessa virhetikki, jos metsille lähdetään tämmöistä kiinteistöveroa kehittelemään sen lisäksi, mitä meillä on olemassa veroja metsään ja puuntuotantoon liittyen, kun ottaa huomioon sen, että jos on rannetta paksumpi puu, siitä on jo moneen kertaan verot maksettu. Kun miettii, siinä on maksettu pinta-alaperusteisesti ja tämän siirtymäkauden aika vähän toistakymmentä vuotta jotkut ovat eri syistä tai valinnan mukaan myyntiverotuksen puolella. Siinä mielessä, jos siihen tehdään uusi vero, niistä puista maksetaan vielä moninkertainen maksu veron muodossa.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin hyvä puheenvuoro ed. Esa Lahtelalta. Täytyy toivoa, että ne terveiset menevät perille SAK:hon. Täytyy uskoa, että ed. Esa Lahtela ymmärtää metsäasioista hiukan enemmän kuin keskimäärin normaalisti SAK:lainen. SAK:sta on ilmoitettu, että metsät eivät muuta ulkomaille, niitä on helppo verottaa, mutta toivon, että Esa Lahtela vie näitä terveisiä nyt painokkaasti eteenpäin. Mutta varsinaisesti tähän keskusteluun ei kuulu tämä verokeskustelu.

Minä näkisin nyt sillä tavalla, että kun me saamme nyt jälleen yksi uusi metsälaki saatettua ajan tasalle, niin olisi varmaan hyvä paikka myöskin tiedottaa tästä yhteismetsien perustamismahdollisuudesta ja yhteismetsiin liittymismahdollisuudesta uuden ajantasaisen lain myötä, että pystyttäisiin myös tätä omistusmuotoa kehittämään.

Täällä joku mainitsi metsänomistajien kaupunkilaistumisesta. Se on aivan selvä asia, että se kosketus metsiin varmastikin hiukan muuttuu, kun metsien omistus muuttuu. Silloin tämä tarjoaa erittäin hyvän mahdollisuuden myöskin tällaisille henkilöille päästä tällaiseen kestävän metsätalouden piiriin ja saada siitä myöskin hyötyä.

Tässä myöskin muutetaan kestävän metsätalouden rahoituslain 2 §:ää, jossa nyt selkiinnytetään vielä se, että yhteismetsä on myöskin rahoitusten saajana. Siinä tulee pieni lisäys tähän tekstiin, mutta se on myöskin tärkeää huomata, että tässä tapauksessa myöskin yhteismetsällä on mahdollisuus päästä tämän kestävän metsätalouden rahoituslain piiriin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Esa Lahtelalle: Meillä on nyt oikein puoluepäätös, että sille metsämaalle ei pitäisi sitä kiinteistöveroa asettaa, että sanomalehti-ihmiset eivät keksi sitä uudestaan ja uudestaan.