Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Opintotukiasiat puhuttavat paljon nuoria ihmisiä, varsinkin kun nyt Sailaksen työryhmän raportissa esitetään opintotuen muuttamista opintolainaksi. Tämä on aivan väärä suunta.

Opintotuki on nykyisellään varsin pieni, ja sillä on vaikea tulla toimeen. Opintotukeen pitäisi tehdä tuntuva korotus. Lisäksi takaisinperinnän kanssa kehottaisin malttiin. On hyvä, jos nuori näinä aikoina saa työtä ja jaksaa tehdä työtä opiskelun ohella. Pienestä lisäansiosta ei pitäisi rangaista, vaan ottaa se oikeutettuna lisänä, joka tekee elämisestä vähän helpompaa, ettei tarvitse kituuttaa pienellä opintotuella.

Lakialoite on siinä mielessä oikean suuntainen, että siinä esitetään säännöstä takaisinperittävän opintotuen korottamisesta 15 prosentilla poistettavaksi laista. Tällaista korotusta ei laissa pitäisi olla. Kyllä takaisinperinnän valvonta ja toimivuus pitää muuten pystyä varmistamaan.

Opiskelijat ja lapsiperheet kuuluvat maamme pienituloisiin ryhmiin, jotka eivät ole lainkaan tyytyväisiä puheista korottaa tv-maksua 13 prosentilla. Jos hallitus kuitenkin korottaa tv-maksuja, korotus pitää hyvittää näille ryhmille, kuten opiskelijat, lapsiperheet ja työttömät jne.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoite, jota nyt käsittelemme opintotukilain 27 §:n 5 momentin kumoamisesta, on varsin oikeaan osunut. Ei ole mitään mieltä siinä, että takaisinperinnässä on tällainen 15 prosentin korotus, kun se johtuu opiskelijan hankkimista tuloista. Tämä on tarpeeton lisäsanktio. Opiskelijoitten opintotuki on todella riittämätön ja alhainen. Aivan käsittämättömältä tuntuu tämä Sailaksen ehdotus sen muuttamisesta lainaksi. Se ei ole käyttöön sopiva malli.

Tämä aloite, joka on tehty, on aivan oikea, koska opiskelijat käyvät työssä. Silloin heidän on ilman tällaista lisäsanktiota takaisinperinnän osalta voitava käydä työssä ja saada sääntömääräiset opintotuet. Toivon, että opintotukia voitaisiin nostaa, ja myöskin tätä rajaa, mistä perintä alkaa työtulojen vuoksi, voitaisiin korottaa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Erityisesti pääomatulojen ollessa kyseessä opiskelija on erittäin hankalassa asemassa. Heitä tietenkään ei ole missään mielessä suurin osa opiskelijoista. Käsittääkseni, jos on kyse puhtaasta ansiotulosta, mikään mahdottomuus ei ole opiskelijan selvittää vuoden aikana kertyneitä tuloja. Mutta kun pääomatulot ovat kyseessä, ja käsittääkseni kyseinen pykälä antaa Kansaneläkelaitokselle mahdollisuuden tarkastella bruttotuloja, varsinkin näissä tapauksissa tämä 15 prosentin sanktio on kohtuuton. Mielestäni kyllä se joka tapauksessa voitaisiin poistaa.

Toistan vielä: jos on kyse puhtaista ansiotuloista, niitä kyllä jokainen opiskelija pystyy seuraamaan, mutta selkeä epäkohta tässä joka tapauksessa on. Niinpä siinä mielessä tämä lakialoite on kannatettava.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kelahan on perinyt näitä opintotukiin liittyviä asioita takaisin lain pohjalta, mutta opintotukiuudistus pitäisi tehdä kokonaisuudessaan eikä pelkästään paikkailla eri pykäliä ja momentteja, vaan laki pitäisi käsitellä kokonaisuudessaan. Mielestäni opintotuen pitäisi olla työttömän peruspäivärahan suuruinen ja ympärivuotinen. Lisäksi, jos joku vielä ehtii töissä käymään, mielestäni opiskelijan pitäisi saada rajoituksetta tienata niin paljon kuin hän jaksaa töitä opiskelunsa ohessa tehdä. Tämä tieto pohjautuu useiden eri puolelta Suomea olevien opiskelijoiden kokemuksiin. Kaikenlaisen työnteon, mukaan lukien opiskelu, pitää olla aina kannattavaa.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ed. Thorsin lakialoite on erittäin kannatettava. On tärkeää, että ministeri Karpela ottaa tämän asian esille työryhmässään, jonka hän on luvannut perustaa, että katsottaisiin, että tämä opintotuen takaisinperintä olisi oikeudenmukaista ja loogista. Silloin, kun tätä aikoinaan tehtiin, olin itse mukana opiskelijajärjestöissä, ja hieman kritisoimme sitä, että tämä laki tehtiin niin, alkuperäinen takaisinperintä, mikä Kelan hallinnolle olisi helpompaa. Nythän tätä on korjattu erinomaisesti. Ministerit Lindén ja Dromberg ovat tätä eteenpäin vieneet.

Arvoisa herra puhemies! Tästä opintotuesta vielä: Täällä todettiin, että se pitäisi kokonaisuudessaan uudistaa. Hallitusohjelmassa todetaan, että opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, mutta siinä liitepöytäkirjassa ei sitten ollutkaan euroakaan opintotukeen. Tässä yhteydessä kyllä haluaisin kysyä, jos täällä on ministeri Karpela, miten hän on aikonut tämän opintotuen uudistaa ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa parantaa, jos siihen ei todellakaan senttiäkään ole seuraavaksi neljäksi vuodeksi varattu. Tätä myöskin odottavat kaikki Suomen opiskelijajärjestöt, jotka todella ilahtuivat, kun hallitusohjelmaa ensin lukivat.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite on hyvä siinä mielessä, että tässä puututaan oleelliseen seikkaan sillä tavalla, jotta ymmärsin, että tässä aina peritään 15 prosenttia ylimääräistä. Se tuntuu kohtuuttomalta sanktiolta, kun ottaa huomioon, mitä täällä eduskunnassa on koko ajan puhuttu, jotta opiskelijoiden asemaa pitää parantaa ja väljyyttä tehdä siihen, jotta opiskelijat voisivat tienata opiskeluaikanaan vähän lisätienestiä. Sen tyyppistä kannustetta ei missään tapauksessa pidä poistaa. Esityksenä kannatan tätä.

Erityisesti panin merkille vielä ed. Matti Kankaan lausuman, kun hän ihmetteli, miksi televisiolupia korotetaan. Korotusesitys on 13 prosenttia. Opiskelijoiden kohdalta pitäisi poistaa kokonaan televisiolupien maksu, koska useimmissa tapauksissa kuitenkin kotona on TV ja siitä maksetaan jo lupa. Opiskelija ei välttämättä muuta kuin viikot asu kämpillään ja viikonlopuiksi saattaa tulla kotiin, ja niissä tapauksissa joka tapauksessa pitäisi television katselun olla kokonaan vanhempien luvan varassa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puheenjohtaja — anteeksi: puhemies! On ollut välillä näitä valtuuston kokouksiakin.

Tämä aloite palauttaa mieleeni vaalikeskustelut, joissa hyvin selkeästi opiskelijoille luvattiin, että muutoksia tulemme ajamaan opintotukilakiin. Varsin paljon korostettiin asumislisän maksamista myöskin kesäkuukausilta. Tämä aloite tuo mieleeni myöskin hallitusohjelman, tämän viisaan hallituksen hallitusohjelman, jossa kerrotaan, että aiotaan parantaa opiskelijoiden opintotukea. Se palauttaa mieleeni myöskin niin sanotun salaisen listan eli listan, joka ei ole olemassa, mutta joka on kuitenkin olemassa, jossa ei ole euroakaan varattu opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Aloite on hyvä, ja kun sitä on kehuttu kaikista puolueista, niin toivon todella, että tämä aloite menisi läpi, mutta emme tyytyisi tähän vaan toteuttaisimme sen, minkä kaikki puolueet ovat vaalikampanjassa opiskelijoille luvanneet.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edellisen kerran uudistettiin opintotukilakia siihen suuntaan, että jokainen opiskelija ymmärtäisi, miten paljon hän voi tienata, jotta hän voi nostaa myöskin opintotukea. Opintotukeahan ei tarvitse nostaa kenenkään välttämättä, jos tienaa niin paljon, ettei tarvitse. Tässä keskustelussa unohtuu se. Mielestäni oli erittäin tärkeää silloin, kun sivistysvaliokunta tätä käsitteli, että siitä tehtiin selkeä laki, mutta nyt ovat kuitenkin esimerkiksi Kelan tilintarkastajat huomanneet, että jostain syystä opiskelijat eivät halua ymmärtää sitä, eivät halua noudattaa sitä. En usko, että kovin paljon tietysti tahallista tulee, mutta varmasti aika paljon huolimattomuuden tiliin voidaan laittaa.

Mitä tulee 15 prosentin sanktioon — tai ei se välttämättä sanktio ole, vaan se on korko tavallaan lainasta, joka ei tälle opiskelijalle ole kuulunut — niin mikä se olisi sitten? 15 prosenttia on aikoinaan laitettu sen tähden, että kukaan ei tahallaan tekisi tätä ongelmaa, mistä nyt on kyse. Se voi olla pienempikin, mutta se on aika vaikea kyllä laskea ja miettiä.

Mutta mitä tulee kokonaisuuteen, pettynyt hallitusohjelmassa olin siihen, että siellä ei todellakaan ole opintotuen kokonaisuudistusta, ja kyllä pitäisi lähteä siitä, että ainakin asumistuki kulkisi sen mukaan, mitä tänä päivänä vuokrankorotukset ovat olleet, koska kyllä opiskelijat ovat aika ahtaassa asemassa tänä päivänä.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan opintotukilainsäädäntö on sen kaltainen viidakko, että kun ajatellaan tulorajoja opiskelijoiden kohdalla — hyvin paljonhan opiskelijat tekevät määräaikaisia työsuhteita ja lyhyitä pätkätöitä — niin tästä tulee ikään kuin sellainen kuva, että niitä opiskelijoita, jotka käyvät työssä, rangaistaan. Senhän pitäisi olla täysin päinvastoin. Sen tähden opintososiaaliset etuudet kaiken kaikkiaan ja tämä koko lainsäädäntö pitäisi uuden hallituksen osalta mahdollisimman nopeasti ottaa käsittelyyn ja viedä kokonaisuutena läpi. Tässä eivät ole pelkästään opintotukeen liittyvät kysymykset, vaan siellä on asumislisään liittyvät asiat, siellä on opintolainoihin liittyvät kysymykset ja opintojen pituuteen liittyvät kysymykset myöskin.

Täytyy kyllä sanoa, että uuden hallituksen hallitusohjelma lupaa, että opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu olisi mahdollista. Kuitenkin kun niin sanottu salainen lisäpöytäkirja tuli julkisuuteen, siellä ei ole euroja ohjattu tähän asiaan, ja kyllä täytyy ihmetellä, millä tavalla hallitus tulee lunastamaan opiskelijoille antamansa lupaukset. Sitä kyllä mielenkiinnolla seuraan ja odotan tulevaisuudessa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan vähän suunnitellun puheenvuoron ulkopuolella voisi ihan aluksi sanoa, että sitten niitä rahoja varmasti vielä vähemmän opintososiaalisten etuuksien parantamiseen löytyisi, jos tekisimme kokoomuksen verolinjan mukaan eli laittaisimme kaikki loputkin rahat veronkevennyksiin. Minä luotan tässä hallitusohjelman viisaaseen kirjaukseen siitä, että opintososiaalisia etuja kohennetaan. Varmasti ja toivottavasti tulemme tulevina viikkoina ja tulevina kuukausina näkemään, miten. Jöötä pidetään niin opposition kuin hallituspuolueenkin toimesta siitä, että tämä lupaus tullaan täyttämään, ja sillä sipuli. Minun mielestäni on tässä vaiheessa turha kaivaa täällä joitain Sailaksen esityksiä esiin; ne ovat romukopassa, ja siellä niiden tältä osin tulee ollakin.

Opintososiaalisia etuuksia tulee parantaa, ja mielestäni yksi kiireellisimpiä niistä on asumislisän ympärivuotistaminen, josta kerran jo ministeriltä tiedustelin, milloin mahdollisesti se olisi tulossa, mutta siihen en sillä hetkellä saanut vastausta vielä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ensin vastaan ed. Viitasen äskeiseen puheenvuoroon. Ed. Viitanen edelleen kuvittelee, että kaikki se, mitä veroratkaisujen osalta tehdään veroja alentavassa tarkoituksessa, kaikki se on pois hyvinvointipalveluilta tai tulonsiirroilta. Kun ed. Viitanen näin kuvittelee, niin hän varmasti tulee parin viikon päästä vastustamaan täällä hallituksen lisäbudjettia, jossa hallitus esittää verojen alentamista, koska ed. Viitanen luulee, että kaikki veronalennukset ovat pois palveluilta tai tulonsiirroilta. Minä voin kertoa teille, ed. Viitanen, että hallitus ei esitä verojen alentamista sen takia, että se haluaa romuttaa hyvinvointipalveluita, vaan hallitus, jossa teidän puolueenne on mukana, esittää veronalennuksia lisäbudjetissaan sen takia, että tällä tavoin pyritään tukemaan talouden kasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta taas luodaan niitä voimavaroja, joilla voidaan hyvinvointipalveluja ja tulonsiirtoja kohentaa. Kannattaisi ed. Viitasen ja muiden, jotka eivät tätä vieläkään ymmärrä, keskustella esimerkiksi ministeri Kalliomäen kanssa siitä, minkä takia hallitus aikoo veronalennuksia eduskunnalle lähiviikkoina esittää. (Ed. Gustafsson: Paljon maltillisempia kuin kokoomuksella!)

Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten tähän aloitteeseen ja opintotukeen, ensi viikolla täällä eduskunnassa käydään perusteellisempaa keskustelua siitä, että hallitus salasi tähän hallitusohjelmaan liittyvän liiteasiakirjan, jolla on erittäin suuri merkitys arvioitaessa hallituksen ohjelman menopuolen todellista sisältöä. Ei riittänyt, että hallitus salasi tämän asiakirjan, joka olisi pitänyt ehdottomasti julkistaa, vaan hallitus aluksi myös kiisti koko asiakirjan olemassaolon. Miksi hallitus salasi ja miksi hallitus kiisti? Hallitus tietysti salasi tämän asiakirjan sen vuoksi, tämän liiteasiakirjan, tämän salaisen lisäpöytäkirjan, että hallitusohjelman kauniit sanat lupaavat enemmän kuin tämän liiteasiakirjan kylmät luvut, ja opintotuki ja sen kehittäminen on tästä yksi aivan erinomainen esimerkki.

Puhemies! Luen hallitusohjelmasta suoran sitaatin, joka koskee opintotukea. Täällä sanotaan näin: "Opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät. Opetusministeriö laatii heti hallituskauden alussa toimenpideohjelman, jolla edistetään tutkintojen suorittamista tavoiteajassa. Samassa yhteydessä kehitetään opintotukijärjestelmää kannustavammaksi." Tätä tekstiä, jossa opintotukea kohennetaan ja opintotukea kehitetään, kelpasi hallituspuolueiden edustajien esitellä opiskelijoille. Esimerkiksi ed. Kaikkonen eduskunnan portailla kehui opiskelijoille, jotka toivat adressia 70 000 opiskelijalta Sailaksen mallia vastaan, ed. Kaikkonen kehui siellä, miten hallitusohjelmassa on luvattu, että opintotukea kohennetaan ja kehitetään. (Ed. Taipale: Kaikkonen on noviisi!)

Tämä kaikki näytti hallituksen kannalta hyvältä, mutta arvoisa puhemies, kun tämän hienon hallitusohjelmatekstin rinnalle otetaan tämä aluksi salattu liiteasiakirja, niin asiat eivät näytäkään opiskelijoiden kannalta enää yhtään hyvältä. Ed. Kaikkonenkaan ei kehtaa tätä liiteasiakirjaa mennä esittelemään kenellekään opiskelijalle tai opiskelijajärjestölle, ei myöskään ed. Viitanen. (Ed. Viitanen: Kyllä kehtaa!) Miksi ei kehtaa? Siksi ei kehtaa, että siinä ei ole osoitettu euroakaan — herra puhemies, ei ensimmäistäkään euroa — tähän opintotuen kohentamiseen ja kehittämiseen. Hallitus aikoo kohentaa ja kehittää opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa, ilman että se maksaa ensimmäistäkään euroa. Kyllä saa olla aika fakiiri tämä hallitus, jos se aikoo tästä lupauksestaan selvitä. On olemassa kyllä malleja, joilla tämä tapahtuu, kuten tämä Sailaksen työryhmän malli, mutta en usko, että hallitus sitä tarkoittaa.

Arvoisa puhemies! Tämä opintotukiesimerkki on vain yksi esimerkki siitä, miten tärkeätä ja oleellista on, että tämä liiteasiakirja julkistettiin myös, koska vasta sen kautta hallitusohjelman sisältö todellisuudessa avautuu. Liiteasiakirja olisi pitänyt heti julkistaa, mutta pääministeri Jäätteenmäen linja näyttää olevan se, että julkiset asiakirjat salataan ja salaiset asiakirjat julkistetaan. (Naurua)

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En minä tiedä, kuinka monta kertaa se tässä salissa pitäisi sanoa, jotta kokoomuskaan ei enää tekisi näitä type..., sanotaanko, yksinkertaisia rautalankayleistyksiään. Veronkevennyksiin on monta mallia, ja nimenomaan, niin kuin sosialidemokraatitkin ovat halunneet, nyt tehdään veronkevennyksiä työllisyyspainotteisesti pieni- ja keskituloisille etenkin.

Minun mielestäni tämä on hivenen eri asia kun kokoomuksen viljelemä malli: kaikille veronkevennyksiä, suurituloisille veronkevennyksiä. Silloin jos mennään kokoomuksen mittapuussa, silloin vaarantuvat hyvinvointipalvelut, silloin vaarantuvat opintotuen rahoitusjärjestelmät. On järkevää antaa veronkevennyksiä työllisyyssyistä jonkin verran, mutta kyllä minä ainakin olen vakuuttunut siitä, että ne määrät, mistä puhutaan niin kokoomuksen papereissa kuin joissakin muissakin malleissa, tarkoittaisivat, niin moni asiantuntija on todennut, hyvinvointipalveluiden rajua alasajoa.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tällä niin kutsutulla salaisella pöytäkirjallahan ei hämättykään oppositiota, vaan sillä hämättiin nimenomaan hallituspuolueiden kansanedustajia hyväksymään hallitusohjelma. Näinhän tässä kävi, ja muistan hyvin tarkkaan vuoden 95 hallitusohjelman, jossa oli leikkauspöytäkirja liitteenä. Siellä oli kaikki nämä ikävät leikkaukset, mitkä oli, mutta se oli julkistettu saman tien hallitusohjelman yhteydessä ja oli myös hallituspuolueiden kansanedustajien arvioitavissa, hyväksyvätkö he hallitusohjelman ja hallitukseen menemisen. Siinä mielessä tämä salainen pöytäkirja nousee arvoon arvaamattomaan täällä. Juuri tämä ed. Kaikkosen esimerkki on tyypillinen esimerkki siitä, miten niitä kauniita lauseita sieltä voi lainata.

En kannata tätä ed. Thorsin tekemää lakialoitetta sen vuoksi, että minun mielestäni opintotuessa on paljon muita, tärkeämpiä asioita kehitettävänä, muun muassa opintotuen nostaminen niin, että ne opiskelijat, jotka haluavat todella opiskella täysipainoisesti, voisivat sen tehdä. On tärkeämpää kannustaa niitä opiskelijoita opiskelemaan, jotka haluavat todella opiskella ja käyttää kaiken aikansa opiskeluun, kuin niitä, jotka käyvät työssä ja haluaisivat käydä vielä enemmän työssä ja vähemmän opiskella. Siinä mielessä hallituksen tavoite on ihan oikea, että pyritään nopeuttamaan opiskelua, vaikka täällä hallituspuolueen kansanedustajat ovat jo hyväksyneet tämän ehdotuksen. Näyttää siltä, että se on varmasti menossa sitten läpikin — toivottavasti ei tässä muodossaan.

Mutta on pakko priorisoida, koska kaikkea ei voi toteuttaa. Veronalennukset ovat yhtä suuri paketti tässä kuin tämän salaisen pöytäkirjan eritelty menopaketti. Siinä mielessä veronalennukset ovat liialliset, koska ne vähentävät sitä paketin määrää. Sinne ei ole mahtunut opintotukeen korotusta, niin kuin olisimme oppositiossakin toivoneet.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Ensin haluaisin kommentoida ed. Viitasen puheenvuoroa, kun hän niin kovasti luottaa hallitusohjelman kirjaukseen opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamisesta, ja kuten ed. Zyskowicz omassa puheenvuorossaan ansiokkaasti totesi, niin sanotussa salaisessa lässykässä ei todellakaan luvata yhtään ainoaa euroa opintososiaalisen aseman parantamiseksi.

Haluaisinkin kysyä ed. Viitaselta, miten hän katsoo, että se voidaan tehdä, kun tiedetään, että opetusministeriössä on valmiita toimenpide-ehdotuksia muun muassa asumistuen vuokrakaton nostamiseksi tai täällä on ennen vaaleja moni edustaja luvannut tukea hankkeita, joilla opiskelijoiden asumistuki saadaan ympärivuotiseksi, ja me kaikki tiedämme, että nämä vaativat kymmeniä miljoonia euroja ja todellakaan tämä kehyspaperi ei siihen senttiäkään ole lupaamassa.

Pääministeri Jäätteenmäen neuvonantaja Timo Laaninen alkuviikosta Hufvudstadsbladetissa totesi, että opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamiseksi ei tarvita lisäresursseja. Minä kyllä olen hänen kanssaan aivan eri mieltä. Jos todellakin tämä hallitus toteuttaa kirjaimellisesti opintososiaalisen aseman parantamisen ilman, että siihen käytetään euroakaan, niin se on kyllä aikamoinen hokkuspokkustemppu.

Sitten varsinaiseen asiaan eli tähän lakialoitteeseen. Haluaisin hieman kertoa taustoja tälle asialle.

Viime vaalikaudella opintotukilainsäädännön epäkohtia korjattiin juuri takaisinperinnän osalta. Alkuperäisessä lainsäädännössä, silloin kun se säädettiin, lähtökohta oli se, että saman vuoden loppuun mennessä pitää palauttaa liikaa maksettu opintotuki, jos tulot ylittävät rajat. Kun ensimmäisen kerran tätä perintää suoritettiin, todettiin, että aivan selvästi suuri ongelma on se, että harva opiskelija vuoden loppuun mennessä tietää välttämättä tulojensa määrää. Tämän vuoksi aikaa pidennettiin kolme kuukautta eli maaliskuun loppuun asti.

Jokainen suomalainen, joka veroja maksaa ja saa verolomakkeen — uskon, että jokainen opiskelijakin — joutuu verotiedot verotoimistolle tammikuun loppuun mennessä ilmoittamaan ja pystyy myös samalla tietämään siihen mennessä sen, paljonko on tienannut. Hyvin yksinkertainen kaava tämä on, millä lasketaan, paljonko opintotukea voi ansaita. Tällöin voi palauttaa liikaa nostetun opintotuen, jolloin myös saa ne opintotukikuukaudet uudelleen käyttöön. Nämä opintotukikuukaudet tietysti ovat kullan arvoisia opiskelijoille, kun niitä on vain 55 kuukautta opiskeluajaksi varattu käyttöön.

Kun tässä laissa oli korko takaisin maksettavalle tuelle — en muista nyt, oliko se 5 prosenttia vai 7 prosenttia — jos joutui palauttamaan liikaa maksettuja opintotukikuukausia, niin Kelan selvitykset selvästi osoittivat, että useat opiskelijat käyttivät opintotukea halpakorkoisena lainana, koska kun pankista lähtee lainaa hakemaan, siihen tulee kaikenlaisia pankin kuluja ja opintotuen palautuksen korko oli kumminkin alhaisempi.

Katsottiin, että 15 prosenttia on sopiva tai toivottavasti riittävän korkea korko, että opintotukietuisuutta ei ainakaan käytettäisi ikään kuin lainana. Opintotukijärjestelmää ei ole luotu sellaiseksi, että opiskelijat käyttäisivät sitä alhaiskorkoisena lainana, erityisesti kun näissä palautuksissa oli opiskelijoita, joiden tulot olivat jopa yli 200 000 markkaa kyseiseltä vuodelta, ja kun tiedetään, että jos 9 kuukautta opiskelee, se raja on muistaakseni 54 000 markkaa, jonka saa tienata, ilman että joutuu opintotukea palauttamaan 9 kuukaudelta. Kyllä minun mielestäni sellaisilta opiskelijoilta, jotka selvästi ansaitsevat yli sen rajan, voidaan kysyä motiivia siihen, miksi tukea ei palauteta ajoissa, vaan halutaan parin vuoden laina-aika tälle rahalle.

Toisaalta opintotuki on ainoa Kelan maksama etuisuus, jonka väärinkäyttöä ei ole sanktioitu. Eli on lähdetty siitä, että jos opintotukea nostaa liikaa ja jos sitä ei ajoissa palauta, sanktiointi on juuri opintotukikuukauden menetys ja toisaalta 15 prosentin korko. Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että toisaalta nuoria ihmisiä opetetaan käyttämään oikein erilaisia etuisuuksia ja huolehtimaan omista asioistaan.

Siinä mielessä minun mielestäni kyllä nykyinen järjestelmä on ihan hyvä ja ne opiskelijat, jotka käyttävät opintotukea siten kuin se kuuluu, eivät joudu 15 prosentin korkoa maksamaan eivätkä myöskään tämän vuoksi menetä niitä opintotukikuukausia. Siinä mielessä minun mielestäni tämä lakialoite ei ole ajankohtainen eikä hyvä.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Lindén tässä aiemmin kuvasi tämän lain alkuperäisen lähtökohdan, kun tämä aikanaan viime kaudella hänen ministerikautenaan säädettiin juuri ehkäisemään tämän tyyppisiä hyväksikäyttötapauksia, joissa opintotukea käytetään eräänlaisena ilmaisena lainana. Toki tämän aloitteen lähtökohtaa 15 prosentin osuudesta — eli sanktio on kohtuullisen korkea — voitaisiin miettiä, sen kohtuullisuutta prosenteissa nollasta viiteentoista varmastikin.

Haluaisin tähän opintotukiasiaan sen verran palata kokonaisuudessaan, että kun tätä hallitusohjelmaa laadittiin ja lähdettiin tuomaan myöskin näitä opintososiaalisia asioita ohjelmaan, niin tässä on useita lähtökohtia. Ensinnäkin pohjana oli se keskustelu, jossa vaadittiin opintoaikojen lyhentämistä, opintolainaperusteisuutta kokonaisuudessaan opintotukijärjestelmälle, joka nykyisin on voimassa, eli Sailaksen esitykset. Toisena lähtökohtana oli tietenkin näiden opintososiaalisten etuisuuksien kohentaminen ja yleisesti ottaen täysipäiväisen opiskelun mahdollistaminen. Nämä kaksi tavoitetta pyrittiin tuomaan hallitusohjelmaan siten, että tällä vaalikaudella todella päästään molemmissa toimenpiteissä eteenpäin. Nämähän kulkevat käsi kädessä, ja toivoisin, että opetusministeriön molemmat ministerit tekisivät erittäin tiivistä yhteistyötä nyt toimenpidekokonaisuuden laatimiseksi, joka hallitusohjelmassa on. Kirjasimme sen sinne juuri siten, että heti vaalikauden alussa tehdään todellakin laaja toimenpideohjelma, jolla saatetaan nämä järjestelmät sekä kannustavammiksi että nopeampaa valmistumista paremmin tukeviksi ja myöskin opiskelijoiden kannalta kohtuullisemmiksi. Nimenomaan sen vuoksi, kun edellisellä vaalikaudella opetusministeriössä tehtiin niinkin monta selvitystä kuin tehtiin opiskelijoiden sosiaalisesta asemasta ja monesta muusta kysymyksestä, se ei enää riitä, että me selvitämme asioita seuraavat neljä vuotta, vaan tällä vaalikaudella on todella päästävä toimenpiteissä eteenpäin.

Hallitusohjelmaneuvottelujen ja -keskustelujen yhteydessä myöskin nousi esille vapaan tulorajan nostaminen. Ed. Lindén toi tämän esille, että noin 54 000 markkaa tällä hetkellä vuodessa voi opiskelija ansaita menettämättä penniäkään opintorahastaan. Kun sitten keskusteltiin tämän rajan korottamismahdollisuudesta, niin itse toin kyllä sen näkemyksen esille, että kun samaan aikaan pyritään siihen, että pitäisi täysipäiväisesti tehdä opintoja ja valmistua nopeammin, niin meillä ei ole mitään mahdollisuutta tässä tilanteessa lähteä nostamaan vapaan vuositulon rajaa, joka toimenpide kannustaisi enemmän tekemään töitä ja olemaan poissa yliopistolta tai korkeakoululta. Sen vuoksi tämäkin asia kuuluu tähän selvitettävään kokonaisuuteen ja toimenpideohjelmaan. Toivon, että opetusministeriö todellakin tuo eduskuntaan mahdollisimman nopeasti tämän esityksen, jolla sitten sekä opintoja tehostetaan että myöskin opintososiaalista asemaa kohennetaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Opintotukilaki on osa sosiaalipolitiikkaa. Haluan puuttua tähän asiaan vielä kerran Kelan valtuutettuna. En halua enää toistaa niitä neljää riviä, jotka kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja luki suoraan hallitusohjelman sivulta 22, jossa mainittuun tarkoitukseen ei siis ole euroakaan laitettu lisää rahaa tässä hallituksen ohjelmassa, tässä lisäpöytäkirjassa.

Mutta haluan myös puuttua hallitusohjelman sivulla 14 lauseisiin: "Hallitus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon entistä parempaa yhteensovittamista päämääränään lisätä kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja vähentää syrjäytymistä. Terveys- ja sosiaalipolitiikkaa on kehitettävä rinnakkain ja yhdensuuntaisin tavoittein." On ihan oikein, että pitää määritellä perusvalmistumisajat eri koulutuksille. Mielestäni siksi ajaksi, kun ihminen hankkii itselleen koulutuksen, pitää olla riittävä opintotuki, ja mielestäni se opintotuki voisi olla esimerkiksi peruspäivärahan suuruinen. Sen on oltava ehdottomasti ympärivuotinen.

Kelaan kohdistuu kohtuuton kritiikki, että opintotukia peritään takaisin. Kela perii näitä opiskelijoiden rahoja takaisin sen takia, että eduskunta on säätänyt lainsäädännön sellaiseksi kuin se nyt on. Kelaa on turha moittia. Se sylttytehdas löytyy tästä salista ja etenkin hallituksesta.

Nuoret käyvät töissä — ainakin minun tuntemani opiskelijat, ja olen myös ollut Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen puheenjohtaja, jossa on yli 11 000 opiskelijaa, ja se on Suomen suurin koulutuskonserni — sen takia että heidän rahansa eivät riitä päivittäiseen toimeentuloon. Eivät he huvikseen käy töissä. Mielestäni siksi ajaksi, joka on se määräaika tietylle opiskelulle, voidaan antaa riittävä opintotuki, ja jos opiskelu pitkittyy, voidaan opintotukea radikaalisti leikata. Tietenkin jos on raskauttavia seikkoja, minkä vuoksi opintoja joudutaan pitkittämään, voitaisiin opintotukea jatkaa pitempään.

Peräänkuulutan nyt vain hallitukselta sosiaalipolitiikan yksinkertaistamista ja uudistamista, johonka liittyy myös opintotukilainsäädäntö ja myös syrjäytymisen ehkäisy.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on kysymys tosiaan opintotuen takaisinperintärajan korotuksesta, kun perintä aiheutuu siitä, että opiskelija on todella saanut liikaa tuloja. Näen, kuten täällä erityisesti ed. Lindén ja myös ed. Tahvanainen toivat hyvin esille, että tässä on kysymys siitä kokonaisuudesta, koko opintososiaalisen aseman kohentamisesta. Tavoitteena tulee olla, että opiskelijoitten opintososiaalista asemaa kohennetaan ja toimenpiteitä ja resursseja siihen löydetään.

Kun viime kaudella olin sivistysvaliokunnassa ja tätä keskustelua useampaan kertaan asiantuntijoitten myötä käytiin sekä Kelan että opetusministeriön asiantuntijoitten selvitysten kautta, niin ymmärrän kyllä sen, että joitakin säädöksiä tulee olla. Tässä nyt tietysti tulee mieleen, että jos tätä nyt kohdennetaan, niin onko todella tämä 15 prosenttia liian suuri, kun kysymys on tämmöisestä lainasta ja lainoissa yleensä on pienempi korkoprosentti. Näen, että jotakin myös tälle momentille on tehtävä, mutta erityisesti ja ensisijaisesti on kysymys opiskelijoitten opintososiaalisen aseman parantamisesta, jotta he eivät joudu tämänlaiseen taloudelliseen vaikeuteen eli näihin määräaikaisiin lisätöihin, vaan pystyvät suunnittelemaan paremmin, koska tässä on kyse heidän arvioinnistaan ja siitä, miten he ovat pystyneet suunnittelemaan opiskelunsa ja tulojen hankintansa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Herra puhemies! Tämän lisäksi, mitä esimerkiksi edustajat Lindén ja Tahvanainen edellä totesivat, täytyy muistaa, että meillähän on yleinen maksuvapautuslainsäädäntö olemassa. Valtiolle tulevasta maksusta voi vapauttaa, jos on tällaisia anteeksiantoperusteita eli esimerkiksi tässä tapauksessa, jos se on sitten erityisen paljon tästä opiskelijasta riippumattomista syistä johtunut, että tällainen takaisinperintätilanne tulee vastaan. Käsittääkseni samat normit ulottuvat myös Kansaneläkelaitokseen, että sillä on mahdollisuus siitä 15 prosentin lisästä vapauttaa, jos on tällainen kohtuuton tilanne sen opiskelijan kannalta, joka tätä takaisinsuoritusta joutuu tekemään.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä omassa puheenvuorossani korostaa sitä, että tätä opintotuen takaisinperintää ei missään tapauksessa pidä sotkea etuuksien väärinkäyttöön, koska kyse tässä on hyvin pitkälti opiskelijoilla siitä, että he eivät konkreettisesti pysty laskemaan näitä tulojaan niin tarkasti. Minun mielestäni se perusperiaate on hyvin tärkeä, että meidän pitää nimenomaan tukea ja antaa mahdollisuus siihen, että nämä nuoret voivat käydä töissä. (Ed. Nurmi: Kyllä!) Siitä ei pidä missään tilanteessa rangaista. Sen pitää olla se lähtökohta.

Mutta toinen asia, minkä myöskin haluan tässä puheenvuorossani nostaa esille, on se, että kun täällä puhutaan näistä erilaisista ratkaisuista opintososiaalisiin etuuksiin, niin nostetaan esille helposti aina yksi vaihtoehto. Me puhumme täällä Sailaksen esittämästä vaihtoehdosta. Ed. Viitanen varmasti hyvin mainiosti tietää pitkäaikaisena sivistysvaliokunnan jäsenenä, että opintososiaalisista etuuksista on tehty hyvin paljon erilaisia tutkimuksia, muun muassa tuli julkisuuteen opintotuen kannustavuutta tutkineen työryhmän julkaisu, joka pitää sisällään hyvin paljon hyviäkin elementtejä opintotuen kannalta ja myöskin asumislisään liittyviä elementtejä. Ei pitäisi hirttäytyä näissä asioissa johonkin yksittäiseen raporttiin ja sen pohjalta lähteä sättimään.

Mutta kaiken kaikkiaan kyllä pidän tätä hallitusta erinomaisen hyvänä, jos se pystyy tämän opintotuen problematiikan ratkaisemaan ilman rahaa. Nimittäin kyllä näin maalaisjärjellä ajateltuna se on kohtalaisen mahdoton tehtävä.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on taas niitä asioita kuten lapsiperheiden tukeminen, eläkeläisistä puhuminen ja rintamamiehistä puhuminen. Kaikki puhuvat, mutta minä uskon, että näissä asioissa ei tapahdu mitään, elleivät opiskelijat itse järjestäydy ja muodosta uhkaa puolueille. Vuonna 65 opiskelijoilla oli toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen mielenosoitus; he vaativat asuntoja. Eivät uskaltaneet kävellä eduskuntatalon editse vaan Arkadiankatua myöten nostaen yhtä lastenvaunua — silloin koko Suomen opiskelijoilla oli yksi lapsi — ja sieltä heiluttivat, vaativat asuntoja. He saivat kymmenentuhatta kämppää valtiolta kymmenessä vuodessa, kun perustivat opiskelija-asuntosäätiön. Kaikki pelkäävät opiskelijoita, niin kuin täällä puhujat. Opiskelijat, järjestäytykää ja vaatikaa mahdottomia, mutta vain yhtä asiaa, joko opintotukea tai opiskelija-asuntoja! Meiltä puuttuu viisitoistatuhatta opiskelija-asuntoa ja viisitoistatuhatta nuorten työssäkäyvien työttömien asuntoa. Keskittäkää voimat, saatte yhden asian läpi ja sen myötä kaikki! Mutta kun vaaditte tältä hallitukselta ja hallituksen oppositiolta jotakin, niin kaikki sanovat "juu, juu, opiskelijat ovat tärkeitä", ettekä saa mitään. Tämä on tärkeä puheenvuoro. (Naurua — Hälinää) Kun täällä on hallitusta moitittu, niin kertokaa, mitä hallitus on tehnyt, mistä sitä voi moittia. Onko se tehnyt jotain, josta voi moittia? (Ed. Tiura: Ei ole ohjelmassaan luvannut lisää rahaa!) Juu, ei, vaarinhousut!

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, jota ei nyt valitettavasti näy, viittasi puheenvuorooni eduskunnan portailla. Olin siellä vastaanottamassa ison opiskelijajoukon adressia, siinä oli lähes 80 000 nimeä. Sinne oli muuten kaikki muutkin kansanedustajat kutsuttu, enkä siellä montaa muutakaan nähnyt. En muista myöskään ed. Huotaria, joka tässä siteerasi. Mutta sekä ed. Zyskowicz että ed. Huotari tiesivät siteerata sitä, mitä olin siellä sanonut, vaikka kumpikaan ei siellä edes ollut paikalla, valitettavasti.

Siellähän oli kysymys siitä, että iso opiskelijajoukko toi adressin, jolla vastustettiin Sailaksen esitystä opintolainapainotteisesta opintotuesta. Meidän sitä vastaanottaneiden viesti oli, että siihen suuntaan ei mennä, ja jos myös hallitusohjelmassa todetaan, että opintotukea kohennetaan, kyllä sen voi aika selvästi tulkita niin, että opintolainapainotteiseen tukeen ei olla siirtymässä. Ainakin näin minä sitä tulkitsin siellä ja tulkitsen tässä salissa myös. (Ed. Tiura: Ei ole lisärahaa!) — Ensinnäkin, tietysti voi olla, että olen noviisi täällä, mutta minulla on tämmöinen ajatus, että kenties kehysten sisällä voi jonkin verran liikkua. Ehkä tämä osoitetaan vääräksi. Siltä varalta, että ei voi liikkua (Ed. Halme: Antakaa kaverin puhua, on ensikertalainen!) — kiitos, ed. Halme — sen varalta, että täällä vanhat asenteet ovat niin tiukassa, että kehysten sisällä ei voi liikkua millään tavalla, kyllä tuossa teidän kovasti mainostamassanne pöytäkirjassa on OPM:n sektorille lisää rahaa luvassa aika reippaastikin. Katsotaan sitten, miten sitä käytetään, kun lähdetään opintotukea uudistamaan. Tämä oli kohdistettu erityisesti ed. Zyskowiczille, jota ei näkynyt portailla silloin, kun opiskelijoitten asioista puhuttiin, ja jota ei näy täällä salissa nyt, kun opiskelijoiden asiasta puhutaan.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa ed. Taipaleen hehkutuksessa oli todella voimaa, ja sitä samaa hehkutustahan muuten opiskelijat käyttivät hyväksi tässä männä vuosina, eli ei ole kuin pari vuotta taaksepäin, kun opiskelijat todellakin lähtivät osoittamaan mieltä. Se oli silloin yliopistojen perusrahoituksen puolesta, näyttäviä miekkareita niin Helsingissä, Tampereella kuin muilla isoilla paikkakunnilla. Ja kuinka ollakaan, kävi juuri niin kuin ed. Taipale kertoi, nämä rahat yliopistojen perusrahoitukseen löytyivät, eli se oli tärkeä asia. Todellakin kehotan tähän samaan kuin ed. Taipalekin opiskelijoita.

Mutta mitä tulee sitten tähän itse lakialoitteeseen, niin minäkin olen sitä mieltä, että oikeastaan tämän takaisinperinnän osalta viime kaudella tehtiin tärkeä muutos, tehtiin tämän takaisinperintäjärjestelmän senhetkiseen tilaan inhimillistys. Se oli se kaikista olennaisin, mikä silloin tehtiin. Mistä nyt ehkä kannattaa puhua, on juuri se, mitä ed. Tahvanainenkin täällä sanoi, että on se prosentti sitten 15:nä inhimillinen tai ei ole, mutta tätä systeemiä muilta osin on kyllä jo viime kaudella oikeastaan parannettu. Kuten täällä niin moni puhuja on sanonut, varmasti tulevaisuudessakin, on meillä minkävärinen hallitus tahansa, myös näitä opiskelijoiden asioita joudutaan pikkuhiljaa askel askeleelta viemään eteenpäin. Me joudumme tekemään tärkeysjärjestyksiä, pistämään tärkeysjärjestykseen näitä eri asioita, jotka monet ovat osaltaan tärkeitä. Nyt rupeamme sitten lähikuukausina toivottavasti miettimään, missä järjestyksessä etenemme, mutta päämäärä on selkeä ja täällä monesti esiin tuotu: opintososiaalista asemaa opiskelijoilla tullaan kohentamaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee näitä puheita, niin lähtökohta tuntuu kaikilla olevan sillä tavalla, jotta nämä ovat kaikki rikkaiden penikoita, joista puhutaan. Nämä ovat kaikki varmaan kansanedustajien lapsia, joilla on suhtkoht hyvä palkka. Kyse on semmoisista nuorista, jotka ovat köyhistä oloista lähteneet ja joutuvat väkisin olemaan jossakin töissä, ja ne rahat on ehkä syöty jo etukäteen. Sen takia minusta näin kova korko tässä, sanktio, on kohtuuton. Minusta olisi kohtuullista alentaa sitä, että se on joku sieltä nollan ja viiden väliltä, joku alle 5 prosenttia voisi olla sopiva.

Edustajille kokoomuksen puolella voisi todeta sen, kun täällä on edellisen ja sitä edellisen kauden kansanedustajia, että minä ainakin olen muistavinani, että joka joulun alla olemme käyneet kovaa vääntöä rahoista. Tämä eduskunta on sen verran fiksu paikka vielä kuitenkin, jotta eduskuntakin on jotain sanonut. Ei ensi joulun allakaan hallitusohjelmaa, kuulkaa, kaiveta sieltä ja lueta tarkkaan, että tässä rivillä nyt on tämmöinen ja tässä liitepöytäkirjassa, tässä salaisessa tai mikä teillä nyt onkin, joku ihmeen läpyskä siellä, siellä nyt on tämmöinen luku, vaan tämä eduskunta voi päättää ja hallitus voi keskuudessaan vielä muuttaa monta kertaa niitä juttuja. Rahanjaossa nämä etuudet voidaan laittaa ihan uuteen uskoon kokonaan. Se riippuu siitä tilanteesta, mikä on, ja tahdosta kaiken lisäksi. Sehän on täysin tyhjää puhetta, kun on joku liitepöytäkirja taikka lisäpöytäkirja kaivettu esiin, että siitä sanotaan, että tämä vain on käytössä. Siellä on sen verran just rahaa käytössä, mitä tämä eduskunta tahtoo.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Lahtelan kanssa täysin eri mieltä siitä, miten köyhien perheiden lapset yleensä tekevät. He pyrkivät opiskelemaan mahdollisimman nopeasti, että pääsisivät työhön ja valmistuisivat nopeasti. He voivat ehkä joutua jonkun verran käymään työssä, mutta ongelma on varmaan ihan muualla.

Ed. Rauhalalle toteaisin, että minusta ei pitäisi puhua tästä takaisinperinnästä lainana missään nimessä, ei pidä antaa sellaista kuvaa, että se on ikään kuin lainaa, koska kysymys on siitä, että tämä on liikaa maksettua etuutta. (Ed. Tulonen: Näin on!) Se on perittävä takaisin. Täällä on vaadittu kaikissa muissakin perittäväksi aina takaisin.

Muistutan vielä siitä, että jos työtön hankkii yhdenkään euron, niin häneltä peritään 50 prosenttia ikään kuin omavastuuta, se vaikuttaa siihen heti pienentävästi 50-prosenttisesti. Nyt opiskelija saa kuitenkin hankkia 500 euroa kuukaudessa, ilman että se vaikuttaa hänen opintotukeensa laisinkaan.

Työttömän pääsääntöinen tehtävä kuitenkin olisi työllistyä ja opiskelijan opiskella. Nyt kun meidän pitää laittaa asioita tärkeysjärjestykseen, niin ei voi olla ensimmäinen ja tärkein asia se, että opiskelijoiden työhön menoa kannustetaan vielä enemmän, vaan ensimmäinen ja tärkein asia on se, että opintotukea nostetaan ja asumistuki muutetaan ympärivuotiseksi ja että työttömien työhön menoa kannustetaan muuttamalla sitä vielä kannustavammaksi, että sanktio ei ole niin voimakas palkasta, niin kuin 50 prosenttia tällä hetkellä on. (Ed. Taipale: Loistava puhe!)

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kaikkoselle toteaisin, että kun olin siellä portailla, siellä oli ryhmien edustajat, kyllä siellä ryhmät aika kattavasti olivat. Kyllä on aikojen alusta ollut niin, että opintotukiasiat ovat olleet aika tärkeitä kaikille ryhmille. Semmoinen tunne oli, että opiskelijoille siellä aika hövelisti luvattiin, että jotain tehdään, mutta kun tarkemmin muisti, kyllä ministeri Karpela lupasi selvityksen ja työryhmän, näin se oli. Harmi, että hän ei ole täällä tänäänkään paikalla, koska tämä on erittäin tärkeä asia.

Ed. Kaikkonen totesi, että ehkäpä sittenkään lisäpöytäkirjassa olevat asiat eivät pidä paikkaansa, ehkäpä sittenkin vähän eri tavalla niitä rahoja kohdennetaan. Kyllä minä tässä vaiheessa toivoisin jo tietäväni, mihin hallitus aikoo ne rahat kohdentaa, kun sanoitte, että ehkä se ei olekaan niin kuin liitepöytäkirjassa on. Tosiasiassa Laaninen, pääministerin avustaja, on todennut, että rahaa ei tarvita eikä sitä ole. Opintososiaalista asemaa opiskelijoilla voidaan parantaa jollain muulla tavalla. Näin ainakin eilen lehdistä luin. Olisi mukava täällä kuulla, kun ministeri ei ole paikalla, kuinka tämä on, onko tarkoitus laittaa lisää rahaa vai ei. Ainakin pääministerin avustaja on sanonut, että ei tarvita lisää rahaa. Kuinka tämä asia oikein on? Varmaan jää tänäänkin vastaamatta, kun ei ole ministeri paikalla.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Kuunnellessani tätä keskustelua täytyy todeta, että tämä hallitusohjelman kirjaus, jossa todetaan, että pitää tehdä nopeasti toimenpideohjelma, jossa tosi syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti opiskelijoitten taloudellinen asema käydään lävitse, on varmaan aika viisas.

Tästä keskustelusta saa myöskin äkkiä väärän ja vinon kuvan. Nimittäin tutustuessani myöskin hallitusohjelmaneuvottelujen alla kansainvälisiin ja muihin selvityksiin, suomalaisten korkeakouluopiskelijoitten opintososiaalinen tuki on aivan kärkipäässä, kun katsellaan eurooppalaisia maita ja eurooppalaisia järjestelmiä. (Ed. Zyskowicz: Tuo on totta!) Mistään surkimuksista ei ole kysymys, kun puhumme suomalaisista opiskelijoista. Tässä nyt sitten tullaan siihen, että kun myöskin olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä lyhentämään opiskeluaikoja, miten tämä temppu tehdään. Esimerkiksi itse olen sitä mieltä, että opintorahan kohdalla, joka korkeakouluopiskelijoille tulee, voisi hyvin ajatella, että se, joka valmistuu nopeammin, voisi saada sen joko kokonaan tai osaksi hyödykseen ja että myöskin tämmöisillä positiivisilla porkkanoilla voitaisiin opiskelijoita kannustaa.

Mitä tulee sitten näihin laskelmiin ja muihin, niin ensi viikollahan käydään välikysymyskeskustelua, jolloin hallitus selvittää, mikä näitten karkeitten laskelmien funktio ja muu on loppujen lopuksi ollut. Niitä nyt on kokoomus tulkinnut omaan pussiinsa. (Ed. Sarkomaa: Oho!) Oikeastaan säästän johonkin toiseen yhteyteen laajemmin sen asian, jonka haluaisin nyt vain pelkistetysti sanoa ääneen, jos puhemies sallii, ja se on se, että kyllä minä teille, hyvät nuoret kokoomuslaiset kansanedustajat, sanoisin, että minä mielessäni (Puhemies koputtaa) muistan, miten kokoomusnuoret puolitoista vuotta (Puhemies koputtaa) sitten kutsuivat tätä hallituksen tekemää köyhyyspakettia, (Puhemies koputtaa) jonka vasemmisto ajoi hallituksessa läpi, että pitäisi kutsua sitä kateuspaketiksi. Kokoomusnuoret eivät olisi halunneet pennin killinkiä pienimpiin peruspäivärahoihin, terveydenhuoltoon jne. ...

... että joku moraalinen taso pitäisi tässä keskustelussa olla.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Kysehän nyt tässä keskustelussa on siitä, mitä luvataan ja mitä lupauksia tullaan täyttämään. Kuullostaa perin mielenkiintoiselta, että ed. Kaikkonen sanoo, että lisää rahaa ei ole tulossa, että siirrytään sisällä ja tehdään joitakin muutoksia. (Ed. Gustafsson: Ei hän niin sanonut! — Ed. Kaikkonen: En minä niin sanonut!) Ed. Viitanen sanoo, että tullaan kohentamaan opintososiaalisia etuuksia. Haluaisinkin kysyä, millä tavalla niitä tullaan kohentamaan ja mikä on teidän tarkoituksenne viedä näitä asioita eteenpäin, siis toisin sanoen lunastaa lupauksenne. Tässä on kuultu kahta hallituspuolueen edustajaa, jotka puhuvat aivan eri tavalla.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, olisi oikein mukavaa, että asianomaiset ministerit myöskin olisivat tässä salissa käymässä debattia ja kuuntelemassa tätä arvokasta keskustelua. Herääkin kysymys, missä ministerit ovat.